Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tet
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meillä on toinen lämmityksen hoitaja, joka pystyy hoitamaan lämmityksen. Varmaan olette oikeassa ja samaa mieltä olen itsekin, että pitäisi kouluttaa, mutta kun halukkáita ei ole.
Tänään asensimme yhdesså ulkopuolisen asentajan kanssa kumpaankin Stellatoriin puhaltimet ja laitomme 40 % lämmönsiirtonesteen.
Puuttuu putki 1. Stellatoriin varaajahuoneesta. 2 Stellatorin putkitus menee ensi kesään. Sähköt ja ohjaukset asennetaan myöhemmin tänä syksynä..
Ohjaus Solixi controllerista.
 
Viimeksi muokattu:
Huomio isosta varaajasta, jos siirtää lämpöisempää vettä varaajan korkeussuunassa puoleenväliin, niin varaajan ylhäällä oleva lämpö voi olla pienempi n. 10 tunnin päästä, kuin keskikorkeudella. Lämpö ei ainakaan nopeasti nouse ylös.
Meillä isonvaraajan tulo ja lähtöputket on reijitetty sivusuuntaan ja eteenpäin isoin reikä, ei siis ylös ales suuntautuvia reikiä Putket ovat noin 1,2 m pitkät varaajan sisällä ja niissä on yhteensä n. 11 reikää joiden yhteenlaskettu pinta-ala on enemmän kuin putken pinta-ala. Jossain aikaisemmassa kirjoituksessani voi olla tarkempi kuvaus putkista.
 
rema sanoi:
Huomio isosta varaajasta, jos siirtää lämpöisempää vettä varaajan korkeussuunassa puoleenväliin, niin varaajan ylhäällä oleva lämpö voi olla pienempi n. 10 tunnin päästä, kuin keskikorkeudella. Lämpö ei ainakaan nopeasti nouse ylös.
Klikkaa laajentaaksesi...
Totta kai yläosa on pysyy tässä tapauksessa keskiosaa viileämpänä niin kauan kuin varaajaa ladataan alkuvaiheen tasaantumisen jälkeen tai käyttövesilämmönvaihdinkierukka tms. jäähdyttää yläosaa, sillä muutenhan lämpö ei pääse edes siirtymään yläosaan. Olennaistahan on, että lämpötilaero ei pääse repeämään kovin moneksi asteeksi, kun alempaa kerrosta lämmitetään. Ei tarvita monta astetta positiivista lämpötilaeroa alhaalta ylöspäin, niin konvektiovirtaukset alkavat tehokkaan sekoittamisen.

Avoimessa säiliössä tuollainen sekoittuminen on todella tehokasta eikä sitä käytännössä pysty pumpuilla voittamaan. Toki jonkinlainen säiliön sisäinen pystysuuntainen potkuri tehostaisi sekoittumista entisestään (ja tuhoaa myös kaiken kerrostumisen, jos laitetta käytetään kerrostuneessa säiliössä).
 
Mitä mieltä olette kattokierrosta saatavasta lämmöstä kompressoimiseen CTC ecopart vai SET 10? Kummallakin on etunsa. Esim. SET 10 on 240 V ja tehonotto on n.2,2 kW ja COP n.5.
CTC ecopart, meillä on sen ohjaamiseen ecologic ja myös muut lämpöpumput CTC:n tuotteita
Hinnat ovat lähes samansuuruisia eli n. 4000 €
Kuten aikaisemmasta on käynyt ilmi, niin me tarvitsemme nyt öljyä 100 L-2000L riipuen talvesta ja myös missä kunnossa ovat IVLP:t Nyt pyrimme kattokierrosta saatavalla lämmöllä lopettamaan öljynkäytön ja myös kun COP paranee, niin ostettava energia pienenee merkittävästi.
 
Me saimme rakennettua tämänviikon torstaina putkiston 125 mm:n putkella 1 Stellatoriin torvesta joka nousee katonläpi ( entinen postopuhaltimen torvi) nyt sieltä tulee 1 Stellatoriin ilma ( kuivatushuone ,varasto ja sähkötila) ei vielä varaajahuoneesta, se putki asennetaan poistotorveen lähiaikoina. Tuloksena, että Ylhäällä oleva lämpö oli tänäaamuna 13,4 C-ast kun ulkolämpö oli lähellä 0 C-ast. Puhallin ei vielä pyöri Stellator 1 :ssä, eli ilma nousee Stellatoriin ilman imevää puhallinta
125 mm ilmastointiputki on eristetty Paroc valmiilla kourulla ja saumat alumiiniteipillä
Steelatoriin 5 kpl 65 mm putkea jotka on sijoitettu tasavälein päätyyn, eli 125 mm putki on koko päädyn pituinen.
 
Mikä olikaan "kattokierto" mistä lämpöä yritätte ottaa? Stellatorien läpi menevästä ilmastako se energia pitäisi ottaa 2,2kW ottotehon kompuralla jossa COP 5?

Ihan oikeasti.... 11kW antoteho? Vastaa järeän maalämpöpumpun tehoja 250m kaivosta.
 
Kahden Stellatorin läpi vrtaavasta ilmasta tulemme ottamaan lämmön, eli kattokierto, lämmöstä suurin osa tulee tuuletusilmasta ja puuttuva osa Steelatorien pohjassa toisessa päässä olevista ilmareijistä, eli katonpäällä olevasta ilmasta. Tämä ratkaisu toimii käytännössa, tarkemmin tietoa www.finnstainless.fi
Meidän tapauksessa kun ei tarvita sulatuksia, niin COP meneen n. 5 :n kun tarkoituksena on n.40C_ast lämpö. Kesällä kun aurinko paistaa niin kierrossa oleva lämpöpumppu seisoo ja myös puhaltimet, kun aurinko ei paista lämpöpumppu toimii, ja puhaltimet. Näin saamme varaajan puoleenväliin n. 45 C-ast vettä ja varaajan yläossaan 60->80 C-ast vettä varsinkin kun lisäämme aurinkolämpökerääjä pinta-alaa n. 10 m2 :llä
Stellatorin läpi virtaa pieni määrä ilmaa vaikka puhaltimet eivät toimi eli tuuletus toimii silloinkin, mutta ei häiritsevästi laskien kattokierron lämpöä.
 
Viimeksi muokattu:
No ei toimi. Mutta kokeilkaa itse kuitenkin, kun ette usko.

Sen voi ihan oikeasti laskea paljon poistoilmassa on energiaa. Ja suuruusluokkaa ei ole siellä päinkään että 2,2kW kompuran tarvitsette.

220W kompurakin olisi iso niihin ilmamääriin mitä stellatorien läpi menee.
 
Mikki sanoi:
Mikä olikaan "kattokierto" mistä lämpöä yritätte ottaa? Stellatorien läpi menevästä ilmastako se energia pitäisi ottaa 2,2kW ottotehon kompuralla jossa COP 5?

Ihan oikeasti.... 11kW antoteho? Vastaa järeän maalämpöpumpun tehoja 250m kaivosta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Älä anna faktojen pilata hyvää utopiaa.


Olen edelleen sitä mieltä, että ei ole vieläkään liian myöhäistä hankkia porauskalustoa tontille ja muutamaa maalämpöpumppua. Halvempaa ja hyötysuhde parempi.
 
Stellator 2 otamme ilman asuntojen ilmanpoistoputkien katolle menevästä putken ympärille tehdyn lämmönvaihtimen kautta jotka on yhdistetty 125 mm ilmastointiputkella joka kulkee yläpohjan ja katon välissä eristetty paroc kourulla tai vastaavalla huomioiden palomääräykset.
Lämmönvaihdin on periaatteessa n. 1 m pituinen suurempihalkaisijainen ilmastointiputki , tähän putkeen yläosasta 125 mm. ilmastointiputki , alaosasta ulos ja putki seuraavaan lämmönvaihtimeen. Lämmönvaihtimia on 6 kpl
Lämmönvaihtimen saa tehtyä valmiista putkiosista, esim poistoputken halkaisija jos on 125 mm , niin lämmönvaihdin 160 mm putken pätkä n. 1000 mm, kumpaankin päähän t- haara 125 / 160 päihin kannet johon porataan reikä 127 . Kun lämmönvaihdin laitetaan poistoputkeen, niin se katkaistaan sahalla, ettei tule kipinöitä, pämmönvaihdin laitetaan postoputkeen ja poistoputki yhdistetään liitososalla joka tulee poistoputken päälle. Eristys suoritetaan palomääräysten mukaan. Putkien kiinnitys popniiteillä
Lämmönvaihdinta kun suunnittelee niin huomioikaa että ala lämmönvaihtimen ja poistoputken välissä on sama kuin sen putken johon lämpöä siirretään (yhdysputki joka menee esim. Stellatoriin)
Tällä rakenteella ei tule puhdistus ongelmia, koska poistoputken voi puhdistaa, irroittamatta lämmönvaihdinta, jos lämmönvaihtimen haluaa puhdistaa, niin se käy helposti poraa vain popniitit ja puhdistaa ja kokoaa
Lämmönvaihtimen pituus paikan mukaan, pitempi on tietenkin parempi.
Ensimmäiseen lämmönvaihtimeen, meneväään imuputkeen on syytä laittaa harva suodatinverkko, ettei mene mitään isompaa putkistoa tukkimaan sitä ja tuke voi olla hankalaa paikallistaa ja puhdistaa.
Edellä kuvattua rakennetta voi käyttää myös tuloilman esilämmitykseen ja parantaa lämpötaloutta pienin kustannuksin, ei tarvita mitään puhallinta ainoastaan putkisto asuntoon ja venttiili/ venttiilit. Asunnon poistopuhallin huolehtii ilmanvaihdosta
 
Viimeksi muokattu:
Onhan se niinkin, että jos fysiikan lakeja vastaan tarpeeksi kauan paukuttaa niin ne alkaa antamaan periksi. Ehkä.

Sisulla suomalaiset ne pellotkin Suomeen raivasi, vaikka muut piti asiaa mahdottomana urakkana.
 
Jos tuuletusilmaan menee jopa 40 % lämmöstä niin meillä koko energia on n. 245 MWh/a, kun meidän yhtiössä on 3 rivitaloa, niin tämä talo jossa on myös lämmmöntuotto laitteet,eli on suurempi lämmönluovuttaja kun muut 2 taloa. Tähän perustuen tämän talon osuus on n. 100 MWh/a
Eli tuuletusilma talon 18 osalla on n, 40 MWh/a. Tämä merkitsee 111 kWh/d, jos talteenotto % olisi 100%.
Kun suurinosa otetaan ilmastoinnista ja puuttuva osa otetaan katolla olevasta ilmasta, tämä toimii. Tämä on suurelta osin kuin maalämpö, mutta tuleva lämpö on paljon korkeampi. Tässä yhhdistyy taloudellisimmalla tavalla IVLP, maalämpöpumppu ja aurinkokerääjä.
 
Jos jotain häiritsee lämpöpatterien virtaus kohina, niin osan siitä saa pois eristämällä patteriin tulevan ja poistuvan putken ohuella putkieristeellä. Kohinan poistumisen voi parhaiten todeta puu kapulalla, laittaa kapulan toisenpään putkenpäällä olevaan eristeeseen ja toinenpää korvaluuhun ja kuuntelee. Paljas putki ,virtauksenaiheuttama kohina, kuuluu voimakkaasti,eristetty ei ollenkaan. Armaflex eriste sopii tähän tarkoitukseen. Huomatkaa myös termostaatin kiinnitysosassa ( venttiilissä) kuuluu ääntä, sen voi myös eristää, mutta termostaattia ei saa peittää.
 
Lämmitys ja lämminkäyttövesi 2019
Sähkö 91,0 MWh/a
Öljy 1100 L/a = 11 MWh/a
Yht. 102 MWh/a
Mukana on myös suora sähkö 9,7 MWh/a LKV varaajaan
Kun meidän lähtökohta on 245 MWh/a , niin energian kulutus on vähentynyt 143 MWh/a.
Tärkein tekijä oli, että Ecoair 125 oli epäkunnossa tammikuun, kulutuksen lisäys n. 7-10 MWh Auringosta saatiin n. 4 MWh mutta se vaikutti noin 2 MWh sähkön ostoon.
 
Viimeksi muokattu:
Olemme päätymässä CTC Ecopart 410 lämpöpumppuun josta meillä on tarjous. Kysyisin olisiko CTC Ecopart 412, joka on tietääkseni invertteri lämpöpumppu, parempi valinta, kun 410 joka on on/off?
Meillä on tarkoitus hankittavalla lämpöpumpulla (kattokierrosta silloinkun aurinko ei paista) tehdä 10m3 varaajan keskikorkeuteen n.40 C-ast vettä, jota käytetään etupäässä lämpöisen käyttöveden esilämmitykseen ( tarve esilämmitykseen n. 120 kWh/d ja tulistus n. 80 kWh/d)
Silloin kun aurinko paistaa ja kattokierron lämpö on yli 50 C-ast lämpö johdetaan 10 m3 varaajan yläosaan, lämpöä käytetään lämpöisen käyttöveden tulistukseen.
Syksy, talvi, kevät 10m3 varaajan keskikorkeudelta lämpöisenkäyttöveden esilämmitys ja ylimäärä lämmityskiertoon.
Kattokierrossa oleva lämpöpumppu paluu jähdyttää kesällä lämmityskiertoa jota käytetään Purmo Belize e2 pattereilla huoneilman jäähdyttämiseen ja samalla kattokierron neste esilämmittyy.
Tavoite tällä kaikella rakentelulla on 100 MWh/a-> 60 MWh/a ja rahan säästö n. 4500 €/a. Kokonais kustannus on n. 25000 €, eli takaisin maksu aika on n. 6 vuotta.
Lähtökohdasta 245 MWh/a tavoitteeseen 60MWh/a energian kulutuksen vähennys 185 MWh/a rahassa n. 19500 €/a
Mahdollista on, että saamme myös Solixi keräimen aurinkoenergian vastaanottamiseen, jos Suomen valtio/ EU rahoittaa Solixi :n toiminnan aloittamisen. ( silloin osto energian kulutuksemme olisi n. 40 MWh/a)
 
Viimeksi muokattu:
CTC ecopart 612M on tietääkseni invertteri kone, mutta se on toinen asia miten se istuu teittin vanhaa systeemiin että käy invertterimäisesti?
ctclampo.fi

CTC EcoPart 600M

ctclampo.fi ctclampo.fi

Toisekseen käyttäisittekö sitä niin että säädöstä saavuttaisitte jotain hyötyä, 10m3 varaajaan ajo...
Missä on paras cop jos ajetaan tommosta 'vakioajoa' 40C varaajaan, inverter on/off?

Kannattaskos sillä myös 'tulistaa' kun muuta tulistusta ei ole tarjolla?
 
Kesällä aurinkoenergiaa 10 m3 varaajan yläosaan, saadaan lämpö riitävän korkeaksi, jolla tulistetaan lämminkäyttövesi, kun saadaan keskivaihheille lämpöpumpulla 40-45 C-ast vettä. Kun lämpöpumppu kattokierrossa on käytössä esim. 15 h/d niin sadaan 10 kW:n lämpöpumpulla 150 kWh. eli esilämmitys lämpöiseen käyttöveteen. Näin jos toimii, niin 10 kW:n Ecopart olisi käytössä, melken koko ajan, eli olisi vastaus kysymykseeni.
Meillä on CTC ecoair 420 lämpöisen käyttöveden tulistukseen, joka kaäynnistyy jos 10m3 varaajan yläosasta ei tule lämpöä
 
Onhan suuruusluokat tuosta "kattokierrosta" varmasti laskettu oikein? 10kW jäähdytysteho on melkoinen ja jos kattokierron se pitää kompensoida, täytyy sen vastata vähintään 250m lämpökaivoa.

Josko edes riittää, koska hieman epäilen 250m kaivon riittävyyttä jos siitä ajettaisiin 15h päivässä 10kW teholla lämpöä.
 
Ecopart on parempi tulistaja kuin Ecoair...varsinkin kun/jos kesällä muilla konsteilla...

Ecopart 616M 16kW tuohon hommaan ja vaihtovenalla valinta lämmitystä tai tulistusta!?
 
Jolberious sanoi:
Onko tätä silkasta mielenkiinnosta mahdollisuus tulla joskus katsomaan?
Klikkaa laajentaaksesi...
Voi tulla katsomaan. yksitysviesti ja sovitaan tapaaminen. Kun rakentelu on saatu vähän pitemmälle niin katsottavaa on enemmän, voi tosin tulla aikaisemminkin, jolloin voimme yhdessä miettiä toteutusta.
 
Mikki sanoi:
Onhan suuruusluokat tuosta "kattokierrosta" varmasti laskettu oikein? 10kW jäähdytysteho on melkoinen ja jos kattokierron se pitää kompensoida, täytyy sen vastata vähintään 250m lämpökaivoa.

Josko edes riittää, koska hieman epäilen 250m kaivon riittävyyttä jos siitä ajettaisiin 15h päivässä 10kW teholla lämpöä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Lämmityskiertoa jäähdytetään vain vähän esim 3 kW samalla katolle menevä lämpeää eli esilämmitys ennen kuin siihen lisätään lämpöä Stellatoreissa.
 
Kaivo siis ilmeisesti 250m, siitä voi kairata luokkaa 25MWh energiaa/vuosi, 12kW pumpulla siitä voi repiä 2777h jos käy täysillä aina kun käy... periaatteessa siten ehkä voi käydä juuri ne pahimmat kelit.
 
Tuolla ei siis ole MLP-kaivoa, vaan "kattokierto".... jossa jos oikein olen ymmärtänyt (epätodennäköistä tosin)... kerätään jollain DIY-lämmönvaihtimilla lämpöä IV-poistokanavista ja ohjataan lämpö "stellator"-aurinkokeräimiin, mistä nestekierrolla MLP-pumppu sitten nappaa 10kW tehoa 15h vuorokaudessa.

Korjaa rema jos olen ymmärtänyt täysin väärin mitä "kattokierto" tarkoittaa.

Mutta kysymykseni suuruusluokista liittyin juuri siihen miten olen asian ymmärtänyt.
 
Minä en käsitä miten edes heinäkuun helteellä, keskellä kirkasta päivää voisi saada millään "kattokierrolla" 10kW tehoa revittyä 15h.

Kun iskee 10kW kompuran jäähdyttämään nestettä, on se niin perusteellisen jäässä hetkessä, ellei kierrosta tosiaan tule takaisin uudelleen lämmitettyä nestettä. Eli sieltä kierrosta on tasan 10kW irrottava lämpöä tai muuten ikijää kutsuu.
 
Mikki sanoi:
Kun iskee 10kW kompuran jäähdyttämään nestettä, on se niin perusteellisen jäässä hetkessä, ellei kierrosta tosiaan tule takaisin uudelleen lämmitettyä nestettä. Eli sieltä kierrosta on tasan 10kW irrottava lämpöä tai muuten ikijää kutsuu.
Klikkaa laajentaaksesi...
OK palaute on vastaanotettu. Valitaan 8 kW:n lämpöpumppu. Säädettävällä 3 tie venttiilillä ohjataan jäähdytyskäyttöön levylämmönvaihtimeen, tarvittava virtaus, toinen osa menee suoraan kattokiertoon.
Pienempi maalämpöpumppu mahdolistaa käytön kovempiin pakkasiin, ilman jäätymisvaaraa ja on pienempi energiankulutus. Kun otamme pienemmän osuuden lämpöpumpulla, niin voimme lisätä aurinkoenergiaa, eli talous paranee.
 
Yritän tiivistää mitä siis yritätte tehdä, korjaa jos olen ymmärtänyt väärin?

1. Katolla on Stellator aurinkokeräimet, joilla kerätään suoraan lämpöä silloin kun aurinko paistaa. Hyvä näin.

2. Stellatoreissa on puhaltimet, jotka imee ilmaa läpi ja ilma tulee niistä IV-kanavien DIY-lämmönvaihtimista ja ehkä jostain muualtakin (tekninen tila)?

3. Tuon ilman sisältämän lämmön on tarkoitus tarttua Stellatorin lämmönvaihtimen kautta kiertoveteen, silloin kun ei aurinko paista?

Nyt olette hommaammassa siis maalämpöpumppua, joka ottaa Stellatorien kautta lämpöä poistoilmasta ja ilmeisesti siis vielä lisäksi tähän sekaan laitetaan kämppien viilentämiseen käytettävää vettä, joka lämpiää kierrossa?

Jos olen ymmärtänyt oikein, niin epäilen hieman, että millään kompressorivehkeellä voi tästä kierrosta imeä merkittävästi lämpöä. Ihan konkreettisesti se Stellatorin lämmönvaihdin ei voi siirtää ilmasta nesteeseen mitään järkyttäviä energiamääriä.

Ihan konkreettinen esimerkki: Nibe F750 poistoilmalämpöpumppu on max. 6kW tehoinen, saavuttaakseen tuon tehon, pitää läpi vetää yli 100 litraa/sec +20C ilmaa, jonka kompura puristaa jonnekkin -17C lämpöön. Jos "Stellatorin" läpi menee +20C ilmaa passiivisen lämmönvaihtimen läpi, ei "jäteilma" varmasti ole -17C lämpöistä.

Energiaa ei siis varmasti siirry edes 6kW edestä. Veikkaan että max. 1-2kW edestä, josko edes niin paljon.
 
Viimeksi muokattu:
Mikki olet ymmärtänyt oikein, aikaisemmin kirjotin ilman lämmitämisestä, lämmin ilma johdetaan kahteen Stellatoriin puhltimien imemänä, eli silloin kun aurinko ei paista. Tämä tapahtuu läpi vuoden. saame noin 120 kWh/d joka riitää lämpöisenkäyttöveden esilämmitykseen js kun esilämmitetty tulee pienen varaajan kierukkaan, niin se ei laske pienen varaajan lämpöä, niin kuin se nyt tekee.
Meillä on tällähetkellä raja mihin pääsemme 3 IVLP:lla n. -10 C-ast. Kovemmilla pakkasilla kattila tulee mukaan pulssien muodossa ja myös suorasähkön käyttö lisääntyy.
Kattokierto on tarvittava lisä. Jolla pääsemme n. 60 MWh/a
 
Kuinka suuri osuus tuosta 120kWh/d energiasta on ajatus, että saadaan Stellatorin kautta? Nimittäin se on periaatteessa laskettavissa, että kuinka paljon Stellatorin läpi menevän ilman täytyy viilentyä, että se kiertovesi lämpenee riittävästi.

Tosin laskemattakin suuruusluokkina voisin heittää, että jos 8kW pitää saada energiaa irti, niin Stellatoriin pitää mennä 150l/sec suunnilleen +20C ilmaa ja jäteilman puhaltimen jälkeen on oltava -20C tms. Jos Stellator siihen pystyy puhaltimilla, niin upea vehje on.
 
Meillä on kaksi Stellator 5 :ttä. Vastaava laitos on käytössä 10 kW:n SET10 monitoimilämpöpumpulla. Tarkempaa tietoa finnstainless Oy. tietojeni mukaan on käytettävissä -15 C-ast. saakka, tämä tietenkin johtuu saatavasta lämmöstä. Kun meillä suunitellann 8 kW:n CTC ecopart hankintaa, niin pitäisi päästä n. -20 C_asteeseen.
 
Anteeksi en tosiaan ymmärrä tätä juttua. Siis onko kiertävä neste tarkoitus jäähdyttää -20C asteiseksi asti ja vetää Stellatorin läpi? Ja tuo sitten muodostaisi riittävän lämpötilaeron ilmavirtaan nähden Stellatorin lämmönvaihtimessa?

Kuulostaa aika villiltä....
 
Ei se ole villiä, kiertävä neste lämmitetään ilmalla, Stellatorien läpi imetään kahdella puhaltimella n. 30 C-ast ilmaa.
Lämmityskierron jäähdyttäminen kesällä on vain pieni lisä, eli Ecopart:n jälkeen kun neste on kylmää. niin siitä osa kulkee levylämmönvaihtimen kautta, levylämmönvaihtimen toinen puoli kiertävä lämmityskierto, huoneissa olevat Purmo Belize e2 jäähdyttävät huoneita ja tuovat lämpöä, kiertoveteen. Saadaan myös esilämmitys kiertonesteeseen joka menee Stellatoreihin, joissa saadaan lisää lämpöä.
 
Aikamoinen puhuri sitä +30C ilmaa pitää mennä, että (Stellatorin lämmönvaihtimen häviöt huomioiden) ilmavirrasta jää nesteeseen 8-10kW jatkuva teho.

Nuo kotimaiset hybridi-järjestelmät uhmaavat fysiikan lakeja tukevasti. Mutta rohkea rokan syö... kuten olen ennenkin todennut, kyllä fysiikan laeistakin vielä varmaan löydetään aukkoja, kun tarpeeksi kauan niitä yritetään rikkoa. Ehkä :-)
 
Mikki sanoi:
Mutta rohkea rokan syö... kuten olen ennenkin todennut, kyllä fysiikan laeistakin vielä varmaan löydetään aukkoja, kun tarpeeksi kauan niitä yritetään rikkoa. Ehkä :)
Klikkaa laajentaaksesi...

No eikös rema ole aukkoja noista laeista löytänyt jo monesti, ainakin useat viestit foorumilla siihen viittaavat? Niinkuin vaikka sähkögeneraattorien, tai auton polttoaineiden kohdalla. ;) Sääliksi vain käy noita taloyhtiön muita osakkaita, jos ihan mahdottomia ruvetaan yhteisillä rahoilla harrastamaan. Tähän asti homma on tainnut pysyä poissa twilight zone -osastolta vähän tuurilla.:hmm:
 
tet on aivan oikeassa. Kun aloimme kahdella IVLP:lla, monet olivat vastaan ja ajattelivat että epäonnistumme. mutta näytimme tietä. Investoini oli 25000 € johon saimme avustusta 2500 €. Vastaava maalämpö olisi maksanut yli 100000 € ja maalämmön takaisinmaksuaika olisi ollut yli 10 vuotta., kun oman aloitushankinnan takisinmaksuaika oli n. 2,5 vuotta. Tosin kaksi IVLP:a tiottivat n. 75 % Alusta 5 vuoden päästä hankittiin yksi IVLP lisää' päästiin n. 90% IVLP:jen osuuteen. Nyt rakennetaan aurinko/ilma lämmitystä, jolla lasketaan ostoenergian kulutusta 100 MWh/a ->n.60 MWh/a.
Tulemme rahoittamaan hankkeen itse, johtuen avustuksen saamisen vaatimasta (viidakosta), joka maksaa.
Ihmiskunnalla on vain vähän aikaa ( muutama 10 vuotta ) tehdä nopeat korjaukset ilmaston ja vesien saastuttamiseen. Ihmiskunnalla on jo nyt tieto miten voimme estää tuhoutumisen ja jokaisen mahdollisuuksiessa mukaan pitää olla talkoissa ( taistelussa) mukana.
 
rema sanoi:
Kun aloimme kahdella IVLP:lla, monet olivat vastaan ja ajattelivat että epäonnistumme. mutta näytimme tietä. Investoini oli 25000 € johon saimme avustusta 2500 €. Vastaava maalämpö olisi maksanut yli 100000 €
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuossa kohtaa tarjoaja on yrittänyt vedättää teitä kunnolla, jos kyse vastaavan kyvyn systeemeistä, tarjoaja laskenut että ottavat maalämmön... ;D
2-4 kaivoo ja pari pumppuu 100k€ :eek: tuplat liikaa...
 
roots sanoi:
Tuossa kohtaa tarjoaja on yrittänyt vedättää teitä kunnolla, jos kyse vastaavan kyvyn systeemeistä, tarjoaja laskenut että ottavat maalämmön... ;D
2-4 kaivoo ja pari pumppuu 100k€ :eek: tuplat liikaa...
Klikkaa laajentaaksesi...
On vedätetty.
Mutta kai tuo nykyinenkin systeemi on jo sata tonnia töineen ja korjauksineen maksanut? Ja huoltoa tuolla tulee olemaan
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom