Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Jolberious

Vakionaama
Tässä kun olisi täräytetty 10x270m reikää tonttiin ja loppurahalla katto täyteen paneeleita, olisi tilanne ihan erilainen, suorastaan tylsä kun ei olisi mitään, mitä seurata foorumilla ;D
 

jmaja

Vakionaama
Tuo on kyllä niin hullu laite kuin olla voi. Siis aurinkoenergiaa saadessa unohdetaan lämpöpumppu ja poistoilma. Tuo tietysti toimii kuten aurinkokeräin normaalustikin, tosin ilmakanavista tullee hukkaa, kun niitä ei mitenkään suljeta, vaan vapaakiertoisesti puhaltavat aurinkoenergiaa harakoille.

Sitten auringon hiipuessa jossain vaiheessa siirrytään PILP-moodiin. Nyt ensin jäähdytetään suurella vaivalla lämmitettyä vaaraajasta tulevaa vettä. Sitten sitä lämmitetään poistoilmalla ja lopuksi lämpöpumpulla. Ei voi olla mielekästä käyttää samaa kiertoa sekä MLP:n keruu että tuottopuolella. Tietysti tuo toimii suorana sähkölämmityksenä ja ottaa ehkä myös tehoa poistoilmasta. Tosin saattaa myös luovuttaa tehoa Stellatorin kautta.

Kyllä tuossa pitää olla kaksi puskuria. Toinen keruupuolella ja toinen tuottopuolella.
 

rema

Aktiivinen jäsen
Liuospumppu rikkoitui kun emme laittaneet ilmanpoistoa putkistoon ja pumppu kävi kuivana. Nyt on laitettu kaksi ilmanpoistinta teollisuus laatua. Kun aurinko paistaa ja lämpötilat kattokierrossa ovat korkealla, ei tietenkään liuospumppua pyöritetä ja ecopart seisoo, aluksi kellokatkaisijalla, kellokytkimessä on myös asento millä kytketään kello pois ( syksy, talvi, kevät), myöhemmin lisätään microcomputer termostaatti STC 1000 liuoskiertoon. Maalämpö pumppun käyttö edellyttää matalia lämpötiloja. Nykyisellä järjestelyllä hyödynnetään aurinkolämpö lähes täydellisenä, myöhemmin kun STC 1000 on kytketty niin täydellisenä. Kattokierto ecopartille onnistuu suurimman osan vuodesta.
Myöhemmin voimme lisätä aurinkolämpöpaneleita, meillä on kaksi panelia yht. noin 5 m2, mutta emme vielä uskalla lisätä järjestelmään , kokeilemme ensin yhden talven, siitä saamme tiedon miten menee, jos menee hyvin ,asennetaan panelit ja saadaan tieto miten talvi menee
 

rema

Aktiivinen jäsen
Liuospumppu on edelleen rikki, korjataan ensiviikolla ti tai ke maahantuojan toimesta. Auringosta saadaan energiaa Iso levylämmönvaihdin on jo nyt osoittautunut hyväksi uudistukseksi. Lisäksi kun tuleva vesi kaupungin verkosta on tullessaan 12 C-ast, , niin kun meillä on kuparinen vesiputki eristämättä ja haara lämpöiseksi käyttövedeksi kuparia eristämättä, niin lämpö ennen levylämmönvaihdinta on n. 22 C-ast. Levylämmönvaihtimen jälkeen n.30 C-ast.
 

Mikki

Vakionaama
Nuo veden lämmöt on erikoisia. Ei näin keväällä vesijohtoverkoston vesi +12C voi olla. Kuka sitä lämmittäisi ja missä? Maaperä ei taatusti +12C ole.

Eikä huoneilmassa vesi lisää +10C voi lämmetä, oli putki eristetty tai ei. Lämpömittari rikki tai mitataan jotenkin väärin.
 

rema

Aktiivinen jäsen
On mitattu infrapunalämpömittarilla, tarkkuus on ? Mutta käsin kokeilemalla tuntee lämpötilan muutoksen. Meillä on myös lämpöanturit, mutta järjestelmä ei toimi nyt, vika ehkä operaattorissa.. Auringosta tulee lämpöä, putki käsiä polttava, siirretään 10 m3 varaajaan.
On myös kaksi pientä levylämmönvaihtajaa ennen isoa levylämmönvaihtajaa, joista saadaan vähän lämpöä siirrettyä lämpöiseen käyttöveteen, Mikki on oikeassa, siinä että putkistossa lämpö nousee ihan noin paljon kuin ilmoitin.
Kouvolan vedenotto on Selänpäässä n. 50 km:n päässä tekopohjavettä, olisiko maalämpö aiheuttanut lämmönnousun ? jos mittaus on oikein. Jos olen oikeassa samassa kaivannossa kulkee myös jätevesi Kotkaan, joka voi myös aiheuttaa lämmönnousua. Ajattelimme jo olisi mahdollista, niin olisimme laittaneet lämmönkeruuputken samaan kaivantoon, missä jätevesiputki kulkee. Jätevesiputki kulkee ihan taloyhtiön rajalla.
 
Viimeksi muokattu:

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Nuo veden lämmöt on erikoisia. Ei näin keväällä vesijohtoverkoston vesi +12C voi olla. Kuka sitä lämmittäisi ja missä? Maaperä ei taatusti +12C ole.

Eikä huoneilmassa vesi lisää +10C voi lämmetä, oli putki eristetty tai ei. Lämpömittari rikki tai mitataan jotenkin väärin.
Onse tuleva vesi meilläkin 9 asteista, kävin katsomassa Pollusta kun on kakarat juuri suihkussa. Vanhoissa asennuksissa putket ovat syvällä, ei siellä kylmää ole koskaan - eikä varsinkaan tämmöisen talven jälkeen. Kupariputken pinnalta ei kyllä inframittarilla mittailla mitään tolkullista - mitä uudempi putki sen hullummat numerot. Vaikka joku tarra kylkeen niin heti toimii paremmin.
 

Mikki

Vakionaama
Onse tuleva vesi meilläkin 9 asteista, kävin katsomassa Pollusta kun on kakarat juuri suihkussa. Vanhoissa asennuksissa putket ovat syvällä, ei siellä kylmää ole koskaan - eikä varsinkaan tämmöisen talven jälkeen. Kupariputken pinnalta ei kyllä inframittarilla mittailla mitään tolkullista - mitä uudempi putki sen hullummat numerot. Vaikka joku tarra kylkeen niin heti toimii paremmin.
OK.... ehkä se +12C on mahdollisuuksien rajoissa. Meillä on nyt +7,1C asteista vettä. Tuntuu vain aika lämpimältä näin kevääksi tuo +12C kun miettii pintakeruupiirien lämpöjä. Vesiputket on toki kunnallisella puolella vähän syvemmällä, mutta ei kovin paljon.
 

Mikki

Vakionaama
Osaisiko joku sanoa millä tarkkuudella infra mittari osaisi kertoa lämmön virtaavalle vedelle? Ja mikä olisi paras materiaali sipaistavaksi putken pintaan?

Luultavasti tarkkaa lukemaa ei saa, kun muuten varmaan kaikki mittaus olisi siirtynyt tähän.
 
Viimeksi muokattu:

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Osaisiko joku sanoa millä tarkkuudella infra mittari osaisi kertoa lämmön virtaavalle vedelle? Ja mikä olisi paras materiaali sipaistavaksi putken pintaan?

Luultavasti tarkkaa lukemaa ei saa, kun muuten varmaan kaikki mittaus olisi siirtynyt tähän.
Infrapunamittari mittaa kohteesta tulevan säteilyn keskiarvon erotusta omaan lämpötilaansa - jota omaa lämpötilaa käytettäneen myös emissiokertoimen avulla tehtävässä korjauksessa. Ei sillä ole mitään toivoakaan toimia 'oikein' kuin etukäteen kalibroitavissa oloissa - sama koskee lämpökameraa. Säteily on sekoitus kappaleen omaa lämpösäteilyä ja heijastunutta. Veden emissiokerroin on muistaakseni 0,95 ja useimmat mittarit ovat sen puolesta OK, hienompia voi säätääkin. https://docplayer.fi/16660130-Infra...-savisaari-metropolia-ammattikorkeakoulu.html
 

Mikki

Vakionaama
Eli putken pinnalta mitattuna, infra-mittariin tuleva lukema on käytännössä lottoa. Joku musta matta teippi jeesaa jonkun verran mutta asteiden heittoa voisi tulla silti?

Puhumattakaan kuparin pinnasta otettuna.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Eli putken pinnalta mitattuna, infra-mittariin tuleva lukema on käytännössä lottoa. Joku musta matta teippi jeesaa jonkun verran mutta asteiden heittoa voisi tulla silti?

Puhumattakaan kuparin pinnasta otettuna.
Kuparin pinnasta se on lottoa, mutta joku teippi kyllä auttaa ihan rittävästi, inframittarit ovat muutenkin aika suurpiirteisiä jos ei maksa paljon.

Teipin värillä ei liene väliä, sen kun pitäisi olla 'musta' siellä infrapuna-alueella. Ja mitä lähempää mittaa sen vähemmän mittarin keilaan osuu muualta tulevaa - kiinni pistäessä säteilykin on mittarista itsestään ja emissiokorjaus pelaa sen puoleen.
 

rema

Aktiivinen jäsen
Palataan asiaan lämpötilojen osalta, kun saamme Solixi lämpötila-anturit toimintaan, niitä on paljon ja siirrettävissä.
 
Ylös Bottom