Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

[Deleted member 1344]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Tuossa olisi kyllä Pollucomin paikka, nyt kyllä näyttäisi siltä että COP ei ole lähellekään kohdillaan.

 

[lmfmis]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Jos taas öljyä olisi kulunut se normaali 3000l vuodessa,

Viime talvi oli normaalia kuluttavampi ja voit laittaa tuohon vaikka 10-15 % lisää ilman että olet kaukana totuudesta.

Tuosta saa vähän tuntumaa vaikka onkin Vantaan lukuja:

http://www.vantaanenergia.fi/fi/Kaukolampo/Palvelutjatietoakaukol%C3%A4mp%C3%B6asiakkaille/Sivut/L%C3%A4mmitystarveluvut.aspx

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Viime talvi oli normaalia kuluttavampi ja voit laittaa tuohon vaikka 10-15 % lisää ilman että olet kaukana totuudesta.

Mjoo, jos laskisi öljyn kulutuksen 3300 litran mukaiseksi (10%), niin säästö olisi silloin 410e - jos 15%, 3450l ja vastaavasti säästöä 515e.

Minun pumppuni saatiin toimimaan kunnolla sähkärin jäljiltä (*) vasta tammikuun lopussa, joten kyllä tuona aikana vastukset hehkuttivat sen erotuksen. Samoin IV-koneessani on sähköinen ilman esilämmitys, joka varmaan sekin hehkui noilla talven pakkasilla. Mutta nyt sekin pitäisi saada kiinni, kun on kulutusmittarin takana.

(*) oli EVI-piirin magneettiventtiilin ohjauskarva jäänyt kytkemättä oikein, eli ilman EVI-piiriä mentiin tammikuu miltei kokonaan.

Pollucom tietysti antaisi vielä paremman selkänojan tähän datan keräämiseen ja sitten näihin laskelmiin. Ehkä sitten sekin menee asennukseen jos ja kun tuon varaajan vaihtoventtiilisysteeminkin hommaan.

 

[juhanahm]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Mites tuo AW10 latailee näillä keleillä. Eli onko laite jatkuvassa toiminnassa vai lataileeko säiliötä ja muuten pelit seis. Itse huomasin että kun ladataan kaksikertaa vuorokaudessa 500l pönttö lämpimäksi niin riittää vallanmainiosti ja COP:n on parempi kuin jatkuvalla käytöllä. Talvea odotellessa..

 

[Zubadan]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Mites tuo AW10 latailee näillä keleillä. Eli onko laite jatkuvassa toiminnassa vai lataileeko säiliötä ja muuten pelit seis. Itse huomasin että kun ladataan kaksikertaa vuorokaudessa 500l pönttö lämpimäksi niin riittää vallanmainiosti ja COP:n on parempi kuin jatkuvalla käytöllä. Talvea odotellessa..

Mihin lämpöön annat pöntön tippua ja kuinka kuumaksi lämmität?
Ohjaus kellolla?

 

[juhanahm]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Käytän käyttöveden lataus toimintaa varaajan lataamiseen. Eli latauksen käynnistää kello (11.00 ja 20.00) eka jakso max 1,5h ja toinen olikohan se 2,5h. Käyttöveden pyynti ilman vastusta on 49/55 eli aika kuumaksi ajetaan. Pönttö jäähtyy mitä jäähtyy eli masteri on kello.
Saisihan tuon tehtyä lämpötila anturilla ohjatuksi, mutta vaatis hiukan vaivannäköä. Pumppu pitäisi laittaa vakiolämpötila pyyntiin (onnistuu helposti) ja sitten tehdä vaikka oumannin tai termarin kautta ohjaus VILP:lle ( VILP:ssä voi pakottaa lämmityksen päälle ulkoisella ohjauksella). Voishan tollasen vaikka kevääksi väsätä, nyt on ollut vaan muuta puuhaa niin paljon ettei kerkiä.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Mites tuo AW10 latailee näillä keleillä. Eli onko laite jatkuvassa toiminnassa vai lataileeko säiliötä ja muuten pelit seis.

Varaajan lämpötilan mukaan pumppua käynnistellään ja sammutetaan. Ohjausyksikkö mittaa sekä varaaja yläosan ja alaosan lämpötilaa ja käynnistää pumpun sen mukaan. Nyt minulla on yläanturi varaajan yläosan mittataskussa ja ala-anturi siinä varaajan keskivaiheella, pyynti on 53C/42C. Tällä hetkellä ei ole vastuksia päällä.

Ohjaan tällä hetkellä lämmönvaihtimelta tulon varaajaan siihen varaajan keskelle, jolloin kun ohjausyksikkö päättää lämmittää alaosan (lämpötilaero 3C asetettuun, eli tässä tapauksessa 39C) niin se alaosa vain lämpiää. Mutta kun yläosaa pitää lämmittää, niin silloin lämmitetään koko varaaja 53C asteeseen. Käytännössä varaajan yläosa lämpenee 54C asteiseksi sitten lopulta. Yläosan lämmittämisen kohdalla käy niin, että hetken aikaa on varaajan yläosassakin sitten jotain 40C-44C kunnes pumpulta alkaa tulla tuota lämpimämpää tuonne alaosan puolelle, josta se sitten kohoaa yläosaan. Saunomiseen ja pitempiaikaiseen suihkussa olemiseen pitää varautua hiukan etukäteen, ettei tuo lämmityssyklin vaihe osu kohdalle just silloin. Käytännössä pistän vastukset päälle varuiksi.

Pumppu on käynyt 3h-8h vuorokaudessa lokakuun puolella, käynnistyskertoja on ollut 6-11 per vrk. ON/OFF pumpusta on kyse.

 

[juhanahm]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Miten käyvät kiertovesipumput. Eli VILP:n ja vaihtimen välinen pumppu ja vaihtimen ja varaajan välinen pumppu. Olikos yhteensä kaksi. Onko pumput lukittu VILP:n käyntiin vai käyvätkö aina

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Miten käyvät kiertovesipumput. Eli VILP:n ja vaihtimen välinen pumppu ja vaihtimen ja varaajan välinen pumppu. Olikos yhteensä kaksi. Onko pumput lukittu VILP:n käyntiin vai käyvätkö aina.

Kaksi on, siinä glykolipiirissä yksi ja varaajan ja lämmönvaihtimen välissä toinen. Uusimpaan prommiin tuota ohjausta muutettiin siten, että kiertovesipumput käynnistyvät (muistaakseni) 5 sekuntia ennen kompressorin käynnistämistä ja sammuvat samaisen 5 sekuntia kompressorin sammuttamisesta. Vanhemmissa versioissa nuo ajat olivat pidempiä, muistaakseni jotain 10-15 sek.

Asiasta toiseen: tuossa ohjausboxissa näyttäisi olevan tosiaan tuon vaihtoventtiilin ohjauskin, eli yläosan ja alaosan lämmittäminen periaatteessa onnistuu erikseen. Lämpöpumpun toimittaja ei tuota hoksannut/tiennyt enkä minä sitä myöskään hoksannut, kun vasta nyt vähän myöhemmin. Jos tuo olisi ollut ajoissa tiedossa, niin olisin hommannut tarvittavat venttiilit ja moottorit sekä putkittanut varaajan tulot/lähdöt jo systeemin asennusvaiheessa. Nyt se on hankalampaa, kun lämmitysvedet täytyy laskea pois, kun tuo yksi tarvittava yhde on tulpattu eikä sulutettu. Muissa lähdöissä/tuloissa on sulut. Noh, ehkä ensi kesänä sitten.

Tämä pumppu ja varaaja on siis ON/OFF vaihtoventtiilijärjestelmä. Onkohan mihinkään tätä samaa systeemiä asennettu jo asennusvaiheessa vaihtoventtiili-järjestelmänä?

 

[juhanahm]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Minullahan on vähän vastaavanlainen järjestelmä kuin sinulla. Erona sinuun, minulla ei ole välivaihdinta vaan vesi menee suoraan ulos. Vaihtoventtiili toiminta on käytössä käyttöveden tuotantoon. Varaaja on termax hybrid ja kaikki lähdöt ovat käytössä. VILP on on/off ja tehoja oli 6kw, laitteen merkki on kylläkin eri. Onkos tuosta sinun kytkennästä kaaviota jossain.

PS tuo pumppujen ohjaus on toteutettu järkevästi. Syys mahdolliseen huonoon COP on tuo varaajan sekoittuminen. Jos rupeat putkihommiin niin harkitse myös paluupuolen kytkentää, sillä itse olen saanut parhaan hyötysuhteen talvella. Tuolla kytkennällä saadaan niin viileää paluusta VILP:lle kun siitä yleensä voi saada lämmitysverkostosta.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Onkos tuosta sinun kytkennästä kaaviota jossain.

Tein pikaisesti karkean kaavion, käyttöveden lämmitysvesikierukat tuosta puuttuu, mutta esilämmitys alaosassa ja yläosassa sitten toinen.

Ohessa kaavio.

 

[juhanahm]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Siirtimen ja varaajan välillä on yksi yhteinen paluu, mutta kaksi menoa varaajaan. Minulla on Termaxissa on kaksi paluuta ja silti oli ongelmia sekoittumisen kanssa. Joten luulisi että sinulla tuo tilanne ei ainakaan ole parempi.

Mitäs jos tuon kytkisi niin että lämmitysverkoston paluu menee VILP:n vaihtimen läpi ja vaihtimelta lähtevä vesi lataisi säiliötä tai meni lämmitysverkoston menoksi suoraan. Sitten vaihtoventtiilillä voisi latailla säiliötä vielä erikseen tarpeen mukaan.

Liitteenä oman laitokseni kytkäri

 

[oh5lep]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Kaksi on, siinä glykolipiirissä yksi ja varaajan ja lämmönvaihtimen välissä toinen. Uusimpaan prommiin tuota ohjausta muutettiin siten, että kiertovesipumput käynnistyvät (muistaakseni) 5 sekuntia ennen kompressorin käynnistämistä ja sammuvat samaisen 5 sekuntia kompressorin sammuttamisesta. Vanhemmissa versioissa nuo ajat olivat pidempiä, muistaakseni jotain 10-15 sek.

Asiasta toiseen: tuossa ohjausboxissa näyttäisi olevan tosiaan tuon vaihtoventtiilin ohjauskin, eli yläosan ja alaosan lämmittäminen periaatteessa onnistuu erikseen. Lämpöpumpun toimittaja ei tuota hoksannut/tiennyt enkä minä sitä myöskään hoksannut, kun vasta nyt vähän myöhemmin. Jos tuo olisi ollut ajoissa tiedossa, niin olisin hommannut tarvittavat venttiilit ja moottorit sekä putkittanut varaajan tulot/lähdöt jo systeemin asennusvaiheessa. Nyt se on hankalampaa, kun lämmitysvedet täytyy laskea pois, kun tuo yksi tarvittava yhde on tulpattu eikä sulutettu. Muissa lähdöissä/tuloissa on sulut. Noh, ehkä ensi kesänä sitten.

Tämä pumppu ja varaaja on siis ON/OFF vaihtoventtiilijärjestelmä. Onkohan mihinkään tätä samaa systeemiä asennettu jo asennusvaiheessa vaihtoventtiili-järjestelmänä?

Itselläni on vastaava järjestelmä. elokuussa 2009 asennettu. Asennuksesta puuttui:
- latauspiirin 3-tieventtiilit
- lämmityspiirin shunttiventtiili oli 3-tie, ei 4-tie
Nämä asennutin toimittajalla myöhemmin kun totesin niiden kuuluvan järjestelmään.

Lisäksi itse laitoin lämmityspiirin shunttiventtiilin toimilaitteeseen rajakytkimen, jolla viivästetään varaajan yläosan kuumemman veden käyttöönottoa lämmitykseen.

En lukenut kaikkia viestejä, saihan Oilon EVIn toimimaan vai oliko joku muu syy? Itselläni oli kylmäainetta tehtaan jäljiltä liikaa joka aiheutti pressostaattihälyjä jo matalilla lämpötiloilla. Tämän korjauksen jälkeen pressostaattihäly tulee n. 57 asteen paikkeilla. Huoltomies epäili saman vian olevan muissakin samaan aikaan valmistetuissa ulkoyksiköissä.

Muutatin myös lämpimän käyttöveden kytkentää parista syystä: Asennusfirma oli laittanut termostaatin suoraan lähdön yläpuolelle (kuten yleensä näkee olevan). Tästä asennuksesta aiheutuu lämpötasku joka sekoittaa termarin toiminan. Toinen lisäys oli esilämmityskierukan käyttöönotto.

Nyt yläosan pyynti 50 ja max lämpö 55, johon järjejestelmä menee omineen lämmitystarpeen niin vaatiessa. Käytännössä kun ulkolämpötila on jossain -15 paikkeilla.
Minulla primäärilisälämpönä öljy: laitan kattilan kuumaksi kun on odotettavissa yli 10 asteen pakkasia. Toki vastukset ovat myös käytettävissä.

Olen tehnyt ulkopuolista logiikkaa hoitamaan paria asiaa:
- sulatusjakson ajaksi siirrytään aina varaajan alaosan lataukseen -> ei kulutetanyläosan kuumaa vettä
- latauspumppuja ohjataan erikseen: siirtopiirin pumppu lähtee heti käyntiin, mutta varaajan puolen pumppu vasta viiveellä. Tällä saadaan kompura lämmittämään vaihdin sopivan lämpöiseksi jolloin kannattaa siirtää energiaa varaajaan. Muuten lämmitetään varaajan lämpimällä vedellä vaihdin ja todennäköisesti jonkin verran myös siirtopiirin nestettä.

Olen näistä kertonut Oilonille, ja kenties jokupäivä nämä ovat uusissa laitteissa mukana. Ainakin ohjainyksikössä oli yhdelle lähdölle vielä varaus olemassa.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Siirtimen ja varaajan välillä on yksi yhteinen paluu, mutta kaksi menoa varaajaan.

Vaihtimelta tulevissa putkissa on sulkuventtiilit ja tällä hetkellä tuo yläosan tulo on suljettuna. Vaihtimelle tosiaan menee vain yksi putki sieltä varaajan alaosasta.

Mitäs jos tuon kytkisi niin että lämmitysverkoston paluu menee VILP:n vaihtimen läpi ja vaihtimelta lähtevä vesi lataisi säiliötä tai meni lämmitysverkoston menoksi suoraan. Sitten vaihtoventtiilillä voisi latailla säiliötä vielä erikseen tarpeen mukaan.

Varmaan tuokin on mahdollista tehdä, mutta kun tämä pumppu ei ole invertteri, tuosta kytkennästä olisi hyötyä vasta kun ollaan siinä rajoilla, että kaikki pumpulta tuleva energia menisi suoraan talon lämmitykseen. Tai sitten tuo ohjaus menee hiukan monimutkaiseksi, tiedä nyt sitten.

Tuohon sinun kytkentääsi tutustun, jahka kun pääsen koneelle jossa pdf:iä voi katsella.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

En lukenut kaikkia viestejä, saihan Oilon EVIn toimimaan vai oliko joku muu syy?

Oilonin mies sen huomasi pumpulta, kun ei tuo magneettiventtiili näyttänyt olevan päällä. Sitten katsottiin ohjausboxin sisään ja siinähän se sitten lopullisesti selvisi. Kylmäaineen määrää ei tarkistettu kun kerran saatiin tuo muutenkin toimimaan ihan ok. Nyt sitten näkee, miten nuo sulatukset alkavat toimia - tuleeko pressostaattihälyjä samaan malliin kuin vuosi sitten vai jääkö tulematta.

Sinulla on huomattavasti edistyneempi ratkaisu, pitänee kopsata jossain välissä

 

[juhanahm]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Joo ei tämä minunkaan ole invertteri. Verkoston paluupuolen kytkentä on hyvä tilanteessa milloin lämitystarvetta on riittävästi. Minun tapauksessa ulkolämpötilan ollessa jatkuvasti siinä +7 tai alle. Kun keskilämpötila kohoaa yli +7 kannattaa latailla varaajaa. Olen säätänyt lämmitysverkostoni niin että virtaus on yli minimivirtaaman kokoajan. Poikkeustilanteessa jos tulee liian lämmin ja termarit sulkevat patterit TA:n omavoimainen ylivirtausventtiili avautuu ja varmistaa VILP:lle minimivirtauksen.
Onhan tuossa muutamassa aikaisemmassakin keskustelussa ilmennyt että invertterilläkin on alarajansa.

 

[repomies]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Onhan tuossa muutamassa aikaisemmassakin keskustelussa ilmennyt että invertterilläkin on alarajansa.

On, mutta vähäisellä lämmitystarpeella se nyt ei onneksi ole maailmanloppu, jos COP on jotain noin 2 sen sijaan että se olisi vaikkapa vähän päälle 3. Toki olisi kiva, jos ilman kikkailua saisi aina hyvän hyötysuhteen.

 

[Nafta]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Juu, koppijahtiin tuo maalämpöpuolelta tuttu vaihtuvalauhdutus eli vaihtoventtiili on usein paras vaihtoehto.

Eli käyttövesi tehdään erikseen ja lattialaatan lämmitys toisena.
Talviaikaan tietysti tuota kuumakaasun tulistuslämpöä voisi käyttää käyttövedentekoon mutta ilpeissä usein ollaan jo muutenkin tehonloppumisen kanssa tekemisissä jolloin käyttövesien teko on edullisinta ihan suoralla sähköllä.
Yhtälö ei kyllä päde CO2 koneisiin.

Copit ovat aika huimia jos +30c kiertovesi riittää kämpän lämmitykseen.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Syyskuun kokonaiskulutus oli 820 kWh, 27 kWh/d keskiarvolla.

Lokakuun kokonaiskulutus oli 1408 kWh, 45 kWh/d keskiarvolla.
VILP & vastukset 6.10. alkaen lokakuussa 802 kWh, keskiarvolla 33 kWh/d .

Viimevuonna kokonaiskulutus oli 6.10. - 31.10. n. 1770 kwh, k.a. n. 70 kWh/d.
Vastaavana aikana tänä vuonna kokonaiskulutus n. 1200 kWh, k.a. n. 48 kWh/d, ja VILP & vastukset vastaavasti tuo yllä mainitut 802 kWh.

Ohessa kulutusgraafit kulutus ulkolämpötilan funktiona. Tuosta VILP - graafista huomaa, että siinä nollan paikkeilla olevissa ulkolämpötiloissa (yö & päivä k.a.) näyttäisi tulevan piikki ylöspäin: kennon huurtuminen & sulatus. Tämä ilmiö varmaan tulee näkymään vielä paremmin, kun mittapisteitä saa lisää.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Nyt kun on ollut kovempia pakkasia, niin näkee taas miten pumppu pelittää.

Kun pakkasta on ollut enemmän kuin -10C alkaa meidän talon kevyet eristykset näkyä ja pumppu tuppaa olla 24h vuorokaudessa käynnissä. Sinänsä ihan mukava huomata, että vaikka varaajassa on 54C pyynti, niin ohjausyksikkö on kuitenkin sen verran fiksu ettei se kytke vastuksia päälle ihan heti. Näyttää siltä, että vasta kun varaaja viilenee nopeasti niin vastuksetkin menevät päälle.

Tässä on monta hetkeä menty pelkän pumpun avulla, varaajan lämpötila hinautuu pikkuhiljaa korkeammalle, 50C asti on päästy vähän kevyemmillä pakkasilla (-10C-15C) ja kovemmilla pakkasilla, esim. viime yönä, kun oli -22C, on nyt sitten jääty sinne 42C paikkeille. Tuo kuitenkin riittää ihan reilusti kellarin ja kylpyhuoneen lattialämmitykseen (kuisti on säädetty viileämmälle) ja riittää näköjään nipinnapin pattereillekin. Eli nyt yöllä meni pumpun tuotanto ilmeisesti suoraan lämmitykseen ja vastuksiakin oli varmaan jo apuna (ainakin varaajan yläpään lämmitykseen).

Tähän mennessä tässä kuussa on mennyt VILP & vastukset n. 1526 kWh, k.s. 52.7 kwh/d, viimeisten 8 pv:n pakkaskauden aikana on mennyt 570 kWh, k.a. 81.4 kWh/d. Mukana on kylläkin kolmen saunomiskerran pesuvedet, yms. kuumaa käyttövettä. Viimeyönä (20:00 - 08:00) meni kulutusennätys tältä "syksyltä" rikki, 49.2 kWh - saa nähdä, mennäänkö tänään yli 100 kWh:n vuorokaudessa.

Keskiviikkona sitten saan marraskuun kokonaiskulutuksen pulkkaan. Tähän menessä kokonaissähköä on mennyt 2016 kWh, josta käyttösähkön osuus on 491 kWh (24.9%) ja lämmityksen (suoraan) tuo 1526 kWh.

Sen olen kyllä huomannut myös, että minun ei kannata olla siellä koko ajan säätämässä - kyllä tuo pumpun ohjausyksikkö vaikuttaa kuitenkin minua fiksummalta

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Lokakuun kokonaiskulutus oli 1408 kWh, 45 kWh/d keskiarvolla.
VILP & vastukset 6.10. alkaen lokakuussa 802 kWh, keskiarvolla 33 kWh/d .

Marraskuun kokonaiskulutus oli 2218 kWh, 73,9 kWh/d keskiarvolla.
VILP & vastukset marraskuussa veivät 1681 kWh, 53,6 kWh/d keskiarvolla.

Viimeyönä käytiin taas tuolla -18C parhaimmillaan, mutta yhdessä tunnissa lämpötila nousi sitten -10C:een. Pumppukin oli sitten päässyt jo hiukan lepäämään jossain välissä. Nyt mennään taas pelkän pumpun avulla.

Ohessa sitten kokonaiskulutuksen graafi, tällä kertaa sillä vertaan tuossa 1H20101 (vuoden alkupuoli) mittapisteitä nyt 2H2010 (vuoden loppupuoli) mittapisteisiin. Muutosta on . Toinen graafi on sitten VILP&vastukset ottama sähkö vs. ulkolämpötila.

EDIT: Mitä tässä on muuttunut sitten kevään, niin ensinnäkin olen antanut siis pumpun ohjausyksikön nyt säätää tuota lämmitystä ja oma "käsisäätö" on nyt jäänyt kokonaan pois - mitä nyt napsautan ennen saunomista vastuksen päälle, jotta saan varaajan yläpään kuumaksi. Itseasiassa saunapäivät ovat tuolta kuvaajista arvattavissa. Toinen asia on se, että olen tiivistänyt ikkunoita ja sitten säätänyt IV:n tulo/poisto-suhdetta hiukan pienemmälle. Nyt revitään vähemmän raakaa ilmaa ulkoa sisään ohi IV-koneen. Sitten olen eristänyt sekä IV-poisto/tuloputket IV-koneelle - muutama metrihän noita on teknisessä tilassa - että noita varaajan putkia. Tekninen tila on vähän viileämpi nykyään eikä sitäkään lämpöä puhalleta ulos enää samassa mitassa kuin ennen. Kun olen seurannut tuon IV-koneen kulutusta, niin tällä hetkellä se vie 32W jatkuvaa tehoa. Kovimmillakaan pakkasilla ei tuo esilämmitysvastus näyttänyt menevän päälle, joko se on rikki tai sitten siinä on jotain älyä kennon huurtumisen tunnistamisessa. Aika tasaiseen se on kyennyt puhaltamaan >20C ilmaa taloon vesipatterin kautta meillä, ehkä juuri tuon takia meillä ei ole tarvinnut sitten noita huoneitten vesipattereita vastaavasti pitää kovin kuumina.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Kun olen seurannut tuon IV-koneen kulutusta, niin tällä hetkellä se vie 32W jatkuvaa tehoa. Kovimmillakaan pakkasilla ei tuo esilämmitysvastus näyttänyt menevän päälle, joko se on rikki tai sitten siinä on jotain älyä kennon huurtumisen tunnistamisessa. Aika tasaiseen se on kyennyt puhaltamaan >20C ilmaa taloon vesipatterin kautta meillä, ehkä juuri tuon takia meillä ei ole tarvinnut sitten noita huoneitten vesipattereita vastaavasti pitää kovin kuumina.

Juuei kyllä IV koneen etuvastus vieläkään näytä hehkuvan, mutta piti sitten muuttaa patterikäyrää vähän kuumempaan suuntaan, pirtti kun alkoi viiletä liikaa. Eli sitten mennään enemmän suorasähkön suuntaan, kun pumppu ei valitettavasti kykene vastaamaan talon lämmöntarpeisiin.

Täällä Tampereella on lämpötilat heiluneet nyt neljän vuorokauden aikana -15 ... -21 välillä ja tuultakin on ollut. Joulukuun lämmityksen keskikulutus on nyt 14 päivän seurannalla n. 87 kWh/d, viimeiset neljä vrk 116 kWh/d, kun kymmenen päivää sitä ennen meni vielä 75 kWh/d .

Nyt tarkenee taas vaimokin sisällä ilman untuvatakkia, villasormikkaita ja peiton alle menoa.

EDIT: Tulipa mieleen, että kun meidän talo ei ole niin tiivis (vieläkään), niin ilmanvaihdon tuloilman suodatin voipi tukkeutuessaan vaikuttaa siihen, että ulkoilmaa revitään enemmän raakana rakenteista. Niinpä vaihdoin suodattimet - olihan jo puoli vuotta mennytkin edellisestä vaihdosta. Katsotaanpa nyt mitä se mahtoi vaikuttaa. Edelleen on ehkä liikaakin muuteltavia parametreja, nimittäin kellarikerroksen lattiapiirejäkin tässä säätelen.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Marraskuun kokonaiskulutus oli 2218 kWh, 73,9 kWh/d keskiarvolla.
VILP & vastukset marraskuussa veivät 1681 kWh, 53,6 kWh/d keskiarvolla.

Joulukuun kokonaiskulutus oli 3811 kWh, 122,9 kWh/d keskiarvolla, joulukuun lämpötilan keskiarvo (omilla mittapisteillä) oli -12,7 C.
VILP& vastukset veivät 3192 kWh, 103 kWh/d keskiarvolla.

Vertailun vuoksi joulukuussa 2009 meni kokonaissähköä 3830 kWh.

Ohessa graafit VILP&vastukset kulutus per vrk vs. ulkolämpötila ja vertailu alkuvuosi 2010 vs. loppuvuosi 2010, kokonaiskulutus per vrk vs. ulkolämpötila.

Kun joulun tienoilla ennustettiin kireämpiä kuin -25C pakkasia niin odotin, että pumppu olisi mennyt levolle. Eipä vaan mennyt, tönön seinä taitaa vuotaa sen verran, että ulkolämpötila-anturi ei mennyt -25C alle - tai sitten meillä tosiaan vain -25C ulkona. Jeps, reipasta talvea on täällä pidellyt.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Joulukuun kokonaiskulutus oli 3811 kWh, 122,9 kWh/d keskiarvolla, joulukuun lämpötilan keskiarvo (omilla mittapisteillä) oli -12,7 C.
VILP& vastukset veivät 3192 kWh, 103 kWh/d keskiarvolla.

Vertailun vuoksi joulukuussa 2009 meni kokonaissähköä 3830 kWh.

Tammikuun kokonaiskulutus oli 3185 kWh, 103 kWh/d keskiarvolla, tammikuun lämpötilan keskiarvo (omilla mittapisteillä) oli -7,2 C.
VILP & vastukset veivät 2550 kWh, 82 kWh/d keskiarvolla.

Tammikuussa 2010 meni kokonaissähköä 4935 kWh, eli tänä vuonna kulutus oli vain 64,5 % tammikuun 2010 kulutuksesta, vastaavasti lämpötilan keskiarvo oli v. 2010 tammikussa -13 C.

Ymmärsin tuossa tammikuun alussa katsastaa ilmanvaihtokoneen sisääntulon säleikön ja aika tukossa se oli. Heti kun ilma pääsi virtaamaan paremmin, näköjään tuo kulutuskin pompsahti n. 10 kWh/d. Ilmanvaihdolla on siis ihan merkittävä vaikutus energian kulutukseen. Näkyy graafeissa.

Ohessa graafit VILP&vastukset kulutus per vrk vs. ulkolämpötila ja vertailu alkuvuosi 2010 vs. loppuvuosi 2010 vs. alkuvuosi 2011, kokonaiskulutus per vrk vs. ulkolämpötila.

EDIT: vuoden liukuva kokonaiskulutuksen summa on nyt (helmikuu 2010 - tammikuu 2011) 21554 kWh/a

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Tammikuun kokonaiskulutus oli 3185 kWh, 103 kWh/d keskiarvolla, tammikuun lämpötilan keskiarvo (omilla mittapisteillä) oli -7,2 C.
VILP & vastukset veivät 2550 kWh, 82 kWh/d keskiarvolla.

Helmikuun kokonaiskulutus oli 3648 kWh, 130 kWh/d keskiarvolla, helmikuun lämpötilan keskiarvo (omilla mittapisteillä) oli -12,8 C.
VILP & vastukset veivät 3061 kWh, 109 kWh/d keskiarvolla.

Helmikuussa oli pitkä jakso kovia pakkasia, öisin/aamuisin välillä -30C niin että VILP sammutti itsensä (sammutti yleensä siinä -27C paikkeilla, käynnistyi omia aikojaan kuitenkin jo -25C:ssa). Samoin IV-kone hehkutti ilman esilämmitystäkin kirjanpitoni mukaan parhaimmillaan 3-4 kWh vuorokaudessa. Tilanne näkyy graafeissa.

Vuonna 2010 helmikuussa meni 3501 kWh, lämpötilan keskiarvo -9,1C

Ohessa kokonaiskulutus ulkolämpötilan funktiona (vertailu kevät 2010, syksy 2010) ja VILP&vastukset vs. ulkolämpötila.

EDIT: Vuoden liukuva kokonaiskulutus on helmikuun jälkeen 21609 kWh/a

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Helmikuun kokonaiskulutus oli 3648 kWh, 130 kWh/d keskiarvolla, helmikuun lämpötilan keskiarvo (omilla mittapisteillä) oli -12,8 C.
VILP & vastukset veivät 3061 kWh, 109 kWh/d keskiarvolla.

Maaliskuussa kokonaiskulutus oli 2121 kWh, 68 kWh/d keskiarvolla, maaliskuun lämpötilan keskiarvo (omilla mittapisteillä) oli -2,2C.
VILP & vastukset veivät 1698 kWh, 54,8 kWh/d keskiarvolla.

Vuonna 2010 maalikuussa meni 2606 kWh (83 kWh/d keskiarvolla), lämpötilan keskiarvo -3,4C.

Vuoden liukuva kokonaiskulutus on maaliskuun jälkeen 21170 kWh, elli nyt oltaisiin korjatussa tavoitteessa.

Ohessa sitten ne perinteiset graafit.

 

[ekomies]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Oliko sinulla eriteltynä (omat mittarit?) VILPin ja vastusten kulutukset?

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Minulla ei ole erillisiä kWh mittareita vastuksille ja VILP:ille. Vastukset ovat VILP:in ohjausboxin takana, ts. ohjain napsauttaa noita vastuksia sen mukaan, mitä se haistelee varaajan tilasta ja trendeistä. Ohjausboxista saa kyllä tiedon, kuinka monta tuntia vastuksia on ollut käytössä mutta ei eriteltynä, oliko yksi vaiko molemmat vastukset päällä.

BTW, minulla on varaajassa yäpään pyyntinä 54C ja lämmönvaihtimelta tulo varaajaan varaajan keskelle, niin näillä nykyisillä pikkupakkasilla ja -lämpimillä VILP lämmittää tuota alaosaa johonkin 55C:een ja yläpää lämpiää sitten siinä sivussa 54C:een. Alaosan lämpötilatavoite on tällä hetkellä 44C, 3C on sitten se raja erotukselle, kun pumppu herää lämmittämään. Hyvin on näillä säädöillä pumppu pelittänyt, varmaan noissakin jotain optimointia olisi tehtävissä. Lattiapiiriin on mennyt maksimissaan 35C asteista mutta patteriverkkoon on tarvittu kovimmilla pakkasilla lähemmäksi 50C asteista vettä. Tuo 44C oli sellainen hiharavistus kompromissi näiden eri piirien tarpeisiin.

Tarkoitus olisi asennuttaa vaihtoventtiilit & tarvittavat putkitukset vaihtoventtiilikoneeksi tässä kesällä. Silloin varaajan ylä- ja alaosaa voi lämmittää erikseen eikä koko varaajan tilavuutta tarvitse lämmittää maksimiin, cop paranee varmasti.

 

[ekomies]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Minulla ei ole erillisiä kWh mittareita vastuksille ja VILP:ille. Vastukset ovat VILP:in ohjausboxin takana, ts. ohjain napsauttaa noita vastuksia sen mukaan, mitä se haistelee varaajan tilasta ja trendeistä. Ohjausboxista saa kyllä tiedon, kuinka monta tuntia vastuksia on ollut käytössä mutta ei eriteltynä, oliko yksi vaiko molemmat vastukset päällä.

BTW, minulla on varaajassa yäpään pyyntinä 54C ja lämmönvaihtimelta tulo varaajaan varaajan keskelle, niin näillä nykyisillä pikkupakkasilla ja -lämpimillä VILP lämmittää tuota alaosaa johonkin 55C:een ja yläpää lämpiää sitten siinä sivussa 54C:een. Alaosan lämpötilatavoite on tällä hetkellä 44C, 3C on sitten se raja erotukselle, kun pumppu herää lämmittämään. Hyvin on näillä säädöillä pumppu pelittänyt, varmaan noissakin jotain optimointia olisi tehtävissä. Lattiapiiriin on mennyt maksimissaan 35C asteista mutta patteriverkkoon on tarvittu kovimmilla pakkasilla lähemmäksi 50C asteista vettä. Tuo 44C oli sellainen hiharavistus kompromissi näiden eri piirien tarpeisiin.

Tarkoitus olisi asennuttaa vaihtoventtiilit & tarvittavat putkitukset vaihtoventtiilikoneeksi tässä kesällä. Silloin varaajan ylä- ja alaosaa voi lämmittää erikseen eikä koko varaajan tilavuutta tarvitse lämmittää maksimiin, cop paranee varmasti.

Samoilla aatoksilla ollaan. Yhtään lämpimämpää vettä ei kannata VILPillä tehdä mitä ei tarvitse, muuten hyötysuhde kärsii.
Sinulla tuo patteriverkko vaatii omansa kylmemmillä keleillä, sille ei voi mitään.

 

[Espejot]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Yhtään lämpimämpää vettä ei kannata VILPillä tehdä mitä ei tarvitse, muuten hyötysuhde kärsii.

Nostamalla virtausta saisi painettua veden lämpötilaa alas muutaman asteen mutta dt vastaavasti pienenisi - mikäköhän vaikutus tuolla olisi copeloihin?

 

[Adamooppeli]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Millaisia pattereita kansikatilla on tuossa talossa, onko 1-levyisiä? Patteriverkko ei ole kuitenkaan huonoimmasta päästä, koska tulet toimeen 50C max menovedellä.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 (EVI) + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Millaisia pattereita kansikatilla on tuossa talossa, onko 1-levyisiä?

Tyypillisesti kaksilevyisiä, aulassa kolmilevyinen (leveys 50 cm) ulko-oven vieressä ikkunan alla. Yksilevyisiäkin on muutama, yksi yläkerran pikkuvessassa ja yksi portaikossa, joka alunperin oli lämmittämätön (ja onhan se talvella viileä vieläkin, brr). Asuinhuoneiden patterit ovat ikkuna-aukkojen levyisiä.

Meidän tilanteeseen varmasti vaikuttaa se, että IV-koneessamme on vesipatteri, jolla saan asuinhuoneisiin lämpöä tuloilman mukana. Jos meillä on sisälämpötila 20C niin tuloilman lämpötila on 22-23C.

Kellarikerroshan meillä on kokonaan lattialämmön piirissä, samoin kuisti ja keskikerroksen pesuhuone.

Autotallissa on kaksimetrinen Purmo, 40cm korkeana - seinän takana on meidän tekninen tila, joka taisi lämmittää enemmän tuota tilaa kuin tuo vesipatteri (termostaatti kun oli melkein kiinni).

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Maaliskuussa kokonaiskulutus oli 2121 kWh, 68 kWh/d keskiarvolla, maaliskuun lämpötilan keskiarvo (omilla mittapisteillä) oli -2,2C.
VILP & vastukset veivät 1698 kWh, 54,8 kWh/d keskiarvolla.

Huhtikuussa kokonaiskulutus oli 1192 kwh, 40 kWh/d keskiarvolla, huhtikuun lämpötilan keskiarvo (omilla mittapisteillä) oli +5,2C.
VILP & vastukset veivät 816 kWh, 27.2 kWh/d keskiarvolla.

v 2010 huhtikuussa meni sähköä (kokonaiskulutus) 1492 kWh, 50 kWh/d keskiarvolla, keskilämpötila oli +3,9C.

Nyt vuoden liukuva kokonaiskulutus on 20859 kWh.

Aurinko lämmittää ihan kivasti niin, että meillä on ollut 23C sisälämpötila ihan vain auringon takia. Kun aurinko paistaa kuistille likimain koko päivän, niin sillä lämmittää melkein koko tönön.

Ohessa sitten taas graafit kokonaiskulutuksesta vs. ulkolämpötila ja VILP & vastukset vs. ulkolämpötila.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Huhtikuussa kokonaiskulutus oli 1192 kwh, 40 kWh/d keskiarvolla, huhtikuun lämpötilan keskiarvo (omilla mittapisteillä) oli +5,2C.
VILP & vastukset veivät 816 kWh, 27.2 kWh/d keskiarvolla.

Toukokuussa kokonaiskulutus oli 769 kWh, 24.8 kWh/d keskiarvolla, toukokuun lämpötilan keskiarvo (taas kerran omilla mittapisteillä) oli +9.8C.
VILP & vastukset veivät 433kWh, 14.0 kWh/d keskiarvolla.

v. 2010 toukokuussa meni sähköä (kokonaiskulutus) 926 kWh, 29.6 kWh/d, keskilämpötila +11.1C.

Vuoden liukuva kokonaiskulutus on nyt toukokuun jälkeen 20708 kWh.

Ohessa graafit kokonaiskulutuksesta vs. ulkolämpötila ja VILP & vastukset vs. ulkolämpötila.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Toukokuussa kokonaiskulutus oli 769 kWh, 24.8 kWh/d keskiarvolla, toukokuun lämpötilan keskiarvo (taas kerran omilla mittapisteillä) oli +9.8C.
VILP & vastukset veivät 433kWh, 14.0 kWh/d keskiarvolla.

Kesäkuussa kokonaiskulutus oli 427 kWh, 14,2 kWh/d keskiarvolla, kesäkuun lämpötilan keskiarvo (taas kerran omilla mittapisteillä) oli +16,5C.
VILP & vastukset veivät 166 kWh, 5,5 kWh/d keskiarvolla.

v. 2010 kesäkuussa meni sähköä (kokonaiskulutus) 590 kWh, keskiarvolla 19,8 kWh/d, keskilämpötila +14,3C.

Vuoden liukuva summa (kokonaiskulutus) on 20536 kWh.

Ohessa graafit kokonaiskulutuksesta vs. ulkolämpötila ja VILP & vastukset vs. ulkolämpötila.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Kesäkuussa kokonaiskulutus oli 427 kWh, 14,2 kWh/d keskiarvolla, kesäkuun lämpötilan keskiarvo (taas kerran omilla mittapisteillä) oli +16,5C.
VILP & vastukset veivät 166 kWh, 5,5 kWh/d keskiarvolla.

Heinäkuussa kokonaiskulutus oli 393 kWh, 12,7 kWh/d keskiarvolla.
VILP & vastukset veivät 127 kWh, 4,1 kWh/d keskiarvolla.

Vuonna 2010 heinäkuussa meni 379 kWh (kokonaiskulutus), 12,2 kWh/d keskiarvolla.

Vuoden liukuva kokonaiskulutuksen summa on nyt 20550 kWh/vuosi.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Heinäkuussa kokonaiskulutus oli 393 kWh, 12,7 kWh/d keskiarvolla.
VILP & vastukset veivät 127 kWh, 4,1 kWh/d keskiarvolla.

Elokuussa kokonaiskulutus oli 525 kWh, 16,9 kWh/d keskiarvolla. Vuorokauden lämpötilan keskiarvo omilla mittapisteillä oli +16,0C.
VILP & vastukset veivät 171 kWh, 5,5 kWh/d keskiarvolla.

Vuonna 2011 elokuussa kokonaiskulutus oli 558 kWh, 18,4 kWh/d keskiarvolla, keskilämpötila +16,6C.

Vuoden liukuva kokonaiskulutuksen summa on nyt 20517 kWh/vuosi.

Ohessa graafit kokonaiskulutuksesta vs. ulkolämpötila ja VILP&vastukset vs. ulkolämpötila.

Kokonaiskulutuksesta sen verran, että mehujen ja hillojen keittäminen ovat nostaneet joidenkin vuorokausien kokonaiskulutuslukemia ihan merkittävästi. Nyt on kelitkin sen verran viilentyneet, että otin IV-koneesta kesäpellit pois. Samoin pistin patteriverkon kiertovesipumpunkin päälle, jotta IV-koneen vesipatteri saisi myös sitten lämmitysvetensä. Syksy tulee, ihan väkisin

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Elokuussa kokonaiskulutus oli 525 kWh, 16,9 kWh/d keskiarvolla. Vuorokauden lämpötilan keskiarvo omilla mittapisteillä oli +16,0C.
VILP & vastukset veivät 171 kWh, 5,5 kWh/d keskiarvolla.

Syyskuussa kokonaiskulutus oli 695 kWh, 23,2 kWh/d keskiarvolla. Vuorokauden lämpötilan keskiarvo omilla mittapisteillä oli +12,7C.
VILP & vastukset veivät 308 kWh, 10,3 kWh/d keskiarvolla.

Vuonna 2010 syyskuussa kokonaiskulutus oli 820 kWh, 27,3 kWh/d keskiarvolla, keskilämpötila +10,9C.

Vuoden liukuva kokonaiskulutuksen summa on nyt 20392 kWh/vuosi. VILP:ille ja vastuksille asennettiin 6.10.2010 oma kulutusmittarinsa. Tähän päivään mennessä (3.10.) on mennyt 15055 kwh. Kun ennen remonttia öljyä meni vuodessa tavallisesti n. 3000l niin ehkä tässä uskaltaa sanoa, että lämmitykseen käytetty energiamäärä on puolittunut.

Käyttösähköä tässä ajassa on mennyt n. 5200 kwh, osuus n. 25% kokonaiskulutuksesta.

Ohessa graafit kokonaiskulutuksesta vs. ulkolämpötila ja VILP&vastukset vs. ulkolämpötila.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Syyskuussa kokonaiskulutus oli 695 kWh, 23,2 kWh/d keskiarvolla. Vuorokauden lämpötilan keskiarvo omilla mittapisteillä oli +12,7C.
VILP & vastukset veivät 308 kWh, 10,3 kWh/d keskiarvolla.

Lokakuussa kokonaiskulutus oli 1144 kWh, 36,9 kWh/d keskiarvolla. Vuorokauden lämpötilan keskiarvo omilla mittapisteillä oli +6,7C.
VILP & vastukset veivät 690 kWh, 22,3 kWh/d keskiarvolla.

Vuonna 2010 lokakuussa kokonaiskulutus oli 1407 kWh, 45,4 kWh/d keskiarvolla, keskilämpötila +4,2C.

Vuoden liukuva kokonaiskulutuksen summa on nyt 20128 kWh/vuosi. Vastaavasti käyttösähköä on kulunut 5227 kwh, osuus n. 26% kokonaiskulutuksesta. Lämmitykseen (VILP&vastukset) on siten mennyt 14901 kWh. Tämän vuoden lokakuu oli siis merkittävästi lämpimämpi kuin vuosi sitten ja se näkyy myös näissä liukuvissa luvuissa.

Ohessa graafit kokonaiskulutuksesta vs. ulkolämpötila ja VILP&vastukset vs. ulkolämpötila.

 

[kansikatti]

Vs: Saarisen AW10 + 500l Hybridivaraaja Tampereella

Lokakuussa kokonaiskulutus oli 1144 kWh, 36,9 kWh/d keskiarvolla. Vuorokauden lämpötilan keskiarvo omilla mittapisteillä oli +6,7C.
VILP & vastukset veivät 690 kWh, 22,3 kWh/d keskiarvolla.

Marraskuussa kokonaiskulutus oli 1428 kWh, 49,4 kWh/d keskiarvolla. Vuorokauden lämpötilan keskiarvo omilla mittapisteillä oli +3,8C.
VILP & vastukset veivät 990 kWh, 33,0 kWh/d keskiarvolla.

Vuonna 2010 marraskuussa kokonaiskulutus oli 2218 kWh, 73,9 kWh/d keskiarvolla, keskilämpötila -3,3C.

Vuoden liukuva kokonaiskulutuksen summa on nyt 19392 kWh/vuosi. Vastaavasti käyttösähköä on kulunut 5190 kwh, osuus n. 26,8% kokonaiskulutuksesta. Lämmitykseen (VILP&vastukset) on siten mennyt 14202 kWh. Kulunut marraskuukin oli siis merkittävästi lämpimämpi kuin vuosi sitten ja se näkyy myös näissä liukuvissa luvuissa, kokonaiskulutuksen likuvassa summassa on yli 800 kwh ero ja vastavasti lämmitykseen menneen sähkönkulutuksen liukuvassa summassa ero 700 kWh.

Ohessa graafit kokonaiskulutuksesta vs. ulkolämpötila ja VILP&vastukset vs. ulkolämpötila.