Kondensaattorista purkautuva varaus on suorassa suhteessa kaiuttimien määrään. Jos varausta ei ole riittävästi, ääni säröytyy. Tarvittava varauksen määrä riippuu virtalähteen impedanssista, joten se on käytännössä tapauskohtainen.
Perussähkötyökysymyksiä
- Viestiketjun aloittaja jmaja
- Aloituspäivämäärä
Kondensaattorista purkautuva varaus on suorassa suhteessa kaiuttimien määrään. Jos varausta ei ole riittävästi, ääni säröytyy. Tarvittava varauksen määrä riippuu virtalähteen impedanssista, joten se on käytännössä tapauskohtainen.
Jaa.. No oikeastaanhan se on siis suhteessa tehoon. Kun kaiuttimia laitetaan enemmän, ei teho mitenkään automaattisesti lisäänny, kun usein käytetään pienempää äänen voimakkuutta, kun sitä lähempänä olevaa kaiutinta ei ole tarve luukuttaa yhtä kovaa.
Toki jos lisäkajareilla vaan katetaan laajempi alue, todennäköisesti myös tehoa kasvatetaan.
Se lisääntyy jos äänienergian määrä lisääntyy suorassa suhteessa kaiuttimien määrään. Tässähän ei kai sanottu että volumea pienennetään samalla kun kaiuttimia lisätään? Näin siis jos kaiuttimia laitetaan lisää esim. rinnakkain. Jos laitetaan niitä lisää sarjassa, niin silloin teho jopa pienenee.
No juu. Harvoinhan vaan tuollaista muutosta tehdään ilman että volumenupikkaa kukaan ruuuvailee.
Tosin kaiuttimien lisääminen rinnan ei ole kovin hyvä idea, nuo autoradiot ovat suunniteltu 4ohmin kaiuttimille, ja jos käyttää 4ohmin kaiuttimia niin sarjaan ne kannattaa laittaa, ellei sitten laita samantein 4 kajaria kanavaan. Toki 8 ohmin kajarit voi laittaa rinnan, mutta nuo ei ole niin yleisiä.
Olisi tarkoitus vetää verkkokaapelia tyhjiin rasioihin, kun on aikanaan putkitettu ja vetonaru jätetty. Onko parempi syöttää uutta keskukselta, kun huoneesta saa paremmin kiskottua narua. Muita vinkkejä tai sudenkuoppia?
Reitittimeltä kaapeli keskukseen, johon kytkin ja siitä sitten jako muutamaan huoneeseen ja sinne uudet portit rasiaan. Saa toimimaan minimaalisin muutoksin, on jatkossa sitten käytössä kuitu tai 5g.
Rasioista löydän enemmän vetonaruja kuin keskukselta lähtee. Voikohan osa olla tyhjien rasioiden välisiä putkia...
Reitittimeltä kaapeli keskukseen, johon kytkin ja siitä sitten jako muutamaan huoneeseen ja sinne uudet portit rasiaan. Saa toimimaan minimaalisin muutoksin, on jatkossa sitten käytössä kuitu tai 5g.
Rasioista löydän enemmän vetonaruja kuin keskukselta lähtee. Voikohan osa olla tyhjien rasioiden välisiä putkia...
Sähköjohtoa vetäneenä pari vinkkiä:
- Kokeile varovasti liikuuko se vetonaru molempiin suuntiin hyvin vai onko jumissa.
- Käytä liukastetta. Mitä pidempi matka, sitä varmemmin kitka hirttää sen kaapelin kiinni jossain kohdassa.
Voi olla rasioiden välisiä tai sitten jossain matkalla on jakorasia missä yhtyvät.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Voisiko jotkut rasiat olla esim kaiutinkaapeleille? Huoneen yhdeltä reunalta toiselle?
Toivottavasti rasioita ei ole ketjutettu. Ethernettiä ei voi ketjuttaa. Tai voi kun laittaa kytkimen rasian yhteyteen.
Onko keskuksen päässä kuitenkin käyttämättömiä putkia sama määrä kuin rasioita? Jos joku narun pää on karannut putken sisälle?
Toivottavasti rasioita ei ole ketjutettu. Ethernettiä ei voi ketjuttaa. Tai voi kun laittaa kytkimen rasian yhteyteen.
Onko keskuksen päässä kuitenkin käyttämättömiä putkia sama määrä kuin rasioita? Jos joku narun pää on karannut putken sisälle?
Jokunen kerta olen etsinyt oikeaa putkea ihan paineilmalla, puhalluspistoolin päähän pieni läpivientitiiviste varovasto joku puhaltaa putkeen ja toinen käy etsimässä sitä oikeaa. Silla tavalla saa myöskin vetonaru sisään
Jos metallinen vetolanka johtotutka missä lähetin
Jos metallinen vetolanka johtotutka missä lähetin
Voi sen "ketjuttaa" vetämällä kaksi Cat yhtaikaa putkeen ensimmäisen rasian kohdalle ja jatkaa toisella CAT:lla toiseen rasiaan katkomatta
Vaatii 20mm putket ja liukkaria jos pitkä matka
Liukkari on sitten sellainen aine että se muuttuu joissain tapauksissa liimaksi, eli se kerran liukkarilla vedetty kaapeli on myös lopullinen.
Jotkut, nimenomaan tuohon tarkoitukseen tehdyt aineet ei tee tuota, mutta esim kaikki saippuat muuttuvat liimaksi, kuten myös monet öljyt ja vaseliinit.
Jotkut, nimenomaan tuohon tarkoitukseen tehdyt aineet ei tee tuota, mutta esim kaikki saippuat muuttuvat liimaksi, kuten myös monet öljyt ja vaseliinit.
Keskuksen luokse kaapelikela ja vetää huoneisiin päin, niin ei tarvitse raahata sitä kelaa ympäriinstä.
Tuossa jo kerrottiinkin että voi vetää useamman johdon. Jos kahta ei saa mahtumaan niin on vielä se konsti että jakaa sen kaapelin puoliksi. Siellähän on neljä paria joista vähintään tarvitsaan vain kaksi. Kaapelin voi avata välirasian kohdalla ja vetää ne kaksi paria siihen välirasiaan.
On myös olemassa erityisen ohutta Ethernet kaapelia. Sellaisia saattaisi saada kolmekin yhteen putkeen.
Tuskin on kaiutinkaapelia varten, huoneissa vain yksi tyhjä rasia. Ja tämä 90-luvun puolivälistä.
Suojaputket lähtevät ns seinän sisältä, jossa on tarkastusluukku. Hieman ahtaan oloinen, mutta sanoisin että täysin tyhjiä putkia ei ollut.
Kyllä se jollain nopeudella kulkisi.
Kaksi paria siis vain on tarpeen tavalliseen 10 ja 100 megaiseen. Tuo 10 megainen kehitettiin just puhelinkaapelille. Toimii siinä 100 metriä.
100 megainen saattaa alkaa pätkimään. Puhelinkaapelissa ei ole sille optimaaliset "twistit" mutta kyse on johdon pituudesta, joten voi aina kokeila.
Harrastelija
Hyperaktiivi
100Mbps (100BASE-TX) tarvii vain kaksi paria piuhoja.
1Gbps tarvii kaikki 4 paria.
1Gbps tarvii kaikki 4 paria.
Virtuaalinen ketjutuskin on tietyissä rajoissa mahdollinen, jos yhdistää kaksi kaapelia puskuroivan kytkimen avulla. Latenssi tuosta kasvaa, mutta siirtonopeus ei välttämättä laske järin paljon. Asialla ei edes välttämättä ole suurta merkitystä, jos ketjutetulta yhteydeltä ei vaadita erityisen alhaista latenssia ja yhdistysrasialle asennettaisiin joka tapauksessa jakokytkin tilassa olevien laitteiden takia. 4 ... 8 portin kytkin ei välttämättä ole järin kallis puskuroivanakaan tai edes etäohjattavana ja voi olla hyödyllinen, jos samaan tilaan tulee eri ikäisiä tai suorituskyvyltään kovin eritasoisia verkkoyhteyttä vaativia laitteita tai on tarpeen tukea VLAN-verkkoja joustavasti.
Lähiverkon kytkinten latensseilla on harvemmin yhtään mitään merkitystä, ellei sitten kodin sisällä haluta jotain äärimmäisen pientä latenssia vaativaa tehdä (en keksi mitä). Internet-yhteyden latenssi on kuitenkin aina suurempi, vaikka kuinka paljon kytkimiä ketjuttelisi kotiverkossa. Korkeintaan kotiverkon jako useisiin vlaneihin voisi ehkä teoriassa nostaa latenssin kodin sisällä samoihin kuin nettiin päin, käytetyistä laitteistoista ja nettiyhteyden toteutustavasta riippuen.
Tuo splittaaminen rajoittaa yhteyden max 100M.
20mm jäykkään putkeen saa kyllä menemään 3kpl normaalia cat6 u/utp kaapelia, kunhan huolehtii että ne menevät sinne kolmiomuodossa, eivätkä pompi edes takaisin keskenään ristiin.
Käytännössä MHS kaapelissa toimii 100M ethernet, jos ei nyt ihan maksimipituutta yritä.
Ei tuohon kytkimellä ketjuttamiseen mitään erityisesti puskuroivaa kytkintä tarvitse, vaan ihan tavallisen kytkimen... Tai keskitinkin toimii, jos sellaisen vielä jostain löytää. Toki laitteet jakavat yhteisen "uplinkin". Jos se tietokoneen nopeus on aina oltava verkkokortin maksimi, niin eihän tuossa ole muuta kuin laittaa sinne kytkimet, jotka tukee pykälää suurempaa nopeutta (eli esim jos koneessa 2,5Gbps portti, niin käyttää 5 tai 10Gbps kytkimiä uplink linjassa).
Toki VLAN edellyttää kytkimiltä tukea, mutta tuo on harvoin tavallisen kotiverkon juttu.
20 mm putkeen menee neljä Slim UTP:tä varmasti. Slimmit on yleensä myös speksattu max 60 m pituudelle. Omat kokemukset eräästä museokiinteistöstä, että MHS cat kaapelina on kyllä sellainen ongelmageneraattori, yhteys kyllä lähtee ylös, mutta kättelee usein 10 M tasoon, silti pakottamalla portit 100 M toimii vakaammin, eikä virheile yhtä paljoa. Ilmeisesti 100 M on paremmin virheitä korjaava. Kannattaa tuosta splitteristä huomioida se, että ei toimi myöskään poe.
Nykyisin taitaa olla jopa vaikea löytää ei-puskuroivia kytkimiä. Ei-puskuroivista kun kyhää kotiverkon ja laitteet eivät kaikki ole esimerkiksi 1 Mbit/s nopeudella toimivia, tulee kylläkin ikävä hitauden ja siirtovirheistä johtuvien katkosten takia. Maksiminopeus ei ratkaise mitään, vaan samassa verkossa olevien kaikkien laitteiden yhteensopivuus. Tuunaamalla siirtoparametreja (siirtoikkunakokoja ym.) voi päästä paljonkin parempaan jopa tapauksessa, että on erehtynyt toteuttamaan tuollaisen ongelmallisen verkon, mutta noiden parametrien säätely on aivan oma savottansa, jos verkossa on erilaisilla käyttöjärjestelmällä toimivia laitteistoja. Jo sen selvittäminen, miten kutakin systeemiä pitäisi ja voisi säätää, voi olla hankalaa.
Sellaisia ei taida olla koskaan valmistettukaan. Olisi aika hankalaa näet olla samaan aikaan bufferoimaton ja kytkin. Sellainen laite on nimeltään keskitin eli hub. Keskitin ei puskuroi bittiäkään. Sen latenssi on käytännössä nolla.
Kytkimissä voi olla eroa puskuroinnin pituudesssa. Minimissään kytkimen täytyy puskuroida paketin alussa oleva osoitekenttä voidakseen valita mihin porttiin paketti kuuluu lähettää. Tällaisen latenssi on merkityksetön. Tavalliset kytkimet vastaanottaa ensin koko paketin ja vasta sitten päättää minne se lähetetään. Näitä low-latency kytkimiä ei vaan ole ihan joka nurkassa. Data-centeristä löytyy ainakin.
Toki koko paketti pitää puskuroida, mutta ei välttämättä kokonaan yhdellä kertaa. Kun kytkin tekee päätöksen siitä, mihin porttiin se paketin ohjaa, se aloittaa lähetyksen paketin alusta. Jos osa paketista on vielä tulematta vastaanottoportista, ei sitä voi kääntää mihinkään muualle, vaan puskuroida sekin pitää, jotta bitit menevät järjestyksessä kohdeporttiin.
Normaali store-and-forward -tyyppinen kytkin ottaa siis puskuriin koko paketin kerralla, ja vasta sen jälkeen alkaa lähettää sitä. Cut-though -tyyppinen taas lähettää ja vastaanottaa samaan aikaan, mutta puskurin kautta jokainen bitti silti menee, jotta pysyvät oikeassa järjestyksessä.
Vähän kaukana ollaan kyllä nyt jo "perussähkötyökysymyksistä".
Onkos jossakin standardissa yksiselitteinen määräys sille, mikä on sähkökeskuksen minimietäisyys lattiasta? Kyseessä autotalli, eli varmaan jotain kotelointivaatimuksia ainakin kosteuden ja roiskeveden suhteen. Mutta onko siis esim. tietyn kotelointiluokan keskukselle minimietäisyys lattiasta?
Onko 60cm lattiasta keskuksen alareunaan riittävä? Keskuksen luokka IP45 ja kyseessä MLP:n sähkökeskus.
Onko 60cm lattiasta keskuksen alareunaan riittävä? Keskuksen luokka IP45 ja kyseessä MLP:n sähkökeskus.
En tiedä suoraan vastausta mutta omassa työelämässä oli mukavaa jos:
Ajattelen sähkärin työturvallisuutta ja miten hän sujuvasti pitää tehdä työ siellä "kaapissa" laittaisin alareuna niin korkealle ettei tarvitse polvistua ja yläreuna niin ettei tarvitse kurottaa ylintä riviä
Vuonna -90 kun ok-talon tarkastuksen teki vielä Helenin tarkastaja niin kun ryhmäkeskuksen oven lukko oli korkeudella 165 cm hän otti siitä pois sen muovisen avaimen ennen kuin hyväksyi sen. Kaapin alareunan korkeutta ei mitattu. Lukko olisi pitänyt olla 170 cm korkeudella. Tämä siis silloin.
Myös omien googlailujen tulos, että 50cm pitäisi jo riittää. Lähinnä tuossa sähköturvallisuus kiinnostaa, vaikken siitä sinänsä huolissaan ole. Ei tuolla mitään vettä suihkuteta ikinä, mutta sulamisvesiä ym. välillä lattialla ja kosteutta välillä.
Ylemmäs siis hankala saada, kun muuta kalustetta tulee eteen. Pitäisi viedä kokonaan toiselle seinälle, että saisi "normaalikorkeudelle". Jos siis joku sääntö selvästi jossain lukisi, niin olisi helpointa sen mukaan mennä.
Ylemmäs siis hankala saada, kun muuta kalustetta tulee eteen. Pitäisi viedä kokonaan toiselle seinälle, että saisi "normaalikorkeudelle". Jos siis joku sääntö selvästi jossain lukisi, niin olisi helpointa sen mukaan mennä.
Nyt kun vielä tarkemmin asiaa tutkin, niin onhan noita lattiallakin seisovia (isoja) keskuksia. Vaikea niille on siis mitään minimikorkeutta edes määritellä. Käytettävyydelle on jotain suosituksia, mutta tässä keskuksessa ei ole mitään, mitä pitäisi käytön aikana käpälöidä. Jos vikaa joskus tulee, saa sähkäri istahtaa alas tai sitten irrotetaan koko keskus seinältä. 
Tuo 1,7m taitaa tulla jostain tulppasulakkeiden sörkkimismahdollisuudesta, jota on sitten sovellettu myös oven lukon käyttöön. Tämä minun keskus on myös lukittava, lukkoja kannessa 2 kpl.
Tuo 1,7m taitaa tulla jostain tulppasulakkeiden sörkkimismahdollisuudesta, jota on sitten sovellettu myös oven lukon käyttöön. Tämä minun keskus on myös lukittava, lukkoja kannessa 2 kpl.
Kiitos alkuperäisen asukkaan, joka on säästänyt kestokassillisen (kaksi) rakennusaikaista materiaalia: löytyi piiristukset puhelinkaapeleiden osalta ja sitten myös näiden tyhjien rasioiden osalta nimellä "videokaavio".
Putkitus M20, vetolanka MK2.5.
Nuohan on ketjutettu, mutta saanee kriittiset paikat tehtyä, jos vetolanka liikkuu. Ja puhelinkaapeleilla sitten toinen mahdollisuus.
Putkitus M20, vetolanka MK2.5.
Nuohan on ketjutettu, mutta saanee kriittiset paikat tehtyä, jos vetolanka liikkuu. Ja puhelinkaapeleilla sitten toinen mahdollisuus.
Saippuaa kaapeliin jos on hankalampia vetoja.
Saippua on kyllä se viimeinen liukastevaihtoehto. Tosin noissa hituvirtapiuhoissa sitä ei ole kielletty.
Fairya on tullut laitettua, kertokaas mikä on oikea liukuaine?
Nopeasti googlaamalla tuohon tarkoitettuja liukasteita löytyy:
https://www.onninen.fi/3m-liukastinaine-wire-lub-i-0-95-litraa/p/AMT513
www.finnparttia.fi
Itse en ole juuri joutunut liukasteita käyttämään (rakennushommissa), datakaapelit on toistaiseksi menneet paikalleen kuivana. Kerran jouduin vetämään pätkän mmj kuorta ML johtimien päälle ja siinä käytin Glidexin viemäriasennuksiin käytettävää ainetta.
https://www.onninen.fi/3m-liukastinaine-wire-lub-i-0-95-litraa/p/AMT513
RUN 30467 kaapelinvetoliukaste 250 ml
Kaapeliliukastegeeli 250 ml. Käytä Runpotec kaapelin liukaste geeliä kaapeliin tai suoraan asennuskanavaan.
Itse en ole juuri joutunut liukasteita käyttämään (rakennushommissa), datakaapelit on toistaiseksi menneet paikalleen kuivana. Kerran jouduin vetämään pätkän mmj kuorta ML johtimien päälle ja siinä käytin Glidexin viemäriasennuksiin käytettävää ainetta.
Sellainen liukaste, joka ei kuivu ja säilyttää tahraavuutensa, kerää toisaalta pölyä vähitellen ilmasta ja sen seurauksena aluksi liukkaat kanavat ja kaapelin pinnat saattavat aikaa myöten muuttua kuin hiekkapaperiksi. Täysin haihtuva liukaste olisi tietenkin yksi vaihtoehto, mutta ei auta enää, jos johtoja pitäisi myöhemmin vetää pois kanavasta jo korvata uudella (toki tuossa tilanteessa voisi ehkä koko kanavaan puhaltaa uudestaan vastaavaa liukastetta). Teflon-hiukkastyyppinen kuiva voiteluaine toki pysyisi liukasteena ja pölyä keräämättömänä, mutta moisten ikuisuuskemikaalinen ruiskiminen suuressa määrin rakenteisiin niin, että ne jossakin vaiheessa putkahtavat ehkä takaisin esille, on sekin arveluttavaa.
Ja samasta laatikosta saa vielä liisterin uusille tapeteille.
Ajattelin että kommentoijilla olisi ollut tarkkaa tietoa oikeista aineista mutta ei ollut. Vesihöyryn puhaltaminen voisi toimia, pitäisi lukea talon huoltokirjasta ensin että on saippualla vedetty...
Viimeksi muokattu:
Tappelin joskus pv kaapeleiden kanssa ja tuollaisia aineita löytyi. Aikaisemmissa ko. ketjun viestissä oli muitakin aineita, mutta joku taisi olla silikonipohjainen ja sekään ei käy kaikille kaapelityypeille.
Silikonikaapeli kai se kaikkein herkin tuolla silikoniöljylle on.
st-kasikirjasta
Tuossa yksi onniselta löytyvä vesipohjainen joka kelpaa kaikille kaapelityypeille.
www.onninen.fi
www.onninen.fi
st-kasikirjasta
Tuossa yksi onniselta löytyvä vesipohjainen joka kelpaa kaikille kaapelityypeille.
3M LIUKASTINAINE WIRE LUB-I 0,2 LITRAA | Rakennuskemikaalit ja lisäaineet
<u> </u><u> </u><u> </u><u> </u><u> </u>3M™ kaapelinvetoliukaste, LUB-I 0,2 l, vähentää kitkaa ja pienentää kaapelivaipan vahingoittumisen riskiä kaapelivetojen aikana. Liukaste on läpikuultavaa valkoista polymeerigeeliä, joka ei nesteydy tai separoidu lämmön tai iän myötä.<br /> <br /> Käytä...
www.onninen.fi
3M LIUKASTINAINE WIRE LUB-I 0,2 LITRAA | Rakennuskemikaalit ja lisäaineet
<u> </u><u> </u><u> </u><u> </u><u> </u>3M™ kaapelinvetoliukaste, LUB-I 0,2 l, vähentää kitkaa ja pienentää kaapelivaipan vahingoittumisen riskiä kaapelivetojen aikana. Liukaste on läpikuultavaa valkoista polymeerigeeliä, joka ei nesteydy tai separoidu lämmön tai iän myötä.<br /> <br /> Käytä...
www.onninen.fi