Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

rema

Aktiivinen jäsen
Viime ilta, yö ja aamu . Ecopart käynnistyi kellokytkimen mukaan illalla ja aamulla arvot olivat hyvät. Liuos in 12 C-ast. liuos out 7 C-ast. lataus in 33 C-ast. lataus out 40 C -ast., teho 11 kW, ulkolämpötila aamulla 14 C-ast. Ainoastaan 2 Stellator:n puhallin toimi ja otti katolta ilman.
 
Viimeksi muokattu:

rema

Aktiivinen jäsen
Ehkä illalla, toinen Solixi:n pumppu oli päällä käynnistyksessä, sen asetus raja 20 C-ast , toisen raja on 35 C-ast. Aamulla kumpikin Solixi pumppu seisoi. Eilen oli todellinen aurinkoenergia päivä max 20 kW, oli ongelmia lämmön kanssa oli yli 100 C-ast. . Jos oli ilmaa kierrossa todennäköisesti poistui.
Lämpöisen käyttöveden esilämmitys Ennen 16,9 C-ast. jälkeen 35,1 C-ast.
 

Mikki

Vakionaama
Mikä teki 20kW ja yli 100 astetta, ei stellatorit ainakaan?
Noh noh.... Stellatorit ovat mielestäni irronnet jo muutenkin normaaleista fysiikanlaeista. Eli auringon max. teho on about 800W/m2 Suomessa, eli Stellatorien pinta-alalla max. 8kW jos hyötysuhde on 100%.

Sitten jos siellä on vielä peili ja sanotaan, että se tuplaisi tehon 16kW, niin ei siihen tarvita enää muuta kuin hyppysellinen taikuutta, niin se loput 4kW löytyy. Tosin kun peili tuskin on 10m2 kooltaan, niin se ei voi heijastaa ilman taikuutta kuin pinta-alansa verran energiaa.
 

rema

Aktiivinen jäsen
Kun lämmöt nousi, niin hetkellinen teho jäähdytyksessä oli enemmän kuin 20 kW, keskiarvo alle 10 kW noin 8 kW.
 

Mikki

Vakionaama
No niin.... ei noita tuottoja oikein voi muutaman sekunnin lämpötilamuutoksen perusteella kertoa. 20kW ei siis energiaa taivaalta voi tulla niihin Stellatoreihin.

8kW on realistisempi, vaikka aika kova luku sekin esim. useamman tunnin ajalta, mutta peilin avulla ehkä mahdollista kyllä.

Mutta mitenkäs se 100 astetta ongelma syntyi, kun 10m3 varaajaan varmasti menee energiaa ja paljon. Ei todellakaan ole kiehumisvaaraa. Onko siinä kierrossa yleisesti ottaenkin jotain vikaa, kun lämmöt noin nousee?
 

rema

Aktiivinen jäsen
Stellatorien jälkeen katolla putkessa oli lämpötila 108 C-ast.,paine n. 3 bar ,pumppujen asetukset olivat liian pienille virtaamille.
 
Viimeksi muokattu:

rema

Aktiivinen jäsen
09.06.20 klo 7.30 ulkolämpötila 15 C-ast. pilvistä Ecopart Liuos in 12 C-ast,
liuos out 8 C-ast., lataus in 38 C-ast. lataus out 44 C-ast.Teho 11 kW
Ainoastaan 2 Stellator:n puhallin pyöri, otti ilman katolta
Varaajan 10 m3 keskikorkeudella, on nyt 38 C-ast.,jolla esilämmitetään lämminkäyttövesi Lämmitettävä vesi ennen isoa levylämmönvaihdinta 15,8 C-ast. jälkeen 36,8 C-ast.
Kun puhallin pitää mielestäni liikaa ääntä, annan kellon katkaista n. 10 ja käyntiin n. klo 20, kellokytkin on säädettävissä 15 min portaissa, kello on myös ohitettavissa .Syksyllä, talvella ja keväällä,voi puhaltimia/ Ecoparttia käyttää kaiken aikaa.
 
Viimeksi muokattu:

rema

Aktiivinen jäsen
Ecopart 408 10.06.20 klo 7 Ulkol. 14 C-ast. pilvistä. Ecopart liuos in 12 C-ast., out 8 C-ast., lataus in 40 C-ast., out 46 C-ast., lataus asetus 42 C-ast.
Teho 11 kW, Kuumakaasu 76 C-ast. imukaasu 15 C-ast., höyrystyslämpö 10 C-ast.
2 Stellatorin puhallin toimi ainoastaan otti ilman katolta.
 

pamppu

Vakionaama
Ecopart 408 10.06.20 klo 7 Ulkol. 14 C-ast. pilvistä. Ecopart liuos in 12 C-ast., out 8 C-ast., lataus in 40 C-ast., out 46 C-ast., lataus asetus 42 C-ast.
Teho 11 kW, Kuumakaasu 76 C-ast. imukaasu 15 C-ast., höyrystyslämpö 10 C-ast.
2 Stellatorin puhallin toimi ainoastaan otti ilman katolta.
Oliko teillä sähkön mittausta? Kiinnostaisi mikä on ottoteho noilla liuoslämmöillä?
 

rema

Aktiivinen jäsen
Ei ole sähkönmittausta. Myös minua kiinostaa, mutta Ecopartissa ei ole ottotehonmittausta, en ole ainakaan löytänyt. Tämä alku on ollut opiskelua, niin kuin olette lukeneet.
Todennäköisesti laitan kummallekin puhaltimelle valinnan, että voin ottaa käyttöön jommankumman,tai molemmat, niiden ottama teho on myös otettava huomioon COP laskussa.
 

Mikki

Vakionaama
Jos molemmissa Stellatoreissa on puhaltimet huutamassa, ei yhtiössä varmaan nuku kukaan. Onko ne tuulettimet jotain standardikamaa, että voisiko niiden kierroksia säätää jollain tavalla?
 

rema

Aktiivinen jäsen
Ei ne niin pahaäänisiä ole, mutta kun kaikki asiat on huomioitava, niin miksi ärsyttää herkimpiä ? kun kesällä selvitään noin 10 h käynnillä vuorokaudessa, niin päiväsaikana voivat puhaltimet ja Ecopart olla seisomaassa.
 

Mikki

Vakionaama
Äänet ovat todella yksilöllisesti koettuja juttuja. Parempi kun ääni olisi niin matala ettei valitusta tulisi.

Siksi jos puhaltimet on 230v niin kierroslukua voisi ehkä laskea hieman säätimellä ja ääni voi muuttua paljon miellyttävämmän siten.
 

rema

Aktiivinen jäsen
Melu joka puhaltimesta tulee on, niin pieni ettei sisällä sitä kuule ja sijainti on yhteisen osan päällä. Melu on normaalin poistopuhaltimen luokkaa ja räystään alla ei sitä erota, eli kun ollaan takapihalla, katoksissa, niin ei ole häiriötä.
Aamulla oli latauksen lämpö in 42 C-ast. ja Ecopart/ puhallin seisoi Eilinen päivä oli aurinkotuotoltaan hyvä, aamulla lämpöinen käyttövesi isonlevylämmönvaihtajan jälkeen 40,3 C-ast.
Jos oiken tulkitsin piirtoja niin Ecopart oli käynyt n. 4 h viimeyönä.
 
Viimeksi muokattu:

rema

Aktiivinen jäsen
Kattokierrossa oleva Ecopart 408 ilmanotto Stellator 2 katolta ,Stellator 1 puhallin seisoi
14.06.20 klo 6.30 ulkol 10
Liuos in 11 C-ast.
Liuos out 6 C-ast.
Lataus in 39 C-ast.
Lataus out 45 C-ast.
Teho 10 kW

klo 8,30 ulkol. 18
Liuos in 16
Liuos out 11
Lataus in 40
out 47
Teho 12 kW
Kuumakaasu lämpöt. 76
Höyrystys 14
Lauhdutus 52
Tulistus 5
 
Viimeksi muokattu:

rema

Aktiivinen jäsen
Ecopart on ollut kellokytkimellä käynnissä/ käyntivalmiina klo 22- >10 ,toiminut kun latauksen lämpö on ollut asetuksen alle, asetus 43 C-ast. Asetus on ehkä liian korkea, parempi COP:n kannalta olisi 40 C-ast. Nyt latauksen lämpö 26,06 klo 14.50 on 44,2 C-ast. Auringosta 65,1 C-ast. 5,25 kW
Jos liuoksen tulolämpö on ollut liian korkea, niin Ecopart ei ole käynnistynyt, mutta ei ole jäänyt häiriöön.
Auringosta saatu n. 40- 50 kWh/d , mutta kun tarve LKV:n lämmittämiseen on n.200 kWh/d, niin puutuva osuus on tehty Ecopart:lla ja tulistus Ecoair 420 :llä
 
Viimeksi muokattu:

rema

Aktiivinen jäsen
Iso levylämmönvaihdin / iso varaaja on mahdollistanut tasaisen lämmön LKV:n esilämmityksessä, on vaihdellut 39-42 C-ast jälkeen. Asetus nyt Ecopart lataus in 42 C-ast, sama levylämmönvaihtajalle . Auringosta saatava lämpö vaikuttaa ja Ecopart asetus , että käynnistyy 3 C-ast asetetun lämmön alapuolella. Ecopart on kellolla asetettu pois klo 10-22.
 
Viimeksi muokattu:

rema

Aktiivinen jäsen
27.07.20 klo 8.20 ulkol- 15 C-ast.
2 Stellatorin puhallin päällä, ilmanotto katolta

paluun aset. 42 C-ast. , höyrystys 14 C-ast
kuumakaasu 75 , lauhdutus 49
liuos out 14 , tulistus 8
liuos in 19 , paisuntaventtiili 87 %
lataus in 38 , teho 12 kW
lataus out 45 , virta 33 A
imukaasu 22 C-ast. , kuumakaasu tulistus 17
korkeap. mit 18,
matalap. 6
 

rema

Aktiivinen jäsen
Virta on pehmytkäynnistys virta, ei siis virranmittausta. Täytyy yrittää lukea virta pihtimittarilla, kun sen saan hankituksi.
 
Viimeksi muokattu:

rema

Aktiivinen jäsen
mittarit.com

AC/DC pihtimittari SF-910 SEFIMEX 50€ (ALV 0%)
Meillä saadaan kaikki lämpöpumput , punput ja puhaltimet mitattua yhdellä mittarilla.
 

Mikki

Vakionaama
Sen verran koneita teillä on, että kulutusmittarit kiinteäasenteisena olisi pyöristysvirhe kuluissa, mitä koneisiin on mennyt.

Mutta kukin tyylillään. Itse en malttaisi istua öisin mittailemassa kulutuksia.
 
Viimeksi muokattu:

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
mittarit.com

AC/DC pihtimittari SF-910 SEFIMEX 50€ (ALV 0%)
Meillä saadaan kaikki lämpöpumput , punput ja puhaltimet mitattua yhdellä mittarilla.
Ei pihtimittarilla oikein voi kulutuksia mittailla.. alle 50e saa tauluun sellaisen joka selviää kulutuksista paljon paremmin. Ja varmaan parilla sataa oikein hienon väyläoptioilla ja hetkellisen arvon näytöilä. Ei noita himmeleitä saa ikinä toimimaan kunnolla keskenään ilman kattavaa datankeräystä.. mittareita joka väliin vaan, muuten homma on ihan puoskarointia.
 

Mikki

Vakionaama
Tuossa mittaamisessa on aika selvästi muutakin tekemistä. Ulkoilma +15C ja liuos +19C??

Tosin tuossa sanottiin että ilma stellatoriin otetaan "katolta". Mitä lie tarkoittavan. Mutta jos normaali puhekieltä käytetään, niin se tarkoittaisi ulkoilmaa ja tällöin +19C liuos ei ole teoriassakaan mahdollista.

Jos taas "katolta" tarkoittaa esimerkiksi yläpohjaa, niin voisi kirjoittaa sitten niin. Sen yläpohjan viilennys taas imemällä kylmää ulkoilmaa sinne on vähän siinä ja tässä, että onko se hölmöläisen peiton jatkamista.
 
Viimeksi muokattu:

rema

Aktiivinen jäsen
Katolta tarkoittaa katolta, eli katon yläpuolelta. Stellatorit keräävät lämpöä säteilystä jota on myös pilvisellä säällä..Liuos lämpeää myös sisällä varaajahouneessa ja pannuhuoneessa 28 mm.n kupariputki on eristämättä ja matka on noin 7 m. Samoin katolle lähtevä 28mm:n kupariputki n. 8 m on eristämättä ja kerää lämpöä, pannuhuoneesta ja varaajahuoneesta. Ulkolämpötilan mittaus oli varjossa ja katolle paistoi aamuaurinko muistaakseni
Tavoite on edelleen 60 MWh/a, tosin tänävuona päästään n. 75 MWh/a. Lähtökohta oli 245 MWh/a. Ensivuona lisätään aurinkolämpöpaneleita ainakin 5 m2, ehkä 10 m2. Aurinkolämpöpaneleita on varastossamme 5 m2, mutta kun asuntoyhtiössä ei ole minun lisäksi kuin yksi talkoolainen, niin on pakko siirtää töitä kalenterissa eteenpäin ja ostettu työ maksaa liikaa varsinkin , kun esim. arvonlisäveroa ei asunto Oy:ssä voi poistaa.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Vakionaama
No joo. Tottakai aurinkokeräin tuottaa jotain jos aurinko paistaa. Se ei varsinaisesti yllätä. Eipä se kuitenkaan kovin paljon kerro siitä ajasta kun aurinko ei paista.

Ja sitä on kohta taas tiedossa, kun kesä syksyksi kääntyy
 

rema

Aktiivinen jäsen
Ei pääse, meillä on heinäkuussa ollut tuotto n. 40 kWh/d . Aurinko sähköllä voi puörittää lämpöpumppuja jolloin kWh määrä n. 4 kertaistuu kesällä.
Meillä tulee ajankohtaiseksi aurinkosähköjärjestelmän hankkiminen , kun panelien efficiency paranee ja kW hinta pienenee, lisäksi kun akut kehittyvät, kiinnostaa Broadbit Oy:n Na akkukehitys.
 

Mikki

Vakionaama
Nuo akku-jutut on aivan haihattelua vielä. Kaukana ollaan siitä, että akkujen kautta kierrätetyssä sähkössä on järkeä.

Teidän kannattaisi nyt investoida tuon nykyisen laitteiston mittaamiseen ja säätämiseen. Kokonaisuus on todella monimutkainen ja siitä kaiken irti saaminen ei ole yksinkertainen homma.

Aurinkopaneelien hinnat ovat kyllä jo aivan siedettävällä tasolla. Esim. K-Rauta Merituulen tarjouspaketit ovat edullisia. En tiedä mitä hintaa te odottatte, mutta kun teillä on kesälläkin tarvetta reilusti lämmölle, niin lämpöpumppujen pyörittämiseen saisitte kaiken sähkön kulumaan.

Tuo lyhentää paneelien takaisinmaksuaikaa reippaasti. Normaali kotitaloudessa paneelien tuotosta kesällä menee helposti suuri osa myyntiin (huonolla hinnalla).
 
Viimeksi muokattu:

rema

Aktiivinen jäsen
Mikki on oikeassa, nykyisen järjestelmän suhteen. Olen rakennellut järjestelmän, mahdollisimman helpoksi käyttää, esim asetuksia ei ole tarvinut muuttaa n. vuoteen. Jos jokin IVLP ei tuota hyvin lämpöä, niin toinen LP korvaa sen, viimeiksi öljy, tosin öljyn käyttö mahdollisuus pienenee nyt, kun kattokierto Ilma/liuos LP on liitetty järjestelmään. Esim. jos kattokierosta ei saada auringonpaisteella energiaa pois Solixi pumpuilla, niin Ecopart:n liuos pumppu ja latauspumppu pyörii kaiken aikaa, silloin kun virta on kytketty Ecoparttiin ja saadaan lämpö varaajaan, lämpötila on korkea, eikä Ecopart yritä käyntiin, mutta pumput käyvät, kun virta on kytketty.
Seuraavaksi olen tilannut sähkömieheltä että Stellatoren puhaltimille on omat katkaisijat, jolloin voi valita mistä lämmön ottaa, esim kesällä ainoastaan Stellator 2 :n puhallin käytössä ja ilmanotto katolta. ( tätä ei saa järkevästi automatisoitua ?)
Stellator 2 ilmaputkisto pitää tehdä ,johon tulee sulku läppäventtiili, joka suljetaan kesäksi.
Esim, jos olen matkoilla ja en ole varma, huolehtiiko järjestelmästä kukaan, niin kytken myös öljyn varalle.
 
Viimeksi muokattu:
Ylös Bottom