Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Nuo vanhat hiilivoimalaitokset ovat kyllä sellaista teknologiaa, että enpä laskisi noiden varaan varavoimalaitteena. Ne on tarkoitettu pitkiin jatkuviin ajorupeamiin ja syksyisin niitä maanitellaan jopa viikkokausia käyntiin kesäseisokista. Kesällä sitten vähintään monikymmenpäinen joukko ukkoja yrittää korjata viat ja huoltaa/vaihtaa kuluvat osat. Kattilat noista alkavat vuotaa vähän väliä ja niitä sitten hitsaillaan äärimmäisen haastavissa oloissa (jos sattuu käyttöjaksolla, seisokki on pitkä jäähdytyksineen, testeineen ja uudelleenkäynnistyksineen). Turbiiniviat ovat vielä astetta hankalampia, laitos voi joutua seisomaan kuukausia varaosia odoteltaessa. Normaalikäyttökin edellyttää aikamoista käyttöhenkilöstön määrää ja heidän seisottamisensa vain varalla tulee varsin kalliiksi.Kyllä sitä pidettiin typeränä toimena jo silloin. Ja juuri niistä syistä sitä pidettiin typeränä että voi tulla päivä kun sitä tarvitaan. Ensi talvena se päivä voi tulla.
Jotka itse asiassa ovatkin osuvampi ratkaisu ajoittaisen sähköpulan nitistämiseen kuin ydinvoimalat (jos unohtaa CO2-päästöt). Aggregaatin saa käymään juuri silloin, kun sähköä ei verkosta saa eikä kukaan käytä sitä muulloin. Vanha ydinvoimala, jonka huolto- ja päivitystoimepiteistä on pitkään laistettu, kun ne on ollut jo pitkään tarkoitus ajaa alas, tuottavat suhteessa turhan vähän silloin, kun sähköstä on todellista pulaa ja painavat vain hintaa alas ja tuottavat alalle tappioita, kun sähköä on tarjolla runsaasti. Ja sähkön tarjontahan vaihtelee Saksassa todella runsaasti ja nopealla syklillä. Lakkautuslistalla oleva ydinvoimalaitos tuskin edes on enää kovin luotettava, joten aggregaatti olisi hyvä olla joka tapauksessa, jos laitos sattuisikin pettämään.Saksan energiakäänne kohti aggrekaatteja.
Tuolla on mainittu että 12% kaasusta käytetään sähkön tuotantoon ja tällähetkellä 6% saksan sähkösta on tuotettu noilla kolmella voimalalla. Onko se sitten paljon vai vähän? Jutun perusteella sähköyhtiöille korkea sähkönhinta passaa.Jotka itse asiassa ovatkin osuvampi ratkaisu ajoittaisen sähköpulan nitistämiseen kuin ydinvoimalat (jos unohtaa CO2-päästöt). Aggregaatin saa käymään juuri silloin, kun sähköä ei verkosta saa eikä kukaan käytä sitä muulloin. Vanha ydinvoimala, jonka huolto- ja päivitystoimepiteistä on pitkään laistettu, kun ne on ollut jo pitkään tarkoitus ajaa alas, tuottavat suhteessa turhan vähän silloin, kun sähköstä on todellista pulaa ja painavat vain hintaa alas ja tuottavat alalle tappioita, kun sähköä on tarjolla runsaasti. Ja sähkön tarjontahan vaihtelee Saksassa todella runsaasti ja nopealla syklillä. Lakkautuslistalla oleva ydinvoimalaitos tuskin edes on enää kovin luotettava, joten aggregaatti olisi hyvä olla joka tapauksessa, jos laitos sattuisikin pettämään.
Saksassa vain on sellainen sähköntuotantopaletti, että välillä suuri joukko tuulivoimaloita joudutaan pysäyttämään, jottei liikatuotanto romauta verkkoa ja kesällä sama koskee välillä aurinkovoimaakin. Kaasu on joustavana sopinut mainiosti tuohon täydentäjäksi, mutta ydinvoiman kankeus pakottaisi sitten pysäyttämään entistä suuremman määrän tuulivoimaa entistä useammin (ja sama pätee paneeleihin). Saksassa on vielä "nerokkaasti" säädetty rahakorvauksia sellaiselle uusuituvalle energialle, joka jää tuottamatta, kun verkkoon ei voi enempää tunkea. Ydinvoima on noissa oloissa entistä raskaampi taloudellinen taakka(!).Tuolla on mainittu että 12% kaasusta käytetään sähkön tuotantoon ja tällähetkellä 6% saksan sähkösta on tuotettu noilla kolmella voimalalla. Onko se sitten paljon vai vähän? Jutun perusteella sähköyhtiöille korkea sähkönhinta passaa.
Olisikohan tuo suunnilleen sähkön kulloinenkin pörssihinta? Tuossa pari linkkiä kokonaisuuteen, https://www.cleanenergywire.org/news/more-renewables-curbed-stabilise-german-power-grid-report, https://windeurope.org/newsroom/news/how-to-operate-wind-farms-under-the-clean-energy-package-rules/. Ei tuo vielä maailmaa kaada, kun vuosittain on kyse selvästi alle miljardin euron korvauksista vuosittain.Mikähän Saksassa on sähkön takuuhinta jos myllyn joutuu sammuttamaan?
Tuleeko kokonaisuuden kannalta halvemmaksi maksaa nuo pysäytyskorvaukset kuin olla välillä kokonaan ilman sähköä?
Ongelma tietenkin on se että jokainen taho miettii vain omalta kannaltaan ja kokonaisuutta ei huomioida.
www.bild.de
Millainen malli mahtaisi olla toimiva tuon korvaajaksi. Jos jokaisesta eri tuotantomuodosta maksettaisiin sen oman tarjoushinnan perusteella, kuka saisi ne halvat sähköt ja kenelle jäisi kalliit? Tehtäisiinkö pörssistä jonkinlainen reaktioaikatesti, se voittaa jolla on nopeimmin nappia painava traderi? Entä varaslähdöt, diskataanko kokonaan jos painaa nappia liian aikaisin, ja sen firman asiakkailta katkaistaan sitten sähköt seuraavaksi vuorokaudeksi? Saako ekan varaslähdön anteeksi, vai mennäänkö kilpajuoksun nykysäännöillä eli diskaus ekasta ennakoinnista?Kyllä on kertakaikkiaan hieno markkinamalli.![]()

Seurataan mielenkiinnolla mitä britit keksivät, hehän taitavat nykyisenkin himmelin taustalla olla. Miksei myös seuraavan?Millainen malli mahtaisi olla toimiva tuon korvaajaksi. Jos jokaisesta eri tuotantomuodosta maksettaisiin sen oman tarjoushinnan perusteella, kuka saisi ne halvat sähköt ja kenelle jäisi kalliit? Tehtäisiinkö pörssistä jonkinlainen reaktioaikatesti, se voittaa jolla on nopeimmin nappia painava traderi? Entä varaslähdöt, diskataanko kokonaan jos painaa nappia liian aikaisin, ja sen firman asiakkailta katkaistaan sitten sähköt seuraavaksi vuorokaudeksi? Saako ekan varaslähdön anteeksi, vai mennäänkö kilpajuoksun nykysäännöillä eli diskaus ekasta ennakoinnista?
Vai lasketaanko hyväksytyistä tarjouksista painotettu keskihinta, jota kaikki maksavat? Myyjille jaetaan ostajien maksama kokonaispotti hyväksyttyjen tarjoushintojen suhteessa? Joku tuollainen voisi ehkä toimiakin...![]()
Itse seuraan kehitystä kauhulla, kun todellisuudessa "hienoa markkinamallia" ei noudateta, vaan siihen on kehitetty merkittäviä anomalioita, jotka puolestaan ovat saaneet tiettyjen konsulttien pään niin sekaisin, että ehdottelevat "korjauksiksi" alkuperäisen mallin vielä vinoutuneempia muutoksia, joissa kaikki ikiaikaiset "maalaisjärjestä" seuraavat rajoitukset kaupankäynnille ja hinnamuodostuksella pyritään korvaamaan katastrofaalisen kestämättömillä entistä hurjemmilla anomalioilla.Seurataan mielenkiinnolla mitä britit keksivät, hehän taitavat nykyisenkin himmelin taustalla olla. Miksei myös seuraavan?

Pessimisti ei pety, vai miten se meni. Mielenkiintoinen case kerrassaan, ja se on varsin totta että kun lähdetään korjailemaan markkinoiden normaalia hinnanmuodostusta (esimerkkinä vaikka nyt etelä-euroopan valtioiden lainojen korot) niin hyvin herkästi tulee rakennettua himmeli, joka on entistä vaarallisempi.Itse seuraan kehitystä kauhulla, kun todellisuudessa "hienoa markkinamallia" ei noudateta, vaan siihen on kehitetty merkittäviä anomalioita, jotka puolestaan ovat saaneet tiettyjen konsulttien pään niin sekaisin, että ehdottelevat "korjauksiksi" alkuperäisen mallin vielä vinoutuneempia muutoksia, joissa kaikki ikiaikaiset "maalaisjärjestä" seuraavat rajoitukset kaupankäynnille ja hinnamuodostuksella pyritään korvaamaan katastrofaalisen kestämättömillä entistä hurjemmilla anomalioilla.
Bensankulutuksen leikkaus ei liene valtakunnan tasolla hirmuisen suuri tekijä, mutta sinänsä kyllä ihan kannatettava tuollainen kattonopeus. Jos ajonopeus tippuu 170 -> 120, niin polttoaineen kulutus osapuilleen puolittuu. Siinä sivussa sitten liikenneturvallisuus vielä paranee roimasti, mistä tulee valtiolle rahallista lisäsäästöä.Moneenkohan kertaan tuo ydinvoimaloiden sulkeminen oikein tutkitaan? Nyt on ilmeisesti ideologia jyrätty ja tutkitaan tarvitaanko niitä oikeasti ja vihreätkin olisivat tekemässä mahdollisesti lehmänkauppoja jos moottoriteille saataisiin kattonopeus. Tälläistä on ainakin huhuttu.![]()
Paraneeko? Saksassa liikenteessä kuolee väkilukuun suhteutettuna yhtä paljon kuin Suomessa ja Hollannissa sekä niukasti enemmän kuin Tanskassa. Ranskassa kuolee reilusti enemmän. Ei vapaat nopeudet siis näy selkeästi tilastoissa.Siinä sivussa sitten liikenneturvallisuus vielä paranee roimasti, mistä tulee valtiolle rahallista lisäsäästöä.
En ole tutustunut Saksan tilastoihin, joten en voi vastaankaan väittää. Mutta heti toki tulee se huomio, että puhut nyt ilmeisesti valtakunnan tason tilastoista. Saksassa on paljon muitakin teitä autobahnien lisäksi. Jos ne pienemmät tiet ovat turvallisempia kuin meikäläiset vastaavat, niin kokonaisuus voi olla samalla tasolla, vaikka motariturvallisuus olisi paljonkin huonompi.Paraneeko? Saksassa liikenteessä kuolee väkilukuun suhteutettuna yhtä paljon kuin Suomessa ja Hollannissa sekä niukasti enemmän kuin Tanskassa. Ranskassa kuolee reilusti enemmän. Ei vapaat nopeudet siis näy selkeästi tilastoissa.
Voi olla, mutta ainakin Suomessa taitaa motarit olla varsin turvallisia.vaikka motariturvallisuus olisi paljonkin huonompi.
www.google.com
^ No se nyt oli kuitenkin vain se lisäbonus. Varsinainen säästö tulee siitä, jos kulutus putoaa puoleen entisestä.
On tuo kyllä jotain aivan käsittämätöntä myyräntyötä ollut saksassa.