PetriK - vilp pohdintaa

[P3trik]

Lämmitystarve - kylpyhuoneen lattia ja ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatteri, molemmat vesikiertoisia. Tällaiset osat olisi muuten täällä mutta kontrolleri on vielä postissa.

1. Dieterhoeven 23/30/wp01 lämmönvaihdin, n.150e
Edit - linkki lisätty http://www.dieterhoeven.de/?site=products/wt/23_30_wp01

2. Pumppu - pieni on/off tyyppinen, ultimate 13 basic fp, n.300e
Edit lisätty linkki suorituskykytestiin http://www.ultimatemarket.com/Neutral+Test+English.pdf
Edit lisätty linkki service manuaaliin, näyttöpaneeli on erilainen mutta ei merkitystä tähän projektiin
http://www.friotech.hu/szerviz/szervizkoenyvek/category/14-midea.html?download=32%3Amsr17k9k12hrn1pdf


3. Heat pump Kontrolleri, s-3330, n.50e
http://www.ebay.com/itm/220951821668

Ajatus kytkeä sarjaan sähkökattilan paluuvesipuolelle.

Suurin huoli: mitä tapahtuu kun kompressori on sammuksissa mutta sähkökattila päällä lämmittäen vaihtimen veden ja siten kaasun jopa 80C lämpimäksi. Kyseessä on kapillaarikone joten eiköhän se siellä saa laajentua ihan rauhassa.

Lämmöntuottotavoite on 2KW tuonne -5C tasolle saakka. Vastaa sähkökattilan ykkösvaihetta jonka tehon tuotto on 1.8KW.

Kommentteja ennen kuin alan asentamaan tällaista d.i.y pakettia eli 500€ VILP projektia ?

 

[SON]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Tuohon levarin sulatuksenaikaiseen jäätymisvaaraan kiinnittäisin myös huomiota esim indikointitedolla kv- pumpun pyörimiseestä. Mittauspisteitä riitävä määrä ensialkuun ja jokin tiedonkeruutsydeemi tietojen analysointia varten. Tuon purkin ominaisuuuksista ei em ensivilaisulla selvinnyt. Lykkyä. Smiley211001

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Kiitos vinkistä jäätymiseen liittyen. Laitan pumpun samaan liityntään pikkuwatin (sähkökattila) kanssa joten se käy vain jos kiertovesipumppu on käynnissä.

4. Pollucom on jo, mutta ei vielä modattuna 1-wire verkkoon
Edit lisätty linkki - http://www.sensusesaap.com/files/lh_1110_int_pollucom_e_0001.pdf

5. Kwh mittari pulssiulostulolla tilattu

6. 1-wire verkko, tottakai liiterään osaksi

Perustelut vielä miksi kapillaari eikä eev.
- ohjauksen yksinkertaisuus, on/off riittää
- säätöjen, esim kylmäaineen määrä on yksinkertainen löytää
- koska sähkökattila toimii 1.8kw on/off moodissa logien mukaan suurimman osan talvesta on luonnollista että laitetaan 2-3kw lämpöpumppu korvaamaan sähkökattilan ensimmäistä lämmitystasoa.
- tehoalueeksi riittäneen 2kw noin -5C kelissä, kustannus/hyöty alkaa lokitietojen mukaan kasvamaan merkittävästi jos haetaan isompaa lämmitystehoa
- liittämisen helppous, 1/2" liitin käy suioraan 5/8 vs 1/4 täytyy juottaa mutta siihen väliin tulee nestelasi joka tapauksessa.
- ohjausyksikön liittämisen helppous, on/off pumppuun ei tarvita softankehitystä vaan odotus on että tuo tilattu toimii sellaisenaan
- lämmitystehon nostamisen tai pumpun rikkoutumistapauksen helppous, jos tuntuu siltä että ulkoyksikkö käy tehottomaksi niin on/off ulkoyksiköitä kuvittelisi löytyvän kohtuullisella vaivalla
- mahdollisuus helposti lisätä lämminveden esilämmitys kesäaikaan lähes tuplaten sähkönkulutuksen säästöpotentiaali

Sähkökattilan ja lämpöpumpun yhteensopivuus tulee olemaan yksi haasteellisista alueista. Jo pelkästään ohjauslogiikan ja kynnysarvojen löytyminen olemassa olevan ilpin ja sähkökattilan säätämisen välille on ollut työlästä.

Tavoite on siis kattaa 60% sähkökattilan käyttötarpeesta tuolla 2kw lämmityksellä ja lisätä asumismukavuutta kun märkätilojen lattialämmitys on päällä pidempääm. Käytännössä puhutaan noin vähän yli 300e vuosikulutuksesta eli takaisinmaksuaika tulee olemaan 1-2 vuotta, tarkkaa laskelmaa ei ole kun en ole suhteuttanut kulutuslogeja tarkasti ulkolämpötilaan vaan arvioin tuntikulutuksen perusteella. (tähän saakka sähkönkulutuksen säästöön tähtäävien investointien takaisinmaksuaika on ollut noin 1v joten nyt annoin hieman periksi. Samalla laitoin romukoppaan ajatuksen uima-allaspumpun modifioinnista, lähinnä siksi että tämä pumppu ja ohjain on lähes plugin - eli näillä näkymin tarvitaan yksi nestelinjan adapteri tai juotos. Siis ultin pumppu + dieterhoeven vaihdin + ebay ohjausyksikkö käyvät speksien mukaan kaasujen ja sähkön puolelta yhteen niin että tarvitaan vain yksi adapteri. Vesikiertoon liittäminen on näillä näkymin työläin osuus jota ei edes aktiivisella lämmityskaudella halua tehdä.)

Katsotaan miten käy, VILP asennus tällä lämmityskaudella voi olla aika haastavaa aikataulullisesti.

 

[SON]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Foorumilla puhutaan usein tästä PollyComista jolla mitataan tätä lämpöenergiaa. Minulle ei ole oikein valjennut miten siitä saa potentiaalivapaan pulssin ulos. Voisin sanoa että tälläinen lämpöenergia mittari pulssiulostulolla on ollut yksi työläimmistä komponenteista mitä olen metsästänyt ja Saksan Ebays:ta sain hiljattain kaksi tälläistä ja olen sentään vuosia niitä kytännyt. Uusia toki saa mutta niissä on "suolainen hinta". Sellaisia mittareita on paljonkin liikkeellä mistä saa pulssia tyyliin 10l/pulssi.

No tämä vain tuli mieleen siitä kun näitä sähkömittareita on sentään saatavina uutenakin suht edulliseen hintaan pulssiulostulolla että miksiköhön näitä lämpöenergiamittareita ei ole yleisesti pulssiulostulolla. Sellaisiakin lämpöenergiamittareita on usein tarjolla joissa on M- bus "ulostulo" tai väylä tai liittymä vai miksi sitä nyt kutsutaan ja taasen sähkön kWh- mittareita ei ole juuri näkynyt B- bus ulostulolla.

Ai niin piti kysymän että mitenkä aiot menetellä sen sisäyksikön suhteen? Jotain roinaa sieltä pitää ilmeisesti ottaa mukaan tähän VILP:n. Minulle on jäänyt mieleen että eräällä foorumilaisella oli näppärästi myös sy puhallinmoottori josain kotelossa pörräämässä kun systeemi ei ilman sitä toiminut.


Smiley211006

 

[lorvi]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

>5. Kwh mittari pulssiulostulolla tilattu

Tulipa mieleen tuosta että mihinkähän ne upottaa ne käytetyt mittarit mitkä ihan lain voimalla muutetaan etäluettaviin---vois ehkä saada halvalla, niissähän on pulssilähtö aianakin suurimmassa osassa.

>Sellaisia mittareita on paljonkin liikkeellä mistä saa pulssia tyyliin 10l/pulssi.

Kyllä niistäkin "ehkä" saa tarkempaa - tiheämpää pulssia kun minullakin tuo pulssilähtö antaa 1/10litraa mutta itse mittarista lukien näytöltä sekä spekseissä "MULTICAL® 402 laskee hetkellisvirtaaman joka 12. sekunti tai joka 4. sekunti konfiguroinnista riippuen". Täytynee siis jostain sieltä chipsiltä löytyä tarkempaa lukemaa. Tämä pulssilähtöhän on tarkoitettu etäluentaan. (ehkä puhun nyt eri tarkoituksen mittareista, minulla patteriveden virtausta mittaa)

 

[Deleted member 1344]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Foorumilla puhutaan usein tästä PollyComista jolla mitataan tätä lämpöenergiaa. Minulle ei ole oikein valjennut miten siitä saa potentiaalivapaan pulssin ulos.

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=6980.msg99124#msg99124

Ai niin piti kysymän että mitenkä aiot menetellä sen sisäyksikön suhteen? Jotain roinaa sieltä pitää ilmeisesti ottaa mukaan tähän VILP:n. Minulle on jäänyt mieleen että eräällä foorumilaisella oli näppärästi myös sy puhallinmoottori josain kotelossa pörräämässä kun systeemi ei ilman sitä toiminut.

ON/OFF pumppu ei kaipaa sisäyksikköä, koska tuon ulkoyksikön ohjaus on hyvin yksinkertaista. Suojamaata ja nollaa lukuunottamatta muut johtimet ovat joko kiinni vaiheessa tai sitten ei (kompressori käy/ei käy, puhallin käy/ei käy, nelitieventtiilin asento)

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Jep, Toni osuu juuri ytimeen miksi ON-OFF pumppu tällaiseen aloittelijan VILP projektiin. Tässä ei tarvita mitään osia tuosta sisäyksiköstä joten se varmaan tulee myyntiin/purettavaksi varaosiksi muualla täällä palstalla.

Alla on esimerkkipumpun kytkentäkaavio - periaatteessa vain kolme piuhaa ( ja maatasot) kytkettävänä.

1) Kompressorin syöttö termostaatin ohjaamana on-off käyntiä varten. Meikäläisellä kun käytetään kiertoveden lämmittämiseen ja vain pienellä teholla ei ole juuri väliä käykö kone osatehoa vai ei. Varsinaisen lämmön hienosäätelyn hoitaa toinen ILP

2) Tuulettimen syöttö, tarvitaan nähtävästi vain siksi että saadaan sulatukset toimimaan ilman että tuuletin on päällä, melkeinpä tätä voisi ohjata samalla signaalilla kun 4-tie venttiiliäkin kun pumppu on pelkässä lämmityskäytössä.

3) 4-tie venttiilin ohjaus sulatuksia varten.

Edit lisäksi suomessa tarvitaan ...
4) Sulatuskaapelin virransyöttö pohjan sulanapitokaapelia varten. Tämä osuus jännittää koska tuossa 50 euron ohjainyksikössä oli maininta yhdestä AUX signaalista mutta en vielä tiedä että pystyykö sillä hoitamaan sulatuskaapelin virransyötön vai pitääkö tähän laittaa joku muu ratkaisu.

edit - Kiitos neuvosta - kuva lisätty liitteenä.

 

[Deleted member 1344]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Jep, Toni osuu juuri ytimeen miksi ON-OFF pumppu tällaiseen aloittelijan VILP projektiin. Tässä ei tarvita mitään osia tuosta sisäyksiköstä joten se varmaan tulee myyntiin muualla täällä palstalla.

VILP:n ohjausyksikön (eli tuo "Air-source Heat Pump Water Heater Controller") pitää toki hoitaa samat asiat mitä sisäyksikkö normaalisti hoitaa, eli lähinnä käynnistys/pysäytys sekä sulatustarpeen havainnointi sekä itse sulatus. Mutta tuo rajapinta ulkoyksikköön on hyvin yksinkertainen, kun taas invertteripumpussa on datalinja jonka välityksellä yksiköt keskustelevat keskenään.

ps. saako muuten täällä palstalla miten nämä kuvat pienennettyä ?

Laita kuva liitetiedostona sen sijaan että laitat sen linkkinä omaan serveriisi.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Aiemmin ei järjestelmässä ole tarvittu sekoitusventtiiliä koska tehonsäätö on tehty suoraan sähkövastuksen on/off säädöllä. Nyt nähtävästi tarvitaan sekoitusventtiili jotta saa kesällä saa lämmön kiertämään vain märkätilojen lattialämmitykseen. Tällaista ajattelin...

http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=LVI-4018507

edit - tässä miten ajattelin tämän kiertoveden toteuttaa - saa esittää kommentteja. Tuohon kolmitien ja paluulinjan väliin voi tulla jossain vaiheessa puskurivaraaja jolla otetaan talteen lämpimän käyttöveden esilämmitys jos lämpöpumpulla on ylimääräistä kapasiteettia kesällä puskea lämpöä märkätilan lattian lisäksi myös varaajaan.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Tämän valitun ulkoyksikön sisällä on sulanapitovastusta ohjaava kontrolleri jota ohjataan kennon yläosaan kiinnitetyllä ulkolämpötila-anturilla.

Mittasin kontrollerin toiminnan. Karkeat mittaustulokset kertovat että kontrolleri ohjaa vastuksen päälle kun lämpö menee pakkasen puolelle, vastaavasti kontrolleri ohjaa vastuksen pois päältä kun lämpötila-anturi mittaa asteita selvästi plussan puolella. Kontrollerissa on myös aikaviive niin että se ei reagoi nopeisiin lämpötilan muutoksiin vaan odottaa hetken ennen vastusta ohjaavan releen asennon muuttamista.

Upea asia että kyseisen ulkoyksikön sulanapitovastuksen kontrolleri on puoliälykäs. Sen voi nyt tarvittaessa kytkeä kompressorin rinnalle. Käsittääkseni sulatuksen lopussa kun tuuletin on kytketty pois päältä niin kennoa lähellä oleva anturi tunnistaa lämpötilan nousun ja kytkee vastuksen pois päältä kun kenno on sula ja sen pintalämpö on riittävän korkea.

Millään muulla tavoin ulkoyksikön lämpötila-anturia ei nähtävästi hödynnetä koska sisäyksiköltä alkuperäisessä kytkennässä tulee vain ja ainoastaan ohjausjännite sulanapitovastukselle.

Tämä asia tekee ILPistä VILPiksi konversion vieläkin yksinkertaisemmaksi.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Seuraava pohdinta liittyi lämmönvaihtimen asennukseen. Helpointa olisi ollut asentaa lämmönvaihdin vaakatasoon vaikkapa pannuhuoneen kattoon jossa putket kulkevat. Kuitenkin kun lukee swepin asennusohjeita vastaavalle vaihtimelle siinä sanotaan aika selvästi että vaihdin pitää asentaa pystyasentoon. No pääseepä juottamaan muutaman lisämutkan kupariputkeen - ja siirtelemään hyllyjä että saa tilaa vaihtimen pystyasennukselle.

Tässä täältä palstalta löydetty swepin lämmönvaihtimen asennusohje:
http://www.swep.net/fileview.php?file=1284035293

Edit - ja tässä muistiin palstalle linkki pollucomista pulssisignaalin ulostulon saamiseksi.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=6980.msg99124#msg99124

 

[Deleted member 1344]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Kyllä se minun mielestäni pitäisi asentaa pystyyn. Ja putket niinpäin että vesi tulee alhaalta sisään ja vastaavasti kuumakaasu ylhäältä.

 

[SON]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Edit - ja tässä muistiin palstalle linkki pollucomista pulssisignaalin ulostulon saamiseksi.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=6980.msg99124#msg99124

Tästä PollyComin pulssista toteaisin että ilmeisesti se ei ole puhdas potentiaaalivapaa pulssi. Siksi en tähän ryhtynyt koska käyttämäni PTM.2C mittausmodulit edellyttävät puhdasta potentiaalivapaata sisäänmenoa.

 

[pökö]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Kyllä se minun mielestäni pitäisi asentaa pystyyn. Ja putket niinpäin että vesi tulee alhaalta sisään ja vastaavasti kuumakaasu ylhäältä.

Levari toimii kaikissa asennoissa jos sieltä saadaan ilmat pois,pystyasennuksessa ilma poistuu helpoiten. Kaikenlaisissa lämmönvaihtimissa välittäjäaineiden olisi parasta liikkua vastakkain jotta vaihtimet toimii mahdollisimman tehokkaasti.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Pökö, olet varmaan oikeassa. Vesipuolella kunhan on ilmattu ei ole mitään merkitystä. Lämmönvaihtimen lauhdutinpuolella kaasun muutos nesteeksi varmaan riippuu lämpötilasta ja virtausnopeudesta enemmän kuin lauhduttimen asennosta. Jos lämmönvaihdin on asennettu vastakkaisille virtauksille niin lauhdutin toimii oikein. Käytännössä varmaan painovoimalla joka tulisi 20cm asentoerosta tuskin on mitään merkitystä kun tilavuuskin on vain 0.64 litraa.

Edellisestä kuitenkin jäin miettmään että miksi Swep kuitenkin ehdotti pystyasentoon asentamista ?

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Laitan varmaan ihan kiusallanikin tuon vaihtimen vaakatasoon. Saa paremmin tuettua kulmaraudoilla seinään. Ristivirtaus periaatteella lämmityskäyttöön jonka tapauksessa tarkoitus on asentaa. Kun lukee oheita niin ne on kirjoitettu enemmän höyrystimen näkökulmasta joten täytyi oikein piirtää vaihtimeen merkinnät jotta varmasti menee lämmityskäytössä sisäyksikkönä oikein päin ja samalla kuitenkin varmistaen että vaihtimessa kylmäaine ja vrsi kulkevat vastakkaisista suunnista.

Pollucom näyttäisi laite tulevsn vaihtimen kylmemmälle puolelle ja vastus lämpimämmälle puolelle, ainakin tämän oheisen mukaan normaalimalleissa, jos on EX malli niin päin vastoin
http://www.sensusesaap.com/files/mh_1130_int_installation_equipment_0910.pdf

Tuosta pollucomin potentiaalovapaasta en tiedä, pitää mitata jossain vaiheessa - mutta optolla kai sen saa potentiaalivapaaksi. Laitan nyt alkuun piuhat kiinni pollucomiin ja katson sitten myöhemmin pulssia.

 

[zadah]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Laitan varmaan ihan kiusallanikin tuon vaihtimen vaakatasoon. Saa paremmin tuettua kulmaraudoilla seinään. Ristivirtaus periaatteella lämmityskäyttöön jonka tapauksessa tarkoitus on asentaa. Kun lukee oheita niin ne on kirjoitettu enemmän höyrystimen näkökulmasta joten täytyi oikein piirtää vaihtimeen merkinnät jotta varmasti menee lämmityskäytössä sisäyksikkönä oikein päin ja samalla kuitenkin varmistaen että vaihtimessa kylmäaine ja vrsi kulkevat vastakkaisista suunnista.

Älä laita! ei se toimi.

 

[Deleted member 1344]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Tästä PollyComin pulssista toteaisin että ilmeisesti se ei ole puhdas potentiaaalivapaa pulssi. Siksi en tähän ryhtynyt koska käyttämäni PTM.2C mittausmodulit edellyttävät puhdasta potentiaalivapaata sisäänmenoa.

Mitä tarkoitat tuolla? Minusta tuon Pollucomin elektroniikat 'kelluvat', eli mitään pistettä ei ole yhdistetty runkoon ja sitä kautta vesijohtoputkiin. Eli en tarvinnut väliin optoerotinta.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Hmm, Zadah - nyt tästä on esitetty pari eriävää mielipidettä. Auttaisitko ymmärtämään perustelemalla että miksi ei toimi vaaka-asennossa ? Onko lauhdutinkäytössä painovoimalla joku merkitys kennon toiminnan kannalta ?

Kuumakaasu sisään, lauhtuminen ja neste ulos. Jos tämän prosessin kannalta ajattelee niin kaasu ylhäältä sisään ja neste ulos alhaalta pystyasennuksessa. Vaaka-asennuksessa tulee varmistaa että kylmäainelinjat ovat alemmat.

 

[janti]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Hmm, Zadah - nyt tästä on esitetty pari eriävää mielipidettä. Auttaisitko ymmärtämään perustelemalla että miksi ei toimi vaaka-asennossa ? Onko lauhdutinkäytössä painovoimalla joku merkitys kennon toiminnan kannalta ?

Painovoimalla on merkitystä, tässäpä juttua levarin sisäisen rakenteen vaikutuksista kun levari on pystyasennossa.
http://www.mark-off.ru/fam/eqpmnt/files/plates.pdf

Levarihan oli tyypiltään ilmeisesti Hrale B3-23 / 30 mallista kopio DieTerHoeven omalla tuotemerkillä. Hrale http://www.dieterhoeven.de/?site=products/wt/b3_23_30
DieTerHoeven http://www.dieterhoeven.de/?site=products/wt/23_30_wp01
http://www.dieterhoeven.de/?site=products/wtdth_wp

Olisiko levarin valmistaja kuitenkin samainen Ningbo Hrale Plate Heat Exchanger Co., Ltd
http://www.hrale.com/

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Kiitos Janti, luin tuon nopeasti mutta en ihan heti huomannut että missä tuota asennon vaikutusta olisi analysoitu tekstissä. Tuo V-kuvion asteluku oli uutta tietoa. En vieläkään ihan pysty päättelemään miksi pystyy tai vaaka-asennus, olettaen että kaasun virtausnopeus on riittävä.

Nyt luetun perusteella asentaisin vaihtimen ylösalaisin liittimet alaspäin jotta nesteytymispinta olisi mahdollisimman suuri - tämä siksi että näissä dokumenteissa viitataan kaasu/nestetaskuihin joita levyn pinnalle näyttäisi muodostuvan.

Edit - luulen että dieterhoevenin levarit on baoden tekemiä...
http://www.baode-phe.com/products.php?/65.html

http://www.panosargyropoulos.gr/greek/pdf/Air-water%20two-phase%20flow%20and%20heat%20transfer%20in%20a%20plate%20heat%20exchanger.pdf

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

No joo - Baode sanoo asennusohjeessaan että "always install the unit vertically", eli pystyyn sitten asennetaan...

http://www.baode-phe.com/catalogues_show.php?/2-85.html

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


... Ja seuraavan kysymyksen eteen. Tässä meikäläisen 2007 mallisessa pollucom e/s on erilainen piirilevy kuin mitä palstalla on kuvattu tuossa aikaisemmassa linkissä.

Aiemmassa on reunalla 6 reikää joista yksi on neliö. Se vaikuttaisi prosessorin onhjelmointiväylältä. Tässä on samalla tavoin mutta toisella reunalla kuusi reikää. Samoin patterin maadoitus löytyy.

Mutta tästä 2007 mallisesta puuttuu tuo liittimelle tarkoitettu läpivientien ryhmä josta täällä palstalla oli pulssi otettu ulos. Työlääksi menee löytää pulssiulostulo kun pulsseja tulee sen verran harvakseltaan ja pollycom ei edes ole kytkettynä mihinkään vaan on tuossa pöydällä.

Mitenköhän tätä lähtisi ratkomaan ?

 

[ekopentti]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Levaripohdintaa: Swepin ohjeessa suositellaan 2-faasisessa lämmönsiirrossa käyttämään pystyasentoa.

Tällöin kylmäaine puolella siirtimessa vaihteleva määrä kaasumaista kylmäainetta, nestemäistä kylmäainetta ja voiteluöljyä.

Lämmönsiirron optimoimiseksi kannatta lämmönsiirrin asentaa ohjeen mukaan koska muulloin neste ja öljy huonontavat lämmönsiirtoa ollessaan huomattavasti jäykempiä ja raskaampia kuin kaasu.

EHKÄ!

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Ajatteluprosessi on mennyt eteenpäin... Eli vaikka pulssia ei pollucomista saakaan niin siitä saa hetkellisen tehon jota voi verrata pumpun kulutukseen. Lisäksi koska veden virtaus vaihtimen ylitse on vakio niin vaihtimen sisäänmenolämmön ja ulostulolämmön kun saa mitattua niin saan laskettua tuoton näistä lämpötiloista - eli se että pollucomista ei saa pulssia ulos voidaan kiertää mittaamalla dT vaihtimen ylitse.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

PetriK 500€ VILP projekti eteni hieman nyt viikonloppuna. Mekaaniset asennukset tehty. Dieterhoevenin lämmönvaihdin on nyt liitetty kiertovesijärjestelmään ja vastaavasti Ultin Pro Basic 13 ulkoyksikkö on asennettu seinätelineelle sekä liitetty lämmönvaihtimeen. Kunhan saan vielä tuon ohjauslogiikan tänne ja sähköt kytkettyä ohjauslogiikkaan niin pääsee testailemaan ja antamaan palautetta.

Toistaiseksi vaikein asia oli juottaa nestelasista lähtevä 1/4 putki kiinni 3/8 putkeen. Lämmönvaihtimessahan on 3/8 ja pumppu toimitettiin 1/4 putkella joten sovitin tarvitaan ja tuohon tarkoitukseen nestelasi on kaikista otollisin kun sellainen on hyvä tällaisessa projektissa olla joka tapauksessa. Kupari oli sen verran likaista että meni juottamisen sijaan hitsaamiseksi jolloin kuparin pinta alkoi myös hieman kuplia. Toivottavasti sauma pitää, vuototesti alipaineella ainakin toimi hyvin. Täytyy miettiä että jaksanko jostain hakea argonia tai typpeä testiä varten - no sukelluspulloissa olisi kuivaa ilmaa ja säädettävä regulaattori joten sekin toimisi. Paino sanalla KUIVAA ilmaa, eli sukelluskompurassa on suodatin joka poistaa kosteuden.

Alla muutamia projektikuvia.

Saa kommentoida ja tehdä parannusehdotuksia jotka vievät projektia eteenpäin.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Tässä vielä lisätietoa tuosta 50e kontrollerista joka on myyjän mukaan jo postissa.

http://elitech.net.cn/rejiang.do?operate=doChanpinXiangxi&chanpinId=42

Google translate kertoo tällaista... Edit, muutettu muutamia googlen valitsemia sanoja enemmän toimintaa kuvaavaksi.

Ohjain on ilmalämpöpumppu lämminvesivaraaja ohjain jakautuu kahteen osaan langallinen kauko-ja ohjauspaneeli sekä ohjainyksikkö.

Toiminnot: Veden lämpötilan säätö, sulatus ohjaus, ajoitus ohjaus, ulkoinen hälytys

- Lämpötilansäätö: ohjauksen mukaisesti lämpötilan asetusarvo ja hystereesi voi rajoittaa lämpötila säädetty lämpötila, säätöpiirissä suojaviive;
- sulatuksen ohjaus: aloittaa ja lopettaa sulatusta höyrystimen lämpötilan tai ajan perusteella. varmistaa normaalin toiminnan jäätymisen estämiseksi, myös manuaalinen sulatus;
- pakokaasun/kuumakaasun lämpötilasuoja: jos kompressorin ulostulon lämpötila on liian korkea laite sammutetaan. Ulkoyksikön tuuletinta ohjataan myös pakokaasujen lämpötin mukaisesti.
- ulkoinen hälytys: laitteen toiminta voidaan keskeyttää ja ulkoinen hälytys voi asettaa releen joko avoin tai suljettu tilaan.
- kello ajoituksen hallinta: Voit ajoituksen ohjauksen tila, jossa lämmitys ei ole päällä
- muut ominaisuudet: tietyn ajan kuluttua voi valita laitteen tilan. Lisäksi kylmäaineen lataus ja anturitietojen katselumoodi

● Virtalähde: 220VAC +10% / 15%, 50/60Hz ● virrankulutus: alle 5W
Mittausalue: -50 ℃ ~ 120 ℃ Säätöalue: 0 ° C ~ 100 ° C, säädettävä
● Lämpötila tarkkuus: alle 100 ℃, 0,1 ℃, ja loput 1 ° C
● Tarkkuus: -50 ℃ ~ 70 ℃ ± 1 ° C ± 0,5 sanoja, ja jäljellä oleva ± 2 ° C ± 0,5 sanoja
● anturin vikaviive: 10 sekuntia ● Sensor type: NTC, 10KΩ/25 ℃, B arvo 3435K
Kompressorin ohjaus: 30A/220VAC
Muut ohjaukset: 10A/220VAC ja 5A/220VAC
● langallinen kauko edessä suojausluokka: IP30 Käyttölämpötila: -10 ℃ ~ 50 ℃
● Varastointilämpötila: -30 ℃ ~ 75 ℃ Suhteellinen kosteus: 20 ~ 85% (ei tiivistymistä)

3 anturia
Veden lämpötila-anturi: vakio pituus 5 m, voidaan mukauttaa
Höyrystin anturi: vakio pituus 1,5 metriä ja voidaan mukauttaa
Pakokaasun lämpötila-anturi: vakio pituus 1,5 m ja se voidaan mukauttaa
Painekytkin tulot: anturi linja, käyttäjän pääsyn passiivinen ohjaussignaali
Säätö/näyttöyksiklö: kaapelin pituus on 6 metriä voidaan mukauttaa

http://elitech.net.cn/images/fujian/17.jpg

 

[pökö]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Saa kommentoida ja tehdä parannusehdotuksia jotka vievät projektia eteenpäin.

En ole pollucom-asiantuntia mutta näyttääkö pollu oikein kun kun on noin kyljellään?
Meillä ei näyttänyt kun sen noin asensin, tuossa asennossa virtauslukema oli yli puolet pienempi kuin mittarin ollessa pystyssä.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

En ole pollucom-asiantuntia mutta näyttääkö pollu oikein kun kun on noin kyljellään?
Meillä ei näyttänyt kun sen noin asensin, tuossa asennossa virtauslukema oli yli puolet pienempi kuin mittarin ollessa pystyssä.

Kiitos huomiosta - pollucom on tosiaan todella herkkä ilmalle linjassa, ihmettelin itsekin että miksi pollucomin virtauslukemat olivat pieniä alkuun - mutta ilmauksen päätyttyä pollycom näyttää hyvin lähelle pumpun speksien mukaista virtausta. Jos on vaaka-asennus niin ilmataskujen todennäköisyys ja näkyvyys virtaukseen on kohtuullisen iso - toisaalta mulla on myös kiertovesipumppu vaaka-asennuksena joten ilmaus on tehtävä hyvin että pumppu edes pumppaa kunnolla.

Vai onko muilla lisäkokemuksia asennussuunnasta jonka takia pitäisi meikäläisen harkita pollun pystyasennusta ?

Se mikä mietityttää kun pollucom oli kytkettynä ilmalämmityspatterin piiriin niin lukema oli noin 20% pienempi kuin sähkönkulutus. Ihan tarkka tämä vertaus ei ole koska sähkö ei mittaa ilmaan luovutettua lämpöä vaan lämpöä joka siirretään kiertoveteen.

Mitattu virtausnopeus vaaka-asennuksessa on 0,350m3/h kun pumppu on ykkösasennolla, kun kierroksia nostetaan eli asennetaan pumppu kolmosasennolle niin Pollucom mittaa 0,520m3/h. Kiertovesipumppu on Grundfos UPS 25-40 joka asennuskorkeudelle 2.5 metriä vesipatsasta antaisi 0,350m3/h virtauksen. Nyt kun siinä on välissä sekä lämmityskenno, PW13 sähkökattila ja Dieterhoeven lämmönvaihdin niin hävikin puolesta vaikuttaa ihan realistiselta. Tarkistuslaskelma kertoo: Lämmityskennon virtausvastukseksi annetaan 1-2mvp (eli metriä vesipatsasta). Dieterheoven:n sivuilla annetaan 5-10kPA eli 0,5-1mvp. Lisäksi pumppu on noin 1m lämpöpatterin yläreunan alapuolella. Näistä kun summataan 2,5vpm niin päästään lähelle tuota mitattua 0,350m3/h lukemaa tuon Grundfos:n speksien mukaisesti.

Voin olla väärässäkin, mutta ihan normaalilta tuo 0,350m3/h näyttäisi ?

EDIT - pidän pumpun kierroksia alhaalla jotta saisin dT:n isommaksi nyt kun mietin erilaisia vaihtoehtoja. Aeromaster speksissä annetaan tehot dT 20C ja dT 15C mutta meikäläinen ei toistaiseksi ole päässyt kuin dT 5-10C eroihin.

 

[pökö]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Vertailun vuoksi,(jos edes voi verrata) niin ihan sama pumppu kuin sulla kierrättää patteriverkossa ykkösellä 0,610m3 ja kolmosella 0,880m3 tunnissa.
Verkossa ei ole hullunkiertoa ja kaikki termarit on kokonaan auki.

Vastaavasti ihan samallainen pumppu kierrättää pesutilojen lattiassa ( 69m 16mm lattialämmitysputkea) ykkösellä 0,158m3 ja kolmosella 0,200m3 tunnissa. Piirissä ei ole mitään kuristusta/ termostaattia, säätöä tekee ouman ulkolämpötilan mukaan.

 

[Deleted member 1344]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Mulla on myös kaksi UPS25-40 pumppua, toisessa on on vain PH/KHH piirit ja toisessa kaikki muut. Virtaukset hyvin linjassa pökön kanssa, eli PH/KHH virtaa max. tuon parisataa litraa tunnissa ja tuo toinen sitten lähemmäs kuution tunnissa pumppu täysillä.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Hyvä - tällöin Pollucom mittari toimii speksien rajoissa...

Tänään systeemin mekaniikkaa rakentaessa tuli mieleen että ilmalämmityspatteri siirtää lämpöä aurinkoisena päivänä myös vesiverkkoon. Nyt kun vesijohtoverkon veden lämpö on noin 5C niin lämpöä joudutaan nostamssn 55C jotta varaaja olisi 60C lämmintä. Jos laittaisin sarjaan ilmalämmityspatterin ja lämmönvaihtimen kanssa saisin pienellä puskurivaraajalla varattua lämmintä käyttövettä. Mielenkiintoinen ajatus jota täytyy kypsytellä jos saan muuten tämän PetriK 500€ VILP projektin toimimaan normaalissa lämmityskäytössä ennen lämminvesivaraajaan kytkemistä.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Kontrolleri on vieläkin postissa matkalla joten ajankuluksi olenkin kuumeisesti etsinyt spivaa pikkuvaraajaa kierukalla käyttöveden lämmittämiseksi kunnes tämän palstan innostamana laskin että lämminvaihdinkin voisi toimia seuraavilla olettamilla:

- kiertovesi liikkuu pumpun ykkösasennolla n 6L/min vauhdilla, säästösuuttimella suihkun virtaus on noin 10L/min. Vaikka virtauksissa on pientä takamatkaa niin voisi kuvitella että esilämmitys toimii 6/10*vaihtimen hyötysuhde olettamalla.
- kesällä ilmalämmitysjärjestelmän kiertoiman lämpö nousee helposti 20-25C tasolle ilman mitään lämmitystä joka kiertää patterin kautta joka lämmittää kiertoilmapatteria. Patterin talteenottohyötytehosta ei ole tietoa
- lämmityskaudella kiertoilman lämpö on noin 25-35C tasolla pääsääntöisesti (toivottavasti PetriK 500€ VILP:llä lämmitettynä)
- vaikka lämmitysteho ei riitä suihkun käyttöön täydellä lämmöllä, niin verkosta otettavaa kylmää vettä voitaneen hieman lämmittää lämmönvaihtimella
- molemmissa yllä olevissa tapauksissa osa lämmöstä varastoidaan kylpyhuoneen lattiaan joka toiminee jonkinlaisena puskurivaraajana.

Nopealla laskutoimituksella laittamalla lämpimän veden esilämmityksen lämmönvaihtimen avulla on mahdollisuus säästää lämpimän veden lämmityskuluissa noin 25-45%. Tämä voi olla aika optimistinen arvio, mutta ajatuksen innoittamana tilasin vesi-vesi lämmönvaihtimen postikuluineen vähän yli 70€ hintaan.
http://www.dieterhoeven.de/?site=products/wt/b3_12_20

Kommentteja ?

 

[pökö]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Nopeesti vaan käytännön kokemuksia tänne.

 

[Deleted member 1344]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Mä olen miettinyt täsmälleen samaa asiaa. Meillä voisi aivan hyvin käyttää 'lattiajäähdytystä' kesällä, kiertovesi kun lämpeää auringon voimalla helposti johonkin 26 asteeseen. Tuo pikkuvaihdin olisi tosi edullinen, mutta putkitöistä tulee tietysti vähän extraa. Kaverilta saisi kyllä lainaksi Mapress-pihdit, niillä mä VILPinkin kytkin.

 

[pökö]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Kyllä kiertoveden lämpö nousee meilläkin kesällä tuonne 26 asteeseen,siksi lj-pumppu on pysäytetty lämmityskauden ulkopuolella, tuota edullista levari-esilämmitystä voisi ensi kesänä kokeilla.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

PetriK 500€ vilp koekäyttö suoritettu.

Ensin muistutetaan mieliin että tarve on pieni, 2kw tuotto tuonne -5..-10C saakka lähinnä jälkilämmityspatterin lämmitykseen ILP:n tueksi jotta saan ilmalämmitysilman pysymään miellyttävän lämpimänä.

Vaikka kontrolleria ei ole vielä postissa tullutkaan niin kytkin johdot lämmitysasentoon ja suoritin 30min koekäytön seuraavin tuloksin:
Ulkolämpö 2,2C
Ottoteho ~850W
Antoteho testin alussa: 2,8KW, testin lopussa 2,1KW
Lämmönvaihtimen kylmäaineen dT 7-10C (subcooling)
Kiertoveden lämpö testin alussa 20,5 ennen VILP:n päällekytkemistä
Kiertoveden lämpö noin 5min kohdalla 30C, pumpulta menee noin 5min saavuttaa täysi ottoteho.
Kiertoveden lämpö testin lopussa 35C
Kuumakaasun paine 22bar
Kuumakaasun lämpö noin 35C
Edit - lisätesteissä havaittu että antoteho nousee minuutissa tasolle 2.5kw joten COP:n kannalta ei haittaa vaikka ajetaankin on- off pumppuna. Sulatuksia ei näillä keleillä tarvita vaan kenno sulaa kn virrat kytkee pois päältä. Mietin että riittääkö nelitieventtiilin virran katkaisu samalla kun kompuran virran katkaisee pieneen lämpöpiikkiin kennolla joka sulattaa kennon - vai riittääkö tuo +1C ulkona sulattamaan kennon kun käyntijaksot ovat harvakseltaan. ? Vielä ei ole tietoa kun kytkin on sisällä ja pumppu ulkona.

Pumppu huurtui testin aikana mukavasti alhaalta ylöspäin. Kiertoveden lämmön noustessa lähelle kuumakaasun lämpöä alkoi nestelasissa hieman näkymään kuplia. Veden lähtölämpö lämmönvaihtimessa asteen sisällä kuumakaasun lämmöstä.

Subcooling nähtävästi hieman korkea ja kuumakaasun lämpö hieman alhainen. Tästä päättelen että nähtävästi lämmönvaihdin on tilavuudeltaan pienempi kuin pumpun normaali sisäyksikkö joten kytkemällä Dieterhoevenin lämmönvaihdin Ultin ulkoyksikköön VILPpinä syntyy pieni ylitäytös (Alla olevan kuvan mukaan ehkä 10-15%). EDIT - Tämän täyttöasteen analysointiin liittyvän linkin olen jo postannut muuallekin, mutta on mielestäni niin hyödyllinen että tässä uudestaan: The effects of improper refrigerant charge on the performance of a heat pump.


Pidän testiä onnistuneena. Erityisesti COP 2,3-2,9 on-off pumpulta ja tällä investoinnin koolla (500€) oli positiivinen yllätys.

Nyt sekä ILP ja VILP yhdistelmällä pitäisi pärjätä aina tuonne -10C saakka jossa talon laskennallinen lämmitystehovaatimus on noin 5,29KW. Tässä siis tärkeintä on tuo ns. illmalämmityspatterin lämmittäminen (eli tavallaan jälkilämmityspatterin lämmitys) jotta kiertoilman lämpö ei laske asumismukavuutta liikaa.

Alla liitteet:
- Valmistajan ILP:lle ilmoittama teho ja COP sekä VILPpinä mitattu teho ja COP. Punainen alue on mitattu antoteho. Ottoteho oli 850W vaikka tätä ei olekaan merkitty.
- Täyttöasteen vaikutus subcoolingiin kapillaarikoneessa. Punainen alue on mitattu superheat.
- Kiertoveden lämpö ja ilmalämmityksen antolämpö
- VILP:n Antoteho
- VILP:n ottoteho
- Kennon huurtuminen alkutilanteessa
- Työskentelypaine
- Superheat 9,3C

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Myös testisulatus on tehty, kylläpä on-off kapillaari VILP sulattaa todella nopeasti ;-)

Jatkan hieman tuosta nestelasi/kupliminen näkökulmasta. Täällä palstalla on sanottu että kylmäainetta lisätään niin kauan että kupliminen loppuu. Toisaalta meikäläisen mittaukset subcoolingista kertovat että järjestelmässä taitaa olla ylitäyttö.

Kuplimista ei tapahdu alussa vaan pieni kupliminen alkaa vasta sitten kun lämmönvaihtimen dT on pienentynyt muutamaan asteeseen. Eli nähtävästi kaasu ei enään lauhdu koska palaavan kiertoveden lämpö alkaa olemaan liian lämmintä. Tämän perusteella uskaltaisin väittää että kupliminen itsessään ei ole merkki täyttöasteesta vaan lauhduttimen (lämmönvaihtimen) toiminnasta. Kuplimisen saa varmaan lakkaamaan lisäämällä ylitäyttöä - mutta onkohan tarkoituksenmukaista ?

Vesitilavuus on sen verran pieni että katkon aikana ilmakierto jäähdyttää nopeasti kiertoveden takaisin sisälämmön tasolle ja tällä katkokäynnillä saadaan vaihtimen hyötysuhde pidettyä optimina. Eli kuplintaa tulee vain kun dT on mennyt kovin pieneksi. Lisäksi kuplinta toimii tavallaan tehonrajoittimena, eli kun tavoitelämpötila saavutetaan niin kuplinta alkaa rajoittamaan tehoa. Tavoitelämmöllä tarkoitan tässä yhteydessä kuumakaasun lämpöä joka on säädetty järjestelmän täyttöasteen kautta.

Täällä palstalla kun olen lukenut tuosta nestelasin käytöstä täyttöasteen indikaattorina, niin kuulisin mielelläni kommentteja yllä olevasta vähän erilaisesta näkemyksestä ?

Alla kuva, siinä olevaa kolmetieventtiiliä ei ole asennettu vielä...

Edit - muutamia pieniä tarkennuksia lisätty viestiin jälkikäteen.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

VILp testit jatkuvat käsikäyttöisesti: Ulkolämmöllä +6C tuotto 3.1kW lämmönvaihtimessa ja veden lämpö nousee 45C. En ole vielä ehtinyt säätää kaasun määrää kapillaari on-off koneessa joten lämpöä saanee nostettua.

Toisaalta tällaisella COP 3 lukemalla voi olla jo aika tyytyväinen näinkin pienellä vaivalla tehtyyn VILPpiin. Vähän modifioitu PILP beta laskuri antaa näillä -5..+7C mitatuilla lukemilla noin 450e vuosisäästön investoinnin ollessa 500e joten aika hyvin takaisinmaksuaikaan liittyvässä tavoitteessa pysytään. Tällöin arviossa on huomiotu pumpun tuotto vain -7C saakka. Esimmäiseksi taloon asennetulla Ilpillä säästö on 870e/vuosi joten siinäkin vuoden takaisinmaksuaika toteutuu (myös mittausten perusteella). Vuosikulutusta tippuu noin 8-10000kwh vuodessa näillä kahdella pumpulla.

Ainakin tässä tuntuisi toteutuvan se että edullista energiaa saa halvemmallakin pumpulla.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Dieterhoeven B3-12-20 lämmönvaihdin tuli käyttöveden esilämmitykseen, sen valmistaja on tarran mukaan´Hrale. Pieni ja näppäränkokoinen näyttää olevan. Menee varmaan kesään että ehdin laittamaan paikalleen ja kertomaan käyttökokemuksia.

Samoin Pollucom E/S vuodelta 2006 tuli. Siinä on sama piirikortti kuin täällä palstalla esitetyssä 2004 mallissa johon on tehty pulssiulostulo. Sen sijaan tuo aiemmin ostettu 2007 mallinen on piirikortiltaan toisenlainen ja siihen esitettyjä pulssiulostulon ohjeita ei voi ainakaa suoraan sovaltaa. Tämän perusteella pollucomin ostajille vinkki että todennäköisesti ainakin vuosimallit 2004-2006 ovat modattavissa pulssiulostulolle.

Sen sijaan kontrolleri odottaa vielä tulemistaan postissa... katsotaanpa miten käy, laitoin kyselyä toimittajalle ja parille vaihtoehtoiselle ostopaikalle. Manuaalikäytöllä mennään siihen saakka että tulee.

Näillä keleillä tuotto on siellä 2.5-3kw tuntumassa riippuen vähän dT:stä ja ottoteho 800-950w välillä lämmitysjaksojen ollessa noin 40-60min, sulatuksia ei näytetä tarvitsevan - ei vedä kenno huuruun näillä nollakeleillä. Eli noin COP 3 pukkaa 500€ VILP käsikäyttöisesti. Varmaan TEV:llä tai EEV:llä saisi COPpia vielä paremmaksi koska ILP:n näyttää ajavan COP reilusti yli 4.