Pieniä kysymyksiä rakentamisesta

jmaja

Hyperaktiivi
Toisessa ketjussa tuli puheeksi valesokkeli, niin mikä on valesokkelin määräävä tekijä/tekijät?
Epämääräinen termi. Perinteisesti rakentaminen aloitetaan sokkelin päältä ja sokkeli on maata selvästi korkeammalla. Valesokkeli mielestäni viittaa siihen, että ulkopuolella sokkelin näköinen on korkeammalla kuin joku sisäinen rakenne. Riskirskenteeksi tuon mielestäni tekee vain se, että puurakenteita on maata alempana tai liian lähellä maanpintaa. Yleensä juuri se alajuoksu on se riski.
 

Tifo

Vakionaama
Epämääräinen termi. Perinteisesti rakentaminen aloitetaan sokkelin päältä ja sokkeli on maata selvästi korkeammalla. Valesokkeli mielestäni viittaa siihen, että ulkopuolella sokkelin näköinen on korkeammalla kuin joku sisäinen rakenne. Riskirskenteeksi tuon mielestäni tekee vain se, että puurakenteita on maata alempana tai liian lähellä maanpintaa. Yleensä juuri se alajuoksu on se riski.
Kellarin seinää ei kuitenkaan mielletä valesokkeliksi vaikka se taitaa täyttää määritelmän ja riskirakenteen siitä saa tekemällä sisäpintaan puukoolauksen ja villoituksen.
 

Harrastelija

Vakionaama
Tuo puukoolaus tekee siitä viimeistää ”valesokkelin”.
Silloinhan se vastaa just sitä perinteistä valesokkelia. Puu sokkelin yläreunan alapuolella vaarassa kerätä kosteutta betonin läpi. :) .
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuo puukoolaus tekee siitä viimeistää ”valesokkelin”.
Silloinhan se vastaa just sitä perinteistä valesokkelia. Puu sokkelin yläreunan alapuolella vaarassa kerätä kosteutta betonin läpi. :) .
Ei se tee siitä "valesokkelia", mutta kylläkin riskirakenteena pidettävän (eikä ainakaan varsinaista valesokkelia vähäriskisempää).
 

Jule

Vakionaama
Eiköhän se valesokkeli nyt kuitenkin tarkoita tätä talomallia jossa asunnon lattiat ovat saatu pihan tasolle ja ne puurakenteet altistuvat maakosteudelle.

Kyllähän noita vastaavia matalia lattioita tehdään jonkun verran edelleen, mutta ne eristetään uretaanilla ja toteutetaan kosteussulku sokkelin ja puurakenteiden väliin.
 
Ulkoiluverhouksessa yksi lauta on alkanut hieman elämään. On siis osittain irronnut paikaltaan tuolta alaosasta.
Onko vinkkejä, kuinka saada takaisin kiinni rikkomatta mitään? Nyt jos hakkaan vasaralla lautaa, niin menee kyllä voimalla takaisinpäin, mutta pompsahtaa takaisin.
 

Liitteet

  • PXL_20250818_121706618.MP.jpg
    PXL_20250818_121706618.MP.jpg
    225,8 KB · Katsottu: 40

Tifo

Vakionaama
Ulkoiluverhouksessa yksi lauta on alkanut hieman elämään. On siis osittain irronnut paikaltaan tuolta alaosasta.
Onko vinkkejä, kuinka saada takaisin kiinni rikkomatta mitään? Nyt jos hakkaan vasaralla lautaa, niin menee kyllä voimalla takaisinpäin, mutta pompsahtaa takaisin.
Ruuvit tilalle.
 

Husky

Hyperaktiivi
Nooo, tarviiko tehdä mitään moiselle. Mutta juu, ruuvit vois olla hyvät.

Silloinhan se vastaa just sitä perinteistä valesokkelia. Puu sokkelin yläreunan alapuolella vaarassa kerätä kosteutta betonin läpi. :) .
Ehkä yhteenveto tuosta valesokkeliasiasta on se, että alajuoksun sijainti sokkeliin se juttu. Eikä alajuoksun sijainti lattiavaluun.

(Täytyy googletella, muuta eihän valesokkelissa siis ulkoseinän alajuoksu voi olla sokkelin alapuolella eli tarkoitettaneen siis että väliseinien alajuoksut ovat sokkelin alapuolella.)
 

pökö

Kaivo jäässä
Täytyy googletella, muuta eihän valesokkelissa siis ulkoseinän alajuoksu voi olla sokkelin alapuolella eli tarkoitettaneen siis että väliseinien alajuoksut ovat sokkelin alapuolella.)
Kaikki alajuoksut on se alemman valun päällä samassa tasossa. Ulkoseinän alajuoksu on sokkelin vieressä. Nämä asiat ei ole päälimmäinen ongelma vaan se että pohjavalu on usein maanpinnan alapuolella ja ulkoseinää vasten on esim kukkamultaa ja sadevedet jää talon nurkille niin ne alapuut lahoaa.
Kaikki valesokkelitalot ei silti ole pilalla automaattisesti
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ehkä yhteenveto tuosta valesokkeliasiasta on se, että alajuoksun sijainti sokkeliin se juttu. Eikä alajuoksun sijainti lattiavaluun.

(Täytyy googletella, muuta eihän valesokkelissa siis ulkoseinän alajuoksu voi olla sokkelin alapuolella eli tarkoitettaneen siis että väliseinien alajuoksut ovat sokkelin alapuolella.)
valesokkeli.jpg


Siis tuontapaisesta rakenteesta on kyse, jossa julkisivuverhoilua on keinotekoisesti nostettu.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Eiköhän se valesokkeli nyt kuitenkin tarkoita tätä talomallia jossa asunnon lattiat ovat saatu pihan tasolle ja ne puurakenteet altistuvat maakosteudelle.
No kai toi meidänkin -76 talon rakenne on valesokkeli, mutta ei siellä ole alajuoksua, vaan Siporexia laskettuun sokkeliin saakka.
Screenshot_20250818_211957_Gallery.jpg
 

maanma

Vakionaama
Rakentamismääräyskokoelman mukaan sokkelin vähimmäiskorkeus on yleensä 30 cm maanpinnasta ulkoseinän alareunaan mitattuna. Tämä koskee useimpia rakennuksia, mutta joissain tapauksissa, kuten puuverhouksen kanssa, suositeltu korkeus voi olla 50 cm, kertoo Rakennukset.fi. Vähimmäiskorkeuden noudattaminen on tärkeää kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi.
 

Tifo

Vakionaama
Kun puurunko menee sisälattiavalun alapuolelle niin silloin on riski että puu kostuu. Noi valesokkelit on ollut tiedossa jo 80 luvun loppupuolella. Jos niitä on sen jälkeen tehty niin suunnittelijat ovat olleet hönöjä.
 

maanma

Vakionaama
"Lattiavalu" voi Husky tapauksessa ymmärtääkseni olla varsinainen lattian valos + päälle asennettu lattialämmitystoteutus, joka usein tehdään kipsillä. Sen päällä voi sitten olla vaikka laminaatti.

Mielestäni ei vielä ole osoitettu muuta kuin seinä jatkuu lattian yläpinnan alapuolelle. Todellisuutta voi mitata ikkunan alapinnasta alaspäin ulko- ja sisäpuolella. Ulkopuolikaan ei suoraan kerro missä kohtaa alajuoksu oikeasti on, mutta saa siitä jo yleensä suuntaa. Endoskoopilla voi selvitä tiilien ulkoraoista katsomalla.
 

Husky

Hyperaktiivi
Kun puurunko menee sisälattiavalun alapuolelle niin silloin on riski että puu kostuu. Noi valesokkelit on ollut tiedossa jo 80 luvun loppupuolella. Jos niitä on sen jälkeen tehty niin suunnittelijat ovat olleet hönöjä.
Joo, hieman epäilyttävä on tämä että alajuoksu lattiavalun alapuolella. Mutta ei tämä ole kyllä valesokkeli (kun katsoo esim jmajan havainnekuvaa muutama viesti aiemmin).

Mutta en ymmärrä miksi tämä on näin tehty, ei ole helpompi tehdä eikä halvempi, niin mikä hiton idea alkaa säveltää? Olisiko ajateltu, että tämä on jostakin syystä parempi ratkaisu?
"Lattiavalu" voi Husky tapauksessa ymmärtääkseni olla varsinainen lattian valos + päälle asennettu lattialämmitystoteutus, joka usein tehdään kipsillä. Sen päällä voi sitten olla vaikka laminaatti.

Mielestäni ei vielä ole osoitettu muuta kuin seinä jatkuu lattian yläpinnan alapuolelle. Todellisuutta voi mitata ikkunan alapinnasta alaspäin ulko- ja sisäpuolella. Ulkopuolikaan ei suoraan kerro missä kohtaa alajuoksu oikeasti on, mutta saa siitä jo yleensä suuntaa. Endoskoopilla voi selvitä tiilien ulkoraoista katsomalla.
Täytyy mitata ikkunasta noin, jos selviäisi jotakin.
Kyllä tuo mielestäni on betonivalu eikä kipsivalu.

Kaikki viittaa siihen, että on tehty piirustuksen mukaan (liitteenä).
 

Liitteet

  • Screenshot_20250817_124342_Gallery.jpg
    Screenshot_20250817_124342_Gallery.jpg
    142,9 KB · Katsottu: 79

Tifo

Vakionaama
Kaikki viittaa siihen, että on tehty piirustuksen mukaan
Toi oli ihan normaali elementtitalon liitos tuohon aikaan. Alajuoksu oli yleensä kestopuuta. Ei kai tuota vielä voi pitää valesokkelina. Paikalla rakennetut rungot lähti kyllä valmiin lattian tasalta tai yläpuolelta. Ainakin ne missä olin mukana.
 

maanma

Vakionaama
Rakennekuvaa katsoen en näe mitään muuta riskirakennetta kuin tiilen alle taitetun bitumihuovan vedenpitävyysongelman aiheuttaman veden seisonnan alajuoksun ja seinäelementin suhteen, kun tuo taitettu bitumihuopa lakkaa pitämästä vettä. Aurinkoa saavilla seinillä rakenne kuivunee joka vuosi, mutta pohjoisseinällä tuskin.

Ongelman aktivoitumisen ensimmäinen selkeä indikaattori lienee mustien pienten muurahaisten asettuminen syömään tuota alajuoksua.
 

Husky

Hyperaktiivi
Ok.
En ajatellutkaan että viistosateen kastuttaman tiiliseinän sisäpuolella ihan valumalla valuisi vettä (bitumihuovan päälle, jos tuo se ongelmamekanismi siis).

Salaojakuvaaja pelottelikin seinien alaosien kosteusjutusta ja kyseli noista muurahaisista joita kyllä joskus näkyy sokkelin lähellä ja pari kertaa ollut sisälläkin. Mutta mielestäni ei ollut tuolla faktat ihan kunnossa kun väitti sokkelissa olevan kalkkia ja toinen kuvaaja sanoi ettei ole. Vähän jotakin vaaleita juonteita slammauksessa muttei ole kalkkia minunkaan mielestä.
 

maanma

Vakionaama
Vielä sellainen asia tuli mieleen kuin alapohjan ilmanvaihto. Se on sitä tärkeämpi mitä enemmän eristettä alapohjassa. Jos ilma ei vaihdu niin kosteus on kokoajan n. 100%. Juuri tähän havahduttiin 2000 luvun alkupuolella.

Kosteus tiivistyy kylmille pinnoille eli kylmällä ilmalla sokkelin sisäpintaan etenkin maanpääliselle osuudelle.

Korkea kosteus imeytyy betoniin, mistä se pyrkii lämpöä kohden päästäkseen höyrystymään.
 
Viimeksi muokattu:

Galan

Jäsen
Varasto pitäisi eristää puolilämpimäksi. Tällä hetkellä ulkolaudoitus-tuulesuojakipsi-100mm runko.

Tähän ajatuksena rungon väliin 100mm kivivilla ja 2x2 vaakakoolauksella 50mm lisävilla.
Kummallekko puolen lisävillaa tulee höyrynsulkumuovi?
 

kotte

Hyperaktiivi
Kummallekko puolen lisävillaa tulee höyrynsulkumuovi?
Sisimmäksi mahdollisimman mielellään niin lähelle sisäseinien tai -katon pintaa se Suomen oloissa tulee, jos tilaa on tarkoitus vähänkään lämmittää (tai sisälle pääsee lisäkosteutta jostakin lämmön ohella). Mahdolliset aikaisemmat höyrysulut pitää puhkoa kunnolla tai repiä pois, jos jäävät eristeiden sisään tai ulkoseinän puolelle.
 

Galan

Jäsen
Sisimmäksi mahdollisimman mielellään niin lähelle sisäseinien tai -katon pintaa se Suomen oloissa tulee, jos tilaa on tarkoitus vähänkään lämmittää (tai sisälle pääsee lisäkosteutta jostakin lämmön ohella). Mahdolliset aikaisemmat höyrysulut pitää puhkoa kunnolla tai repiä pois, jos jäävät eristeiden sisään tai ulkoseinän puolelle.
Ainut tuossa että kipsilevyjen kiinnityksessä tulee sitten reikiä höyrynsulkuun.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ainut tuossa että kipsilevyjen kiinnityksessä tulee sitten reikiä höyrynsulkuun.
Periaatteessa tosin runkojen päällyksen voisi tiivistää sopivalla höyrysulun saumateipillä (teipin liima ja solumuovi tiivistävät ruuvin tai hakasen varsin hyvin), mutta ei tuo nyt kovin paljon käytännössä ilmaa vuoda, vaikka jättäisi tekemättä. Kyseessä on kuitenkin vain puolilämmin varasto eikä mikään löylysauna. Olisi tietenkin mahdollista myös eristää saunojen tyyliin PU/PIR-levyllä ja sisälevyjen kiinnitykseen pintalistoihin niin, että eristelevy-höyrysulun reiät tiivistetään uretaanivaahdolla.
 

Galan

Jäsen
Periaatteessa tosin runkojen päällyksen voisi tiivistää sopivalla höyrysulun saumateipillä (teipin liima ja solumuovi tiivistävät ruuvin tai hakasen varsin hyvin), mutta ei tuo nyt kovin paljon käytännössä ilmaa vuoda, vaikka jättäisi tekemättä. Kyseessä on kuitenkin vain puolilämmin varasto eikä mikään löylysauna. Olisi tietenkin mahdollista myös eristää saunojen tyyliin PU/PIR-levyllä ja sisälevyjen kiinnitykseen pintalistoihin niin, että eristelevy-höyrysulun reiät tiivistetään uretaanivaahdolla.
Laittaisinko siis sen teipin höyrynsulkumuovin päälle rungon kohtaan?
Villat tulossa kustannussyistä, muuten toki pir-levyllä.
 

Janos

Vakionaama
Kai sen tuulensuojakipsin ja paneelin välissä on tuuletusrako?
Puolikylmässä itse laittaisin höyrynsulun lisäkoolauksen päälle kipsilevyä vasten.
levyn kiiinnityksestä tulevat reiät ei vaikuta yhtään mitään mihinkään joten vaakakoolauksien teippaaminen ei aiheuta muuta kuin rahanmenoa ja työtä
 

Tifo

Vakionaama
Varasto pitäisi eristää puolilämpimäksi. Tällä hetkellä ulkolaudoitus-tuulesuojakipsi-100mm runko.

Tähän ajatuksena rungon väliin 100mm kivivilla ja 2x2 vaakakoolauksella 50mm lisävilla.
Kummallekko puolen lisävillaa tulee höyrynsulkumuovi?
Höyrynsulkua kolauksen ja rungon välissä on käytetty seinissä kun runkotolppa on 150 mm paksu. Toi 100 mm runko on ehkä turhan ohut siihen.
 

Tifo

Vakionaama
Laittaisinko siis sen teipin höyrynsulkumuovin päälle rungon kohtaan?
Villat tulossa kustannussyistä, muuten toki pir-levyllä.
Parissa paikassa olen käyttänyt seuraavaa rakennetta ulkoapäin lueteltuna:
Ulkoverhous, ilmavälirima, tuulensuoja, runko 100 mm, finnfoam 50 mm, vaakakoolaus 22*100, kipsilevy/paneeli.
Seinästä tulee todella tiivis ja sähköt pystyy vetämään sisemmässä koolauksessa ja rasiat voi kolota finnfoamiin. Vesijohdotkin saa sinne uritettua, niitä ei varmaan varastoon tule. Jos kattoon laittaa myös finnfoamin niin koko vaippa alkaa olemaan tiivis. Ainoa huono puoli on tuossa se että seinästä tulee laudan verran paksumpi.
 

pökö

Kaivo jäässä
Tarviiko puolilämmin varasto missä ei synny kosteutta (kun ei laiteta ruokaa, pyykätä, saunota ym.) höyrynsulkumuovia ollenkaan?
 

pökö

Kaivo jäässä
Mökeillä on käytetty tervapaperia hyörynsulun sijaan mineraalivillan kanssa ja ennen sitä käytettiin vähän joka paikassa.
Minulla on autalli pikipaperilla, talossa muovi. Tuollaisen pikipaperilla tehdyn voinee jättää välillä kylmäksikin ilman että tarvii miettiä hikoileeko muovi vai ei.
 
Yhden talon kulman takaa, tuuletusraossa paistaa hieman mineraalivilla rakenteiden välistä. Onko ongelmallista?

Rakenne on tämmöinen:
Tuulensuojakipsilevy 9mm
Runko 42x198 k600
Mineraalivilla 200mm
Höyrynsulkumuovi PEL 0,2mm
Koolaus 48x48 k600
Sisäverhouskipsilevy 13mm
 

Liitteet

  • PXL_20250830_110147657~2.jpg
    PXL_20250830_110147657~2.jpg
    342,1 KB · Katsottu: 64
  • PXL_20250830_110104014~3.jpg
    PXL_20250830_110104014~3.jpg
    216,7 KB · Katsottu: 67

Jule

Vakionaama
Yhden talon kulman takaa, tuuletusraossa paistaa hieman mineraalivilla rakenteiden välistä. Onko ongelmallista?

Rakenne on tämmöinen:
Tuulensuojakipsilevy 9mm
Runko 42x198 k600
Mineraalivilla 200mm
Höyrynsulkumuovi PEL 0,2mm
Koolaus 48x48 k600
Sisäverhouskipsilevy 13mm
Tuon kuvan perusteella runkotolppa tulee hieman alajuoksua ulommas, ja siellä näkyy jotain ylimääräistä poikkipuuta.. Onko tuo rakenne tuollainen koko matkan?

Sinänsä tuollaisia rumia kohtia saattaa taloihin jäädä, esimerkiksi siihen mistä taloon on pystytysvaiheessa juostu sisään. Toinen mikä löytyy monesta talosta on kohta josta työmaasähkö on kulkenut seinän läpi. Nuo ovat vaan rakenteiden sisään jääviä visuaalisia haittoja, ainakin silloin kun se on lopuksi vaan asiallisesti laitettu umpeen.
 
Back
Ylös Bottom