Pieniä kysymyksiä rakentamisesta
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
Ovienpaiskomiset ei mitään ongelmia tuota, mutta tuo tuulinen keli on kyllä varmaan haaste.
Pelkän vähitellen tukkeutuvan ilmansuodattimen kompensoiminen olisi kyllä melko yksinkertainen toteuttaa.
pökö
Kaivo jäässä
Ja olisi syytäkin toteuttaa. Omassa koneessa tuota hommaa hoitaa joku aikaohjelma. Kone käy aika lujaa kun suodattimien vaihdon aika on.
Jos jotakin ei saa valmiina niin se täytyy DIY-hengessä yrittää itse väkertää
. Tiedä sitten kuinka paljon suodattimen likaantuminen ylipäätään vaikutta paineeseen/virtaamaan ja onko tässä menetelmässä muutoinkaan mieltä.1a) Mitataan paine IV-koneesta lähtevästä tulokanavasta ja laitetta painelukema "Pa_0" sekä IV-koneen tulopuhaltimen asento muistiin
1b) Jos alkutilanteessa tiedetään tulosuunnan kokonaisvirtaama voidaan laskea tulokanaviston "k" kaavalla "k" = tulovirtaama / sqr("Pa_0").
2) Suodattimen tukkeutumista voi seurata tulokanavan paineen muutoksesta (kun tulopuhaltimen asento on sama kuin alkutilanteessa).
3) Tukkoisella suodattimella mitattua painetta "Pa-1" vastaava virtaama voidaan laskemalla "k" * sqr("Pa_1").
4) Suodattimen tukkeutumista voi tarvittaessa kompensoida säätämällä IV-koneen tulo-/poistosuhdetta siten että tulokanavan paine on sama kuin alkutilanteessa mitattu "Pa_0".
Jos esim. HomeAssistant on käytettävissä suodattimen tilaa voi seurata reaaliaikaisesti, mutta ainakaan Vallox-koneissa kompensointia ei voi automatisoida sillä "vallox websocet api" ei tue tulo-/poistosuhteen säätöä.
Testasin myös "Permium"-menetelmää jossa poistopuhaltimen kierrosluvun perusteella laskettua virtaamaa (sininen käyrä) verrataan poistokanavan paineesta laskettuun virtaamaan (keltainen käyrä). Tällön ei tarvitse käyttään alkutilanteen puhallinnopeutta. IV-koneen nopeusalueella (30% - 60%) ja puhtaalla suodattimella virtaamat ovat saman suuruiset (kuvion osa 1) Simuloin suodattimen tukkeumista peittämällä neljäsosan suodattimen pinnasta ilmaa läpäisemättömällä paperilla, tämä aiheutti sekä paineeseen että virtaamaan vajaan 10% pudotuksen (kuvion osa 2). Osuudella 3 suodatin on poistettu kokonaan.
Nyt vain odotellaan suodattimen likaantumista muutama kuukausi ja katsotaan mihin se vaikuttaa...
Liitteet
Jos autotallin oveksi tulee nosto-ovi, jossa toisiinsa nivellettyjä eristettyjä vaakaelementtejä, niin siihen ei kannata pientä käyntiovea laittaa, maksaa paljon (koska myöskin taittuva ja mutkikas tehdä) ja on lämpötalousmielessä katastrofi alumiinipielineen, mieluummin vaikka seinään (sivulle) normi ovi. Ikkunat tuossa yläosassa ovat ok.
Onhan se ovilevy selkeästi yksinkertaisin ja helpoin paikka tehdä korvausilmaventtiili. En mä ainakaan keksi mitään syytä olla laittamatta sitä oveen.
Ovessa oleva ikkuna säästää siltä ikkunan tekemisen vaivalta, ja samalla se myös parantaa hieman eristystä, kun sen huonosti eristetyn alueen pinta-ala ei kasva.
Kaverilla on ovessa 2 kpl. Onnistui jäädyttämään niillä vesikiertoisen lattialämmityksen kovilla pakkasilla. Oven edusta on aina viilein ja hän oli unohtanut venttiilit "kesäasentoon".
Mitään ei onneksi rikkoontunut.
Ei tuo nyt varsinaisesti venttiilin sijoitukseen, tai edes sen asentoon liity.
Ei se autotallin vesikiertoinen lattialämmitys jäähän mene vaikka ovea ei olisi ollenkaan, kunhan vaan itse lämmitys on kunnossa.
Harrastelija
Vakionaama
Voi se kynnyksen lähellä.jäätyä. Tiedän tapauksen kun tuli ”tulva”.
Sitä en muista oliko jollain venttiilillä tai ikkunalla jotain merkitystä. Vai oliko ulkona vaan ”liian kylmä” tai tosiaan kierto kesäasennossa.
Sitä en muista oliko jollain venttiilillä tai ikkunalla jotain merkitystä. Vai oliko ulkona vaan ”liian kylmä” tai tosiaan kierto kesäasennossa.
En oikein tiedä pitä tulva tässä yhteydessä tarkoittaa, mutta jos siihen kiertävään veteen syötetään energiaa normaalisti, ei se kyllä jäädy.
Toki jos autotallissa on huonetermari, ja jokin muu lämmönlähde pitää kierron suljettuna, se varmaan voi mennä jäähän oven kohdalla, mutta tuo on kyllä sekä väärää käyttöä että typerää suunnittelua.
Kaveri rakensi itse talonsa, ja itse myös jäädytti lattialämmityksensä ulkomaan reissun aikana. Reilu 10v se toki otti. Sanoi että korvausventtiilit jäi auki ja se jäätyi sen takia. Kyseessä kahden auton talli, kahdella ovella. Minulla ei ole mitään syytä kyseenalaistaa, etteikö näin olisi käynyt. En tiedä millaista lämpöä hän pitää tallissa.
Oven kohdalla on aina kylmäsiltä.... (kyseinen rakennekuva kyseisestä talon autotallin ovenpielestä)
Ja saman syyn takia myös lattialämmitysputket jätetään hiukan etäämmälle ovesta.
Voit silti jättää omasta tallistasi sen ovenkin laittamatta jos haluat. Itse päätin jo rakennusaikana että en laita oveen korvausilmaventtiileitä. Tuo leveä ovi on muutenkin jo riittävän horo. Kaikilla on omille päätöksilleen omat perusteet.
Autotallin oven kynnyksen kohdalla kannattaa miettiä sitäkin riskiä, että ovi jäätyy kiinni niin, että se ei vain saa auki, vaikka pitäisi. Kylmäsilta sisäpuolen lattiasta kynnykseen yleensä pyrkii pitämään kynnyksen sulana pikkupakkasilla ja kuivaa mahdollista jäätä kynnykseltä lämmön tehostaman sublimaation ansiosta. Edes eristeaineesta toteutettu kynnys ei takaa, etteikö ovi jäätyisi kiinni säällä, kun räntäsade loppuu lumentulon kautta pakastuvaan keliin.
Sama täällä, ei ongelmia. Kiitos suunnittelijalle.
Eristettä ei ole tuossa kohdassa muutenkaan paljon mitään, verrattuna muualle.
On siinä, 5 senttiä riittää tuohon paikkaan. Kulmaraudan voisi asentaa eri tavalla. Rosteri muuten johtaa lämpöä huonommin kuin tavallinen teräs.
Liitteet
Wespa
Aktiivinen jäsen
Olikos täällä miten paljon asiantuntemusta maanrakennushommista? Routimattomaan hiekkamaahan (satunnaiset multa- ja savipaakut toki poistettuna) on nyt saatu valmiiksi parinkymmenensentin kaivanto, tarkoituksena siis tehdä pihakivetys (kevyitä) henkilöautoja varten. Erillisiä routaeristeitä en ajatellut laittaa kun tosiaan tontti on tällaisella hiekkakukkulalla.
Kysymys kuuluu nyt että onko enemmän haittaa kuin hyötyä jos tuonne kaivannon pohjalle laittaa kerroksen nyrkinkokoista luonnonkiveä, vähän niinkuin salaojituksena? Seuraavat kerrokset toki sitten normaaliin tapaan soraa ja hiekkaa suodatinkankaineen. Vai unohdanko suosiolla vaan kivet ja pohjalle ensin kangas, sitten ohut sorakerros, toinen kangas ja kaivanto täyteen hiekalla?
Kysymys kuuluu nyt että onko enemmän haittaa kuin hyötyä jos tuonne kaivannon pohjalle laittaa kerroksen nyrkinkokoista luonnonkiveä, vähän niinkuin salaojituksena? Seuraavat kerrokset toki sitten normaaliin tapaan soraa ja hiekkaa suodatinkankaineen. Vai unohdanko suosiolla vaan kivet ja pohjalle ensin kangas, sitten ohut sorakerros, toinen kangas ja kaivanto täyteen hiekalla?
Viimeksi muokattu:
Salaojitusta kivillä tuskin tarvii, mutta auton kulkureitillä voi olla hyvä laittaa kantava kerros (mursketta), sitten kivituhka ja lopuksi asennushiekka. viimeisen voi jättää poiskin ja laittaa kivetys suoraan kivituhkalle (itse tein näin). tosin jos kaivanto on vain 20cm syvä, tuo kantava kerros jää aika ohueksi
Harrastelija
Vakionaama
Kannattaa tosiaan laittaa reilusti kantavaa murskettä. Ja jo se tasoittaa mahdollisimman suoraksi/tasaiseksi jotta riittää ohuempi kerros asennushiekkaa tms. Mitä vähemmän asennushiekkaa tms sitä paremmin pysyy kivet ryhdissä. Tommonen 2cm riittää hyvin kun murske on tasaisesti/suorassa.
Ja täry saa olla vähän isompi jotta murske tiivistyy kunnolla eikä heti ensimmäisen vuoden jälkeen näy ajourat kivetyksessä. 10v päästä näkyy vaikka tekisi miten. Varsinkin jos auto seisoo aina samassa kohti kivien päällä. (Asvalttiinkin painuu kolot)
Iso laatta olisi parempi kuin esim sauvakivet.
Ja täry saa olla vähän isompi jotta murske tiivistyy kunnolla eikä heti ensimmäisen vuoden jälkeen näy ajourat kivetyksessä. 10v päästä näkyy vaikka tekisi miten. Varsinkin jos auto seisoo aina samassa kohti kivien päällä. (Asvalttiinkin painuu kolot)
Iso laatta olisi parempi kuin esim sauvakivet.
Niilo Nilan
Jäsen
Osaiskohan joku kertoa, että millä hakusanoilla näitä jyrsijäverkon asentajia oikein löytyisi? Varmaan 15 eri firmaa tullut kontaktoitua ja ei oikein tunnu löytyvän tekijää.