HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Kyllä puuhellan coppi on kohillaan tämmöisinä pörssihintapäivinä
Takan ja puuta syövän kiukaan Coppi on aina vähintään 3, jos saa euronkin pois Karunalta, ja pörssimoguleilta.
Puun polttoa
- Keskustelun aloittaja Husky
- Aloitettu
Takan ja puuta syövän kiukaan Coppi on aina vähintään 3, jos saa euronkin pois Karunalta, ja pörssimoguleilta.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Hyvä klapi lämmittää kolmasti, vielä olisi se yksi noillakin jäljellä
Joutuuhan ne jotkut maksamaan jo niistä rungoistakin, jotta pääsee vielä edes pätkimään niitä pölleiksi. Toki vielä kalliimpaa se on hakea ne klapinsa säkkitavarana rautakaupasta, mutta ainakin itse olen vielä selvinnyt tuon materiaalin suhteen ilmaiseksi, vaikka toki aikaa palaa ja työkalut kuluu, mutta taas toisaalta onpahan edes jonkinmoista hyötyliikuntaa
En nyt halua vaikuttaa hygieenikolta, koska sellainen en ole, mutta mahtaisko tuo onnistua ihan vaan takkakoukulla kaapaista tyhjäksi?Haa! Taas oppi jotain uutta
Tuossa kun tuota meidänkin Pikku Lauria viimeksi tuhkia sankoon tuhkapesästä putsailin, niin ajattelin tehdä hiukka perusteellisemmin, harjasin tulipesän pohjan lisäksi myös sieltä tulipesän yläpuolelta, joskos sieltä jotain karisisi, niin siellä tosiaan oli tuollainen "hylly" takareunassa, jonka päällä sitä tuhkaa sitten vaikuttikin olevan ihan muikeasti. No kättä tulipesän etureunasta vain hyllyn päälle ja tuhkat alas puotellen, ikuna tuota vielä putsannut 13v aikana. Vaan melkoinen ihmetys moisen hyllyn tarkoituksesta jäi, joka nyt sitten sai sen selityksensä. Kiitos
Minulla taitaa olla sama takka, ja sama hylly. Vähän sitä takaseinän yläosan kaarevuutta olenkin hämmästellyt, vaan eipä ole tullut niin tarkkaan katsottua että mitä siellä on.
Hyvä klapi lämmittää kolmasti, vielä olisi se yksi noillakin jäljellä
Joutuuhan ne jotkut maksamaan jo niistä rungoistakin, jotta pääsee vielä edes pätkimään niitä pölleiksi. Toki vielä kalliimpaa se on hakea ne klapinsa säkkitavarana rautakaupasta, mutta ainakin itse olen vielä selvinnyt tuon materiaalin suhteen ilmaiseksi, vaikka toki aikaa palaa ja työkalut kuluu, mutta taas toisaalta onpahan edes jonkinmoista hyötyliikuntaa
Jotkut maksaa monta kymppiä kuussa, että pääsevät sisätiloihin esim juoksemaan tai pomppimaan. Siihen päälle sitten kaiken maailman trikoot ja hikinauhat sekä urheilujuomat. Valintojen maailma, mieluummin niitä polttopuita tekee puun kaadosta alkaen
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Totta. Tänä talvena pitäisi taas laittaa puolen tusinaa pikkasta lehtipuun runkoa tuosta omaltakin tontilta levolle. Ja nyt kun ensin saa talven poltteluilla liiteriin taas tilaa, niin ensi kesänä klapeiksi kuivumaan ja -25 syksyllä jos tuolle takalle alkaisi niitä vuorostaan tarjoilemaan. Kesän/syksyn -24 aikana mitä nuo kerkiää jo kuivumaan, niin kummasti vaan takassa alkaisi suhina käymään vaikka kuinka klapit jo kolisisikin niitä vastakkain hakatessa = ei ole vielä ihan oikeasti kuivaa, polttokuntoista tavaraa, siksi menee "ylivuotiseksi" syksyyn -25 ennen kuin tuo suhina lakkaa ja klapi ottaa tultakin oikein ilosesti kylkeensä.Valintojen maailma, mieluummin niitä polttopuita tekee puun kaadosta alkaen
Onko kuva yhden pienen pesällisen jälkeen?
On meinaan niin mustana pesän nurkat, ettei paljoa ole lämmitetty tai sitten ei ole saanut ilmaa.
No hiillos ainakin saa ilmaa, eli tuskin siitä kyse.
Jos hitaasti puita pesään laappaa, niin ehtii savuttamaan. Toinen pesällinen syttyy minusta liian nopsaan ja palaa niin kuumana, että rasittaa helpolla takkaa ja piippuakin. Jos hyvin tehty hyvistä aineista, niin kestää, mutta itse kyllä laitan mieluiten aamulla yhden ja illalla toisen pesällisen. Pysyy takkauuni tasalämpöisempänäkin. No meillä pieni 1000 kilon takka, joka selittää osin tuon.
Jos pitkän aikaa polttaa yhden pikku pesällisen silloin tällöin ja sitten kerran pamauttaa uuniin pari iso pesällistä peräkanaa, niin nokipalon vaara on iso toisen pesällisen lisäyksen jälkeen.
Eräs nuohoaja sanoi, että pystypoltossa puut ja lopulta hiilos nojaa pesän kiviin ja palaessaan rasittavat enempi takkaa, kuin keskellä pesää oleva puukeko/hiillos.
Meillä jonkin verran "polttokuivaa" koivua ja loput mäntyä. Männyt kelottuneita osin ja muutama tuoreena kaadettu ja nuo sai olla keväästä asti klapeina kuivumassa auringossa. Ennen syksyn sateita liiteriin ja nyt poltossa. Suoraan liiteristä takkaan heittäessä jonkun aikaa sihina käy ja ottaa aikaa että syttyy, mutta jo vuorokaudi takan kyljen kolossa lämpimässä olo kuivattaa nuo polttokuiviksi.
Mänty siitä mukava, että saa saman vuoden kaadot jo takkaan. Ei nuo edes poksu kun takan "säädöt" kohdillaan ja vähän koivua seassa panoksissa.
Husky
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #132
Omasta mielestä kyllä maaliskuussa kaadettu ja huhtikuussa halkaistu koivukin kelpaa syksyllä polttoon, ainakin jos auringossa kuivattaa ja pahimpaan sadeaikaan suojaa sateelta pari kuukautta. Ja sitten katokseen.
Ei nuo sihise paitsi sitä kun vähän lumi kastelee talvella kun ei niin tiivis säilytyspaikka ole.
Ei nuo sihise paitsi sitä kun vähän lumi kastelee talvella kun ei niin tiivis säilytyspaikka ole.
Sama tapa täällä.
Nyt poltetaan v.2022 keväällä kaadettuja puita, eli ylivuotisia poltetaan.
Seuraavat 10m3 on kuivumassa metrisinä halkoina ja keväällä ne pätkitään klapeiksi talvelle 2024-25.
Espejot
Hyperaktiivi
Onko kokemusta Solu-arinat?
soluarinat.fi
Takat - Solu-arinat
soluarinat.fi
Hempuli
Töllintunaaja
Saaristolaiset sanovat, että polttopuun pitää kolme kertaa kastua, ennen kuin kuivuvat. Keväällä ennen kylvöjä tehtiin klapit ja kipattiin kalliolle. Ennen puintia siirrettiin puusuojaan. Pressuja ei käytetty lainkaan. En tiedä, mitä kastuminen fysikaalisesti tekee, mutta perinteisiin on usein perusteensa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No ihan varmasti kelpaa eikä ne siitä enää kuivemmaksi tule ellei jollakin lämmöllä kuivata. Ennen lumien sulamista tehdyt saunapuut ovat kyllä kuivia juhannukseksi jos ne on pinottu ulos eikä johonkin tunkkaiseen paikkaan.
On, noin 15vuotta. Hyvä keksintö.Onko kokemusta Solu-arinat?
Takat - Solu-arinat
Espejot
Hyperaktiivi
Onko kellään kokemusta tällaisista:
https://lumox.com/kauppa/lumox/lumox-ekoair-takkaan/
Itselläni kun on aika pieni takka jossa ei ole edes toisioilmaluukuja, vaan kaikki ilma tulee tuhkaluukun ja arinan läpi, niin olen miettinyt jonkinlaista ilmanohjausta toisioilmalle. No tämä se ei ole, mutta ihan vaan keskusteluna, että mitä mieltä puunpolttajat on tästä tuotteesta..
Kovia lupauksia ainakin tällä
Tutkailin arinoita ja törmäsin tällaiseen
Testi: LumoX EkoAir S pistää puukiukaan klapin kulutuksen kuriin | Saunologia.fi
Saunologia testasi LumoXin valmistamaa EkoAir S kiukaan paloilmanohjainta. Valmistajan mukaan ohjaimella voidaan säästää polttopuita ja pienentää päästöjä. Saunologin kokemusten mukaan puuta voi hyvinkin säästyä, mutta laite ei tee ihmeitä ja sen hyödyllisyys on arvioitava tapauskohtaisesti...
saunologia.fi
Kuulemma puun solukko avautuu kostuessaan, jolloin kuivuu paremmin myös sisäosat, kun sisältä poistuva vesi(höyry?) läpäisee paremmin avonaisen solukon. Olen kuullut, että on ollut hyvin tarkkaa kuivuvan puun kanssa ettei saa olla liian kuivaa, vaan vaatii tietyn kosteusprosentin ja kenties välillä pientä kostutusta pintaan, oltava esim tuoreet halot vain läjässä ulkosalla ensin.
Toisaalta puuta kuivaa lämpötilan vaihtelu, kun lämmin kostea puu joutuu välillä kylmenevässä ilmassa suhteessa kuivempaan ilmaan, ikään kuin lämmitettynä. Siksi tuulinen harva pino on hyvä, kun tuuli vie kosteutta pois pinnasta ja pumppaa puun lämpötilaa tehokkaasti esim vuorokautisen lämpövaihtelun tahdissa.
jamseil
Aktiivinen jäsen
Nyt parina iltana olen lämmittänyt sekä takan että leivinuunin, vaikkei pakkasta vielä paljon olekaan. Vilpin säädin tyhjäkäynnille. Puuhella ja kiuas on vielä reservissä.
Viime aikoina on ollut kuivaa raksa puuta hyvin tarjolla parin kilsan päästä. Pätkimällä selviää, naulat ja ruuvit tietysti riesana. Tulee noista kuitenkin helpommalla kun kaataa runkoja mökillä, karsia, pätkiä, halkoa, kuivata ja kärrätä niitä 100 km.
Viime aikoina on ollut kuivaa raksa puuta hyvin tarjolla parin kilsan päästä. Pätkimällä selviää, naulat ja ruuvit tietysti riesana. Tulee noista kuitenkin helpommalla kun kaataa runkoja mökillä, karsia, pätkiä, halkoa, kuivata ja kärrätä niitä 100 km.
Klapeissa on kahdenlaista kosteutta. Kosteutta on solujen välissä sekä solujen sisässä. Solujen ulkopuolinen kosteus kuivuu aika nopeasti ja yleisesti niitä klapeja pidetäänkin ns. kuivina, kosteus % 23 - 25 . Ne palaa jo suht hyvin tulisijoissa. Solujen sisäinen kosteus on tiukassa, on sanottu että sisäisen kosteuden poistamiseen tarvitaan 10 kertainen energia verrattuna solujen väliseen kosteuteen. Solujen välinen kosteus kuivuu samaan tapaan kuin pyykit narulla, aineen paksuuden takia tieten hitaammin.
Talvella kaadetut ja toukokuun alkuun mennessä pilkotut klapit kuivuu mukavasti taivaan alla kunhan ovat ilmavasti varastoitu, pienet sateet kastelevat klapeja vain pinnasta ja kuivuu nopeasti pois. Juhannuksen jälkeen kannattaa pikkuhiljaa siirtää katon alle ( täällä sisämaassa ). Elo- syyskuulla pilkotut klapit homehtuu lähes 100 varmasti. Syksyyn mennessä kosteus 20 -23 % mutta syksyn kosteus hiipii niihin ja kosteus % nousee 1 - 2 %, samoin käy myös edellisvuotisille klapeille. Pakkasten tultua kosteus taas laskee.
Huonelämpötilassa ( ja kosteudessa ) klapien tasapainokosteus asettuu 7 - 9 % tasolle 3 - 4 viikossa, aluksi tieten nopeammin.
Puita kannattaa kaataa syksystä alkaen kun lehdet ovat tippuneet ja ensimmäiset pakkaset iskee. Jo maaliskuussa puu alkaa heräillä kosteus lisääntyy, ennen lehtien puhkeamista puu on kaikkein märintä.
Toinen paljon käytetty tapa on rasiin kaato. Rasiinkaadon voi aloittaa kun puu on täydessä lehdessä ja kaatoa voi harrastaa jopa syyskuulle asti kunhan puut ovat täydessä lehdessä. Rasiin kaadossa puita ei karsita eikä katkota vaan lehdet haihduttaa vettä pois. Rasiin kaadettuja puita ei pidä korjata liian aikaisin, lehtien pitää olla täysin ruskeina viikon tai kaksi. Kuivuttuaan rasipuut ovat melkein puolta kevyempiä kuin juuri kaadettu eli helpottaa hurjasti käsittelyä.
Olen tehnyt klapeja aivan tuoreestakin puusta mutta jos säät ei ole suotuisia niin on homehtumisen vaara, kyllä nekin kuivuu lopputalveksi, tammi- ja helmikuu kuivia aikoja.
Talvella kaadetut ja toukokuun alkuun mennessä pilkotut klapit kuivuu mukavasti taivaan alla kunhan ovat ilmavasti varastoitu, pienet sateet kastelevat klapeja vain pinnasta ja kuivuu nopeasti pois. Juhannuksen jälkeen kannattaa pikkuhiljaa siirtää katon alle ( täällä sisämaassa ). Elo- syyskuulla pilkotut klapit homehtuu lähes 100 varmasti. Syksyyn mennessä kosteus 20 -23 % mutta syksyn kosteus hiipii niihin ja kosteus % nousee 1 - 2 %, samoin käy myös edellisvuotisille klapeille. Pakkasten tultua kosteus taas laskee.
Huonelämpötilassa ( ja kosteudessa ) klapien tasapainokosteus asettuu 7 - 9 % tasolle 3 - 4 viikossa, aluksi tieten nopeammin.
Puita kannattaa kaataa syksystä alkaen kun lehdet ovat tippuneet ja ensimmäiset pakkaset iskee. Jo maaliskuussa puu alkaa heräillä kosteus lisääntyy, ennen lehtien puhkeamista puu on kaikkein märintä.
Toinen paljon käytetty tapa on rasiin kaato. Rasiinkaadon voi aloittaa kun puu on täydessä lehdessä ja kaatoa voi harrastaa jopa syyskuulle asti kunhan puut ovat täydessä lehdessä. Rasiin kaadossa puita ei karsita eikä katkota vaan lehdet haihduttaa vettä pois. Rasiin kaadettuja puita ei pidä korjata liian aikaisin, lehtien pitää olla täysin ruskeina viikon tai kaksi. Kuivuttuaan rasipuut ovat melkein puolta kevyempiä kuin juuri kaadettu eli helpottaa hurjasti käsittelyä.
Olen tehnyt klapeja aivan tuoreestakin puusta mutta jos säät ei ole suotuisia niin on homehtumisen vaara, kyllä nekin kuivuu lopputalveksi, tammi- ja helmikuu kuivia aikoja.
Vaahtera ei kuivu kuin uunissa. Samaa vikaa pajussa ja tuomessa, raita tuntui kuivuvan suht helposti. Tammi on myös sitkeä kuivattava mutta annetaan saksalaisten murehtia siitä.
Olen tuon testannu helmikuun lopussa kaadetulla koivulla tarkkaa vaakaa käyttämällä. Kolmessa eri paikassa oli niitä testipuita kuivamassa. Kesäkuussa oli kaikki kuvimmillaan, toki saunassa ollu testiklapi oli jo aikasemmin "valmis", mutta ei ne siitä enää kuivanu. Elokuun lopussa alko jo kosteus lisimään, syyskuussa ihan reilustikin. Seuraavana kesänä testikappale paino ihan yhtä paljon ku vuotta aikasemminkin. Ylivuotinen on huuhaapuhetta, tai huonossa paikassa kuivamassa olevaan liittyvää.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Tuolla nuo liiterissä vielä vuoroaan odottelee, 11/2022 kaadettu ja pölleiksi pätkitty, 05/2023 klapeiksi pilkottu peräkärryllinen ehtaa tammea
Pumppaataikuole
Aktiivinen jäsen
^ On siinä porvari kun takkapuutkin on oltava tammea. Puuvaja on varmaan tiikkiä. 
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
No äläs nyt, faija aikanaan poltteli omassa takassaan rutikuivaa, höylättyä valkopyökkiä, kun sitä oli laatikkotolkulla tarjolla useammankin vuoden tarpeiksi^ On siinä porvari kun takkapuutkin on oltava tammea. Puuvaja on varmaan tiikkiä.
Puulajien ominaispainot / m3 kuivaa puuta:
- Valkopyökki: 640 kg/m3
- Pyökki: 580 kg/m
- Tammi: 570 kg/m3
- Saarni: 570 kg/m3
- Jalava: 565 kg/m3
- Koivu: 540 kg/m3
- Vaahtera: 500 kg/m3
- Paju: 460 kg/m3
- Leppä: 440 kg/m3
- Lehtikuusi: 430 kg/m3
- Mänty: 430 kg/m3
- Poppeli: 370 kg/m3
- Kuusi: 370 kg/m3
Viimeksi muokattu:
Nyt alkaa olla ajoitus täällä lounaissaaristossa oikein hyvä, jos tuo tuuli tuosta vielä vähän yltyy ei tarvitse sahaankaan roposia sijoittaa.
Hempuli
Töllintunaaja
Täällä on puukattilan klapeja varten 6mm vanerista tehty laatikko. Jos ei ihan tasapintaan täytä, niin siinä on ~8 kg koivupitoista pilkettä. Kun sen laskee lattialle henkilövaa'an päälle, niin punnituskaan ei aiheuta lisävaivaa. Vaihteluväli on ollut 7,8 - 8,4 kg. Laatikon toinen toiminto on klapin pituusmittaus. Alapalokattilan pesä on 34 cm ja laatikko on mitoitettu vähän alle sen eli laatikkoon mahtuva klapi mahtuu pesässä putoamaan. Ylipitkät siirtyy saunan puolelle. Yleensä pesällisen polton yhteydessä täytän laatikon uudestaan ja jätän kattilahuoneeseen odottamaan.
Nyt kävi niin, että tänään oli joutava hetki nakata pesällinen palamaan, mutta eilisillan rientojen takia piti laatikko täyttää varastosta, jossa 13C ja heikko ilmankierto. Teen sytytyspanoksen vanhoista saunapaneeleista silppuamalla samassa varastossa. Huomattava ero oli sytytyspanoksen sytytyksessä, normisti savukaasut on kattilan ja hormin liitoksessä hetkessä 160C, mutta tänään kitkutti paljon pitempään ja tuli oli rauhallisempaa. Samoin varsinaisen pesällisen syttyminen oli hitaampaa, liekit syvänkeltaista sinistä joukossa. Ilmaa piti annostella sytytyksessä selkeästi enemmän ja myös palovaiheessa hieman.
Sama tapahtui syksyn ekalla pesällisellä, mutta silloin ajattelin sen olevan alkukankeutta tai hormi kylmä tms. Todistinpa itselleni, että klapit kannattaa tuoda sisälle pintakuivaukseen ennen sytyttämistä. Vaikka paloihan klapit, kun pääsivät hyvään alkuun eikä lämpötuotto kokonaisuudessaan poikennut normaalista.
Nyt kävi niin, että tänään oli joutava hetki nakata pesällinen palamaan, mutta eilisillan rientojen takia piti laatikko täyttää varastosta, jossa 13C ja heikko ilmankierto. Teen sytytyspanoksen vanhoista saunapaneeleista silppuamalla samassa varastossa. Huomattava ero oli sytytyspanoksen sytytyksessä, normisti savukaasut on kattilan ja hormin liitoksessä hetkessä 160C, mutta tänään kitkutti paljon pitempään ja tuli oli rauhallisempaa. Samoin varsinaisen pesällisen syttyminen oli hitaampaa, liekit syvänkeltaista sinistä joukossa. Ilmaa piti annostella sytytyksessä selkeästi enemmän ja myös palovaiheessa hieman.
Sama tapahtui syksyn ekalla pesällisellä, mutta silloin ajattelin sen olevan alkukankeutta tai hormi kylmä tms. Todistinpa itselleni, että klapit kannattaa tuoda sisälle pintakuivaukseen ennen sytyttämistä. Vaikka paloihan klapit, kun pääsivät hyvään alkuun eikä lämpötuotto kokonaisuudessaan poikennut normaalista.
Pumppaataikuole
Aktiivinen jäsen
IS vertaili lämmityshintoja: Tässä menee klapien kipuraja
Kuinka paljon koivumotista kannattaa maksaa?
www.is.fi
Taisin jo sanookin, ostopuulla ei taho kannattaa lämmittää. Tai sit sanoin sen jossain mualla. Kaikki käsittely, varastointi, roskat yms. tekee tosta hommasta harrastuksen. Ilmasetkin puut työllistää aika paljon, niitä tulee kyllä silti tehtyä.IS vertaili lämmityshintoja: Tässä menee klapien kipuraja
Kuinka paljon koivumotista kannattaa maksaa?
harrastaja
Aktiivinen jäsen
No nää on näitä juttuja. Samassa jutussa puhutaan heittokuutioista ja kiintokuutioista ja hinnat ihan poskettomia. Samalla kaavalla kun ajattelee ni ei mitään järkeä asua pääkaupunkiseudulla.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Kyllä se on niin että jokainen Karunalta ja sähköfirmalta leikattu euro on jo sen arvoinen, että voi laittaa tuplasumman polttopuihin.
Juuri näin, melkein;-)
Ellet osta sähköä voi laittaa rahat polttopuihin sen sijaan, viime kuorma "kierrätys puuta" maksoi 90€ kotiintuotuna