Prismatic lifepo kennot & bms

-Teme-

Vakionaama
1.8kWh/kenno :hattu: Lisäksi se 560Ah on nimellisarvo, ”luvataan” olevan eko 628Ah joka on just sattumalta 2kWh ylittävä määrä
Pitää selvittää mitä tuo CTT (Cell to TWh) technology tuo tullessaan
 

markok

Aktiivinen jäsen
Tuli hommattua kiinalainen 15kWh 16s LiFePo4 akusto, mikä datasheetin mukaan on kasattu EVE grade A kennoista (tiedä sitten mitä oikeasti sisältää). Akku on kytketty Victron Multiplus 2 invertteriin. Akku toimii hienosti isoillakin tehoilla purettaessa ja ladattaessa aina SOC 99%:iin asti, mutta sitten kennojen välinen jännite ero nousee yli 0,1 voltin ja Victron antaa varoituksen korkeasta kennojännitteestä. Tällöin korkein kennojännite on 3,5V ja matalin hieman alle 3,4V. Kokeilin purkaa akkua ja laskin maksimi latausvirran 5A:iin ja silti sama varoitus toistui. Victronissa Absorption jännite on asetettu 55,2V:iin, mutta rajoitin vielä latausjännitteen 55V:iin, mutta ongelma ei poistunut.

Onko tälle mitään tehtävissä? Onko toiveita, että ongelma korjaantuisi kun saa muutaman syklin ajettua? Kannattaisiko nyt laskea jänniterajat niin alas ettei varoitusta tule? Alle 3,4V:n kennojännitteillä ei tosiaan ole mitään ongelmaa edes isoilla tehoilla. Tällöin jännite-ero kennojen välillä pysyy 0,03V:n sisällä.
 

jkoljo

Aktiivinen jäsen
Pääsetkö BMS:lle käsiksi tutkimaan kennojen balansoinnin asetuksia ja tilaa? LFP kennot pysyvät ladatessa pitkään samoissa jännitteissä, ja alkavat nostaa jännitettä vasta melko täynnä ollessaan. Jos akun kennot on eri varaustasoilla, saadaan vastaavan kaltainen tilanne minkä havaitsit.

Tyypillinen balansoinnin aloitusjännite on 3.45V luokkaa. Voit koittaa pitää akkua esim 3.5V kennojännitteissä vähän pidemmän aikaa, vaikkapa muutaman vuorokauden, ja seurata josko tilanne alkaisi tasaantumaan. Jotkut kiinalaiset BMSt on aika hitaita balansoimaan.

Jossei tasaannu, tutki "top balance LFP cells" vaikkapa diysolarforumilta.

Minkä merkkisen akun hankit? Mulla on juuri työn alla EEL v5 kotelo + 16x EVE MB31 kennoja. Kivan oloinen kotelo. Hankin Biltemasta alkuperäistä pienemmän ANL sulakkeen ja Suomen Akuilta Victron pääkytkimen, mutta muuten menee ilman kummempia modauksia. Kennojen lämmityselementeillä varustettu setti.
 
Viimeksi muokattu:

Jule

Vakionaama
Tuli hommattua kiinalainen 15kWh 16s LiFePo4 akusto, mikä datasheetin mukaan on kasattu EVE grade A kennoista (tiedä sitten mitä oikeasti sisältää). Akku on kytketty Victron Multiplus 2 invertteriin. Akku toimii hienosti isoillakin tehoilla purettaessa ja ladattaessa aina SOC 99%:iin asti, mutta sitten kennojen välinen jännite ero nousee yli 0,1 voltin ja Victron antaa varoituksen korkeasta kennojännitteestä. Tällöin korkein kennojännite on 3,5V ja matalin hieman alle 3,4V. Kokeilin purkaa akkua ja laskin maksimi latausvirran 5A:iin ja silti sama varoitus toistui. Victronissa Absorption jännite on asetettu 55,2V:iin, mutta rajoitin vielä latausjännitteen 55V:iin, mutta ongelma ei poistunut.

Onko tälle mitään tehtävissä? Onko toiveita, että ongelma korjaantuisi kun saa muutaman syklin ajettua? Kannattaisiko nyt laskea jänniterajat niin alas ettei varoitusta tule? Alle 3,4V:n kennojännitteillä ei tosiaan ole mitään ongelmaa edes isoilla tehoilla. Tällöin jännite-ero kennojen välillä pysyy 0,03V:n sisällä.
aktiivisella balanserilla kennot ensin tasan, vasta sitten akku aktiiviseen käyttöön. Isolla kennolla se aktiivinenkin balansointi ottaa helvetisti aikaa.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Pääsetkö BMS:lle käsiksi tutkimaan kennojen balansoinnin asetuksia ja tilaa? LFP kennot pysyvät ladatessa pitkään samoissa jännitteissä, ja alkavat nostaa jännitettä vasta melko täynnä ollessaan. Jos akun kennot on eri varaustasoilla, saadaan vastaavan kaltainen tilanne minkä havaitsit.

Tyypillinen balansoinnin aloitusjännite on 3.45V luokkaa. Voit koittaa pitää akkua esim 3.5V kennojännitteissä vähän pidemmän aikaa, vaikkapa muutaman vuorokauden, ja seurata josko tilanne alkaisi tasaantumaan. Jotkut kiinalaiset BMSt on aika hitaita balansoimaan.

Jossei tasaannu, tutki "top balance LFP cells" vaikkapa diysolarforumilta.

Minkä merkkisen akun hankit? Mulla on juuri työn alla EEL v5 kotelo + 16x EVE MB31 kennoja. Kivan oloinen kotelo. Hankin Biltemasta alkuperäistä pienemmän ANL sulakkeen ja Suomen Akuilta Victron pääkytkimen, mutta muuten menee ilman kummempia modauksia. Kennojen lämmityselementeillä varustettu setti.
Basengreen on akku ja tämä oli valmiiksi kasattu. Pitää huomenna katsoa pääsenkö läppärillä BMS:n asetuksiin kiinni. Kaapeli tähän tuli akun mukana. Miten tuon saisi pysymään 3,5V kennojännitteessä? Jos laitan Victronin absorption jännitteeksi 16x3,5V ja ajaksi vaikka tunnin niin Victron pätkii latausta kun kennojännite ylittyy. Onkohan tuossa BMS:ssä asetettu yläraja noin alas?
 

markok

Aktiivinen jäsen
aktiivisella balanserilla kennot ensin tasan, vasta sitten akku aktiiviseen käyttöön. Isolla kennolla se aktiivinenkin balansointi ottaa helvetisti aikaa.
Onko laittaa linkkiä tällaiseen? Vaatii ilmeisesti vielä erillisen laturin? Ei viitsisi purkaa tuota akkua, mutta ehkä se on pakko jos ei muuten onnistu. Pylontechin akkuja olen aikaisemmin käyttänyt ja niissä ei ole koskaan ollut vastaavaa ongelmaa. Ehkä BMS on näissä niin paljon parempi.
 

Jule

Vakionaama
Onko laittaa linkkiä tällaiseen? Vaatii ilmeisesti vielä erillisen laturin? Ei viitsisi purkaa tuota akkua, mutta ehkä se on pakko jos ei muuten onnistu. Pylontechin akkuja olen aikaisemmin käyttänyt ja niissä ei ole koskaan ollut vastaavaa ongelmaa. Ehkä BMS on näissä niin paljon parempi.
Mulla on daly active balancer, sellainen vajaa korttipakan kokoinen laite josta lähtee jokaiselle kennolle järjestyksessä lanka. Mitään lisälaturia ei erikseen tarvita, vaan käytännössä tuo toimii niin että kun kennon jännite nousee korkeammaksi kuin muiden sitä aletaan kuormittamaan, eli sitä ylitäyttä kennoa tyhjätään, sen sijaan että yritettäisiin ladata vajaata kennoa. Muistaakseni maksimi virta on 3A, mutta sen tarkemmin en tiedä mitä se tarkoittaa, mukana tulleen bluetoot palikan avulla sitä pystyy kännykkäsovelluksella vahtimaan, ja säätämään, mutta en nyt muista millaisia virtoja se ilmoittaa.

Käytännössä mullakin vissiin bms lopetti lataamisen kun yksittäisen kennon jännite raja tuli vastaan, mutta sitten tuo balanceri veti sitä alemmas ja bms päästi taas virtaa akkuun jne... Vissiin vajaan viikon annoin sen aluksi muhia latauksessa ennen kuin otin käyttöön.
 

Jule

Vakionaama
Onko joku tällainen 16S versio? Suomesta en äkkiseltään löytänyt muita kuin max 8S versioita akkulasta

Joo. Aliexpressistä mäkin tilasin omani.. tosin tuon 8s version 24v akkuun. näköjään tuo 16s on hieman isompi..

Tuossa ei vissiin ole bluetoothia jolla säädellä asetuksia..

Tosin tajusin vasta että sulla oli valmis akku, tuo balancerihan lisätään suoraan kennoihin, eli onnistuu vain mikäli akun kannen saa auki.

Kannattaa kyllä ensin vakoilla niitä laitteen oman bms:n asetuksia, joissain bms:ssä on sisäinen aktiivibalanceri.
 

jkoljo

Aktiivinen jäsen
Miten tuon saisi pysymään 3,5V kennojännitteessä? Jos laitan Victronin absorption jännitteeksi 16x3,5V ja ajaksi vaikka tunnin niin Victron pätkii latausta kun kennojännite ylittyy.
Kuvittelisin että Victronin asetuksia ropaamalla onnistuisi. Jossei onnistu niin sitten vaikka labrapowerilla. 60V poweri Amazonista on tulevaisuuden kannalta hyödyllisempi kuin uusi active balancer levy, olettaen että BMS osaa balansoida.. Eiköhän se osaa. Ja toisaalta labrapowerilla onnistuu toi top balance prosessikin.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Yritin säätä BMS:n balansoinnin rajaa alemmas, mutta ei onnistunut. Oletusarvo näyttää olevan 3,45V. Yhteyden muodostus onnistui kohtuu helposti ohjeita tarkasti noudattamalla, mutta vaihdettua arvoa en saanut tallennettua BMS:ään.

Eikös tuon kuitenkin pitäisi toimia niin, että korkeimman jännitteen kennon jännitteen ylittäessä tuo 3,45V balansointi käynnistyy? Jos näin on niin kyllä balansoinnin käynnistys raja ylittyy. Ottaako tuo vaan niin pitkän ajan että en ole malttanut odottaa? Tarvitseeko edes latauksen olla päällä balansoinnin aikana? Jos lataan korkeimman jännitteen kennot 3,5V:iin ja jätän akun tähän tilaan niin tasaantuuko jännite pikkuhiljaa kennojen välillä?
 

jkoljo

Aktiivinen jäsen
Yleensä ne balansoi latauksen aikana. Riippuu BMSstä ja asetuksista. Balansoinnissa voi helposti kestää vuorokausi tai useampikin jos kennot on pahasti epäbalanssissa tai BMSn balansointivirta on pieni.

Balansointijännitettä ei kannata laskea 3.45V alle, sillä esim n. 3.35-3.4V jännitteillä BMSllä ei ole käytännössä mitään hajua mitä kennoa pitäisi balansoida ja mitä ei. Johtuu tasaisesta osuudesta kennon jännite-varauskäyrässä.

 

-Teme-

Vakionaama
on BMS laitteita joissa balassointi on 100mA tai 200mA luokkaa ja balansointi tapahtuu vain latauksen yhteydessä.
Näetkö BMS mikä on kennojen jänniteero? Voi olla BCD (Battery Cell Deviation) tai CLD (Cell Level Deviation) tai CD jne.. tyyppinen tieto.
Käytitkö sitä 888888 salasanaa jolla pääsee admin tilaan?
 

markok

Aktiivinen jäsen
on BMS laitteita joissa balassointi on 100mA tai 200mA luokkaa ja balansointi tapahtuu vain latauksen yhteydessä.
Näetkö BMS mikä on kennojen jänniteero? Voi olla BCD (Battery Cell Deviation) tai CLD (Cell Level Deviation) tai CD jne.. tyyppinen tieto.
Käytitkö sitä 888888 salasanaa jolla pääsee admin tilaan?
Sillä hetkellä jännite-ero oli 0,01V ja se pysyy siinä 3,38V:n kennojännitteeseen asti. Tämän jälkeen ero kasvaa nopeasti ja 0,1V:n kohdalla Victron lopettaa latauksen. Käytin salasanaa ja vasta sen jälkeen asetuksia pystyi muuttamaan, mutta silti asetusten tallennus ei onnistunut.

Rajoitin nyt Victronin lataustehon 1A:iin ja katsotaan saisiko BMS tehtyä balansoinnin jos jännite-ero ei kasvaisi niin nopeasti.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Eikös tuo 3,5 V ole turhan alhainen hälytysraja kennojännitteelle? Pitäähän tuossa pelivaraa olla, jotta balansointi on mahdollista. Juuri ja juuri pääset balansointialueelle ja sitten lataus loppuu kennon ylärajaan.

Tarkoitushan on juuri päästä alueelle, jossa erot kennojännitteessä kasvavat. Ilman eroja ei balansointia voi tehdä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Tässä on juttu aiheesta. Itse olen vasta oppimiskäyrällä joten mielipidettä ei ole.

"Balancing start voltage, better lower or higher?"
Active Balancing actually moves energy from High Cells to Low Cells and this is usually at a minimum of 1A to 5A depending on active balancer. Too many people start Active Balancing later which results in more work having to be done with a larger imbalance present. This creates a situation where active balancing has to work very hard and this is difficult if the imbalance is high. Again, starting Balancing at 3.300 with Active Balancing, does really keep the cells balanced during charge by addressing any "running" cells (those which gain charge faster) realtime.
Balancing below 3.4v can actually result in misbalancing cells. This is due to random inverter loading that will dominate the cell overpotential voltage slump which overwhelms the cells' open circuit voltage comparisons that determines which cells need balancing.

Balancing only above 3.4v pretty much assures balancing only occurs when there is charging current since any moderate inverter discharging load will quickly drop cell voltage below 3.4v, shutting down balancing until cells recover from load current terminal overpotential voltage slump.

Lähde: diysolarforum.com
 

markok

Aktiivinen jäsen
Eikös tuo 3,5 V ole turhan alhainen hälytysraja kennojännitteelle? Pitäähän tuossa pelivaraa olla, jotta balansointi on mahdollista. Juuri ja juuri pääset balansointialueelle ja sitten lataus loppuu kennon ylärajaan.

Tarkoitushan on juuri päästä alueelle, jossa erot kennojännitteessä kasvavat. Ilman eroja ei balansointia voi tehdä.
Luulen, että raja ei ole 3,5V:n kennojännite vaan 0,1V:n ero kennojen välillä.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Tässä on juttu aiheesta. Itse olen vasta oppimiskäyrällä joten mielipidettä ei ole.

"Balancing start voltage, better lower or higher?"



Lähde: diysolarforum.com
En minäkään keksi syytä miksi balansoinnin pitäisi alkaa vasta todella korkeilla jännitteillä. Jos kennojännite pyritään pitämään todella lähellä toisiaan niin silloin voi tulla ongelmia jos balansointi alkaa liian aikaisin, mutta miksi tuo ei voisi olla sellainen, että matalammilla jännitteillä balansointi alkaisi vaikka 0,5V:n erolla ja sitten tuolla loppupäässä kennojännitteet ajettaisiin vielä lähemmäs toisiaan.
 

-Teme-

Vakionaama
Jos balansoidaan sillä LFP kemian flätillä osalla <3.4V, se lisää kennojen epätasaisuutta, koska kapasiteettia ei voida päätellä jännitteestä ei sitä voida myös balansoida. Siitä syystä balansointi suoritetaan vasta kun jännite alkaa nousta jyrkästi eli n.3.45V kohdalla ja pidetään 3.5V-3.55V tuntumassa float modessa että balansointi suorittaa työnsä loppuun.
Balansointi voidaan asettaa loppumaan 3.55V tasolla kun jännite-ero on <10mV, jolloin pakka on balanssissa
 

markok

Aktiivinen jäsen
Ei auttanut edes latausvirran rajoitus. En hirveästi luota tuohon akun puhelin app:iin, mutta sen perusteella balansointi ei edes käynnisty. Voiko kuitenkin olla niin, että Victroniin asetettu Absorption Voltage 55,2V on liian matala? Pitäisikö balansoinnin käynnistyä kun korkein kennojännite on yli rajan vai onko siinä muitakin ehtoja? Alla kuva Victronin ilmoittamista kennojännitteistä.

Screenshot_2025-02-11-20-34-52-571_com.android.chrome.jpg
 

-Teme-

Vakionaama
Aika rajut erot ja just tuossa vaiheessa kun 3.45V on ylitetty pitäisi balansoinnin alkaa. Nopeasti silmäiltynä jännite-ero on 121mV korkeimman 3.507V ja kahden alhaisimman 3.386V kennon välillä. 3.386V on vielä siellä flätillä alueella että ei tiedetä yhtään varaustasosta.
Nosta jännite 56V ja katso alkaako balansointia tapahtumaa
3.65V kennojännitettä voidaan pitää max arvona eli silloin koko pakan jännite olisi 58.4V, mutta sinne asti ei kannata mennä
 

markok

Aktiivinen jäsen
Aika rajut erot ja just tuossa vaiheessa kun 3.45V on ylitetty pitäisi balansoinnin alkaa. Nopeasti silmäiltynä jännite-ero on 121mV korkeimman 3.507V ja kahden alhaisimman 3.386V kennon välillä. 3.386V on vielä siellä flätillä alueella että ei tiedetä yhtään varaustasosta.
Nosta jännite 56V ja katso alkaako balansointia tapahtumaa
3.65V kennojännitettä voidaan pitää max arvona eli silloin koko pakan jännite olisi 58.4V, mutta sinne asti ei kannata mennä
Pitää kokeilla nostaa jännitettä ja valvoa mitä tapahtuu. Miten on selitettävissä alla olevassa kuvassa tapahtuva ilmiö? Lataus pysäytetään nuolen kohdalla. Tämän jälkeen jännite pysyy hetken vakiona, minkä jälkeen alkaa nousta huomattavasti. 3,6V:n kohdalla menee pelihermot ja laitan purun käyntiin puolen minuutin ajaksi. Sen jälkeen jännite laskee taas turvalliselle alueelle. Ihan niinkuin balansointi toimisi väärään suuntaan, mutta voiko se olla mitenkään mahdollista?
IMG_20250211_214905.jpg
 

-Teme-

Vakionaama
Sitä en osaa sanoa miksi jännite nousee vaikka lataus on lopetettu, kun sen kyllä pitäisi laskea. Tuo jyrkkä nousu johtuu justiinsa siitä että kennot eivät ole balanssissa. Osa on jo siellä 99% huudeilla, kun osa on vielä flätillä alueella. Tuota pakkaa on vaikea saada balansoitua ilman purkamatta varausta niistä tai kytkemällä erillinen balansoija kennoihin.
Niitä on pari erinlaista esim. tällänen tai tämä
Kannattaa olla tarkkana että on 16S malli kun ne halvimmat on esim 4S malleja
 

markok

Aktiivinen jäsen
Vaihtoehdot ovat varmaan erillinen balanseri tai vaihtaa koko BMS parempaan. Jos tuollaisen erillisen balanserin hankkii niin voiko se olla pysyvästi asennettuna BMS:n rinnalla vai meneekö tuo BMS siitä sekaisin?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jos kyse on tilapäisestä epätasapainosta niin eikö silloin riitä että kennot ladataan samaan jänniteeseen? Ja myöhemmin ehkä tuon oma bms hoitaa asian? Sitten tilanne on tietty eri juttu jos osa kennoista on esim heikompia kapaltaan?
 

jkoljo

Aktiivinen jäsen
Riittää. Aiemmin suosittelinkin ns. Top balancea. Ei tarvi lisätä akkuun mitään uutta elektroniikkaa tai vaihtaa olemassaolevia. Toki erillinen balanssipiiri hoitaa saman homman, mutta silloin jäänee tulevaisuuden kannalta turha piiri käsiin. Labrapowerille keksii kyllä käyttöä.


Erityisen sopiva tähän tilanteeseen olisi Appendix C: Top Balance by charging individual cells.
 
Viimeksi muokattu:

markok

Aktiivinen jäsen
Riittää. Aiemmin suosittelinkin ns. Top balancea. Ei tarvi lisätä akkuun mitään uutta elektroniikkaa tai vaihtaa olemassaolevia. Toki erillinen balanssipiiri hoitaa saman homman, mutta silloin jäänee tulevaisuuden kannalta turha piiri käsiin. Labrapowerille keksii kyllä käyttöä.


Erityisen sopiva tähän tilanteeseen olisi Appendix C: Top Balance by charging individual cells.
Tämä voisi kyllä olla hyvä vaihtoehto. 10A:n virtalähde löytyisi jo valmiiksi. Kuinkahan kauan tuon tekeminen kestää kennoa kohti?

Edit. Riittääköhän jos kennokohtaisessa balansoinnissa BMS on sammutettuna vai pitääkö kennoille menevä kaapeli irrottaa? Pitää viikonloppuna katsoa miten tuo on kasattu ja pääseekö BMS:n liittimiin käsiksi miten helposti.
 
Viimeksi muokattu:

jkoljo

Aktiivinen jäsen
Kennot kannattaa irroittaa BMSstä labrapowerilla balansoinnin ajaksi. Onnistuu yleensä irroittamalla kennojen balancekarvojen liitin. Kennojen järeitä busbareja ei tarvitse irroittaa.

On vaikea arvailla balansointiaikaa. Jos ne on vain vähän pielessä niin menee alle tunnissa per kenno. Puhutaan kuitenkin tuntiskaalasta eikä minuuttiskaalasta.
 

-Teme-

Vakionaama
Tuollaisen Heltecin balanserin kun kytkee kiinteästi akustoon niin riittää että pari kertaa vuodessa että ajaa balanssoinnin. Jos BMS:ssä on rele lähtö, pystyy sen liittämään balanseriin kunhan avaa tuon sillatun kytkennän (ympyröitä kuvassa) ja kytkee sen menemään relen läpi. Hyvä jännite releelle on 3.45V

IMG_2107.jpeg
 

markok

Aktiivinen jäsen
Käytin akun kannen auki ja katsoin miten homman saisi käytännössä tehtyä. BMS:n kennoille lähtevien johtojen liitin on niin hankalassa paikassa, että sitä ei saa irti ilman isoa purkutyötä. Kennojen busbarit on hitsattu kennojen napoihin kiinni. BMS:lle lähtevät johdot on rengasliittimillä ja pulteilla kiinni busbareissa.

Jos balansoinnin tekee virtalähteellä kenno kerrallaan niin järkevin olisi ehkä irrottaa BMS:n liittimet kennojen päästä. Niihin pääsee helposti käsiksi. Vähän kuitenkin houkuttelisi ostaa tuo balanceri helpomman käytettävyyden vuoksi. Mietityttää vaan mitä BMS:n oma balanceri tykkää siitä, että siellä on toinenkin balanceri? Olen katsellut tuota @-Teme- :n mainitsemaa Heltec:iä ja Neey 4th:ta. Tuo jälkimmäinenkin on saanut hyviä arvosteluita.

Muuten akun kotelon rakenne ja kaikki suojaukset vaikuttivat hyvinkin asiallisilta hinnat alkaen akulle. Harmi vaan kun akku on pilattu noin heikkolaatuisella BMS:llä.
 

anders

Vakionaama
Käytin akun kannen auki ja katsoin miten homman saisi käytännössä tehtyä. BMS:n kennoille lähtevien johtojen liitin on niin hankalassa paikassa, että sitä ei saa irti ilman isoa purkutyötä. Kennojen busbarit on hitsattu kennojen napoihin kiinni. BMS:lle lähtevät johdot on rengasliittimillä ja pulteilla kiinni busbareissa.

Mitä jos laitat hauenleuoilla tms kiinni kennoon kerrallaan - hauenleuan toisessa navassa hyvä olla sulake varmuudeksi.

Siihen sitten labrapowerilla sama jännite 3.45V tms per kenno niin paljon kuin menee jotain sisään.

Ei kai se BMS:ää vahingoita mitenkään?
 

markok

Aktiivinen jäsen
Mitä jos laitat hauenleuoilla tms kiinni kennoon kerrallaan - hauenleuan toisessa navassa hyvä olla sulake varmuudeksi.

Siihen sitten labrapowerilla sama jännite 3.45V tms per kenno niin paljon kuin menee jotain sisään.

Ei kai se BMS:ää vahingoita mitenkään?
Tämä olisi helposti toteutettavissa ja tarvittaessa BMS:n johdon voisi kyllä irrottaa vuorollaan ladattavasta kennoista. En tiedä mitä BMS tykkäisi tällaisesta? SOC:n laskenta tuossa varmaan saattaa mennä sekaisin jos ladataan kennoja ohi BMS:n.
 

jkoljo

Aktiivinen jäsen
Jos saat labrapowerin erotettua maasta (kuten yleensä ovat), ja akku irti muista järjestelmistä BMS sammuksissa niin tuskin tarvitsee irroitella mitään. SOC laskenta tasaa itsensä kyllä seuraavien latausten aikana. Se on muutenkin yleensä sen verran epätarkka että pienet balansoinnit hukkuu meluun.
 

anders

Vakionaama
SOC laskenta tasaa itsensä kyllä seuraavien latausten aikana. Se on muutenkin yleensä sen verran epätarkka että pienet balansoinnit hukkuu meluun.

Ja pitääkin olla, voihan kennot itsepurkautua ja BMS:n pitää hanskata sekin.

Kai BMS voi laskea SOC:ta vain jostain nollakohdasta, ts. siitä kun akkua on täynnä alaspäin ja takaisin? Ei koskaan absoluuttisesti sinänsä.
 

jkoljo

Aktiivinen jäsen
Jep, näin varsinkin LFP kemialla jonka jännite ei kerro SOC arvoa riittävällä tarkkuudella. Esimerkkinä, jos lataat LFP kennon 50% tasolle, tai purat sen 50% tasolle, kennon jännite on eri. Taasen esim NMC kemiasta voidaan päätellä SOC jännitteen perusteella aika hyvin jos tunnetaan kennot hyvin.

Käytännössä kuitenkin SOC resetoidaan täysin täynnä tai täysin tyhjänä, ja välissä luotetaan virran integraaliin ja BMSlle annettuun kapasiteettiarvoon.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Mulla jännite, kennojen min-max ja kokonaisjännite menee näin. Oletan etttä jännitteen lasku on normaalia.
 

Liitteet

  • 1739866545329.png
    1739866545329.png
    55,2 KB · Katsottu: 57
  • 1739866672267.png
    1739866672267.png
    67 KB · Katsottu: 59
Back
Ylös Bottom