Epämääräinen termi. Perinteisesti rakentaminen aloitetaan sokkelin päältä ja sokkeli on maata selvästi korkeammalla. Valesokkeli mielestäni viittaa siihen, että ulkopuolella sokkelin näköinen on korkeammalla kuin joku sisäinen rakenne. Riskirskenteeksi tuon mielestäni tekee vain se, että puurakenteita on maata alempana tai liian lähellä maanpintaa. Yleensä juuri se alajuoksu on se riski.
Pieniä kysymyksiä rakentamisesta
- Viestiketjun aloittaja Espejot
- Aloituspäivämäärä
Kellarin seinää ei kuitenkaan mielletä valesokkeliksi vaikka se taitaa täyttää määritelmän ja riskirakenteen siitä saa tekemällä sisäpintaan puukoolauksen ja villoituksen.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Tuo puukoolaus tekee siitä viimeistää ”valesokkelin”.
Silloinhan se vastaa just sitä perinteistä valesokkelia. Puu sokkelin yläreunan alapuolella vaarassa kerätä kosteutta betonin läpi.
.
Silloinhan se vastaa just sitä perinteistä valesokkelia. Puu sokkelin yläreunan alapuolella vaarassa kerätä kosteutta betonin läpi.
.Ei se tee siitä "valesokkelia", mutta kylläkin riskirakenteena pidettävän (eikä ainakaan varsinaista valesokkelia vähäriskisempää).Tuo puukoolaus tekee siitä viimeistää ”valesokkelin”.
Silloinhan se vastaa just sitä perinteistä valesokkelia. Puu sokkelin yläreunan alapuolella vaarassa kerätä kosteutta betonin läpi.
Eiköhän se valesokkeli nyt kuitenkin tarkoita tätä talomallia jossa asunnon lattiat ovat saatu pihan tasolle ja ne puurakenteet altistuvat maakosteudelle.
Kyllähän noita vastaavia matalia lattioita tehdään jonkun verran edelleen, mutta ne eristetään uretaanilla ja toteutetaan kosteussulku sokkelin ja puurakenteiden väliin.
Kyllähän noita vastaavia matalia lattioita tehdään jonkun verran edelleen, mutta ne eristetään uretaanilla ja toteutetaan kosteussulku sokkelin ja puurakenteiden väliin.
Niilo Nilan
Jäsen
Ulkoiluverhouksessa yksi lauta on alkanut hieman elämään. On siis osittain irronnut paikaltaan tuolta alaosasta.
Onko vinkkejä, kuinka saada takaisin kiinni rikkomatta mitään? Nyt jos hakkaan vasaralla lautaa, niin menee kyllä voimalla takaisinpäin, mutta pompsahtaa takaisin.
Onko vinkkejä, kuinka saada takaisin kiinni rikkomatta mitään? Nyt jos hakkaan vasaralla lautaa, niin menee kyllä voimalla takaisinpäin, mutta pompsahtaa takaisin.
Liitetiedostot
Ruuvit tilalle.
Husky
Hyperaktiivi
Nooo, tarviiko tehdä mitään moiselle. Mutta juu, ruuvit vois olla hyvät.
(Täytyy googletella, muuta eihän valesokkelissa siis ulkoseinän alajuoksu voi olla sokkelin alapuolella eli tarkoitettaneen siis että väliseinien alajuoksut ovat sokkelin alapuolella.)
Ehkä yhteenveto tuosta valesokkeliasiasta on se, että alajuoksun sijainti sokkeliin se juttu. Eikä alajuoksun sijainti lattiavaluun.Silloinhan se vastaa just sitä perinteistä valesokkelia. Puu sokkelin yläreunan alapuolella vaarassa kerätä kosteutta betonin läpi.
(Täytyy googletella, muuta eihän valesokkelissa siis ulkoseinän alajuoksu voi olla sokkelin alapuolella eli tarkoitettaneen siis että väliseinien alajuoksut ovat sokkelin alapuolella.)
pökö
Kaivo jäässä
Kaikki alajuoksut on se alemman valun päällä samassa tasossa. Ulkoseinän alajuoksu on sokkelin vieressä. Nämä asiat ei ole päälimmäinen ongelma vaan se että pohjavalu on usein maanpinnan alapuolella ja ulkoseinää vasten on esim kukkamultaa ja sadevedet jää talon nurkille niin ne alapuut lahoaa.
Kaikki valesokkelitalot ei silti ole pilalla automaattisesti
Muutaman tuollaisen olen korjannut rosterisella terassiruuvilla, vähän maalia päälle niin ei erotu. Tavalliset sinkityt ruuvit pukkaavat ruostetta muutamassa vuodessa.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Ruuvi varmaan helpoin.
Myös kierrenaula tarttuu lujempaan kuin perus naula.
Siis tuontapaisesta rakenteesta on kyse, jossa julkisivuverhoilua on keinotekoisesti nostettu.
No kai toi meidänkin -76 talon rakenne on valesokkeli, mutta ei siellä ole alajuoksua, vaan Siporexia laskettuun sokkeliin saakka.
Rakentamismääräyskokoelman mukaan sokkelin vähimmäiskorkeus on yleensä 30 cm maanpinnasta ulkoseinän alareunaan mitattuna. Tämä koskee useimpia rakennuksia, mutta joissain tapauksissa, kuten puuverhouksen kanssa, suositeltu korkeus voi olla 50 cm, kertoo Rakennukset.fi. Vähimmäiskorkeuden noudattaminen on tärkeää kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi.
"Lattiavalu" voi Husky tapauksessa ymmärtääkseni olla varsinainen lattian valos + päälle asennettu lattialämmitystoteutus, joka usein tehdään kipsillä. Sen päällä voi sitten olla vaikka laminaatti.
Mielestäni ei vielä ole osoitettu muuta kuin seinä jatkuu lattian yläpinnan alapuolelle. Todellisuutta voi mitata ikkunan alapinnasta alaspäin ulko- ja sisäpuolella. Ulkopuolikaan ei suoraan kerro missä kohtaa alajuoksu oikeasti on, mutta saa siitä jo yleensä suuntaa. Endoskoopilla voi selvitä tiilien ulkoraoista katsomalla.
Mielestäni ei vielä ole osoitettu muuta kuin seinä jatkuu lattian yläpinnan alapuolelle. Todellisuutta voi mitata ikkunan alapinnasta alaspäin ulko- ja sisäpuolella. Ulkopuolikaan ei suoraan kerro missä kohtaa alajuoksu oikeasti on, mutta saa siitä jo yleensä suuntaa. Endoskoopilla voi selvitä tiilien ulkoraoista katsomalla.
Husky
Hyperaktiivi
Joo, hieman epäilyttävä on tämä että alajuoksu lattiavalun alapuolella. Mutta ei tämä ole kyllä valesokkeli (kun katsoo esim jmajan havainnekuvaa muutama viesti aiemmin).
Mutta en ymmärrä miksi tämä on näin tehty, ei ole helpompi tehdä eikä halvempi, niin mikä hiton idea alkaa säveltää? Olisiko ajateltu, että tämä on jostakin syystä parempi ratkaisu?
Täytyy mitata ikkunasta noin, jos selviäisi jotakin.
Kyllä tuo mielestäni on betonivalu eikä kipsivalu.
Kaikki viittaa siihen, että on tehty piirustuksen mukaan (liitteenä).
Liitetiedostot
Toi oli ihan normaali elementtitalon liitos tuohon aikaan. Alajuoksu oli yleensä kestopuuta. Ei kai tuota vielä voi pitää valesokkelina. Paikalla rakennetut rungot lähti kyllä valmiin lattian tasalta tai yläpuolelta. Ainakin ne missä olin mukana.
Rakennekuvaa katsoen en näe mitään muuta riskirakennetta kuin tiilen alle taitetun bitumihuovan vedenpitävyysongelman aiheuttaman veden seisonnan alajuoksun ja seinäelementin suhteen, kun tuo taitettu bitumihuopa lakkaa pitämästä vettä. Aurinkoa saavilla seinillä rakenne kuivunee joka vuosi, mutta pohjoisseinällä tuskin.
Ongelman aktivoitumisen ensimmäinen selkeä indikaattori lienee mustien pienten muurahaisten asettuminen syömään tuota alajuoksua.
Ongelman aktivoitumisen ensimmäinen selkeä indikaattori lienee mustien pienten muurahaisten asettuminen syömään tuota alajuoksua.
Husky
Hyperaktiivi
Ok.
En ajatellutkaan että viistosateen kastuttaman tiiliseinän sisäpuolella ihan valumalla valuisi vettä (bitumihuovan päälle, jos tuo se ongelmamekanismi siis).
Salaojakuvaaja pelottelikin seinien alaosien kosteusjutusta ja kyseli noista muurahaisista joita kyllä joskus näkyy sokkelin lähellä ja pari kertaa ollut sisälläkin. Mutta mielestäni ei ollut tuolla faktat ihan kunnossa kun väitti sokkelissa olevan kalkkia ja toinen kuvaaja sanoi ettei ole. Vähän jotakin vaaleita juonteita slammauksessa muttei ole kalkkia minunkaan mielestä.
En ajatellutkaan että viistosateen kastuttaman tiiliseinän sisäpuolella ihan valumalla valuisi vettä (bitumihuovan päälle, jos tuo se ongelmamekanismi siis).
Salaojakuvaaja pelottelikin seinien alaosien kosteusjutusta ja kyseli noista muurahaisista joita kyllä joskus näkyy sokkelin lähellä ja pari kertaa ollut sisälläkin. Mutta mielestäni ei ollut tuolla faktat ihan kunnossa kun väitti sokkelissa olevan kalkkia ja toinen kuvaaja sanoi ettei ole. Vähän jotakin vaaleita juonteita slammauksessa muttei ole kalkkia minunkaan mielestä.
Vielä sellainen asia tuli mieleen kuin alapohjan ilmanvaihto. Se on sitä tärkeämpi mitä enemmän eristettä alapohjassa. Jos ilma ei vaihdu niin kosteus on kokoajan n. 100%. Juuri tähän havahduttiin 2000 luvun alkupuolella.
Kosteus tiivistyy kylmille pinnoille eli kylmällä ilmalla sokkelin sisäpintaan etenkin maanpääliselle osuudelle.
Korkea kosteus imeytyy betoniin, mistä se pyrkii lämpöä kohden päästäkseen höyrystymään.
Kosteus tiivistyy kylmille pinnoille eli kylmällä ilmalla sokkelin sisäpintaan etenkin maanpääliselle osuudelle.
Korkea kosteus imeytyy betoniin, mistä se pyrkii lämpöä kohden päästäkseen höyrystymään.
Viimeksi muokattu:
Sisimmäksi mahdollisimman mielellään niin lähelle sisäseinien tai -katon pintaa se Suomen oloissa tulee, jos tilaa on tarkoitus vähänkään lämmittää (tai sisälle pääsee lisäkosteutta jostakin lämmön ohella). Mahdolliset aikaisemmat höyrysulut pitää puhkoa kunnolla tai repiä pois, jos jäävät eristeiden sisään tai ulkoseinän puolelle.
Ainut tuossa että kipsilevyjen kiinnityksessä tulee sitten reikiä höyrynsulkuun.
Periaatteessa tosin runkojen päällyksen voisi tiivistää sopivalla höyrysulun saumateipillä (teipin liima ja solumuovi tiivistävät ruuvin tai hakasen varsin hyvin), mutta ei tuo nyt kovin paljon käytännössä ilmaa vuoda, vaikka jättäisi tekemättä. Kyseessä on kuitenkin vain puolilämmin varasto eikä mikään löylysauna. Olisi tietenkin mahdollista myös eristää saunojen tyyliin PU/PIR-levyllä ja sisälevyjen kiinnitykseen pintalistoihin niin, että eristelevy-höyrysulun reiät tiivistetään uretaanivaahdolla.
Laittaisinko siis sen teipin höyrynsulkumuovin päälle rungon kohtaan?
Villat tulossa kustannussyistä, muuten toki pir-levyllä.
Kai sen tuulensuojakipsin ja paneelin välissä on tuuletusrako?
Puolikylmässä itse laittaisin höyrynsulun lisäkoolauksen päälle kipsilevyä vasten.
levyn kiiinnityksestä tulevat reiät ei vaikuta yhtään mitään mihinkään joten vaakakoolauksien teippaaminen ei aiheuta muuta kuin rahanmenoa ja työtä
Puolikylmässä itse laittaisin höyrynsulun lisäkoolauksen päälle kipsilevyä vasten.
levyn kiiinnityksestä tulevat reiät ei vaikuta yhtään mitään mihinkään joten vaakakoolauksien teippaaminen ei aiheuta muuta kuin rahanmenoa ja työtä
Höyrynsulkua kolauksen ja rungon välissä on käytetty seinissä kun runkotolppa on 150 mm paksu. Toi 100 mm runko on ehkä turhan ohut siihen.
Parissa paikassa olen käyttänyt seuraavaa rakennetta ulkoapäin lueteltuna:
Ulkoverhous, ilmavälirima, tuulensuoja, runko 100 mm, finnfoam 50 mm, vaakakoolaus 22*100, kipsilevy/paneeli.
Seinästä tulee todella tiivis ja sähköt pystyy vetämään sisemmässä koolauksessa ja rasiat voi kolota finnfoamiin. Vesijohdotkin saa sinne uritettua, niitä ei varmaan varastoon tule. Jos kattoon laittaa myös finnfoamin niin koko vaippa alkaa olemaan tiivis. Ainoa huono puoli on tuossa se että seinästä tulee laudan verran paksumpi.
Olihan tuossa 100 mm runko, jossa lienee villa.
Rungossa on tietysti 100 mm villaa. Itse tykkään käyttää kivivillaa.
Mökeillä on käytetty tervapaperia hyörynsulun sijaan mineraalivillan kanssa ja ennen sitä käytettiin vähän joka paikassa.
pökö
Kaivo jäässä
Minulla on autalli pikipaperilla, talossa muovi. Tuollaisen pikipaperilla tehdyn voinee jättää välillä kylmäksikin ilman että tarvii miettiä hikoileeko muovi vai ei.
Joo.. aivan järjettömiä tuotteita on myynnissä. Paperia muovilla vahvistettuna....kuka helketti sellaista ostaa muuta kuin vahingossa vääristelevän markkinoinnin vuoksi.
Niilo Nilan
Jäsen
Yhden talon kulman takaa, tuuletusraossa paistaa hieman mineraalivilla rakenteiden välistä. Onko ongelmallista?
Rakenne on tämmöinen:
Tuulensuojakipsilevy 9mm
Runko 42x198 k600
Mineraalivilla 200mm
Höyrynsulkumuovi PEL 0,2mm
Koolaus 48x48 k600
Sisäverhouskipsilevy 13mm
Rakenne on tämmöinen:
Tuulensuojakipsilevy 9mm
Runko 42x198 k600
Mineraalivilla 200mm
Höyrynsulkumuovi PEL 0,2mm
Koolaus 48x48 k600
Sisäverhouskipsilevy 13mm
Liitetiedostot
Tuon kuvan perusteella runkotolppa tulee hieman alajuoksua ulommas, ja siellä näkyy jotain ylimääräistä poikkipuuta.. Onko tuo rakenne tuollainen koko matkan?
Sinänsä tuollaisia rumia kohtia saattaa taloihin jäädä, esimerkiksi siihen mistä taloon on pystytysvaiheessa juostu sisään. Toinen mikä löytyy monesta talosta on kohta josta työmaasähkö on kulkenut seinän läpi. Nuo ovat vaan rakenteiden sisään jääviä visuaalisia haittoja, ainakin silloin kun se on lopuksi vaan asiallisesti laitettu umpeen.