Pilp uuteen omakotitaloon

[Maunomato]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Yritän selventää mitä taulukossani listataan

Otetaan talo ilman talteenottoa
Vedenlämmitys +4000kWh
Häviöt rakenteista +5875kWh
Ilmanvaihdon häviöt +13937kWh

Kaikki pitää lämmittää sähköllä. Yht 23812kWh

Lisätään lto

Vedenlämmitys +4000kWh
Häviöt rakenteista +5875kWh
Ilmanvaihdon häviöt +13937kWh
75% LTO saa talteen -10453kWh

Pitää lämmittää sähköllä vettä 4000kWh
huonetiloja 5875kWh
25% tuloilmasta 3484kWh
Yht 13359kWh

Pilp
Vedenlämmitys +4000kWh
Häviöt rakenteista +5875kWh
Ilmanvaihdon häviöt +13937kWh
Pilp saa talteen -14176kWh
mutta kuluttaa siihen +4725kWh(COP=3)

Vaihtoehto 1: Pilp jakaa lämpöä ensin käyttöveteen ja sitten muuhun.
4000kWh veden lämmitykseen.
10176kWh tuloilman lämmitykseen.
Käyttää niihin sähköä 4725kWh
vielä pitää lämmittää sähköllä
tuloilmaa 3761kWh
huonetiloja 5875kWh
Sähköä kuluu yhteensä 14361kWh

Vaihtoehto 2: Pilp jakaa lämpöä ensin tuloilmaan sitten käyttöveteen
11906kWhtuloilman lämmitykseen.
2270kWh veden lämmitykseen.
Käyttää niihin sähköä 4725kWh
vielä pitää lämmittää sähköllä
käyttövettä 1730kWh
tuloilmaa 2031kWh
huonetiloja 5875kWh
Sähköä kuluu yhteensä 14361kWh

Koneiden kapasiteetit ovat lto 75% (jäteilmahyötysuhde) Pilp 2kW ja sen COP=3 eli jäteilmasta otetaan 1,33kW teho(ja vortumin verkosta 0,67kW). Ilmamäärä on 58l/s. Laittamissani kuvissa näkyy tehot eri lämpötiloissa. Kuten kuvasta näkyy niin pilpin teho ei riitä kovalla pakkasella tuloilman lämmitykseen. Lämpimällä säällä taas kaikki käyttövesi tehdään kompressorilla. Kun tuloilman vaatima teho on 2kW ei pilpistä enää saada käyttövettä. Ensimmäinen kuva ei kuulu asiaan kun siinä on minun taloni ilmamäärät.

Edit:
Tehokuvaajassa pilpin teho on 1,5kW joka tarkoittaa COP=4. Viimeisessä kuvassa on antotehon käyrät virheellisesti. COP2 käyrä on oikeasti COP 3 ja COP 5 käyrä on oikeasti COP 6. Noilla ei sinänsä merkitystä kun ne on siinä vain, jotta näkee COPin vaikutuksen tuloilman lämpötilaan.

 

[Kaitainen]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Pilp
Vedenlämmitys +4000kWh
Häviöt rakenteista +5875kWh
Ilmanvaihdon häviöt +13937kWh
Pilp saa talteen -14176kWh
mutta kuluttaa siihen +4725kWh(COP=3)

Vaihtoehto 1: Pilp jakaa lämpöä ensin käyttöveteen ja sitten muuhun.
4000kWh veden lämmitykseen.
10176kWh tuloilman lämmitykseen.
Käyttää niihin sähköä 4725kWh
vielä pitää lämmittää sähköllä
tuloilmaa 3761kWh
huonetiloja 5875kWh
Sähköä kuluu yhteensä 14361kWh

Näin minä olin uumoillut (häviöt ilmanvaihdossa+häviöt rakenteissa+ottoteho= kulutus yhteensä).
Maunomato siis oletti, että PILPIN hyötysuhde on 67,8 %. Tällöin tuloilman lämmitykseen käytettävä ilmainen energia olisi 6899 kWh/a.

 

[Maunomato]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Pilp
Vedenlämmitys +4000kWh
Häviöt rakenteista +5875kWh
Ilmanvaihdon häviöt +13937kWh
Pilp saa talteen -14176kWh
mutta kuluttaa siihen +4725kWh(COP=3)

Vaihtoehto 1: Pilp jakaa lämpöä ensin käyttöveteen ja sitten muuhun.
4000kWh veden lämmitykseen.
10176kWh tuloilman lämmitykseen.
Käyttää niihin sähköä 4725kWh
vielä pitää lämmittää sähköllä
tuloilmaa 3761kWh
huonetiloja 5875kWh
Sähköä kuluu yhteensä 14361kWh

Näin minä olin uumoillut (häviöt ilmanvaihdossa+häviöt rakenteissa+ottoteho= kulutus yhteensä).
Maunomato siis oletti, että PILPIN hyötysuhde on 67,8 %. Tällöin tuloilman lämmitykseen käytettävä ilmainen energia olisi 6899 kWh/a.

Niin voihan sen COPin kääntää tällaisessa tapauksessa myös noin päin. COPin käänteisluku on hyötysuhde. Voi ajatetella myös sellaista jos lämmönlähteenä olisi jokin joka antaa lämpöä 1/3 hintaan verrattuna sähköön niin COP3 pilpillä ei silloin kannata sitä ottaa talteen.

Mietin minne pistäisin sen laskentataulukon jossa noita olen pyöritellyt. Se voisi olla julkaisukelpoinen. Huutoäänestyksellä; laitanko sinne minne ei aurinko paista vai aloittaisinko uuden keskustelun asumisen energiakeskustelun alle?

 

[kotte]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Yritän selventää mitä taulukossani listataan

En edelleenkään ymmärrä laskelmaasi. Esimerkki: otetaanpa tilalle 4kW:n PILPpi. Tälle voi myös olettaa COPin 3. Laite siis ottaa 9450kWh ja tuottaa 28352kWh vuoden aikana. Jos talon koko energiankulutus on 23812kWh, voit siis myydä naapurille 4540kWh vuodessa, joka jäi ylitse. Pärjäät siis mainiosti tuolla kulutetulla 9450kWh:lla.

Myönnän ihan rehellisesti, että laskelmallani ei ole mitään käytännön merkitystä, koska saatavaa lämpöä ei voi käyttää hyväksi. Olen itse ylimitoittanut PILPin. Itse olet alimitoittanut. Luultavasti kummankin laskelma on metsässä (omani enemmän kuin sinun), koska PILPin tuotolle ei löydy riittävää tarvetta, vaan sitä pitää katkoa. Oikeaa mitoitusta ei voi tehdä näin yksinkertaisesti, jos haluaa optimaalisen tuloksen. Totta on, että PILPin optimaalinen mitoittaminen on paljon hankalampaa kuin LTO:n, koska PILPin COP laskee jonkinverran, jos katkoksia on turhan paljon, eli laite on huomattavasti ylimitoitettu. LTO:lla ylimitoitus ei haittaa, jos vaihtaa pienemmät puhaltimet tilalle.

 

[Maunomato]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Yritän selventää mitä taulukossani listataan

En edelleenkään ymmärrä laskelmaasi. Esimerkki: otetaanpa tilalle 4kW:n PILPpi. Tälle voi myös olettaa COPin 3. Laite siis ottaa 9450kWh ja tuottaa 28352kWh vuoden aikana. Jos talon koko energiankulutus on 23812kWh, voit siis myydä naapurille 4540kWh vuodessa, joka jäi ylitse. Pärjäät siis mainiosti tuolla kulutetulla 9450kWh:lla.

Myönnän ihan rehellisesti, että laskelmallani ei ole mitään käytännön merkitystä, koska saatavaa lämpöä ei voi käyttää hyväksi. Olen itse ylimitoittanut PILPin. Itse olet alimitoittanut. Luultavasti kummankin laskelma on metsässä (omani enemmän kuin sinun), koska PILPin tuotolle ei löydy riittävää tarvetta, vaan sitä pitää katkoa. Oikeaa mitoitusta ei voi tehdä näin yksinkertaisesti, jos haluaa optimaalisen tuloksen. Totta on, että PILPin optimaalinen mitoittaminen on paljon hankalampaa kuin LTO:n, koska PILPin COP laskee jonkinverran, jos katkoksia on turhan paljon, eli laite on huomattavasti ylimitoitettu. LTO:lla ylimitoitus ei haittaa, jos vaihtaa pienemmät puhaltimet tilalle.

Pilp on mitoitettu niin että sen jäteilma on +3 ja teho on 2kW ilmamäärä 58l/s. Ilma jäähtyy siis 18 astetta. Sopii aika hyvin Niben arvoihin. 4kW pilp olisi jäässä hetken kuluttua ja sammuttaisi kompressorin. silläkin teho jäisi 2kW:iin kun puolet ajasta sulatellaan.

Edit: Jos siitä pilpistä saisi 4kW ulos niin silloin jäteilman pitäisi olla -15 astetta. Antotehoista jäisi naapureille myytäväksi mutta vain silloin kun ulkona on sen verran lämmin kun omaan käyttöön riittää 4kW. Saisihan 2kW pilpistäkin enemmän irti kun antaisi sen rallattaa koko kesän vaikkei tarvetta ole kuin 0,5kW veden lämmitykseen. Siitä voisi naapurille myydä jos tarvetta olisi.

 

[Kaitainen]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Pilp
Vedenlämmitys +4000kWh
Häviöt rakenteista +5875kWh
Ilmanvaihdon häviöt +13937kWh
Pilp saa talteen -14176kWh
mutta kuluttaa siihen +4725kWh(COP=3)

Vaihtoehto 1: Pilp jakaa lämpöä ensin käyttöveteen ja sitten muuhun.
4000kWh veden lämmitykseen.
10176kWh tuloilman lämmitykseen.
Käyttää niihin sähköä 4725kWh
vielä pitää lämmittää sähköllä
tuloilmaa 3761kWh
huonetiloja 5875kWh
Sähköä kuluu yhteensä 14361kWh

Näin minä olin uumoillut (häviöt ilmanvaihdossa+häviöt rakenteissa+ottoteho= kulutus yhteensä).
Maunomato siis oletti, että PILPIN hyötysuhde on 67,8 %. Tällöin tuloilman lämmitykseen käytettävä ilmainen energia olisi 6899 kWh/a.

Niin voihan sen COPin kääntää tällaisessa tapauksessa myös noin päin. COPin käänteisluku on hyötysuhde. Voi ajatetella myös sellaista jos lämmönlähteenä olisi jokin joka antaa lämpöä 1/3 hintaan verrattuna sähköön niin COP3 pilpillä ei silloin kannata sitä ottaa talteen.

Mietin minne pistäisin sen laskentataulukon jossa noita olen pyöritellyt. Se voisi olla julkaisukelpoinen. Huutoäänestyksellä; laitanko sinne minne ei aurinko paista vai aloittaisinko uuden keskustelun asumisen energiakeskustelun alle?

Mitä tulee PILP-talon ja LTO-talon vertailuun, niin häviöt rakenteissa ja ilmanvaihdon häviöt ovat molemmissa taloissa samat. Tällöin molemmat osatekijät voidaan vakioida, eikö niin? PILP-taloon jää tällöin PILPIN ottoteho, joka vähennetään talteenottosta (14176kWh) sekä vastaavasti LTO-taloon jää veden lämmitysottoteho (LTO:llahan ei ole ottotehoa), joka vähennetään LTOn talteenottosta (10453kWh). Maunomato voi laskea erotukset.

 

[kotte]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Yritän selventää mitä taulukossani listataan

En edelleenkään ymmärrä laskelmaasi. Esimerkki: otetaanpa tilalle 4kW:n PILPpi. Tälle voi myös olettaa COPin 3. Laite siis ottaa 9450kWh ja tuottaa 28352kWh vuoden aikana. Jos talon koko energiankulutus on 23812kWh, voit siis myydä naapurille 4540kWh vuodessa, joka jäi ylitse. Pärjäät siis mainiosti tuolla kulutetulla 9450kWh:lla.

Myönnän ihan rehellisesti, että laskelmallani ei ole mitään käytännön merkitystä, koska saatavaa lämpöä ei voi käyttää hyväksi. Olen itse ylimitoittanut PILPin. Itse olet alimitoittanut. Luultavasti kummankin laskelma on metsässä (omani enemmän kuin sinun), koska PILPin tuotolle ei löydy riittävää tarvetta, vaan sitä pitää katkoa. Oikeaa mitoitusta ei voi tehdä näin yksinkertaisesti, jos haluaa optimaalisen tuloksen. Totta on, että PILPin optimaalinen mitoittaminen on paljon hankalampaa kuin LTO:n, koska PILPin COP laskee jonkinverran, jos katkoksia on turhan paljon, eli laite on huomattavasti ylimitoitettu. LTO:lla ylimitoitus ei haittaa, jos vaihtaa pienemmät puhaltimet tilalle.

Pilp on mitoitettu niin että sen jäteilma on +3 ja teho on 2kW ilmamäärä 58l/s. Ilma jäähtyy siis 18 astetta. Sopii aika hyvin Niben arvoihin. 4kW pilp olisi jäässä hetken kuluttua ja sammuttaisi kompressorin. silläkin teho jäisi 2kW:iin kun puolet ajasta sulatellaan.

Edit: Jos siitä pilpistä saisi 4kW ulos niin silloin jäteilman pitäisi olla -15 astetta. Antotehoista jäisi naapureille myytäväksi mutta vain silloin kun ulkona on sen verran lämmin kun omaan käyttöön riittää 4kW. Saisihan 2kW pilpistäkin enemmän irti kun antaisi sen rallattaa koko kesän vaikkei tarvetta ole kuin 0,5kW veden lämmitykseen. Siitä voisi naapurille myydä jos tarvetta olisi.

Ihmettelen edelleenkin tuloilman lämmitystarvetta vuositasolla ym. Jokin ei loksahda kohdalleen. Kyllä Suomessa vuoden keskilämpö on käytännössä kaikkialla plussan puolella ja vielä Keski-Suomessakin jotakin +3 paikkeilla. Pitäisi siis PILPin kyetä vuositasolla keräämään poistoilmasta selvästi enemmän energiaa kuin tuloilman lämmitys vie (tätähän tarvitaan alle 10kk) ennen kuin poistoilman lämmön täytyy alittaa +3. Eli PILPistä pitäisi saada vielä sen ottaman sähkötehon verran päälle vuotuisen ilmanvaihtotarpeen, jos mitoitus osuu kohdalleen.

Vai oletko sittenkin painottanut PILPin käyntiaikasuhdetta jollakin tavoin? Vettä lämmitetään PILPillä kesäaikaan siten, että se on keskimäärin 1/4 ajasta päällä ja seisoo muulloin (jotta saadaan keskimäärin ulos 0.5kW). MLP:n käyttöprofiili on tätäkin katkonaisempi kesäisin.

 

[Maunomato]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Pilp
Vedenlämmitys +4000kWh
Häviöt rakenteista +5875kWh
Ilmanvaihdon häviöt +13937kWh
Pilp saa talteen -14176kWh
mutta kuluttaa siihen +4725kWh(COP=3)

Vaihtoehto 1: Pilp jakaa lämpöä ensin käyttöveteen ja sitten muuhun.
4000kWh veden lämmitykseen.
10176kWh tuloilman lämmitykseen.
Käyttää niihin sähköä 4725kWh
vielä pitää lämmittää sähköllä
tuloilmaa 3761kWh
huonetiloja 5875kWh
Sähköä kuluu yhteensä 14361kWh

Näin minä olin uumoillut (häviöt ilmanvaihdossa+häviöt rakenteissa+ottoteho= kulutus yhteensä).
Maunomato siis oletti, että PILPIN hyötysuhde on 67,8 %. Tällöin tuloilman lämmitykseen käytettävä ilmainen energia olisi 6899 kWh/a.

Niin voihan sen COPin kääntää tällaisessa tapauksessa myös noin päin. COPin käänteisluku on hyötysuhde. Voi ajatetella myös sellaista jos lämmönlähteenä olisi jokin joka antaa lämpöä 1/3 hintaan verrattuna sähköön niin COP3 pilpillä ei silloin kannata sitä ottaa talteen.

Mietin minne pistäisin sen laskentataulukon jossa noita olen pyöritellyt. Se voisi olla julkaisukelpoinen. Huutoäänestyksellä; laitanko sinne minne ei aurinko paista vai aloittaisinko uuden keskustelun asumisen energiakeskustelun alle?

Mitä tulee PILP-talon ja LTO-talon vertailuun, niin häviöt rakenteissa ja ilmanvaihdon häviöt ovat molemmissa taloissa samat. Tällöin molemmat osatekijät voidaan vakioida, eikö niin? PILP-taloon jää tällöin PILPIN ottoteho, joka vähennetään talteenottosta (14176kWh) sekä vastaavasti LTO-taloon jää veden lämmitysottoteho (LTO:llahan ei ole ottotehoa), joka vähennetään LTOn talteenottosta (10453kWh). Maunomato voi laskea erotukset.

En nyt tajua mitä pitäisi laskea ja mistä. Herää kysymys oletko vähentämässä vedenlämmityksen kulutusta lton talteenottomäärästä. Nehän ei liity toisiinsa mitenkään. Vain pilp talossa nuo liittyvät tavallaan toisiinsa kun pilp voi antaa tehoaan myös muualle.

Katsotaanpa aiemmasta kuvasta pari pistetä jotka voisi selventää asiaa.

Ulkolämpötilassa +7 ei vielä tarvita lämmitystä(tämähän oli matalaenergiatalo).
Käyttöveteen tarvitaan 0,5kW
Tuloilman lämmitykseen 1,3kW

Pilp voi antaa kokonaan molemmat ja kuluttaa siihen 0,6kW(katkokäynnillä)
LTO ottaa talteen 1kW ja sähköllä lämmitetään tuloilmaa 0,3kW sekä käyttövettä 0,5kW

Tarvittava sähköteho silloin Pilpillä 0,6kW
Tarvittava sähköteho silloin LTO:lla 0,8kW

Ulkolämpötilassa -5
Käyttöveteen 0,5kW
Tuloilman lämmitykseen 2,7kW
Lämmitykseen 1,2kW

Pilp antaa kokonaan antaa 0,5kW käyttöveteen ja 1,5kW tuloilmaan. Kuluttaen 0,66kW lisäksi sähköllä lämmitetään tuloilmaa 1,2kW sekä huoneita 1,2kW

LTO ottaa talteen 1,8kW, sähköllä lämmitetään tuloilmaa 0,9kW sekä huoneita 1,2kW ja vielä käyttövettä 0,5kW

Tarvittava sähköteho silloin Pilpillä 0,66kW + 1,2kW +1,2kW = 3,06kW
Tarvittava sähköteho silloin LTO:lla 0,9kW + 1,2kW +0,5kW = 2,6kW

Samalla tavalla muodostuu teho kaikissa eri ulkolämpötiloissa ja niiden kulutukset ynnäillään. Siinä ei enää tarvitse vähennellä mitään mistään, LTO tapauksessa.

 

[Maunomato]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Yritän selventää mitä taulukossani listataan

En edelleenkään ymmärrä laskelmaasi. Esimerkki: otetaanpa tilalle 4kW:n PILPpi. Tälle voi myös olettaa COPin 3. Laite siis ottaa 9450kWh ja tuottaa 28352kWh vuoden aikana. Jos talon koko energiankulutus on 23812kWh, voit siis myydä naapurille 4540kWh vuodessa, joka jäi ylitse. Pärjäät siis mainiosti tuolla kulutetulla 9450kWh:lla.

Myönnän ihan rehellisesti, että laskelmallani ei ole mitään käytännön merkitystä, koska saatavaa lämpöä ei voi käyttää hyväksi. Olen itse ylimitoittanut PILPin. Itse olet alimitoittanut. Luultavasti kummankin laskelma on metsässä (omani enemmän kuin sinun), koska PILPin tuotolle ei löydy riittävää tarvetta, vaan sitä pitää katkoa. Oikeaa mitoitusta ei voi tehdä näin yksinkertaisesti, jos haluaa optimaalisen tuloksen. Totta on, että PILPin optimaalinen mitoittaminen on paljon hankalampaa kuin LTO:n, koska PILPin COP laskee jonkinverran, jos katkoksia on turhan paljon, eli laite on huomattavasti ylimitoitettu. LTO:lla ylimitoitus ei haittaa, jos vaihtaa pienemmät puhaltimet tilalle.

Pilp on mitoitettu niin että sen jäteilma on +3 ja teho on 2kW ilmamäärä 58l/s. Ilma jäähtyy siis 18 astetta. Sopii aika hyvin Niben arvoihin. 4kW pilp olisi jäässä hetken kuluttua ja sammuttaisi kompressorin. silläkin teho jäisi 2kW:iin kun puolet ajasta sulatellaan.

Edit: Jos siitä pilpistä saisi 4kW ulos niin silloin jäteilman pitäisi olla -15 astetta. Antotehoista jäisi naapureille myytäväksi mutta vain silloin kun ulkona on sen verran lämmin kun omaan käyttöön riittää 4kW. Saisihan 2kW pilpistäkin enemmän irti kun antaisi sen rallattaa koko kesän vaikkei tarvetta ole kuin 0,5kW veden lämmitykseen. Siitä voisi naapurille myydä jos tarvetta olisi.

Ihmettelen edelleenkin tuloilman lämmitystarvetta vuositasolla ym. Jokin ei loksahda kohdalleen. Kyllä Suomessa vuoden keskilämpö on käytännössä kaikkialla plussan puolella ja vielä Keski-Suomessakin jotakin +3 paikkeilla. Pitäisi siis PILPin kyetä vuositasolla keräämään poistoilmasta selvästi enemmän energiaa kuin tuloilman lämmitys vie (tätähän tarvitaan alle 10kk) ennen kuin poistoilman lämmön täytyy alittaa +3. Eli PILPistä pitäisi saada vielä sen ottaman sähkötehon verran päälle vuotuisen ilmanvaihtotarpeen, jos mitoitus osuu kohdalleen.

Vai oletko sittenkin painottanut PILPin käyntiaikasuhdetta jollakin tavoin? Vettä lämmitetään PILPillä kesäaikaan siten, että se on keskimäärin 1/4 ajasta päällä ja seisoo muulloin (jotta saadaan keskimäärin ulos 0.5kW). MLP:n käyttöprofiili on tätäkin katkonaisempi kesäisin.

Tuloilman lämmitystarve näyttäisi olevan sama kuin VTT:n sertiifikaateissa LTO-koneille. VTT olettaa että tuloilman lämmitys lopetetaan kun ulkolämpötila on yli 12.(melko kylmää tuloilmaa) Minun laskelmassani tämä on 15. Tuo seikka on kylläkin pilpille edullinen kun siinä lämpötilassa pilp saa enemmän talteen kuin lto. Espelot laski aiemmin luokkaa 5000-6000kWh ilmanvaihdon energiamääriä lämmöntarveluvun avulla suunnilleen samalle ilmamäärälle. Laskelma näytti pikavilkaisulta ihan oikealta. Pitää vielä tarkistaa tuon laskentaperusteita ja miksi lämmöntarveluvulla tulee noin suuri ero.

2kW pilpistä saisi maksimissaan irti 17520kWh (2kW * 24h * 365d) jos se kävisi koko vuoden. Taulukossa käyntiaika on yli 7000h/vuosi joka on minusta melko paljon.

Tuossa edellisessä kerroinkin vastauksen tuohon painotukseen. Ei ole mitään painotusta vaan pilp antaa sen mitä tarve on jne. Laskenta perustuu tehoihin eri lämpötiloissa ja lämpötilojen esiintymismääriin per vuosi. (tuntia vuodessa) Nuo näkyy siinä viimeisessä kuvassa. Sen mukaan Jyväskylässä on n.10% vuodesta kylmempi kuin -10 ja samaten 10% lämpimämpi kuin +16. Keskiarvo on n. +3.

 

[kotte]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Tämä vaikuttaa ihan asialliselta päättelyltä. Kyllä suuruusluokkakin vaikuttaa ihan mahdolliselta, jos olet tosiaankin laskenut tuloksen per lämpötilafrekvenssi ja painottanut käyntiaikakertoimen kerätyn lämmön käyttömahdollisuuksien mukaan. Kuvatussa rakennuksessa ilmanvaihtoon sisältyvä energiantarve on todellakin suuri verrattuna veden käyttöön, mikä dominoi käyttöjakaumaa.

 

[Kaitainen]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Mitä tulee PILP-talon ja LTO-talon vertailuun, niin häviöt rakenteissa ja ilmanvaihdon häviöt ovat molemmissa taloissa samat. Tällöin molemmat osatekijät voidaan vakioida, eikö niin? PILP-taloon jää tällöin PILPIN ottoteho, joka vähennetään talteenottosta (14176kWh) sekä vastaavasti LTO-taloon jää veden lämmitysottoteho (LTO:llahan ei ole ottotehoa), joka vähennetään LTOn talteenottosta (10453kWh). Maunomato voi laskea erotukset.

En nyt tajua mitä pitäisi laskea ja mistä. Herää kysymys oletko vähentämässä vedenlämmityksen kulutusta lton talteenottomäärästä. Nehän ei liity toisiinsa mitenkään. Vain pilp talossa nuo liittyvät tavallaan toisiinsa kun pilp voi antaa tehoaan myös muualle.

Sen minkä PILPIn vaihtamisessa LTOhon (LTOn hyvässä hyötysuhteessa) voittaa, häviää siinä, että käyttöveden kuumentamiseen vastuksilla täytyy panostaa 4000 kWh puhdasta sähköä. LTOn tapauksessa vedenlämmitys on erillinen panos, kun PILPIN tapauksessa vesi kuumennetaan sillä 4725 kWh:lla sähköä, jonka PILP ottaa vuodessa. Ymmärrän kyllä että LTOn 10 453 kWh/a lämmöntalteenottoteholla ei teknisistä syistä johtuen voida kuumentaa käyttövettä. Eikö niin, että häviöt rakenteissa ja ilmanvaihdon häviöt ovat molemmissa tapauksissa samat? Tällöin:

LTO nettohyöty: 10453 kWh-4000 kWh= 6453 kWh
PILP nettohyöty: 14176 kWh-4725 kWh= 9451 kWh

 

[zadah]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Mitä tulee PILP-talon ja LTO-talon vertailuun, niin häviöt rakenteissa ja ilmanvaihdon häviöt ovat molemmissa taloissa samat. Tällöin molemmat osatekijät voidaan vakioida, eikö niin? PILP-taloon jää tällöin PILPIN ottoteho, joka vähennetään talteenottosta (14176kWh) sekä vastaavasti LTO-taloon jää veden lämmitysottoteho (LTO:llahan ei ole ottotehoa), joka vähennetään LTOn talteenottosta (10453kWh). Maunomato voi laskea erotukset.

En nyt tajua mitä pitäisi laskea ja mistä. Herää kysymys oletko vähentämässä vedenlämmityksen kulutusta lton talteenottomäärästä. Nehän ei liity toisiinsa mitenkään. Vain pilp talossa nuo liittyvät tavallaan toisiinsa kun pilp voi antaa tehoaan myös muualle.

Sen minkä PILPIn vaihtamisessa LTOhon (LTOn hyvässä hyötysuhteessa) voittaa, häviää siinä, että käyttöveden kuumentamiseen vastuksilla täytyy panostaa 4000 kWh puhdasta sähköä. LTOn tapauksessa vedenlämmitys on erillinen panos, kun PILPIN tapauksessa vesi kuumennetaan sillä 4725 kWh:lla sähköä, jonka PILP ottaa vuodessa. Ymmärrän kyllä että LTOn 10 453 kWh/a lämmöntalteenottoteholla ei teknisistä syistä johtuen voida kuumentaa käyttövettä. Eikö niin, että häviöt rakenteissa ja ilmanvaihdon häviöt ovat molemmissa tapauksissa samat? Tällöin:

LTO nettohyöty: 10453 kWh-4000 kWh= 6453 kWh
PILP nettohyöty: 14176 kWh-4725 kWh= 9451 kWh

Ei edelleenkään noin, sillä se 4725 kwh menee tasan tarkkaan kompuran pyörittämiseen. Pyörittämisen seurauksena PILPPi on ottanut talteen 14176 kwh:ta energiaa, jota voidaan sitten käyttää joko veteen tai ilmaan.

LTO:n netto hyöty on 10454 kwh
PILPin vastaava 9451 kwh

 

[Kaitainen]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Mitä tulee PILP-talon ja LTO-talon vertailuun, niin häviöt rakenteissa ja ilmanvaihdon häviöt ovat molemmissa taloissa samat. Tällöin molemmat osatekijät voidaan vakioida, eikö niin? PILP-taloon jää tällöin PILPIN ottoteho, joka vähennetään talteenottosta (14176kWh) sekä vastaavasti LTO-taloon jää veden lämmitysottoteho (LTO:llahan ei ole ottotehoa), joka vähennetään LTOn talteenottosta (10453kWh). Maunomato voi laskea erotukset.

En nyt tajua mitä pitäisi laskea ja mistä. Herää kysymys oletko vähentämässä vedenlämmityksen kulutusta lton talteenottomäärästä. Nehän ei liity toisiinsa mitenkään. Vain pilp talossa nuo liittyvät tavallaan toisiinsa kun pilp voi antaa tehoaan myös muualle.

Sen minkä PILPIn vaihtamisessa LTOhon (LTOn hyvässä hyötysuhteessa) voittaa, häviää siinä, että käyttöveden kuumentamiseen vastuksilla täytyy panostaa 4000 kWh puhdasta sähköä. LTOn tapauksessa vedenlämmitys on erillinen panos, kun PILPIN tapauksessa vesi kuumennetaan sillä 4725 kWh:lla sähköä, jonka PILP ottaa vuodessa. Ymmärrän kyllä että LTOn 10 453 kWh/a lämmöntalteenottoteholla ei teknisistä syistä johtuen voida kuumentaa käyttövettä. Eikö niin, että häviöt rakenteissa ja ilmanvaihdon häviöt ovat molemmissa tapauksissa samat? Tällöin:

LTO nettohyöty: 10453 kWh-4000 kWh= 6453 kWh
PILP nettohyöty: 14176 kWh-4725 kWh= 9451 kWh

Ei edelleenkään noin, sillä se 4725 kwh menee tasan tarkkaan kompuran pyörittämiseen. Pyörittämisen seurauksena PILPPi on ottanut talteen 14176 kwh:ta energiaa, jota voidaan sitten käyttää joko veteen tai ilmaan.

Aivan oikein: "Pyörittämisen seurauksena PILPPi on ottanut talteen 14176 kwh:ta energiaa, jota voidaan sitten käyttää joko veteen tai ilmaan". Kun PILPPI vaihdetaan LTO:hon, se pyörittämisen seurauksena ottaa talteen 10453 kWh energiaa, jota voidaan sitten käyttää vain ilmaan - veteen täytyy ostaa sähköä 4000 kWh; mikäli tämä olisi täsmälleen sama kuin kompuran vaatima sähkömäärä, energiataseen vertailu olisi helpompi ymmärtää.

EDIT: Zadahille tiedoksi, että meidän PILPPI lämmittää käyttövettä vain kompuralla (maunomaton vaihtoehto 1).

 

[sam123]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

NYT on huomattava että tuo käyttöveden kuumentaminen 4000kWh/vuosi on laskennallinen luku 5 hengelle. Perhekoon ollessa pienempi niin LTO kirii enemmän kaulaa ja suurempi perhe ei sekään hyödy PILP:stä kuin kesäkaudella tjms.

"Ei tämä käyttäjäkään ihan viaton ole, kun "säätänyt asetuksen +26 asteeseen, jotta kompressori käy koko ajan". Jos säätäisi asetuspisteen esim. +22:een ja jättäisi siihen, niin asumismukavuus voisi parantua (vaikka ei välttämättä riittävästi). Säästyisi sähköäkin, kun kompressori huilaa (vaikka hölmöläisten hommaanhan tämä tietenkin on, jos lattialämpökattila tai sähköpatteristo laittaa vähintään vastaavan sähkötehon muualle)."

Niin ja aina kun kompura huilaa niin venttiileistä pukkaa (noin) raakaa ulkoilmaa. Taitaa EU-direktiivit määrittää karjasuojaankin parempilaatuisen ilmanvaihdon.

Sami

 

[zadah]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Aivan oikein: "Pyörittämisen seurauksena PILPPi on ottanut talteen 14176 kwh:ta energiaa, jota voidaan sitten käyttää joko veteen tai ilmaan". Kun PILPPI vaihdetaan LTO:hon, se pyörittämisen seurauksena ottaa talteen 10453 kWh energiaa, jota voidaan sitten käyttää vain ilmaan - veteen täytyy ostaa sähköä 4000 kWh; mikäli tämä olisi täsmälleen sama kuin kompuran vaatima sähkömäärä, energiataseen vertailu olisi helpompi ymmärtää.

EDIT: Zadahille tiedoksi, että meidän PILPPI lämmittää käyttövettä vain kompuralla (maunomaton vaihtoehto 1).

Mielestäni et edelleenkään ole ymmärtänyt mitä yritän kertoa.

Mikäli kompuran ottama sähkömäärä olisi se sama 4000 kwh :ta niin mitä sitten ? Et voi siltikään sisällyttää sitä veden lämmitys energiaa kompuran energiaan. Kompura ottaa energiaa n 4000 kwh:ta ja vesi vaatii energiaa 4000 kwh:ta yhteensä siis 8000 kwh:ta energiaa pitää ottaa jostakin ! Voit tietenkin ajatella niin, että PILP brutto tuotosta vähennetään tuo 8000 kwh:ta niin saadaan PILP netto ilman lämmitys teho, eli

14176- 8000 = 6176 kwh


Homma ei menen niin, että kompuran vaatima energia 4000 kwh:ta sisältäisi yhtääkkiä toiset 4000 kwh:ta, siis käyttöveden vaatiman energiamäärän. Eli 1+1=2 ei 1+1=1

 

[Kaitainen]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Aivan oikein: "Pyörittämisen seurauksena PILPPi on ottanut talteen 14176 kwh:ta energiaa, jota voidaan sitten käyttää joko veteen tai ilmaan". Kun PILPPI vaihdetaan LTO:hon, se pyörittämisen seurauksena ottaa talteen 10453 kWh energiaa, jota voidaan sitten käyttää vain ilmaan - veteen täytyy ostaa sähköä 4000 kWh; mikäli tämä olisi täsmälleen sama kuin kompuran vaatima sähkömäärä, energiataseen vertailu olisi helpompi ymmärtää.

EDIT: Zadahille tiedoksi, että meidän PILPPI lämmittää käyttövettä vain kompuralla (maunomaton vaihtoehto 1).

Mielestäni et edelleenkään ole ymmärtänyt mitä yritän kertoa.

Mikäli kompuran ottama sähkömäärä olisi se sama 4000 kwh :ta niin mitä sitten ? Et voi siltikään sisällyttää sitä veden lämmitys energiaa kompuran energiaan. Kompura ottaa energiaa n 4000 kwh:ta ja vesi vaatii energiaa 4000 kwh:ta yhteensä siis 8000 kwh:ta energiaa pitää ottaa jostakin !

Voit tietenkin ajatella niin, että PILP brutto tuotosta vähennetään tuo 8000 kwh:ta niin saadaan PILP netto ilman lämmitys teho, eli
14176- 8000 = 6176 kwh

Ja mikä tällöin olisi PILP netto veden lämmitysteho?

Pitää ottaa energia jostain? Minun PILPPIni ottaa energian sähköverkosta ja se olisi n 4000 kwh.

 

[Espejot]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Muuttamalla ilmanvaihdon häviöitä voi laske milloin LTO/PILP tulee edullisemmaksi. Lukuja kun pyörittelee, pilkkua siirtelee ja pyöristelee, tulee siihen absoluutiseen tulokseen että LTO edullisempi isossa talossa ja PILP pienessä talossa. Missä kuutiomäärässä raja menee niin riippuu PILP:n antotehosta. Niin tai näin, lähes jokainen sivun laskelma upottaa ajatuksen että PILP kuluttaa kategorisesti kokonaisuudessaan enemmän kuin LTO.

EDIT: ja jos lasketaan häviöt/ilmainen energia lämitystarveluvun avulla niin huomiotavaa on että PILP pesee LTO:n sen vahvimmalla alueella eli pakkasjaksolla. Pakkasjakson ulkopuolella PILP jauhaa edelleenkin lämmintä vettä ja kasvattaa eroa entisestään

 

[pökö]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Aivan oikein: "Pyörittämisen seurauksena PILPPi on ottanut talteen 14176 kwh:ta energiaa, jota voidaan sitten käyttää joko veteen tai ilmaan". Kun PILPPI vaihdetaan LTO:hon, se pyörittämisen seurauksena ottaa talteen 10453 kWh energiaa, jota voidaan sitten käyttää vain ilmaan - veteen täytyy ostaa sähköä 4000 kWh; mikäli tämä olisi täsmälleen sama kuin kompuran vaatima sähkömäärä, energiataseen vertailu olisi helpompi ymmärtää.

EDIT: Zadahille tiedoksi, että meidän PILPPI lämmittää käyttövettä vain kompuralla (maunomaton vaihtoehto 1).

Mielestäni et edelleenkään ole ymmärtänyt mitä yritän kertoa.

Mikäli kompuran ottama sähkömäärä olisi se sama 4000 kwh :ta niin mitä sitten ? Et voi siltikään sisällyttää sitä veden lämmitys energiaa kompuran energiaan. Kompura ottaa energiaa n 4000 kwh:ta ja vesi vaatii energiaa 4000 kwh:ta yhteensä siis 8000 kwh:ta energiaa pitää ottaa jostakin ! Voit tietenkin ajatella niin, että PILP brutto tuotosta vähennetään tuo 8000 kwh:ta niin saadaan PILP netto ilman lämmitys teho, eli

14176- 8000 = 6176 kwh


Homma ei menen niin, että kompuran vaatima energia 4000 kwh:ta sisältäisi yhtääkkiä toiset 4000 kwh:ta, siis käyttöveden vaatiman energiamäärän. Eli 1+1=2 ei 1+1=1

kyllä zadah on tässä oikeassa ja kaitainen väärässä.

 

[sam123]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Muuttamalla ilmanvaihdon häviöitä voi laske milloin LTO/PILP tulee edullisemmaksi. Lukuja kun pyörittelee, pilkkua siirtelee ja pyöristelee, tulee siihen absoluutiseen tulokseen että LTO edullisempi isossa talossa ja PILP pienessä talossa.

Jos huomioidaan investoinnin suuruus, PILP:in ennenpitkää hajoava kompressori, täysin SUSI ilmanvaihto jne. Miten ihmeessä sinä saat siitä "taiottua" edullisemman. Ihme höpöttämistä.

Sami

 

[Espejot]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Muuttamalla ilmanvaihdon häviöitä voi laske milloin LTO/PILP tulee edullisemmaksi. Lukuja kun pyörittelee, pilkkua siirtelee ja pyöristelee, tulee siihen absoluutiseen tulokseen että LTO edullisempi isossa talossa ja PILP pienessä talossa.

Jos huomioidaan investoinnin suuruus, PILP:in ennenpitkää hajoava kompressori, täysin SUSI ilmanvaihto jne.

Unohdit listasta että vesisäilökin ruostuu puhki n. 20 vuodessa.

Miten ihmeessä sinä saat siitä "taiottua" edullisemman.

Mitä tulee PILP:n edullisuuteen niin asiahan on laskettu moneen kertaa. Jos lopputulos ei mielytä niin siirrä pilkkua ja pyöristä lukuja ... näinhän MLP takasinmakusajankin saa puristettua alla 5v talossa kuin talossa :-*

Ihme höpöttämistä.

Eli et sitten pystynyt lyömään semmoisia lukuja pöytään että höpöttäminen loppuisi

 

[Espejot]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Tarvittava sähköteho silloin Pilpillä 0,66kW + 1,2kW +1,2kW = 3,06kW
Tarvittava sähköteho silloin LTO:lla 0,9kW + 1,2kW +0,5kW = 2,6kW

Samalla tavalla muodostuu teho kaikissa eri ulkolämpötiloissa ja niiden kulutukset ynnäillään. Siinä ei enää tarvitse vähennellä mitään mistään, LTO tapauksessa.

Jos LTO:n hötysuhde on pikkupakkasilla 80% ja ilmanvaihto 0,5 l/s niin silloin LTO nappaa -6...-7 asteessa (lämitystarveluvuku 29) ilmasta reilut 1,3kW eli saman mihin rupu PILP pystyy.


EDIT: vuorokauden lämmitystarveluku & asteluku korjattu laskuvirheen vuoksi

 

[sam123]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Tarvittava sähköteho silloin Pilpillä 0,66kW + 1,2kW +1,2kW = 3,06kW
Tarvittava sähköteho silloin LTO:lla 0,9kW + 1,2kW +0,5kW = 2,6kW

Samalla tavalla muodostuu teho kaikissa eri ulkolämpötiloissa ja niiden kulutukset ynnäillään. Siinä ei enää tarvitse vähennellä mitään mistään, LTO tapauksessa.

Jos LTO:n hötysuhde on pikkukapasilla 80% ja ilmanvaihto 0,5 l/s niin silloin LTO nappaa -4 asteessa (lämitystarveluvuku 23) ilmasta reilut 1,3kW eli saman mihin rupu PILP pystyy.

Koita selvitä ennen kuin postailet. Sun tekstistä ota mitään selvää.

Sami

 

[kotte]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Niin ja aina kun kompura huilaa niin venttiileistä pukkaa (noin) raakaa ulkoilmaa. Taitaa EU-direktiivit määrittää karjasuojaankin parempilaatuisen ilmanvaihdon.

Sami

Kyllä tämä ilma on sentään suodatettua. Venttiilien sijoitus on hyvin kriittistä tässä tapauksessa (ei voi laittaa oleskelualueella tai niiden viereen). Voi olla hankalaa pienessä talossa.

Hölmöintä tässä on kuitenkin omasta mielestäni lämpötilan yleisen ja tilakohtaisen säädön vaikeus sekä lämmitysresurssien epätaloudellinen käyttö.

 

[Espejot]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Sun tekstistä ota mitään selvää.

Siksi olenkin kysynyt että mikä mättää laskuissa/kaavassa. Vielä kerran että hitaallekin menee jakeluun: misä menee vikaan kun saan LTO:n antotehoksi 1,35 kWh (kuvitteellisen vuorokauden lämmitystarveluku on 29).

(0,05 m3/s * 1,16 kg/m3 * 1 kJ/kgK * 29)*0,8 = 1,35 kWh

Kaiken lukemani jälkeen lopputulos vaikuttaa väärältä, joten missä vika ???
Oluen prosenteissa se ei ainakaan ole.

 

[sam123]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Taitaa olla VTT jo laskenut: http://www.enervent.fi/data/fi/datasheets/VTT_sertifikaatti_LTR3_ecoED.pdf

Onkos PILP:eistä sertifikaatteja?

Sami

 

[Maunomato]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Sun tekstistä ota mitään selvää.

Siksi olenkin kysynyt että mikä mättää laskuissa/kaavassa. Vielä kerran että hitaallekin menee jakeluun: misä menee vikaan kun saan LTO:n antotehoksi 1,35 kWh (kuvitteellisen vuorokauden lämmitystarveluku on 29).

(0,05 m3/s * 1,16 kg/m3 * 1 kJ/kgK * 29)*0,8 = 1,35 kWh

Kaiken lukemani jälkeen lopputulos vaikuttaa väärältä, joten missä vika ???
Oluen prosenteissa se ei ainakaan ole.

Minäkin ihmettelin tuota. Katsoin että lasket ihan oikein mutta tulos ei vastaa omaani. Vikaa oli molemmissa päissä.

Käyttämäni taulukko on muokattu omatekoisesta energialaskurista ja siinä oli myös vuotoilmanvaihto ilmanvaihdon mukana(58+12l/s). Kun siirsin vuotoilman vaipan lämpöhäviöihin niin ilmanvaihdon energian tarve väheni hieman. Pilpin ja LTO:n ero vuositasolla on nyt luokkaa 100kWh kun ilmamäärä on oikeasti 58l/s. Muutin myös tuloilmalaskentaa. Tuloilmaa ei tarvitse lämmittää 21 asteeseen vaan 19 on riittävä. Tämä ei kuitenkaan muuttanut tulosta muuten kuin (sähköinen) jälkilämmitystarve väheni molemmilla. Nyt taulukko alkaisi olla mallillaan.

Sitten se mikä meni vikaan sinulla. Astepäiväluku ei toimi tällaisessa laskennassa. Astepäiväluku laskee ulkolämpötilan ja 17 asteen erotusta. Sisälämpötila(=jäteilman lämpötila) on kuitenkin korkeampi.

Tuota Samin laittamaa sertifikaattia en ennen ole nähnytkään. Mielenkiintoinen pumaska. Siinä lukemat pyörivät ihan samoissa kuin minunkin taulukossani. Jokin Valloxin sertifikaattiin vertailin omia tuloksiani jo aiemmin. Tuossa on pari mielenkiintoista kohtaa; jälkilämmitystarve ja sulatuslämpötila. Sulatusta ei siis käytännössä tarvita juuri ikinä ja jälkilämmitys ei vie mitään(jos 15 astetta riittää)

 

[janti]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Taitaa olla VTT jo laskenut: http://www.enervent.fi/data/fi/datasheets/VTT_sertifikaatti_LTR3_ecoED.pdf

Mitäpä tarkoitit tuolla "Taitaa olla VTT jo laskenut" ? Siis mitä VTT on laskenut.
Ei tuossa oltu lämpötehoa laskettu tai ainakaan ilmoitettu. Ominaissähköteho ja "lämpökerroin" oli ilmoitettu.

Pyöriväkennoisen LTOn "COP" yli 8,9 
Noinhan tuosta voisi kohdan "Lämpökerroin" perusteella luulla. Lämpökerroinhan = COP. Taisi tulla VTT:llä hiukan väärä termi tuohon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6pumppu

Tässäpä kuutiokoneiden vastaavia sertifikaatteja
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2059.msg24175#msg24175

Tässäpä myös ILTO
http://www.ilto.fi/sertifikaatit

PILPille ei ole sertifikaatteja.
Nilanilta löytyy kuitenkin nuo TUV:n testitulokset
http://www.nilan.fi/images/stories/tv.pdf
http://www.nilan.fi/images/stories/nilan_vp18_testi.pdf

 

[kotte]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Pyöriväkennoisen LTOn "COP" yli 8,9
Noinhan tuosta voisi kohdan "Lämpökerroin" perusteella luulla. Lämpökerroinhan = COP. Taisi tulla VTT:llä hiukan väärä termi tuohon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6pumppu

Näissä sertifikaateissahan lasketaan silkka sähkönkulutus tähän "lämpökertoimeen". Tällä ei oikein ole vertailukohtaa lämpöpumppuihin.

Sen sijaan voi todeta, että jos poistoilman talteenottosuhde on 80%, niin tämä vastaa COPia 5, kun puuttuva osuus tuotetaan suoralla sähköllä. Jos se tuotetaan maalämpöpumpulla (COP n. 3), vastaa tämä poistoilmalämpöpumpun COPia 3x5, eli 15.

=== EDIT ===
Tähän pitänee tarkennuksena todeta, että puheena olleen koneen poistoilman talteenottosuhde on sertifikaatin mukaan 70%-72%. Tällä siis luvut olisivat 3.3-3.6 ja MLP:n yhteydessä n. 10...11.
=== EDIT ===

 

[Espejot]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Sun tekstistä ota mitään selvää.

Siksi olenkin kysynyt että mikä mättää laskuissa/kaavassa. Vielä kerran että hitaallekin menee jakeluun: misä menee vikaan kun saan LTO:n antotehoksi 1,35 kWh (kuvitteellisen vuorokauden lämmitystarveluku on 29).

(0,05 m3/s * 1,16 kg/m3 * 1 kJ/kgK * 29)*0,8 = 1,35 kWh

Kaiken lukemani jälkeen lopputulos vaikuttaa väärältä, joten missä vika ???
Oluen prosenteissa se ei ainakaan ole.

Sitten se mikä meni vikaan sinulla. Astepäiväluku ei toimi tällaisessa laskennassa. Astepäiväluku laskee ulkolämpötilan ja 17 asteen erotusta. Sisälämpötila(=jäteilman lämpötila) on kuitenkin korkeampi.

Oikeastaa tiesikin jo tuon mutta halusin kuulla sen muiden suusta...

Tuossa VTT sertifikaatissa on lämmityskauden keskilämpötila -0,3c ja ilmanvaihto 75 l/s. Jos lämmityskausi on 273 vrk niin ulko/sisälämpötilan ero ((21,0+0,3)*273) on n. 5814. Jos aikaisemmin käyttämäni lämitystarveluku korvataan tuolla luvulla päästään ilmanvaihdon lämitystarpeeseen (n.) 12.100 kWh mistä LTO nappaa n. 8.860 kWh (73% hyötysuhteella). Luvut samaa luokkaa kuin VTT:llä.

Entäs PILP.
200 vrk milloin PIL jauhaa aina ja 73 vrk jolloin puolet (?) ajasta eli noin 5676h*1,35kWh=n. 7.660 kWh.
Etu LTO:n eduksi 1.200 kWh. Jos huomioidaan PILP tuotama lämmitysvesi lämityskauiden ulkopuolella (voisko olla jotain 550h eli 25% ajasta eli 750 kWh*) ero supistuu tapauskohtaisesti lähelle nollaa?

Entäs jos ilmanvaihto on 50 l/s. Ilmanvaihdon energiantarve on silloin (samalla kaavalla) 8.100 kWh ja nappaa siitä talteen 5.900 kWh. Nyt PILP on edullisempi 700 kWh. Ja kun huomioidaan kesäkuukausien veden lämmitys niin...

Tämä kaikki siis etelän luvuilla...

Jälleen päästään siihen että jossakin on raja milloin LTO on edullisempi?
Ok. Sam123 on eri mieltä eikä asiaa edes tarvitse laskea

EDIT: * editoitu hieman kesäkuukausien lukuja. Eli ajateltu että kesä-heinä-elo PILP käy 25% ajasta tuottaen lämmintä vettä.
EDIT: ilmanpuhalusmäärissä nollavirhe 0,05 m3

 

[sam123]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Tuossa VTT sertifikaatissa on lämmityskauden keskilämpötila -0,3c ja ilmanvaihto 7,5 l/s. Jos lämmityskausi on 273 vrk niin ulko/sisälämpötilan ero ((21,0+0,3)*273) on n. 5814. Jos aikaisemmin käyttämäni lämitystarveluku korvataan tuolla luvulla päästään ilmanvaihdon lämitystarpeeseen (n.) 12.100 kWh mistä LTO nappaa n. 8.860 kWh (73% hyötysuhteella). Luvut samaa luokkaa kuin VTT:llä.

Entäs PILP.
200 vrk milloin PIL jauhaa aina ja 73 vrk jolloin puolet (?) ajasta eli noin 5676h*1,35kWh=n. 7.660 kWh.
Etu LTO:n eduksi 1.200 kWh. Jos huomioidaan PILP tuotama lämmitysvesi lämityskauiden ulkopuolella (voisko olla jotain 550h eli 25% ajasta eli 750 kWh*) ero supistuu tapauskohtaisesti lähelle nollaa?

Entäs jos ilmanvaihto on 5 l/s. Ilmanvaihdon energiantarve on silloin (samalla kaavalla) 8.100 kWh ja nappaa siitä talteen 5.900 kWh. Nyt PILP on edullisempi 700 kWh. Ja kun huomioidaan kesäkuukausien veden lämmitys niin...

Tämä kaikki siis etelän luvuilla...

Jälleen päästään siihen että jossakin on raja milloin LTO on edullisempi?
Ok. Sam123 on eri mieltä eikä asiaa edes tarvitse laskea

EDIT: * editoitu hieman kesäkuukausien lukuja. Eli ajateltu että kesä-heinä-elo PILP käy 25% ajasta tuottaen lämmintä vettä.

Muutama huomio:

"200 vrk milloin PIL jauhaa aina ja 73 vrk jolloin puolet (?) ajasta eli noin 5676h*1,35kWh=n. 7.660 kWh"

Ja tähän menee energiaa (se kompressori 550W) = 3121 kWh Tätähän ei mene LTO:ssa, miten sen meinasit huomioida. Vai onko se taas se kuuluisa "kaikki tulee hyötykäyttöön". Mites meinasit huomioida sulatusjaksot? Entäs miten huomioit sen kun kompura ei pyöri, silloin PILP:n talteenotto on pyöreä NOLLA. Se että kompura pyörii puolet ajasta, tarkoittaa että taloon tulee tilanteesta riippuen 0-20 asteista ilmaa, jollakin sekin pitää lämmittää tilanteesta riippuen (kesällä ei väliä).

Laskuihisi en voi ottaa kantaa kun 5 litraa/sekunti taitaa ylittyä jo meidän vaatehuoneen poistossa.

Summa summarum: Pohjois-Suomessa jokaisella kulutetulla kilowatilla saadaan talteen 11,3 kWh ja Etelä-Suomessakin 8,5kWh. Tähän ei yksikään PILP pysty. Samalla sähkönkulutuksella (poisto ja tulopuhallin) saadaan PILP:llä talteen tasan NOLLA kilowattia. Näyttää kennon pyöritysmoottorikin tarvitsevan kokonaista 5 wattia sähköä, vrt. PILP:n kompura 500-600W.

Sami

 

[sam123]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Sen sijaan voi todeta, että jos poistoilman talteenottosuhde on 80%, niin tämä vastaa COPia 5, kun puuttuva osuus tuotetaan suoralla sähköllä. Jos se tuotetaan maalämpöpumpulla (COP n. 3), vastaa tämä poistoilmalämpöpumpun COPia 3x5, eli 15.

Haluat varmaan tarkentaa tätä laskukaavaa

Sami

 

[Espejot]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Tuossa VTT sertifikaatissa on lämmityskauden keskilämpötila -0,3c ja ilmanvaihto 7,5 l/s. Jos lämmityskausi on 273 vrk niin ulko/sisälämpötilan ero ((21,0+0,3)*273) on n. 5814. Jos aikaisemmin käyttämäni lämitystarveluku korvataan tuolla luvulla päästään ilmanvaihdon lämitystarpeeseen (n.) 12.100 kWh mistä LTO nappaa n. 8.860 kWh (73% hyötysuhteella). Luvut samaa luokkaa kuin VTT:llä.

Entäs PILP.
200 vrk milloin PIL jauhaa aina ja 73 vrk jolloin puolet (?) ajasta eli noin 5676h*1,35kWh=n. 7.660 kWh.
Etu LTO:n eduksi 1.200 kWh. Jos huomioidaan PILP tuotama lämmitysvesi lämityskauiden ulkopuolella (voisko olla jotain 550h eli 25% ajasta eli 750 kWh*) ero supistuu tapauskohtaisesti lähelle nollaa?

Entäs jos ilmanvaihto on 5 l/s. Ilmanvaihdon energiantarve on silloin (samalla kaavalla) 8.100 kWh ja nappaa siitä talteen 5.900 kWh. Nyt PILP on edullisempi 700 kWh. Ja kun huomioidaan kesäkuukausien veden lämmitys niin...

Tämä kaikki siis etelän luvuilla...

Jälleen päästään siihen että jossakin on raja milloin LTO on edullisempi?
Ok. Sam123 on eri mieltä eikä asiaa edes tarvitse laskea

EDIT: * editoitu hieman kesäkuukausien lukuja. Eli ajateltu että kesä-heinä-elo PILP käy 25% ajasta tuottaen lämmintä vettä.

Muutama huomio:

"200 vrk milloin PIL jauhaa aina ja 73 vrk jolloin puolet (?) ajasta eli noin 5676h*1,35kWh=n. 7.660 kWh"

Ja tähän menee energiaa (se kompressori 550W) = 3121 kWh Tätähän ei mene LTO:ssa, miten sen meinasit huomioida

Kompuran antotehoa voi joku yrittää laskea / kyseenalaistaa jollakin todenetavalla tavalla.
Itse olen lähtenyt siitä että se on 2.0 kWh (tähän lulkuun on viitattu usein). Tuosta kompura pois (0,650 kWh) päästään 1.35 kWh.

Etelä-Suomessakin 8,5kWh. Tähän ei yksikään PILP pysty

Haluatko tarkentaa miten tähän olettamukseen päästään

Laskuihisi en voi ottaa kantaa kun 5 litraa/sekunti taitaa ylittyä jo meidän vaatehuoneen poistossa.

Mitä tulee tuohon 50 l/s [pilkkuvirhe korjattu] niin eikös tuolla päästä 180 m3/h, mikä riittää 360 m3 kämppään?
Jos et pääse "kiinni" noihin laskuihin, täytyy lähteä oletamuksesta että vain tuloksessa on vikaa, ei itse laskussa.

Mites meinasit huomioida sulatusjaksot? Entäs miten huomioit sen kun kompura ei pyöri, silloin PILP:n talteenotto on pyöreä NOLLA. Se että kompura pyörii puolet ajasta, tarkoittaa että taloon tulee tilanteesta riippuen 0-20 asteista ilmaa, jollakin sekin pitää lämmittää tilanteesta riippuen (kesällä ei väliä).

Nibe ei ainakaan meillä sulattele - eikän sen kuulukaan ainakaan ohjekirjan mukaan.
Meillä kompura alkaa seisoskella +0c asteen yläpuolella. Tuona aikana tuloilman lämmitys toimii normaalisti vesipatterilla mikä on lämmitetty kompuralla.

 

[sam123]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon


Palataanpa ala-asteelle: 5 litraa x 3600 s = 18 000 litraa, joka on 18 kuutiometriä = meidän vaatehuone.

"Haluatko tarkentaa miten tähän olettamukseen päästään"

Helposti. PILP kuluttaa saman verran energiaa (poisto ja tulopuhallin) kuin tuossa sertifikaatissa ollut Enervent. Tällöin PILP ei kuitenkaan vielä ota YHTÄÄN mitään talteen. Jos PILP:ä halutaan verrata Enerventtiin, niin aluksi vähennetään plussasarakkeesta puhaltimien viemä teho:

1750 kWh/vuosi (200W)

Sitten kompuran viemä teho (650W), jokainen miettikööt kauanko se pyörii per vuosi, ja paljonko sulattelee ja koska se pitää uusia.

Sami

 

[Espejot]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Palataanpa ala-asteelle: 5 litraa x 3600 s = 18 000 litraa, joka on 18 kuutiometriä = meidän vaatehuone.

Upsisata ... hyvä huomio, korjaan tuon höpinöihin, laskuissa olikin oikein (?). Eli laskettu 0,05 m3 mutta puhuttiin 5 l/s (nolla puuttui)

 

[Espejot]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

"Haluatko tarkentaa miten tähän olettamukseen päästään"

Helposti. PILP kuluttaa saman verran energiaa (poisto ja tulopuhallin) kuin tuossa sertifikaatissa ollut Enervent. Tällöin PILP ei kuitenkaan vielä ota YHTÄÄN mitään talteen. Jos PILP:ä halutaan verrata Enerventtiin, niin aluksi vähennetään plussasarakkeesta puhaltimien viemä teho:

1750 kWh/vuosi (200W)

Eikös Enerwentissä ole kaksi puhalinta á 119 W joten eikös tämä puoli mene tasan?
Eli vähenettävään sarakeeseen PILP:llä jää 650 W [kompuran teho] joten "ilmainen" osuus antotehosta on tuo 1.35 kW jos 2.0 kW antotehoa ei voida kyseenalasitaa.
Vai onko minulla ajatusvirhe? 73% hyötysuhdehan ei huomioi sähkönkulutusta ollenkaa, vain saavutettun läpötilaero?

...jokainen miettikööt kauanko se pyörii per vuosi, ja paljonko sulattelee ja koska se pitää uusia.

ELi jos poistoilma on rupu PILP:llä nollankieppeillä niin se ei sulattele. Jos kompura pyörii 6000 h vuodessa niin spekseistähän sen saisi selvitetty kauanko kompuran voi olettaa kestävän [sama pätee tietty kaikissa pumpuissa eikä MLP ole mikään poikeus]. Tähän voi sitten palat myöhemmin jos tarve vaatii.

 

[Tweaker]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Sulatusta ei siis käytännössä tarvita juuri ikinä ja jälkilämmitys ei vie mitään(jos 15 astetta riittää)

Tämähän tarkoittaa, että jälkilämmitystä tarvitaan pyöriväkennoisellekin. Jos LTO ei jälkilämmitä, niin jollain muulla joudutaan tuo kylmäilma lämmittämään.
Eli kovemmilla pakkasilla täytyy koko ajan jälkilämmitysvastuksen paahtaa tuloilmaa, jos ei haluta muuten lämmittää!

Tämä näyttää ainakin Sam123:lta unohtuvan koko ajan.

Sitten kompuran viemä teho (650W), jokainen miettikööt kauanko se pyörii per vuosi, ja paljonko sulattelee ja koska se pitää uusia.

Höpsistä...Nibe tai Nilan ei sulattele, koska jäteilma pidetään plussan puolella, voin ihan kokemuksella sanoa. Ja vielä muistutuksena se, että kompuran teho menee lämpönä hyötykäyttöön talon sisälle, hölmöä tai ei. Uusiminen on sitten eri asia, mutta toisaalta onhan näitä perus PILPejä jo pyörinyt varmaan kymmenkunta vuotta, jos ei kauemminkin. Ei oo ainakaan vielä "kävelly vastaan" kompurarikkoja keskustelupalstoilla.

 

[sam123]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

"Eikös Enerwentissä ole kaksi puhalinta á 119 W joten eikös tämä puoli mene tasan?"

Vuotuiset poistolämmöstä otetut kilowatit saadaan talteen:

- Enervent 119x2 = 238W:lla
- PILP 2x119 + 650W = 888W:lla

Siinä vaiheessa kun PILP:n kompura pysähtyy syystä tai toisesta, niin PILP kuluttaa edelleen yhtä paljon kuin Enerventti.

"200 vrk milloin PIL jauhaa aina ja 73 vrk jolloin puolet (?) ajasta eli noin 5676h*1,35kWh=n. 7.660 kWh."

Tämän talteen saamiseen menee energiaa vuositasolla:

Puhaltimet (2x119W) x 365 vrk= 2084 kWh
Kompura: 3120 (200vrk) + 569.4 (73vrk*1/2) = 3689 kWh

Yhteensä: 5773.4 kWh

COP isoilla lainausmerkeillä 7660/5773 = 1.32

Enervent
COP isoilla lainausmerkeillä 8860/2084 = 4.25

Tuloksessa ei ole huomioitu PILP:n kompuran sulattelua, joka huonontaa edelleen "COP"pia. Luvut otettu sinun esimerkistäsi.

Sami

 

[sam123]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Tämähän tarkoittaa, että jälkilämmitystä tarvitaan pyöriväkennoisellekin. Jos LTO ei jälkilämmitä, niin jollain muulla joudutaan tuo kylmäilma lämmittämään.
Eli kovemmilla pakkasilla täytyy koko ajan jälkilämmitysvastuksen paahtaa tuloilmaa, jos ei haluta muuten lämmittää!

Tämä näyttää ainakin Sam123:lta unohtuvan koko ajan.

Tismalleen sama asia kuin PILP:ssäkin. Varmaan unohtuu juu. Lue nyt aluksi vaikka se rakentaja.fi:n keskusteluketju ja tule sitten puhumaan unohtamisesta. Vinkki: Tässä pohditaan (tässä kohtaa viestiketjua) poistoilmasta otettavia kilowatteja ja siihen kuluvaa energiaa.

Höpsistä...Nibe tai Nilan ei sulattele, koska jäteilma pidetään plussan puolella, voin ihan kokemuksella sanoa.

Sinulla ei siis ole mitään kokemusta asiasta?

Sami

 

[Tweaker]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Siinä vaiheessa kun PILP:n kompura pysähtyy syystä tai toisesta, niin PILP kuluttaa edelleen yhtä paljon kuin Enerventti.

Vinkkinä, että meillä ei ole kompura pysähtynyt kertaakaan lämmityskaudella(Nibe 410p), eikä pysähdy jos en sitä sammuta.

Tuloksessa ei ole huomioitu PILP:n kompuran sulattelua, joka huonontaa edelleen "COP"pia. Luvut otettu sinun esimerkistäsi.

Toisena vinkkinä....yhä edelleen perus PILP toimii ilman sulatuksia, mikäli ilmanvirtauksen säädöt ei ole persillään tai suodattimet tukossa(liian hidas poistoilman virtaus).

 

[sam123]

Vs: Pilp uuteen omakotitaloon

Siinä vaiheessa kun PILP:n kompura pysähtyy syystä tai toisesta, niin PILP kuluttaa edelleen yhtä paljon kuin Enerventti.

Vinkkinä, että meillä ei ole kompura pysähtynyt kertaakaan lämmityskaudella(Nibe 410p), eikä pysähdy jos en sitä sammuta.

Tuloksessa ei ole huomioitu PILP:n kompuran sulattelua, joka huonontaa edelleen "COP"pia. Luvut otettu sinun esimerkistäsi.

Toisena vinkkinä....yhä edelleen perus PILP toimii ilman sulatuksia, mikäli ilmanvirtauksen säädöt ei ole persillään tai suodattimet tukossa(liian hidas poistoilman virtaus).

Edelleen: 1.32 vs. 4.25 ILMAN sulatuksia, joista huonompi "saavutettu" 3-5 krt. kalliimmalla PILP:llä.

Muilla tuntuu PILP sulattelevan ja sammuilevan lämmityskaudellakin. Onnittelut ainutlaatuisesta onnesta!

Sami