Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

[dbwarrior]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Hei Kaikki

Ennen muutosta: Sähkö 7100 kWh vaihtelu 7100- 8600kWh, öljy 220000 kWh eli 24540 l, öljyn kulutus on vaihdellut 22000 l-27000 l

Komeesti puolitettu energian kulutus. Onko projektin varrella myös asukkaat valveutuneet tähän yhteiseen tavoitteeseen vai annetaanko puolittamisesta kaikki kunnia öljy -> vilp muutokselle ?

 

[rema]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Meitä jotka huolehtivat lämmityksestä on taloyhtiössä kaksi henkilöä. Suunnittelemme myös parannuksia ja pumppukapasiteetin lisäystä tulevaisuuten, nyt lämmitämme noin 80 % ilma-vesi lämpöpumpuilla, tulevaisuudessa on tarkoitus nostaa kapasiteetti lähelle 100 %, sen jälkeen mahdollisesti 12-15 kW aurinkosähkö systeemi, syötetään taloyhtiön sähkösyöttöön, ylimäärä syötetään varaajassa olevaan sähkövastukseen ilman akkuja.

100 % tarvittava energia noin 80 -85 MWh/a ilma-vesi lämpöpumpuilla.

15 kW aurinkosähkö noin 15 MWh/a

Jos ja kun(vaativat yhtiökökouksen päätöksen) nämä muutokset tehdään, ostettava energia on 65-70 MWh/a.

Lisä investointi näihin muutoksiin noin 30000 € , takaisinmaksuaika noin 6 vuotta.

 

[roots]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

100 % tarvittava energia noin 80 -85 MWh/a ilma-vesi lämpöpumpuilla.

15 kW aurinkosähkö noin 15 MWh/a

Jos ja kun(vaativat yhtiökökouksen päätöksen) nämä muutokset tehdään, ostettava energia on 65-70 MWh/a.

Lisä investointi näihin muutoksiin noin 30000 € , takaisinmaksuaika noin 6 vuotta.

Takaisinmaksuaika lukemaasi on vaikea kyllä uskoa, pumpputaloudessa...

 

[repomies]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Ne viimeiset parikymmentä prosenttia lämmitystarpeesta tulevat niin huonolla hyötysuhteella, että investoinnin takaisinmaksuaika pomppaa väkisinkin alkuperäistä paljon huonommaksi. Se ensimmäinen pumppu tuottaa aina parhaiten.

Oma nyanssinsa on toki silläkin, että hankkiutuu öljyvermeistä kokonaan eroon. Siinä pääsee yhdestä huoltokohteesta eroon, mitä ei voi välttämättä mitata polttoöljyn määränä tai kilowattitunteina.

Aurinkopaneelit taas ovat pumpputaloudessa aika surkeita, jos ne nyt ei muutenkaan loista tuotoillaan. Pumppujen COP kun on parhaimmillaan juuri kesällä, joten säästöt jäävät väkisinkin vaatimattomiksi silloin kun aurinko sattuu paistamaan. Lämmitystarve putoaa nopeasti keväällä ja syksyllä ei sitten aurinko pahemmin paista.

LTO-puoleen voisi koettaa panostaa, ellei se ole jo kunnossa. Hyöty ajoittuu enimmäkseen talveen, jolloin pumput ovat kovilla. Sama juttu jos jotain yläpohjan lämpövuotoja laittaa kuriin, mutta pitkä on takaisinmaksuaika pumppaajalla noissakin remonteissa.

 

[Tuleva ilpisti]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Meitä jotka huolehtivat lämmityksestä on taloyhtiössä kaksi henkilöä. Suunnittelemme myös parannuksia ja pumppukapasiteetin lisäystä .....
..... tulevaisuudessa on tarkoitus nostaa kapasiteetti lähelle 100 %, sen jälkeen mahdollisesti 12-15 kW aurinkosähkö systeemi, syötetään taloyhtiön sähkösyöttöön,

Lisä investointi näihin muutoksiin noin 30000 € , takaisinmaksuaika noin 6 vuotta.

Aika hyvin menee metsään tuollainen systeemi,rahaa palaa ja hyöty ei varmasti kovin hyvä..
80% ILVP:lla on ihan hyvä tuotos,tuosta ei paremmaksi järjestelmää saa ellei tyydy huomattavasti huonompaan COP:n..
Aurinkosähkölle minulta ei heru lainkaan ymmärrystä,enneminkin putki- tai tasokeräimet jolla käyttövesi, ja ylijäämä lämmitysverkkoon,tuolla saa järjestelmän investointikulut pienemmiksi. Tuollainen 12-15kW:n aurinkopaneelitsydeemi kuitenkin on täydessä vedossa silloin kun sähkönkulutus on pienintä,syöttötariffi sitten oma juttunsa

 

[Raksaaja]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Meitä jotka huolehtivat lämmityksestä on taloyhtiössä kaksi henkilöä. Suunnittelemme myös parannuksia ja pumppukapasiteetin lisäystä tulevaisuuten, nyt lämmitämme noin 80 % ilma-vesi lämpöpumpuilla, tulevaisuudessa on tarkoitus nostaa kapasiteetti lähelle 100 %, sen jälkeen mahdollisesti 12-15 kW aurinkosähkö systeemi, syötetään taloyhtiön sähkösyöttöön, ylimäärä syötetään varaajassa olevaan sähkövastukseen ilman akkuja.

100 % tarvittava energia noin 80 -85 MWh/a ilma-vesi lämpöpumpuilla.

15 kW aurinkosähkö noin 15 MWh/a

Mielestäni vähän turha järeä tuollainen 12-15 kW aurinkosähköjärjestelmä. Menee liian iso osa tuotosta ilmaiseksi valtion verkkoon ja/tai huonolla "rahahyötysuhteella" varaajaan.
Pienemmällä järjestelmällä lyhyempi TMA. 18 huoneiston kiinteistön "tyhjäkäyntikulutus" kesällä lienee luokkaa 100 kWh vuorokaudessa?
Jos on tuota luokkaa, niin esimerkiksi noin 6 kW panelit voisi olla aika optimaalinen takaisinmaksuaikaa ajatellen.
TMA jossain 10 ja 20 vuoden välillä, jos panelit ja invertterit kestää.

Itse lähtisin ensin kokeilemaan yhdellä vaiheella, esim. 2kW yhteen vaiheeseen.
Jos tuotto ja laitteet vastaa odotuksia, niin sitten 2 samanlaista lisää.

 

[kotte]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Mielestäni vähän turha järeä tuollainen 12-15 kW aurinkosähköjärjestelmä. Menee liian iso osa tuotosta ilmaiseksi valtion verkkoon ja/tai huonolla "rahahyötysuhteella" varaajaan.
Pienemmällä järjestelmällä lyhyempi TMA. 18 huoneiston kiinteistön "tyhjäkäyntikulutus" kesällä lienee luokkaa 100 kWh vuorokaudessa?
Jos on tuota luokkaa, niin esimerkiksi noin 6 kW panelit voisi olla aika optimaalinen takaisinmaksuaikaa ajatellen.
TMA jossain 10 ja 20 vuoden välillä, jos panelit ja invertterit kestää.

Miten kummassa taloyhtiö voisi käyttää aurinkopaneeleilla keräämänsä sähkön asukkaiden hyväksi (vastaus: vain kierrättämällä sähköyhtiön, siirtomaksun ja sähköverojen kautta)? Aurinkopaneeleita ei kannata mitoittaa taloyhtiön omaa pohjakulutusta suuremmaksi missään tilanteessa. Eli aurinkopaneeleiden järkevä maksimikoko on muutamia satoja watteja tai ehkä kilowatin, jolla sitten pyörittää lämpöjohtopumput, antennivahvistimet ja lämmönsäätimien pohjakulutuksen.

Aurinkopaneeleiden hankkiminen sähkön tuottamiseksi varaajaan on älytöntä: hyötysuhde on korkeintaan 15% luokkaa. Vesikiertoisilla lämmityspaneeleilla pääsee helposti yli 50% hyötysuhteeseen, eli nuo saavat maksaa moninkertaisesti pinta-alaksikköä kohden ja silti pääsee parempaan lopputulokseen kuin aurinkosähkön välityksellä. Eivät nuokaan silti kannata, koska auringon paistaessa on pääsääntöisesti myös hyvä VILP-keli ja aurinkoenergian käyttö on talousmielessä suljettu jo pois järkevänä vaihtoehtona aikaisempien investointien seurauksena, kun VILPit on jo hankittu.

 

[Raksaaja]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Miten kummassa taloyhtiö voisi käyttää aurinkopaneeleilla keräämänsä sähkön asukkaiden hyväksi (vastaus: vain kierrättämällä sähköyhtiön, siirtomaksun ja sähköverojen kautta)? Aurinkopaneeleita ei kannata mitoittaa taloyhtiön omaa pohjakulutusta suuremmaksi missään tilanteessa. Eli aurinkopaneeleiden järkevä maksimikoko on muutamia satoja watteja tai ehkä kilowatin, jolla sitten pyörittää lämpöjohtopumput, antennivahvistimet ja lämmönsäätimien pohjakulutuksen.

No enpä tullut ajatelleeksi tuota taloyhtiön sähkönsyöttö- ja mittarointipuolta alkuunkaan.
Samaa mieltä...ei kannata laittaa kummankaanlaista systeemiä.

 

[roots]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

No enpä tullut ajatelleeksi tuota taloyhtiön sähkönsyöttö- ja mittarointipuolta alkuunkaan.
Samaa mieltä...ei kannata laittaa kummankaanlaista systeemiä.

1 pointti vois olla lämpöpaneleille se että vilp-käyntitunteja saa pudotettua ja sitä kautta saadaan niiden eläkeikää nostettua, sehän on nykyään IN
ja lämpöpaneelia vain senverran mitä K.Oy pystyy kuluttamaan...
ja sähköpaneleita samalla tavalla, kotte_maisesti, juuri sen verran mitä K.Oy kuluttaa...eikä yhtään enempää.

Mutta mielellään näkis sen laskelman millä niiden hankinnan saa asukkaille perusteltua...kun siinä taitaa vaihtua asukit muutamaan kertaan kun hyötyä alkaa realisoitua

 

[Raksaaja]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Mutta mielellään näkis sen laskelman millä niiden hankinnan saa asukkaille perusteltua...kun siinä taitaa vaihtua asukit muutamaan kertaan kun hyötyä alkaa realisoitua

Itse olen omaan taloon laskelmia tehnyt ja ostaisin 800-1000W aurinkosähkölaitteet, jos en olisi ihan näin PA.
TMA joissa 10-20 vuoden välillä, jos itse hankkii värkit ulkomailta, asentaa itse "ilmaiseksi" ja jos laitteet kestävät niin kauan.

 

[rema]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Kiitoksia vastauksista.

Perustelen pumppukapasiteetin nostoa 80-> 100 %. Käytämme sähkövaraajaan n. 15 MWh/a, jos lisätään 1 ilmavesi LP 15-20 kW, niin saamme sillä n. 45 MWh/a.Näin menetellen meillä on lämpöpumppu kapasiteetti lähellä 100%. Hinta on asennuksineen n. 15000 € , saamme säästöä n. 3000 €/a, takaisin maksuaika n. 5 v Tämän jälkeen öljyä kuluu hyvin vähän, voi olla vuosia jolloin ei kulu ollenkaan öljyä.

Tulemme todennäköisesti ottamaan esim 6 vuoden lainan koko 15000 € investointiin, tai osaan, saame heti lämmitys kulut laskemaan.

Odottelemme ilmavesilämpöpumppua jolla pääsee hyvällä COP arvolla -25 C-ast. saakka.

Aurinkosähkö ym. toteutetaan todennäköisesti myöhemmin.

 

[Seagear]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Tulemme todennäköisesti ottamaan esim 6 vuoden lainan koko 15000 € investointiin, tai osaan, saame heti lämmitys kulut laskemaan.

Onkos kovasti vanhoja lainoja pohjalla? Meinaan vaan että jos on yhtiö jossa on sanotaan nyt vaikka 10 asuntoa niin eihän tuosta paljon tule nokkaa kohti. Kuuden vuoden laina-aika 15 tuhannen lainalle kuulostaa erikoiselta.

 

[rema]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Lainaa on vähän, ajattelin että uuden investoinnin ei tarvitse rasittaa asukkaita, vaan on heti pienennys asumiskuluihin.

Selvennys : Sähkövaraajaan syötetään 6kW, jolla pyöritettäisiin yhtä uutta IVLP , myös suoran sähkön kulutus menisi lähelle nollaa öljyn lisäksi.

 

[kotte]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Selvennys : Sähkövaraajaan syötetään 6kW, jolla pyöritettäisiin yhtä uutta IVLP , myös suoran sähkön kulutus menisi lähelle nollaa öljyn lisäksi.

Ymmärtänette päätöstä tehdessänne, että pakkaskeleillä (jolloin uutta VILP-yksikköä tarvitsisitte), on sekä VILPin COP keskimääräistä huonompi, että markkinasähkön hinta kallimpaa tyypillisesti.

Eli jos käyttäisitte pakkaskeleillä öljyä suoran sähkön tai mahdollisen uuden VILPin sijaan, ei energianhintanne välttämättä kovin paljon nousisi ja ennen kaikkea yhtiönne voisi hankkia suurimman osan vuotta sähköä edullisemmalla tariffilla (jopa tuntipohjaisena markkinasähkönä), eli säästäisitte tätä kautta suurimman osan vuodesta (jos ette sido liikaa käsiänne sähkön mahdollisimman suureen tavoiteosuuteen).

Ymmärsin, että aikomuksenne on joka tapauksessa säilyttää öljylämmitysvalmius pahimpien pakkasten varalle, jolloin se olisi käytettväissä myös "markkinaehtoisiin operaatioihin".

 

[rema]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Kyllä säilytämme öljylaitteet, varalla.

Tulevaisuus on avoin, polttoaine voi vaihtua.

Mielenkiintoinen on Stanley Meyer:n teoria, että jos vettä hajoitetaan oiken sähköpulsseilla, saadaan 17 kertaisesti energiaa kun se poltetaan HHO kaasuna. Jokatapauksessa HHO kaasu lisää polton hyötysuhdetta. Autoissa tämä on todistettu, autot menevät lähes kokonaan vedellä. Tosin autoissa tarvitaan HHO :n lisäksi plasmasytytystä ja vesi-injektiota että päästään menemään lähes kokonaan vedellä. ( Stanley Meyer:n auto )

 

[tepa]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

myös suoran sähkön kulutus menisi lähelle nollaa öljyn lisäksi.

Miten se menee nollille kun paneelit eivät tuota mitään silloin kun on kulutusta eniten, eli talvella?

 

[rema]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Ostosähköllä pyöritetään nyt kahta ilma/vesi lämpöpumppua, tulevaisuudessa kolmas pumppu, jolloin energian tuotto on lähes 100 %. Vuositasolla ostoenergia lähes kolminkertaistuu, eli 80-85 MWh/a -> n.220 MWh/a. Tulevaisuudessa ei tarvita suoraan vastukseen menevää osto sähköä, tai hyvin vähän. Samoin öljyn kulutus menee lähelle nollaa.

säästö rahassa n. 15000 €/a jos on 3 ilma/vesi lämpöpumppua. Meillä on CTC 20 kW ja CTC 25 kW laitteet.

Aurinkosähköpaneelit ovat asia erikseen, niillä voidaan vaikuttaa ostettavaan sähkön määrään.

Nämä ovat suunnitelmia, 3:n pumpun osalta ja myös aurinkosähköpaneelien osalta.

 

[sorsaa]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Moro!

Paljonko on nyt mennyt investointeihin pääomaa, eli 20 + 25 kW ivlp:t, töineen ja osineen? Millä cop-arvolla olette suunnitelleet alunperin tuon investoinnin? Onko mitattua tietoa todellisesta cop:sta? Meillon kohta tuossa samansuuntaisia valintoja rivarin lämmityksen uudistamiseen, niin sen vuoksi kyselen vähän joka suunnalta eli mihin suuntaan kannattaisi kallistua Niin, missäpäin kohteenne sijaitsee - meillon rivari Joensuussa.

 

[sorsaa]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Joo!

En älynny alussa lukea koko viestiketjua aiheesta, mutta kyllä tuo IVLP saa jäädä - ensinnäkään mitään todellista mittaustietoa ei ole esitetty ko. kohteesta ja itse puuhamies taitaa olla kovin hiljaa... kertonee jotakin. Toisekseen sanotaan, että kyseisten pumppujen käyttöikä on 20 v - tuskin ilman kalliita remontteja. Näitäkään (eli elinkaarikustannuksia) tuskin on otettu huomioon investointipäätöksessä. Hake on enemmänkin "pellepelottoman" aikaansaannosta kuin järkevää ja asunnonhaltioita, kunnioittavaa toimintaa. Palaanpa tuohon maalämpöön eli nähdään sillä foorumilla. Soon moro ny!
Ps. Jos nyt joku, kyseisen rivarin, asukkaista lukee tän niin muistakaa vaatia todelliset kulutusmittaukset ja ulkopuolisen tahon tekemänä. Puuhamiehillä on taipumuksia "pyöristää" mittaustietoja - kokemusta on

 

[janti]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Meillon kohta tuossa samansuuntaisia valintoja rivarin lämmityksen uudistamiseen, niin sen vuoksi kyselen vähän joka suunnalta eli mihin suuntaan kannattaisi kallistua

Tässä oli yksi juttu johon kannattaa tutustua
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=17769.0

 

[JRA]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Joo!

En älynny alussa lukea koko viestiketjua aiheesta, mutta kyllä tuo IVLP saa jäädä - ensinnäkään mitään todellista mittaustietoa ei ole esitetty ko. kohteesta ja itse puuhamies taitaa olla kovin hiljaa... kertonee jotakin. Toisekseen sanotaan, että kyseisten pumppujen käyttöikä on 20 v - tuskin ilman kalliita remontteja. Näitäkään (eli elinkaarikustannuksia) tuskin on otettu huomioon investointipäätöksessä. Hake on enemmänkin "pellepelottoman" aikaansaannosta kuin järkevää ja asunnonhaltioita, kunnioittavaa toimintaa. Palaanpa tuohon maalämpöön eli nähdään sillä foorumilla. Soon moro ny!
Ps. Jos nyt joku, kyseisen rivarin, asukkaista lukee tän niin muistakaa vaatia todelliset kulutusmittaukset ja ulkopuolisen tahon tekemänä. Puuhamiehillä on taipumuksia "pyöristää" mittaustietoja - kokemusta on

Ei maailma ole onneksi ihan näin mustavalkoinen muutakuin maalämpökauppiaan silmissä.. Siksi kannattaakin keskustella lämmitysasioissa tahon kanssa joka ei ole sitoutunut esim. pelkkään maalämpöön. Ilmavesikone tai hake voi olla monessa paikassa oikein hyvä vaihtoehto - yhtiökokouksessa voi olla vaikea perustella maalämpöön investointia jos mukana on lämpöyrittäjä joka myy lämmön omistamastaan hake/pellettikontista, alkuinvestointeina saatetaan puhua kuitenkin maalämpö 100000€ vs lämpökontin kytkentä 10000€.
Mutta niinkuin sanottua - patenttiratkaisua ei ole, kiinteistö voi sijaita hiekkaharjulla minne ei saa lupaa kaivoille, toisella tontilla taas ei ole tilaa lämpökeskuskontille.

 

[rema]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Vastaus Sorsaa nimimerkille

Käytimme ennen investointia sähköä n. 7000 kWh ja öljyä 24500 L. Nykyhinnoilla sähkö 700 €, Öljy 25200 €. Yht. 25900 €

Investoinnin jälkeen sähköä 88000 kWh ja öljyä 3450 L. Nykyhinnoilla sähkö 8800 €, öljy 3550 €. Yht 12350 €

Hyöty rahassa n. 13550 €/a

Investointi kaikkine lisäyksineen n. 30000 €, saatiin myös energia avustus 2500 € .

 

[roots]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Rema:lle semmonen kysymys (ei jaksa lukea läpi koko juttua jos oli joku syy ettei), eikös siihen syteemiin kolmanneksi lenkiksi sopisi nyt parhaiten MLP.
Se kumminkin olis täyttäis parhaiten sen kulutuskolon kun tehontarve suurimmillaan, ja samaan sarjaan semmonen tietääkseni löytyy. Se huilais silloin kun VILP :t astuvat
parhaalle alueelleen ja reikämitoitus sen mukaan?

 

[JRA]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Rema:lle semmonen kysymys (ei jaksa lukea läpi koko juttua jos oli joku syy ettei), eikös siihen syteemiin kolmanneksi lenkiksi sopisi nyt parhaiten MLP.
Se kumminkin olis täyttäis parhaiten sen kulutuskolon kun tehontarve suurimmillaan, ja samaan sarjaan semmonen tietääkseni löytyy. Se huilais silloin kun VILP :t astuvat
parhaalle alueelleen ja reikämitoitus sen mukaan?

Ehdottomasti näin! CTC:n ohjain EcoLocig osaa ymmärtääkseni käyttää maalämpöä pakkasella ja ecoaireja lämpösemmillä säillä. Maalämpökoneeksi täytyy valita CTC Ecopart -sarjasta. Ecopart sarja on uudistunut ja uudet mallit on 400-sarjaa. Suomenkieliset sivut ei vielä kerro niistä mitään, mutta Ruotsin sivut kertoo, että tulossa on malleja 6 - 17kW.

 

[rema]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Vastaukset ja kiitokset : roots ja JRA

Kyllä ollaan harkittu myös MLP kolmanneksi, mihin ratkaisuun päästään, aika näyttää. MLP:ssa on paljon hyviä puolia, ei tarvitse seurantaa niin paljon kun VILP ja niinkuin
mainitsit kovilla pakkasilla saadaan lämpöä. Kesällä pienempi CTC antaa yksin tarvittavan lämmön veden kuumentamiseen hyvällä COP arvolla.

Meillä on EcoLocig, niinkuin edeltävistä teksteistä on varmaan ollut pääteltävissä.

CTC Ecopart kiinnostaa, 17 kW malli ,tarvitsemme maksimi kulutukseen tämän lisä tehon. Kovimmilla pakkasilla -20 ja yli. tarvitsemme lisäksi öljykattilaa tai suuremman sähkövastuksen nykyisen 6 kW:n sähkövastuksen lisäksi.

 

[roots]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Ehdottomasti näin! CTC:n ohjain EcoLocig osaa ymmärtääkseni käyttää maalämpöä pakkasella ja ecoaireja lämpösemmillä säillä. Maalämpökoneeksi täytyy valita CTC Ecopart -sarjasta. Ecopart sarja on uudistunut ja uudet mallit on 400-sarjaa. Suomenkieliset sivut ei vielä kerro niistä mitään, mutta Ruotsin sivut kertoo, että tulossa on malleja 6 - 17kW.

Katos vaan niin näkyypi olevan nyt uusi ecopart, ja COP on hiukan noussut ja ohjausvaihtoehtoja on aika määrä, taitaapi tekstin perusteella olla yksinkertainen termariohjauskin kun siihen viitattiin...mutta kaavio ei osunut silmään, Modbus jne. Tuosta saapi 65C vettä.

 

[zadah]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Ehdottomasti näin! CTC:n ohjain EcoLocig osaa ymmärtääkseni käyttää maalämpöä pakkasella ja ecoaireja lämpösemmillä säillä. Maalämpökoneeksi täytyy valita CTC Ecopart -sarjasta. Ecopart sarja on uudistunut ja uudet mallit on 400-sarjaa. Suomenkieliset sivut ei vielä kerro niistä mitään, mutta Ruotsin sivut kertoo, että tulossa on malleja 6 - 17kW.

Juu, kyllä tuohon kannattaa kolmanneksi tosiaan laittaa se MLP, merkillä nyt ei _oikeasti_ ole mitään väliä.

 

[roots]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Juu, kyllä tuohon kannattaa kolmanneksi tosiaan laittaa se MLP, merkillä nyt ei _oikeasti_ ole mitään väliä.

Kyllä se tuohon olemassa olevaan ympäristöön istuu helpoiten se ecopart, varsinkin kun noissa uusissa on otettu taas on askel eteenpäin, ja vielä K.OY kyseessä.
Ei taida ainakaan mitää etua olevan näköpiirissä jos vaihtaa sarjaa, ainut vaihtoa puoltava asia on hinta ja sitäkin pitäisi olla reilusti vähemmän...onhan se aina mahdollista
että urakoitsija hinnoittelee jatkohomman ns. pihalle, mutta siihen kohtaan voi vaihtaa urakoitsijaa vaikka merkki olis sama.

 

[vsaar]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

remalle: Onko teidän vilpeissä ollut talvisin ongelmia jäätymisen tai metelöinnin kanssa? Oletteko joutuneet sulattelemaan paikkoja jään kertymisen ja/tai sen aiheuttaman tärinän takia? Ainakin pienemmissä ilpeissä nuo ongelmat tuppaa olemaan enemmän ja vähemmän arkipäivää talvikuukausina, kuten meikäläisen Sanyossa joka vaatii kuumalla vedellä sulattelua monta kertaa talven aikana.

 

[roots]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

remalle: Onko teidän vilpeissä ollut talvisin ongelmia jäätymisen tai metelöinnin kanssa? Oletteko joutuneet sulattelemaan paikkoja jään kertymisen ja/tai sen aiheuttaman tärinän takia? Ainakin pienemmissä ilpeissä nuo ongelmat tuppaa olemaan enemmän ja vähemmän arkipäivää talvikuukausina, kuten meikäläisen Sanyossa joka vaatii kuumalla vedellä sulattelua monta kertaa talven aikana.

Meidän sanyo (124 vm2007) ei sulattele oikeen koskaan, tai ainakaaan en sitä huomaa vaikka siinä on töpselimittari, ei ole kekoa alla...selitys lienee siinä että se laulaa aina niin osateholla kun se sattuu laulamaan...sitä vähemmän mitä kylmempää

 

[pökö]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Eikös toi ilppi kannata pistää levolle kun talossa on MLP päälämmönlähteenä?

 

[roots]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Eikös toi ilppi kannata pistää levolle kun talossa on MLP päälämmönlähteenä?

Ilmeisesti kysyit multa kun kaverilla oli sähkölämpö...eikös se selviä tuosta tekstistä että ei se kauhiasti käykkään...esmes nyt -13C ja talviunilla.
Sitä vain koitin kaverille vastakohta/ääritapauksena kertoa että sulattelutarpeet kasvaa kun sen käyttöaste on suuri, kaverilla käy varmaan täysillä.

 

[rema]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

remalle: Onko teidän vilpeissä ollut talvisin ongelmia jäätymisen tai metelöinnin kanssa? Oletteko joutuneet sulattelemaan paikkoja jään kertymisen ja/tai sen aiheuttaman tärinän takia? Ainakin pienemmissä ilpeissä nuo ongelmat tuppaa olemaan enemmän ja vähemmän arkipäivää talvikuukausina, kuten meikäläisen Sanyossa joka vaatii kuumalla vedellä sulattelua monta kertaa talven aikana.

Jäätymisen kanssa ei ole ollut ongelmia, vilpit sulattelevat n. 1 h välein. Kondenssivedet johdetaan eristettyä putkea pitkin salaojakaivoon, putkessa on sähkövastus, joka lämmittää kun lämpötila laskee.
Vilppien pitämä ääni on kuuluvaa kun ohjelma valitsee suuremman puhallin nopeuden, kesällä on käytössä pienempi puh. nopeus ja pienempi vilppi on yksin päällä melu ei ole häiritsevää.
Eilen ja tänä aamuna ilman lämpöt. n.-16-18 C ast. kuumakaasun lämpötila 115-117 C ast. Virtaus pienempään 3 m3/h ja isompaan 4 m3/h, paluun lämpö n. 45 C ast. jälk. n. 50 C ast. Pitäisi olla suuremmat levylämmönvaihtimet, ehkä tulevaisuudessa.

 

[rema]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Alkuvuosi 5 kk kulutettu 23 MWh vähemmän kuin vuona 2012.
Syyt:
Vuona 2012 isompi IVLP seisoi tammikuun. Danfoss lämmityksen säätöventtiili oli irti lukituksesta ja piti lämmityskierron liian lämpimänä. Lisäksi säädettiin lämmityskierron säätösuoraa, ulkolämpötila/ lähtevä veden lämpötila. Helmikuun 2013alussa asennettiin STC-1000 mikrocomputertermostaatti säätämään lämpöisenkäyttöveden lämpöä, sähkövaraajassa ,asennettiin myös puolijohderele, lämpötila-asetus 58,3 C-ast. Isonvaraajan lämpö oli lämmityskaudella noin 55 C.ast. eli sähkövaraajassa nostettiin lämpöisenkäyttöveden lämpö noin kolmella C-asteella. Hukkaamme hivenen lämpöä, kun lämpöisen käyttöveden paluukierto tulee ennen varaajassa olevaa kirukkaa, kuitenkin vähensimme kiertävän veden määrää, joka näkyi että sähkövaraajassa pysyi asetettu lämpö.

Lämmitykseen oli siis tärjolla noin 55 C-ast. vettä. Danfoss säätö otti siitä lämmityskiertoon vettä säätösuoran mukaan.

Alkuvuoden perusteella näyttä että pääsemme noin 90 MWh kulutukseen ja saamme noin 220 MWh eli järjestelmäm COP 2,44:n

 

[rema]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Vuosi 2013
Sähkö yht. 95761 kWh, sähkö autoläm.2000 kWh mit. valaistus poistop. ym. 2500 kWh arvio, sähkövaraaja 13708 kWh mit 8.02.13-01.01.14 vuosi arvio 16000 kWh.
Sähkö lämmitykseen pumppuineen 6 kpl 91261 kWh.

Öljy 1500 L, eli n. 13500 kWh

Lämmitykseen 91261 kWh+ 13500 kWh= 104761 kWh. Lämmitykseen 10678 €+1590€=12268 €

Jos öljyllä keskiarvoon verraten 24500 L , 25970 €, Eroitus 13702 €

IVLP(20 ja 25 kW)+ pumput 6kpl yht, 75261 kWh, lämmitys vuosikeskiarvo 220000 kWh, 220000 kWh-13500 kWh=206500 kWh, 206500kWh-16000kWh ,COP pumppuineen 2,53
Lämmitys vuosikeskiarvoon 55,8 €/MWh , jos ei oteta huomioon investointikuluja jotka on maksettu pois noin 2,5 vuotta sitten.

 

[rema]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Lisäsimme yhden Ecoair 420 järjestelmään. Ohjaus erillinen. Vesi otetaan varaajan puolivälin yläpuolelta, ja ulkoyksikön jälkeen tulee kolmitie venttiilille, josta se menee joko levylämmönvaihtimelle( tulistaa LKV:n ) tai varaajan puoliväliin. STC 1000 ja ESBE. Levylämmön vaihtimen jälkeen varaajan yläosaan.

Lisäyksen jälken tavoite on laskea 105-112 MWh :sta-> 80 MWh :n ostettavan energian määrän. Saamme lähes 100 % energian lämmitykseen IVLP :lla ja koko järjestelmän COP tavoite 2,7-2,8.

Takaisin maksuaika noin 4 vuotta.

Sähkö Nordic green energy

Lisäsimme myös muihin linjoihin STC 1ooo säätöön ja ESBE kolmitieventtiilit.Saamme lauhdutuksen poistumaan.

 

[roots]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Lisäsimme yhden Ecoair 420 järjestelmään. Ohjaus erillinen. Vesi otetaan varaajan puolivälin yläpuolelta, ja ulkoyksikön jälkeen tulee kolmitie venttiilille, josta se menee joko levylämmönvaihtimelle( tulistaa LKV:n ) tai varaajan puoliväliin. STC 1000 ja ESBE. Levylämmön vaihtimen jälkeen varaajan yläosaan.

Lisäyksen jälken tavoite on laskea 105-112 MWh :sta-> 80 MWh :n ostettavan energian määrän. Saamme lähes 100 % energian lämmitykseen IVLP :lla ja koko järjestelmän COP tavoite 2,7-2,8.

Takaisin maksuaika noin 4 vuotta.

Sähkö Nordic green energy

Lisäsimme myös muihin linjoihin STC 1ooo säätöön ja ESBE kolmitieventtiilit.Saamme lauhdutuksen poistumaan.

Saako tuolla STC1000:lla siis 3-tie shunttiohjauksen aikaiseksi, auki-kiinni kosettimilla shunttimoottorille...eli ruudusta asetetaan haluttu lämpö ja anturi meno-tai paluuputkeen ja homma on siinä?

Vielä semmonen että millä periaatteella se LKV levari homma trikataan päälle...STC1000 anturi varaajassa vai putkessa vai kuinka, taitaa olla varaajan yläpäässä anturi?

Kohtuu lukemat tolle Ecoairille luvataan, -22C saakka jaksaa jauhaa (mutta cop ei annettu), alin -7C ja cop 2.5

 

[rema]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Saako tuolla STC1000:lla siis 3-tie shunttiohjauksen aikaiseksi, auki-kiinni kosettimilla shunttimoottorille...eli ruudusta asetetaan haluttu lämpö ja anturi meno-tai paluuputkeen ja homma on siinä?

Vielä semmonen että millä periaatteella se LKV levari homma trikataan päälle...STC1000 anturi varaajassa vai putkessa vai kuinka, taitaa olla varaajan yläpäässä anturi?

Kohtuu lukemat tolle Ecoairille luvataan, -22C saakka jaksaa jauhaa (mutta cop ei annettu), alin -7C ja cop 2.5

Anturi on levarille menevässä putkessa, samoin kolmitieventtiili, asetetaan haluttu lämpö, ja virtaus ohjautuu joko levarille tai varaajan puoliväliin. STC 1000 ohjaa suoraan shunttimoottoria. Kolme STC 1000 mikrocomputertermostaattia maksoi n. 45 € kotiin toimitettuna.

Asennetaan LKV linjaan anturi jolla ohjataan uuta Ecoairia. Tavoite lämpö noin 58 C-ast. LKV vesi menee levarin jälkeen sähkövaraajaan. Eli LKV lämmitetään varaajassa ja tulistetaan levarissa, suoraa sähköä emme todennäköisesti tarvitse enään.

 

[roots]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Anturi on levarille menevässä putkessa, samoin kolmitieventtiili, asetetaan haluttu lämpö, ja virtaus ohjautuu joko levarille tai varaajan puoliväliin. STC 1000 ohjaa suoraan shunttimoottoria. Kolme STC 1000 mikrocomputertermostaattia maksoi n. 45 € kotiin toimitettuna.

Asennetaan LKV linjaan anturi jolla ohjataan uuta Ecoairia. Tavoite lämpö noin 58 C-ast. LKV vesi menee levarin jälkeen sähkövaraajaan. Eli LKV lämmitetään varaajassa ja tulistetaan levarissa, suoraa sähköä emme todennäköisesti tarvitse enään.

Jäi vähä heitto vajaaksi, eli tuo levari periaate taisi aueta tuon perusteella: Asetaan ohje STC1000:lle jotain vaikka 55C levarille menevälle putkelle, jos on YLI asetuksen niin ohjataan tuotto levarille + varaajan yläpäähän ja jos on ALI niin tuotto menee varaajan keskelle...menikö noin?

Lisäksi ecoair omaa käyntiä ohjaava anturi on jossain LKV-putkessa vai missä?

Sitten se shunttimoottori juttu, se STC siis säätää menovettä asetetun ohjeen mukaan, ja tuo ohje on tavallaan staattinen eli ei säädy esmes ulkolämmön mukaan...vain siis pelkästään pitää noilla kahdella relelähdöllä asetetun lämpötilan putkessa vai?

 

[rema]

Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Jäi vähä heitto vajaaksi, eli tuo levari periaate taisi aueta tuon perusteella: Asetaan ohje STC1000:lle jotain vaikka 55C levarille menevälle putkelle, jos on YLI asetuksen niin ohjataan tuotto levarille + varaajan yläpäähän ja jos on ALI niin tuotto menee varaajan keskelle...menikö noin?

Lisäksi ecoair omaa käyntiä ohjaava anturi on jossain LKV-putkessa vai missä?

Sitten se shunttimoottori juttu, se STC siis säätää menovettä asetetun ohjeen mukaan, ja tuo ohje on tavallaan staattinen eli ei säädy esmes ulkolämmön mukaan...vain siis pelkästään pitää noilla kahdella relelähdöllä asetetun lämpötilan putkessa vai?

Vastaus ensimmäiseen kohtaan, menee noin.

ebay hinta STC 1000 on n.14 €, huomatkaa tilauksessa jännite 220 V

Ecoairin käyntiä ohjaavat ennen ja jälkeen olevat anturit, lisäksi on anturi levarin jälkeen LKV putkessa. Näillä kolmella anturilla ja sopivalla ohjelmalla pyritään toteuttamaan 58 C-ast. LKV linjassa.

Meillä on uuden ecoairin käyttöönotto kesken. Haemme ohjelmista sopivimman tarkoitukseemme.

STC 1000 asetus on staatinen.

EI tarvita erillisiä releitä ,vaan STC 1000 ohjaa suoraan venttiilin moottoria.