Vs: PILP=suora sähkölämmitys + tuhlaus talvella
ekis sanoi:
40l/s yhden asteeen lämpötilan muutokseen tarvitaan noin 50W:n teho.
22 poistoilma jäähdytetään -3 asteiseksi tulee lämpötilaeroksi 25-astetta eli noin 1250W.
950W menee tästä raitisilman lämmittämiseen takaisin 22-asteiseksi.
jäteilman ja ulkoilman lämpötilaero on 6 joten saat todellista tuottoa vain 300W käyttämällä siihen esim. 1kW:n suorasähkökompuraa.
Todellinen COP jota voit verrata muihin lämpöpumppuihin on vain 1.3 -3 lämpötilassa. Joku vois laskea tuoton -15 pakkesella.
Esim. maalämpöpumpulla saadaan 1kW:lla ~5kW tai ilmalämpöpumppulla 1kW:lla saadaan +3 asteessa 3kW.
Kokeillaampa laskea näin aamutuimaan:
-15 pakkasella lämpöilaero hyvintoimivan PILPin (jätelima -3C) on 12 astetta.
Nipe (PILP) pörisee käyttäen 650W kompuraa ja kahta 170W puhallinta + 10W muuta tehoa = yht 1000W
Lämpötilaero on siis 12 astetta virtauksella 40l/s ja siitä saatava lämpöteho on 12*50W = 600 W
Nipe siis lämmittää taloa kun vain on päällä 1000W teholla, joka otetaan valtakunnanverkosta hintaan 10c/kwh =1,4€/vrk
Nipe ottaa talteen 600W jo jollain muulla tuotettua energiaa (TV jne) arvolla 10c/kwh (10c/kWh*24h) = 1,44€/vrk
Jos talon lämmöntarve on vaikkapa 4000Wh, niin tarvitaan vielä 2400Wh lisää eli 5,76€/vrk
PILP kulutus tai oikeammin hinta lämmtykselle on siis 1,4€-1,44+5,76€/vrk = 5,72€/vrk
Ja tämä tulos sitten tosiaan sillä että Nipe pystyy tuohon -3 asteen poistolämpöön kokoajan, jota epäilen suuresti.
Lisäksi kompuran sammutua ulos menee noin 20 asteista ilmaa 40l/s ja lämpötilaero on siis 35C = 1750W lämpöteho suoraan harakoille tunnissa eli vuorokausitasolla 42kWh eli 4,2€:n arvosta Laskin nyt vrk-tasonkin, koska muutkin luvut ovat sitä. Mutta tuo tuntitaso 1750W = 0,175€/h on olennaisempi tieto.
Jos lämpötilero jostain syystä vaikka kasvaa viidellä asteella 17 asteeseen, niin hinta lämmitykselle kohoaa (5,72 + 0,6) = 6,32 €uroon vuorokaudelta. (Eli esim. ulos -3 ja sisään -20C tai ulos 0 ja sisään -17C tai ulos +3 ja sisään -14C)
Maalämpö:
1000W:n tehoinen maalämpöpumppu lämmittää taloa noin 900W teholla koska 100W menee maapiirin häviöihin (pyöristetään nyt samaan 1000W:iin laskennan yksinkertaistamiseksi)
MLP tuottaa 3000W tehon ihan auringosta eikä polttopuista. Voitte laskea korkeammallakin teholla (COPilla) tässä se on tasan 3.0.
Jos talon lämmöntarve on vaikkapa 4000Wh, niin tarvitaan siis 1000Wh energia verkosta hintaan (1 *10c/kWh*24h) eli 2,4€/vrk. Jos tähän päälle lasketaan vaikkapa ilmanvaihtoa LTO:lla 20m3/h ja 80% hyötysuhteella, niin hävikki on 25W*24h* 3C lämpötilaero * 10c/kwh =1,8€/vrk
Vähennetään sitten vielä vaikkapa 600W lämmitystarvetta perustuen TV jne käyttöihin taloudessa (sama 1,44€ kuin Nibellä)
Toisinsanoen kulutus tai oikeammin hinta lämmtykselle on siis 2,4€ - (-1,8€/vrk) – 1,44€ = 2,76€/vrk
Tämä ei siis ota huomioon LTO:n mahdollista kulutusta koska en sitä tiedä ja sehän olisi suoraan lämmitykseen menevää tehoa kuten pumppujenkin tehot, jos ovat sisätiloissa.
Suorasähkö:
4000w/h* 24h *10C = 9,6€/vrk + LTO-kulutus kuten MLP 1,8€ vrk – TV jne 1,44€) = 9.96€/vrk.
Ja tämän päälle sitten tulevat eilaiset mieltymykset, lisälämmitysharrastukset tai riskinsietokyky laitteista ja äänitasojen häiriöt ja huolettomuus ylipäätänsä. Sekä tietysti investointikustannus korkoineen (vaikka 5%) + remonttikustannukset (kompura 1500€ tai puhallin 300€), joita väistämättä tulee pumppu-vehkeille. Lisänä myöskin käyttöveden tarve ja sen kustannus, mutta sehän menee suoraan noiden suhteessa, paitsi että talvella PILP lämmittää senkin suoralla sähköllä kuten suorasähkötalossa ja taasen MLP:n teho voi riittää tuohonkin hommaan vielä 1000W:n teholla. (PILP (600 W tehollaan talvella) & suorasähkö (suorana) laittaa heti vastukset päälle kun lämpötila laskee varaajassa, MLP:ssä se voi olla valinnainen)
Jokos näillä laskelmilla päästään taas asialliseen keskusteluun vai onko tuossa olennaisia virheitä - saa siis mieluusti korjata... Olennaiseksi tekijäksi nousee siis poistoilma; etenkin sen määrä ja osaltaan myös sen lämpö jos
puhutaan käytönaikaisista euromääräisistä kuluista. Vielä kun tähän ottaan mukaan ilmankosteus, niin homma muuttuu haasteellisemmaksi. Laskelmat siis likiarvoja joten antavat oikean "hehtaaritason".