Shelly releet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja cleaf
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Minä taas ajattelin että lamppu sekoittaisi Shellyn. Tosiaan, eihän se taida palaa Shellyn kautta.

Mekaanisen sysärin kanssahan ne yleensä kytketään juurikin niin että sähkö hohtolampulle tulee sysärin kelan läpi, ja painike yhdistää nollaan, mutta shelly odottaa kytkennän vaiheeseen, eikä se tarjoa riittävää kuormaa jotta hohtolamppu syttyisi, joten todennäköisesti vaatii alasvestovastuksen nollaan shellyn rinnalle (kuulemma jotkin shellyt ei tykkää siitä alasvetovastuksesta).

Näissä näytti olevan tukeva jousitettu metallilevy jota pitää painaa sisään puolen sentin verran, yhdistää sitten kaksi napaa.
Hienolla santapaperilla hioo ne kärjet jotka yhdistyvät.
 
Shellylle riittää jo 5v potentiaaliero että tulkitsee sw kytkeytymisen, eli käytännössä pitää olla totaalinen on-off
 
Minä taas ajattelin että lamppu sekoittaisi Shellyn. Tosiaan, eihän se taida palaa Shellyn kautta.

Shellyn inputtiin ei voi laittaa mitään muuta kuin kytkimen. Jos laittaa muuta niin ei toimi oikein. Asiaa helpottaa kun ymmärtää että Shellyn inputti ei tunnistele 230VAC jännitettä vaan pikemminkin kytkimen resistanssia pienellä tasajännitteellä ja se ei siedä häiriötekijöitä.
 
Shellyn inputtiin ei voi laittaa mitään muuta kuin kytkimen. Jos laittaa muuta niin ei toimi oikein. Asiaa helpottaa kun ymmärtää että Shellyn inputti ei tunnistele 230VAC jännitettä vaan pikemminkin kytkimen resistanssia pienellä tasajännitteellä ja se ei siedä häiriötekijöitä.
Pitää paikkansa. Rakentelin kerran shellystä sellaisen aikakytkimen, joka haistelee yhden laitteen virtaa ja kun virta katkeaa (laitteen itsensä toimesta), aikakytkin käynnistää toisen laitteen tietyksi jaksoksi. Tuo tosiaan vaati väliin ylimääräisen releen, kun ensimmäisen laitteen käyntiä tarkkailtaan valmiin verkkovirtakäyttöisen orja-anturin avulla (jollainen nyt sattui löytymään hyllystä jäänteenä toisesta projektista; shellyn oma virta-anturikombo olisi kätevämpi tarkoitukseen eikä tarvitse releitä tai kytkininputtien kanssa pähkäilyjä).
 
Taitaa olla niin että sysäri saa jäädä. On ne valot katkaisijoissa mukavat pimeällä.

Jos sen valon laittaa sille puolelle kytkintä, missä on aina verkkojännite ja jättää kytkimen toisen navan vapaaksi niin että se menee suoraan Shellylle, niin silloin se valo voi palaa ja kytkin silti toimii, koska ne toimivat silloin ihan erikseen.
 
Mekaanisen sysärin kanssahan ne yleensä kytketään juurikin niin että sähkö hohtolampulle tulee sysärin kelan läpi, ja painike yhdistää nollaan
Ihan winkiksi tuota samaa ajatusta voi käyttää myös esim. ledeillä ja hehkulampuilla.
 
Eipä maksa vaivaa, ne toimivat riittävän hyvin nyt tähän tarkoitukseen mitä huomenna kytken, käyttäen vanhaa sysäriä.
Ja hyviin tapoihin mielestäni kuuluu että kertoo mitä tapahtui ja seurasi: Kaikki toimii kuten halusin. Toki se viive syttymiselle oli hieman pidempi kun mitä kuvittelin 0,7 sekunttia olevan. Mutta siihen tottuu, ja kertoohan se että on jotain elektroniikkaa mukana, mikä on aina kivaa. :)
 
Ja hyviin tapoihin mielestäni kuuluu että kertoo mitä tapahtui ja seurasi: Kaikki toimii kuten halusin. Toki se viive syttymiselle oli hieman pidempi kun mitä kuvittelin 0,7 sekunttia olevan. Mutta siihen tottuu, ja kertoohan se että on jotain elektroniikkaa mukana, mikä on aina kivaa. :)

Taisit ohjelmoida sen yhdelle painallukselle, joten se varmistaa ettet paina sitä kahta tai kolmea kertaa.

Heti kytkennän saa kun ohjelmoi sen käynnistymään siitä että nappi on painettu pohjaan.
 
Taisit ohjelmoida sen yhdelle painallukselle, joten se varmistaa ettet paina sitä kahta tai kolmea kertaa.

Heti kytkennän saa kun ohjelmoi sen käynnistymään siitä että nappi on painettu pohjaan.
En ohjelmoinut mitään muuta kuin että Shellyt kytkee kun saa virran. Ja ne Shellythän sijaitsee kahdessa valaisimessa. Vanha sysäri paikallaan.
 
Elikkäs se puoli-dummy vaihtoehto, jossa shellyillä saa komennettua valot pois, mikäli ne on alunperin wanhalla sysärlllä jo sytytetty. Sysäri off ja näin on shellytkin sähkötönnä, jolloin ei luonnollisestikaan niillä saa komennettua valoja päälle lainkaan. Tällöin tuo pieni sytytysviive tuleekin juuri siitä kun tuo shelly "buuttaa" sähköt saatuaan ja laittaa defaultisti ne valot päälle.
 
Ihan winkiksi tuota samaa ajatusta voi käyttää myös esim. ledeillä ja hehkulampuilla.
Ongelmana kumminkin on, että ledien ja tarkoitukseen tehon puolesta soveltuvien hehkulamppujen jännitevaatimus on paljon pienempi ja luonteva virta-alue vastaavasti suurempi. Väliin tarvittaisiin verkkomuuntaja. Hohtolamppukin saa valoreleet herkästi pärisemään, ellei releen kelan rinnalle ole lisätty sopivaa vastusta vähentämään hohtolampun virran aiheuttamaa jännitehäviötä. Ledi toki on lähes käyvä vaihtoehto jo sellaisenaan hyvä hyötysuhteensa ansiosta ja toki ledejä voi integroida sarjaan suuren määrän virranrajoitusvastuksen kera melko pienelle alustalle.
 
Ai tuon Shelly Pro laitteen saa range extenderiksi, fiksu juttu... pitääpä kokeilla kun tuon tilaukseni saan kotiin...
Kaapelilla tuo kuitenkin oli tarkoitus laittaa kun kytkin on metrin päässä.

Vähän sikaa säkissä ja pienellä tiedonhaulla ostin Pro 3:n ilman em:ää.

Sillä kuvittelen ohjaavani 6kW vastusta:
O1 eka kontti päälle ja kahdella vaiheella =3kW
O2: toka kontti päälle ja kolmas vaihe mukaan =6kW
O3: tuohon sitten ehkä pörssäri tjms, halvalle jaksolle 0.5-1.0h pituinen MLP startti.
Shelly tuli ja etukäteen oli mielikuva että helppo ottaa käyttöön... ja sitä se myös oli.

Nyt sitten kun jaksaa vois alkaa katella siihen jotain spot ominaisuuksia...
 
Shelly tuli ja etukäteen oli mielikuva että helppo ottaa käyttöön... ja sitä se myös oli.

Nyt sitten kun jaksaa vois alkaa katella siihen jotain spot ominaisuuksia...
Siis käytävän valo sammumaan spot hinnan perusteella??

Voi kyllä ottaa hetken ennen kuin on shelly maksanut itsensä...
 
Siis käytävän valo sammumaan spot hinnan perusteella??

Voi kyllä ottaa hetken ennen kuin on shelly maksanut itsensä...
Aijaa, sulla on tommenen sovellus... hyvä tieto ettei tuohon sitä ala soveltamaan. :hattu:
Oikeastaan tma ei juolahtanut sinänsä yhtään mieleen tuon kanssa eikä pahemmin kiinnosta, etäkäyttö täytti jo 90% tuon tehtävän annosta, loput 10% mielenkiinnosta spottihinta leikkimisessä jos joskus asiasta innostuu. Toisaalta voi lämmitystöissä sen tma asian jopa täyttääkin jollain ajalla.
 
Jos ohjaus on järjestetty shellyllä muutoinkin, ei pörssisähköriippuvuuden toteuttaminen rinnalle välttämättä maksa muuta kuin oman vaivan ja työn, riippuen nyt siitäkin, voiko käyttää muutakin valmista rekvisiittaa apuna.
 
Jos ohjaus on järjestetty shellyllä muutoinkin, ei pörssisähköriippuvuuden toteuttaminen rinnalle välttämättä maksa muuta kuin oman vaivan ja työn, riippuen nyt siitäkin, voiko käyttää muutakin valmista rekvisiittaa apuna.
No täällä tämä oli eka Shelly ja sillä saan sitten 3-6-9-12-15kW lämmitystehoa 3 releellä suurinpiirtein 3kW portain etäohjattua päälle tarvittaessa ja tuohon spotohjausta tykö jos jaksaa, kerkee ja viittii.
 
Elikkäs se puoli-dummy vaihtoehto, jossa shellyillä saa komennettua valot pois, mikäli ne on alunperin wanhalla sysärlllä jo sytytetty. Sysäri off ja näin on shellytkin sähkötönnä, jolloin ei luonnollisestikaan niillä saa komennettua valoja päälle lainkaan. Tällöin tuo pieni sytytysviive tuleekin juuri siitä kun tuo shelly "buuttaa" sähköt saatuaan ja laittaa defaultisti ne valot päälle.
Juuri näin.
 
Mekaanisen sysärin kanssahan ne yleensä kytketään juurikin niin että sähkö hohtolampulle tulee sysärin kelan läpi, ja painike yhdistää nollaan,
Täällä ne on niin että hohtolamput saavat nollan kelan läpi, ja ovat kytketty katkaisijoiden napojen väliin. Kaikki kolme sammuvat siis kun yhtä katkaisijaa painetaan ja syttyy kun vapautetaan. Katkaisijoihin ei tule kuin yksi johto niiden läpi (vaihe). Ehkä tarkoitit juuri näin.
 
Viimeksi muokattu:
Täällä ne on niin että hohtolamput saavat nollan kelan läpi, ja ovat kytketty katkaisijoiden napojen väliin. Kaikki kolme sammuvat siis kun yhtä katkaisijaa painetaan ja syttyy kun vapautetaan. Katkaisijoihin ei tule kuin yksi johto niiden läpi (vaihe). Ehkä tarkoitit juuri näin.
Tuohan on se tyypillinen tapa kytkeä noita.. Tai ehkäpä vielä yleisempi on niin päin että vaihe tulee kelan läpi ja painike yhdistyy nollaan.

Kerrostalojen porrasvaloautomaateissa on kai jotenkin toteutettu se systeemi niin että kestää normi kelaa suuremman virran, kun siellä on helposti kymmeniä hohtolamppuja perässä.
 
Tästä Snubberista ja Shellystä on paljon höinään olen ollut huomaavinani.
Siksi ennenkuin laitan tuota kytkemään 24vdc minikontaktoria kysyin 'Copilotilta' tätä:
shelly pro 3 tarvitseeko se 24vdc minikontaktori ohjauksessa snubberin?

1761382699512.png


Niin väitti että tarvittais........... onko tuosta kokemuksia, pakollinen, diodi riittänee?
 
Niin väitti että tarvittais........... onko tuosta kokemuksia, pakollinen, diodi riittänee?
Diodi on DC-kelalle toimivin ratkaisu, snubberi toimii myös vaihtovirralla. Molemmat ovat aivan vakioratkaisuja tuollaisissa tarkoituksissa kaikkialla, ei pelkästään shellyillä.

Diodi tietenkin kytketään niin, että on kelan rinnalla vastasuuntaan kelan ylitse vaikuttavaa jännitettä (jolloin alkaa johtaa, kun virta katkaistaan). Virrankeston on ylitettävä kelan virta silloin, kun on kyllästynyt arvoonsa hetkeä pitemmän aktivointijakson aikana (mikä ei yleensä ole kummoinenkaan vaatimus, kun virta on lyhytaikainen diodin kautta) ja jännitekeston ylitettävä käyttöjännite, jolla kelaa ajetaan.
 
Mitäs nyt tarkalleen olit kytkemässä? Mikä minikontaktori on kyseessä?
Diodi on DC-kelalle toimivin ratkaisu, snubberi toimii myös vaihtovirralla. Molemmat ovat aivan vakioratkaisuja tuollaisissa tarkoituksissa kaikkialla, ei pelkästään shellyillä.

Diodi tietenkin kytketään niin, että on kelan rinnalla vastasuuntaan kelan ylitse vaikuttavaa jännitettä (jolloin alkaa johtaa, kun virta katkaistaan). Virrankeston on ylitettävä kelan virta silloin, kun on kyllästynyt arvoonsa hetkeä pitemmän aktivointijakson aikana (mikä ei yleensä ole kummoinenkaan vaatimus, kun virta on lyhytaikainen diodin kautta) ja jännitekeston ylitettävä käyttöjännite, jolla kelaa ajetaan.
Lähinnä Shellyn päätä ajattelin kokemuksia onko kertyny vikavaarasta... onko paukkunu rikki paljonkin.
Diodei on näissä vastaavissa konteissa tullut töiden puolesta viljeltyä 40 vuotta eikä yhtäkään lähtöä (puolijohteita) rikki voi ainakin sanoa, Shelly vaan kuulostaa puheissa erityisen herkältä vekottimelta tuossa suhteessa.
K&M joku minikontti kyseessä, pitäs kattoo kannen alle mikä tarkalleen, siinä saattaa jopa tuo diiodi olla sisäänrakennettuna.
 
Lähinnä Shellyn päätä ajattelin kokemuksia onko kertyny vikavaarasta
Itsellä ei ole kokemusta viasta (toisin kuin vaikkapa valokatkaisijoista purkauslampun ja kuristimen kanssa), mutta ei noissa mitenkään ylimitoitettuja releitä ole. Kontaktorin ohjaamisen kohdalla diodi tai snubberi saattaa olla hiukan hätävarjelun liioittelua, mutta jonkin sähkömoottorin tai muuntajan tapauksessa tuskin on.
 
Diodei on näissä vastaavissa konteissa tullut töiden puolesta viljeltyä 40 vuotta eikä yhtäkään lähtöä (puolijohteita) rikki voi ainakin sanoa, Shelly vaan kuulostaa puheissa erityisen herkältä vekottimelta tuossa suhteessa.
K&M joku minikontti kyseessä, pitäs kattoo kannen alle mikä tarkalleen, siinä saattaa jopa tuo diiodi olla sisäänrakennettuna.

Shellyn osalta yleisesti puhutaan vähän toisesta ongelmasta kuin mikä koskee puolijohteita.

Puolijohteet voi hajota kerrsta mutta Shellyissä ongelma on releen kärkien kuluminen jatkuvasta kipinöinnistä.

DC ja AC ratkaisut eroavat toisistaan. Lisäksi esim. Shellyn UNI ei tarvitse mitään, koska siinä on suoja sisäänrakennettuna.

AC kontaktoreissa on hurisemattomia vaihtoehtoja joissa sisällä on diodisilta. Ne ei potki takaisin. DC-versioissa kai harvemmin mitään on, koska se olisi lisäkustannus valmistajalle. DC käytössä se vauhtipyörädiodi on järkevin vaihtoehto. AC käytössä sitten snubberi.

Itsellä UNI ohjaa relettä ja magneettiventtiiliä 24 VAC. Hurisevaa relettä se ohjaa suoraan ilman mitään lisäkomponentteja mutta magneettiventtiilille laitoin triackin koska virta oli liian iso sille. Triac taas ei vaadi mitään suojaratkaisuja koska se katkaisee virran ollessa nolla.
 
Muistin hämärästi oikein, avasin kannen ja kytkin samalla tarpeen mukaisesti ja niissä näkyy olevan diodi valmiina.

Olen nuo tuonne laitellu yli 15v sitten jo on aika tulla johonkin käyttöön... ettei ihan turhaan tullu laitettua :cool:

Pitää nyt kuitenkin tarkistaa datalehdistä tiedot myös tuo tehonkesto AC1 @ 20A tais olla konttiin painettuna ja kyllähän se pitäis 6kW vastukselle riittää varoineen.


1761393493731.png
 
Triac taas ei vaadi mitään suojaratkaisuja koska se katkaisee virran ollessa nolla.
Tosin saattaa kärähtää heti kättelyssä, jos ohjaa kapasitiivista kuormaa (kuten ohjatessaan elektronikkalaitetta, jonka verkkolaitteen tasasuuntaajat latautuvat melko kovalla virralla heti alkuun tai jonka rinnalla on vaiheenkompensointikondensaattori) tai induktiivista kuormaa (jollaisen sammuminen virran nollakohdassa tyypillisesti värähtelee, kun jännite ei silloin ole läheskään nolla virran ehdittyä pienentyä merkittävästi). Nuo sitten vaativat omia ratkaisujaan (tyypillisesti kuristimien ja snubbereiden yhdistelmiä tapauksesta riippuen).
 
Tosin saattaa kärähtää heti kättelyssä, jos ohjaa kapasitiivista kuormaa

Se on paha kuorma releelekin. Kärjet voi hitsautua kiinni. Niitä varten tarvitsee käyttää pehmokäynnistintä. Tyypillinen triac, joka löytyy miljoonalaatikosta kestää kuitenkin useta satoja voltteja jännitettä, joten katkaisu vaihesiirrolla ei pitäisi olla jännitekestoon liittyvä ongelma. Virran ollessa nolla pitäisi hetkellinen jännite-erokin olla aika lähellä nollaa.
 
Tyypillinen triac, joka löytyy miljoonalaatikosta kestää kuitenkin useta satoja voltteja jännitettä, joten katkaisu vaihesiirrolla ei pitäisi olla jännitekestoon liittyvä ongelma. Virran ollessa nolla pitäisi hetkellinen jännite-erokin olla aika lähellä nollaa.
Jouduin kerran aikoinaan tutustumaan aiheeseen syvemmin ja kyllä ne valmistajat, joiden komponentit tulivat kyseeseen nimen omaan tähdensivät tarkemman suunnittelun tarvetta induktiivisen kuorman katkaisussa. Ongelma on siinä, että virran nollakohta syntyy tilanteeseessa, kun induktorin magneettisuuden vähenemisen aiheuttama itseinduktio ja jo vastasuuntaiseksi muuttunut verkkojännite kumoavat toisensa ja kun triac alkaa tuossa tilanteessa muuttua johtamattomaksi, itseinduktio yhdessä jo merkittäväksi kohonneen vaihejännitteen kanssa aiheuttaakin hyvin jyrkän jännitepiikin ja noita syntyy tyypillisesti kokonainen jono, kun triac alkaakin johtaa uudestaan eikä ehdi sammua, vaan syttyy nopeasti nousevan jännitteen seurauksena, mikä on liitokselle vaarallinen tilanne (olosuhteissa, joissa virta laajenee liitoksen ylitse aaltomaisesti niin, että paikallisesti tyypillisesti speksattu virta ylittyy jopa roimasti; tuollaista nopean liitoksen yli vaikuttavan jännitteen nousutilannetta ei synny resistiivisellä kuormalla; myös virran kytkeytyminen tapahtuu käytännössä pulssijonomaisesti, mikä sekin on vaativa tilanne ja edellyttää ainakin toisenlaista triggausta kuin resistiivisellä kuormalla).
 
Jouduin kerran aikoinaan tutustumaan aiheeseen syvemmin ja kyllä ne valmistajat, joiden komponentit tulivat kyseeseen nimen omaan tähdensivät tarkemman suunnittelun tarvetta induktiivisen kuorman katkaisussa. Ongelma on siinä, että virran nollakohta syntyy tilanteeseessa, kun induktorin magneettisuuden vähenemisen aiheuttama itseinduktio ja jo vastasuuntaiseksi muuttunut verkkojännite kumoavat toisensa ja kun triac alkaa tuossa tilanteessa muuttua johtamattomaksi, itseinduktio yhdessä jo merkittäväksi kohonneen vaihejännitteen kanssa aiheuttaakin hyvin jyrkän jännitepiikin

Tätä voisi olla mielenkiintoista simuloida. Mutta lähtökohtaisesti ajattelen asian niin, että kun triacin virta on nolla niin myös kelan virta on nolla, joten sen kelan magneettikenttäkin on silloin nolla. Kelan päissä toki on jännite, mutta sen kelan energiataso on nolla, joten mistä se energia triacin läpäisyyn silloin tulee? Ehkä tilanne on mutkikkaampi niin että siellä on myös kondensaattori jossain, joka voi olla varautunut tuossa tilanteessa.
 
Tätä voisi olla mielenkiintoista simuloida.
Olen kyllä nähnyt aivan mitattujakin käppyröitä induktiivisella kuormalla. Induktorihan generoi napojensa välille jännitteen, joka on verrannollinen virran muuttumisnopeuteen (V = X dI/dt, missä X on siis induktiivinen reaktanssi esim henryinä, jos halutaan toimia ilman muunnoskertoimia). Kelan sydämeen syntynyt magneettikenttä purkaa energiaansa tuoksi jännitteeksi (periaatteessa jännite voi nousta hyvin korkeaksi, jos virta joutuu "tappelemaan" hyvin suuriohmista vastusta vastaan ja toisaalta virta voi jatkaa vain hitaasti hiljentyen vauhtipyörämäisesti, jos käämin päät ovat oikosulussa. Tilanteesta riippuen triac tai tyristori joutuu toimiaan induktiivisen virtapiirin sammumistilanteessa molemmissa moodeissa vuoron perään vuorotellen ja ulkoinen jännite vielä sotkee kuvaa, eli normaalisti se vaiheen käännyttyä joutuu "tappelemaan" kelan magneettisuuden aiheuttamaa jännitettä vastaan (ja itse asiassa tappaa käämin virran nopeammin; täysin johtavan triacin tapauksessa tuohon vaiheeseen päästään normaalisti hiukan ennen ulkoa vaikuttavan jännitteen maksimikohtaa -- 90 asteen vaihesiirtojättämä, mutta ei kovin paljon ennen tapauksessa, kun piiri ei tee työtä (tyhjäkäynnillä oleva hyvä sähkömoottori, kuormittamattoman muuntajan ensiökäämi jne.).
 
Tilanteesta riippuen triac tai tyristori joutuu toimiaan induktiivisen virtapiirin sammumistilanteessa molemmissa moodeissa vuoron perään vuorotellen ja ulkoinen jännite vielä sotkee kuvaa, eli normaalisti se vaiheen käännyttyä joutuu "tappelemaan" kelan magneettisuuden aiheuttamaa jännitettä vastaan

Ajoin yksinkertaisen simulaation. Kun kelaan ajetaan vaihtovirtaa niin ettei virrassa ole DC-offsettia ja virta katkaistaan tarkalleen nollavirralla, ei kela tuota jännitepiikkiä. Mutta jos virta katkaistaan hiukankin väärällä hetkellä niin se potkaisee tapansa mukaisesti.

Puolijohteet tuppaavat katkaisemaan virran jo ennen kuin se on tasan nollassa, mutta silloin kela kyllä nostaa jännitettä juuri sen verran, että virran kulku jatkuu, kunnes kela ei enää pysty sitä ylläpitämään.

Simulaatio ei vahvista hypoteesia siitä, että kelassa olisi energiaa kelan virran ollessa nolla. Kelan jännite ja virta näyttää tältä kun virta katkaistaan nollapisteessä. Jännite putoaa nollaan koska se oli oikeastaan vain syötön jännite, ei kelan jännite.

1761431360486.png


Ja tältä näyttää jos katkaisu tapahtuu millisekunnin verran liian aikaisin

1761431550105.png


Jos tuohon simulaatioon laittaisi kytkimen sijasta puolijohteen niin ei se jännite noin paljoa nousisi.

Liitteenä itse malli tästä jälkimmäisestä versiosta.

Mielestäni tuo osoittaa sen, ettei kelassa ole energiaa jäljellä, jos sen virta on nolla, mutta myös sen, että jos virtaa on hiukankin jäljjellä, ei puolijohde sitä kykene katkaisemaan. Käytännössä en lainkaan ihmettelisi värähtelyjä jotka syntyvät esim. kelan sisäisestä kapasitanssista.
 

Liitetiedostot

  • 1761431575764.png
    1761431575764.png
    28,2 KB · Lukukerrat: 35
Simulaatio ei vahvista hypoteesia siitä, että kelassa olisi energiaa kelan virran ollessa nolla. Kelan jännite ja virta näyttää tältä kun virta katkaistaan nollapisteessä. Jännite putoaa nollaan koska se oli oikeastaan vain syötön jännite, ei kelan jännite.
Puhtaasti induktiivinen kuorma toimii toisin kuin kuorma, jossa on induktiivista kuormaa ja joka tekee samalla työtä (kuten todellisuudessa kaikki ns. induktiiviset kuormat; työn osuus lisäksi vaihtelee, jos kuormakin vaihtelee, kuten moottoreilla ja muuntajilla varsin usein tekevät).

Mutta tuota olennaisempaa mielestäni on käydyn keskustelun kannalta, että vaikka kyseessä olisikin ideaalinen induktiivinen kuorma, sillä silmänräpäyksellä, kun "tyhjentyneen" induktorin virta on pudonnut nollaan (ja ulkoisenkin jännitteen derivaatta on periaatteessa nolla), käämin tai vaihtoehtoisesti sammumassa olevan triacin tms. ylitse pompsahtaa maksimaalinen verkkojännite. Triac ja tyristori ovat huonoja sammumaan tuollaisessa hyvin äkkinäisen jännitteen nousun tilanteessa ja varsin tyypillisesti alkavatkin johtaa uudelleen pelkän jännitteen äkkinäisen nousun triggeröimänä. Induktori tietenkin hidastaa voimakkaasti virran kasvua, joten triac tai tyristori pyrkii aluksi sammumaan pienen virran takia (siis jos kuorma on hyvin induktiivisvoittoinen), mutta tämähän vain johtaa tilanteen toistumiseen. Tuo sitten aiheuttaa komponentille rikkoontumisriskin. Yleensä juuri tuota ongelmaa pyritään korjaamaan sopivasti mitoitetulla snubberilla.
 
Triac ja tyristori ovat huonoja sammumaan tuollaisessa hyvin äkkinäisen jännitteen nousun tilanteessa ja varsin tyypillisesti alkavatkin johtaa uudelleen pelkän jännitteen äkkinäisen nousun triggeröimänä.

Käytännössä tuossa tapahtuu se, että triac yrittää sammua jos ennen kuin virta on täysin nolla. Silloin induktanssi pyrkii pitämään kuitenkin virran vakiona ja jännite vastaavasti nousee kunnes virta taas kulkee entiseen malliin. Triacit liipaistuvat jännitteen noususta luonnostaan johtaviksi, joten siinä voi syntyä jotain värähtelyä tai osittaista johtavuutta. Näillä tiedoilla en usko komponentin hajoavan jännitteestä vaan siitä, että jos tuo värähtely tai osittainen johtaminen jonkin aikaa tosiaan tapahtuu katkaisussa niin komponentti kuumenee ja jos tätä tehdään sata kertaa sekunnissa niin se voi kuumentua huomattavasti ja hajota sitä kautta.
 
Näillä tiedoilla en usko komponentin hajoavan jännitteestä vaan siitä, että jos tuo värähtely tai osittainen johtaminen jonkin aikaa tosiaan tapahtuu katkaisussa niin komponentti kuumenee ja jos tätä tehdään sata kertaa sekunnissa niin se voi kuumentua huomattavasti ja hajota sitä kautta.
Tästähän keskusteli lähti liikkeelle. On jo kauan aikaa, kun jouduin moista selvittelemään, mutta lukemissani valmistajilta peräisin olevissa dokumenteissa korostettiin, että tuo problematiikka pitää ottaa huomioon ja varmistaa suunnittelulla (myös oheiskomponenteilla), että jännitteen nousunopeus pysyy speksattua ylärajaa hitaampana etenkin kommutointitilanteessa, mutta jännite ei saisi nousta johtamattomassakaan tilanteessa miten suurella nopeudella tahansa, koska sekin voi johtaa avalance-ilmiötä muistuttavaan johtavuustilan alkamiseen, mikä puolestaan saattaa johtaa virran epätasaiseen jakautumiseen puolijohdeliitosten ylitse tässä transienttitilanteessa. Triggerihila on erikoisesti suunniteltu niin, että virta kasvaa laajalla alueella liitoksen pintaa, mutta nopea jännitteen nousu tyypillisesti käynnistää johtavan tilan pistemäisesti (valmistustoleranssit ja induktiiviset ilmiöt komponentin pinnalla vaikuttavat) ja tuo piste voi ylikuumentua alta aikayksikön muutoin speksin mukaisella virralla.

Induktiivisella kuormalla nimenomaan kommutointi (sammuminen) on kriittistä ja kapasitiivisellä kuormalla taas syttyminen. Koostamalla speksien täyttämisen varmistava kokonaisuus snubbereista, suodatinkeloista tai muista vastaavista komponenteista kustakin asetelmasta riippuen ongelmat saa hallintaan.
 
Pitäisi tehdä paineilma kompuralle aikakytkin, eli nappi minkä painamisen jälkeen kompuralle tulee sähköt tunnin ajan. Ajattelin tehdä tuon Shellyllä ja kontaktorilla. Eikös tuon saa toimimaan, vaikka kohteessa ei ole wifiä?
 
Takaisin
Ylös Bottom