Sulatusvesien hoitaminen talvella
- Keskustelun aloittaja pumpisti
- Aloitettu
S
S P
Vieras
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Minulla sulavedet valuu poipäin pari metriä pitkällä harjapellillä. Lumien sulettua tul(l)ee pysyvämpi rakennelma.
Minulla sulavedet valuu poipäin pari metriä pitkällä harjapellillä. Lumien sulettua tul(l)ee pysyvämpi rakennelma.
R
reijob
Vieras
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
pumpisti sanoi:
H
Hybrid Duo oil
Vieras
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Vastaava meillä, mutta yksi putki keskellä pohjalevyä ja toteutettu 32mm viemäriputkesta ja "armaflexiä" päällä.
Hyvin pelaa ilman mitään saattolämmityksiä. En uskaltanut tehdä ohuemmasta putkesta, sillä vettä tulee kerralla paljon...
Hybrid Duo oil sanoi:
Vastaava meillä, mutta yksi putki keskellä pohjalevyä ja toteutettu 32mm viemäriputkesta ja "armaflexiä" päällä.
Hyvin pelaa ilman mitään saattolämmityksiä. En uskaltanut tehdä ohuemmasta putkesta, sillä vettä tulee kerralla paljon...
H
Hybrid Duo oil
Vieras
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Vesi menee pannuhuoneen kaivoon. Noin 40cm seinän takana. Vettä tulee joo kerralla paljon, mutta on tähän asti ainakin mennet hyvin läpi kolmesta 16mm letkusta.
Raid76 sanoi:
Vesi menee pannuhuoneen kaivoon. Noin 40cm seinän takana. Vettä tulee joo kerralla paljon, mutta on tähän asti ainakin mennet hyvin läpi kolmesta 16mm letkusta.
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Oma letkuviritys oli niin pienellä kaadolla että keräsi pohjalleen paskaa. Paska muodostui lähinnä kuolleista pikkuötököistä. Lopulta letku meni tietysti tukkoon. Eli noissa letkuvirityksissä kannattaa panostaa kaadon määrään, tuossa kuvassa näyttäisi olevan riittävästi.
Hybrid Duo oil sanoi:
Oma letkuviritys oli niin pienellä kaadolla että keräsi pohjalleen paskaa. Paska muodostui lähinnä kuolleista pikkuötököistä. Lopulta letku meni tietysti tukkoon. Eli noissa letkuvirityksissä kannattaa panostaa kaadon määrään, tuossa kuvassa näyttäisi olevan riittävästi.
RautaKimmo
Jäsen
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Olen kuulut että sisältä päin tuleva lämpö riittä pitämään vaikka 32mm viemäriputken auki? jos ei matka ole liian pitkä..
aika loogiselta se kuulostaa.. itse laitan varuiksi itse säätyvän piuhan.. jos ei pysy auki niin suruttaa päälle,otan vaikka yheden sauna kaljan vähemmän niin kuittaantuu nousevat kustannukset..
Olen kuulut että sisältä päin tuleva lämpö riittä pitämään vaikka 32mm viemäriputken auki? jos ei matka ole liian pitkä..
aika loogiselta se kuulostaa.. itse laitan varuiksi itse säätyvän piuhan.. jos ei pysy auki niin suruttaa päälle,otan vaikka yheden sauna kaljan vähemmän niin kuittaantuu nousevat kustannukset..
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Jo on tänä syksynä sulamisvettä kertynyt, paljullinen/vko. Saman tien varressa puolikymmentä ilppiä/vilppiä ja kenelläkään ei ole keruuastiaa, eikä muutakaan "veden siirrintä". Minusta seinänvierruksesta pääsee sokkeliin/talonalle melkoinen määrä vettä syksyn aikana (ainakin täällä savilakeuksilla) vai onko tällä mitään väliä, minusta on.
Jo on tänä syksynä sulamisvettä kertynyt, paljullinen/vko. Saman tien varressa puolikymmentä ilppiä/vilppiä ja kenelläkään ei ole keruuastiaa, eikä muutakaan "veden siirrintä". Minusta seinänvierruksesta pääsee sokkeliin/talonalle melkoinen määrä vettä syksyn aikana (ainakin täällä savilakeuksilla) vai onko tällä mitään väliä, minusta on.
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
laitoin yksikön alle maahan rännikaivon, mihin vedet tulee 50mm putkesta yksiköltä.
putket eristin solumuovilla myös maanpinnan alapuolelta sadevesiputkistoon asti, myös rännikaivon kannen tein 30mm finfoamista.
pitää seurailla minkälaisen lämmityskaapelin tuo tarvii että pysyisi talven sulana.
laitoin yksikön alle maahan rännikaivon, mihin vedet tulee 50mm putkesta yksiköltä.
putket eristin solumuovilla myös maanpinnan alapuolelta sadevesiputkistoon asti, myös rännikaivon kannen tein 30mm finfoamista.
pitää seurailla minkälaisen lämmityskaapelin tuo tarvii että pysyisi talven sulana.
T
teukka
Vieras
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Olen minäkin pannut merkille sen, että suurimmalla osalla ei tule ollenkaan sulatusvesiä. Syynä on se, että ilppiä ei käytetä oikein. Oikeastaan pumppu on tullut nostamaan lämmityskustannuksia eikä alentamaan.
Joillakin on tapana polttaa "puoli-ilmaisia" puita hullun kiilto silmissä ja selittää, että ilppi levittää takan lämmintä. Levittäähän se, mutta on höpöhöpö ratkaisu asiaan, joka hoituu muutamalla kympillä ja tyylikkäämmin katossa pyörivällä tuulettimella. Ei siihen tarvita parin tonnin investointia.
Toinen syy vesien puuttumiseen on se, että ilppi toimii niin pienellä teholla, koska sitä käytetään ns. apulämmittimenä suoran sähkön tai muun ohella. Oikea tapa on se, että ilppi on se päälämmitin ja suora sähkö on apuna.
sulo_s sanoi:
Olen minäkin pannut merkille sen, että suurimmalla osalla ei tule ollenkaan sulatusvesiä. Syynä on se, että ilppiä ei käytetä oikein. Oikeastaan pumppu on tullut nostamaan lämmityskustannuksia eikä alentamaan.
Joillakin on tapana polttaa "puoli-ilmaisia" puita hullun kiilto silmissä ja selittää, että ilppi levittää takan lämmintä. Levittäähän se, mutta on höpöhöpö ratkaisu asiaan, joka hoituu muutamalla kympillä ja tyylikkäämmin katossa pyörivällä tuulettimella. Ei siihen tarvita parin tonnin investointia.
Toinen syy vesien puuttumiseen on se, että ilppi toimii niin pienellä teholla, koska sitä käytetään ns. apulämmittimenä suoran sähkön tai muun ohella. Oikea tapa on se, että ilppi on se päälämmitin ja suora sähkö on apuna.
J
joose
Vieras
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Moi, näistä ratkaisuista riittää puhumista ja veden määrästä.
Tässä kuva jonka julkaisin täällä jo pari vuotta sitten. Tämä toimii edelleen. Eikä ole vaikea eikä kallis ratkaisu.
Putken pätkä->Rännikaivo betonimöykyssä->styroksin palanen kaivon päällä->putki sadevesikaivoon maan alla. Kokomatkalla saattolämmitys.
Kaikki itse tehtävissä paitsi saattolämmityksen kytkentä johon tarvitset sähkömiehen n. 1 tunniksi.
Kuivabetoni maksaa muutaman euron/säkki, rännikaivo n.10€. lautaa muotin tekemiseen muutamalla eurolla. styroksilevyä. ja vähän hikeä ja lapio
Moi, näistä ratkaisuista riittää puhumista ja veden määrästä.
Tässä kuva jonka julkaisin täällä jo pari vuotta sitten. Tämä toimii edelleen. Eikä ole vaikea eikä kallis ratkaisu.
Putken pätkä->Rännikaivo betonimöykyssä->styroksin palanen kaivon päällä->putki sadevesikaivoon maan alla. Kokomatkalla saattolämmitys.
Kaikki itse tehtävissä paitsi saattolämmityksen kytkentä johon tarvitset sähkömiehen n. 1 tunniksi.
Kuivabetoni maksaa muutaman euron/säkki, rännikaivo n.10€. lautaa muotin tekemiseen muutamalla eurolla. styroksilevyä. ja vähän hikeä ja lapio
Liitteet
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Minulle ei oikein auennut mihin tuota kylmää varaavaa massaa eli betonia oikein tarvitaan?
Liitekuvissa oma viritykseni. Eristetty 32mm putki menee betoniseinän läpi alakerran lämmönjakohuoneen viemäriin.
joose sanoi:
Minulle ei oikein auennut mihin tuota kylmää varaavaa massaa eli betonia oikein tarvitaan?
Liitekuvissa oma viritykseni. Eristetty 32mm putki menee betoniseinän läpi alakerran lämmönjakohuoneen viemäriin.
Liitteet
T
teukka
Vieras
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Useimmat tuntemani ilpin käyttäjät ovat ihmeissään, kun otan puheeksi ulkoyksiköstä valuvat vedet. Eivät ole havainneet...
Kun näen lämmitykseen tarkoitettuja pumppuja, niiden alla ei ole talvella jälkeäkään veden valumisista. Jos katselee ilmankosteustilannetta sääsivuilta (esim. wunderground), huomaa, että kosteus on yli 90 % joulu-helmikuussa koko maassa. Silloin pitää tulla ilpistä vettä.
Eräs pumppuasentaja kertoili, että sisämaassa on talvella niin kuivaa, että vettä ei tiivisty ollenkaan. Oli melkoista höpöhöpöä...
Toissapäivänä mittasin toshiban valuttaman yhden sulatuksen veden - se oli 1,2 litraa.
Useimmat tuntemani ilpin käyttäjät ovat ihmeissään, kun otan puheeksi ulkoyksiköstä valuvat vedet. Eivät ole havainneet...
Kun näen lämmitykseen tarkoitettuja pumppuja, niiden alla ei ole talvella jälkeäkään veden valumisista. Jos katselee ilmankosteustilannetta sääsivuilta (esim. wunderground), huomaa, että kosteus on yli 90 % joulu-helmikuussa koko maassa. Silloin pitää tulla ilpistä vettä.
Eräs pumppuasentaja kertoili, että sisämaassa on talvella niin kuivaa, että vettä ei tiivisty ollenkaan. Oli melkoista höpöhöpöä...
Toissapäivänä mittasin toshiban valuttaman yhden sulatuksen veden - se oli 1,2 litraa.
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Yleisemmin sulatustarpeen päättelee anturit siitä, että kenno alkaa mennä 'liian' kylmäksi suhteessa ulkoilmaan, eli sulatustarve riippuu mm. ilmankosteudesta ja antotehosta.
Jos on luvattu nopeaa lauhtumista, erittäin kostea ilma saattaa vaikuttaa myös nopeaan ulkoyksikön huurtumiseen ja siten sulatustarpeeseen.
Oma ILP tekee mielestäni sille luvattua työtä eli tarpeen tullen myös sulattelee ja vettä tulee, jonka olen ohjannut viemäriin hallitusti itsesäätyvällä kaapelilla varustettuna. TOIMII !!!
Sulamisvesien keräämiseen voidaan käyttää mm. ilman mitään juttuja keko vaan alle kasvamaan luistinradaksi, maahan imeytyksellä, pulkka/ astia alle joka tyhjennetään, hallittu ohjaus viemäriin itsesäätyvällä kaapelilla varustaen.
Olen "teukan" mielipiteen kanssa samaa mieltä: jos IPL on tarkoitettu lämmityskäyttöön ja pumppu tekee myös siltä vaadittavaa työtä, sulatusvesien määrä kertoo että tehtävää ollaan suorittamassa.teukka sanoi:
Yleisemmin sulatustarpeen päättelee anturit siitä, että kenno alkaa mennä 'liian' kylmäksi suhteessa ulkoilmaan, eli sulatustarve riippuu mm. ilmankosteudesta ja antotehosta.
Jos on luvattu nopeaa lauhtumista, erittäin kostea ilma saattaa vaikuttaa myös nopeaan ulkoyksikön huurtumiseen ja siten sulatustarpeeseen.
Oma ILP tekee mielestäni sille luvattua työtä eli tarpeen tullen myös sulattelee ja vettä tulee, jonka olen ohjannut viemäriin hallitusti itsesäätyvällä kaapelilla varustettuna. TOIMII !!!
Sulamisvesien keräämiseen voidaan käyttää mm. ilman mitään juttuja keko vaan alle kasvamaan luistinradaksi, maahan imeytyksellä, pulkka/ astia alle joka tyhjennetään, hallittu ohjaus viemäriin itsesäätyvällä kaapelilla varustaen.
Liitteet
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Mulla Niben alla oli ja on sen oma kaukalo (muovia ja vastus kahden kerroksen välissä). Siitä lähtee 32mm viemäriliitäntä taaksepäin.
Kun tuo vastus oli pimentynyt, niin kaukaloon kertyi jäätä kunnes selvästikin suunniteltu varoratkaisu toimi. Kaukalo on muovireunuksella painamalla kiinni ja se tipahti maahan jään painosta ennenkuin jäätyi kennoon kiinni. Eli ei valunut itekseen... Koneessahan ei siis ole mitään vastuksia itsessään, eikä kennon alla ole peltiä vaan se roikkuu vapaasti. Ainoa vastus on tuossa muovikaukalossa.
Vaihdoin sitten alkuperäisen vastuksen tilalle 4 metriä itsesäätyvää kaapelia ja viemärilähdöstä lähtee 32mm viemäriputki jonka sisällä vielä pari metriä lisää samaa kaapelia. Se menee rännikaivoon niin että kaapelikin yltää vajaan metrin verran rännikaivoon. Putki on 19mm armaflexillä eristetty.
Kun domoticz ohjaa mulla koneen käyntiä, niin se noteraa myös sulatukset ja laittaa päälle kaapelit kun sulatus alkaa ja laittaa pois muistaakseni 10min päästä. Tuo systeemi oli sitten viime talven paikallaan ja toimi moitteetta. Voi olla että tuota aikaa voisi lyhentääkin...
Edellisenä talvena kun kaukalo tipahti niin vehje tuotti 90 litran laastipaljujääkuutioita aika monta talvessa, mutta syksyllä vielä sulakelin aikaan se veden tuotanto on ihan hervotonta. Nyt kun tuo putkisto on paikallaan, niin asiaa ei niin noteraa, mitä nyt joskus sopivasti viereen kun osuu niin aikamoinen lorina kuuluu rännistä.
Mulla Niben alla oli ja on sen oma kaukalo (muovia ja vastus kahden kerroksen välissä). Siitä lähtee 32mm viemäriliitäntä taaksepäin.
Kun tuo vastus oli pimentynyt, niin kaukaloon kertyi jäätä kunnes selvästikin suunniteltu varoratkaisu toimi. Kaukalo on muovireunuksella painamalla kiinni ja se tipahti maahan jään painosta ennenkuin jäätyi kennoon kiinni. Eli ei valunut itekseen... Koneessahan ei siis ole mitään vastuksia itsessään, eikä kennon alla ole peltiä vaan se roikkuu vapaasti. Ainoa vastus on tuossa muovikaukalossa.
Vaihdoin sitten alkuperäisen vastuksen tilalle 4 metriä itsesäätyvää kaapelia ja viemärilähdöstä lähtee 32mm viemäriputki jonka sisällä vielä pari metriä lisää samaa kaapelia. Se menee rännikaivoon niin että kaapelikin yltää vajaan metrin verran rännikaivoon. Putki on 19mm armaflexillä eristetty.
Kun domoticz ohjaa mulla koneen käyntiä, niin se noteraa myös sulatukset ja laittaa päälle kaapelit kun sulatus alkaa ja laittaa pois muistaakseni 10min päästä. Tuo systeemi oli sitten viime talven paikallaan ja toimi moitteetta. Voi olla että tuota aikaa voisi lyhentääkin...
Edellisenä talvena kun kaukalo tipahti niin vehje tuotti 90 litran laastipaljujääkuutioita aika monta talvessa, mutta syksyllä vielä sulakelin aikaan se veden tuotanto on ihan hervotonta. Nyt kun tuo putkisto on paikallaan, niin asiaa ei niin noteraa, mitä nyt joskus sopivasti viereen kun osuu niin aikamoinen lorina kuuluu rännistä.
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Siirretty ILP-puolelle, koska suurin osa puhui/kuvasi ILPin ulkoyksikön sulatusvesiongelmaa. Ongelma on yhteinen ILP/VILP -laitteille, mutta VILPeille kertaluokkaa isompi. Siivottu samalla turhia kommentteja pois ketjusta. /janti
Siirretty ILP-puolelle, koska suurin osa puhui/kuvasi ILPin ulkoyksikön sulatusvesiongelmaa. Ongelma on yhteinen ILP/VILP -laitteille, mutta VILPeille kertaluokkaa isompi. Siivottu samalla turhia kommentteja pois ketjusta. /janti
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Ilpille tein pitkulaisesta muovisesta kukkaruukusta altaan jonka pohjalle viemäröinti.
Putkitus 32mm putkella loivalla kaadolla neljä metriä seinästä nurmikolle.
Sulatusvettä tulee kohtalaisesti ja putken sisällä sulanapitokaapeli lähtien altaalta viemäröinnin läpi putken päähän saakka.
DIY termari kytkee kaapelin päälle, kun lämpötila lähentelee nollaa.
Vilpillä käytän asennustelineen mukana tullutta teräksistä sulatusvesikaukaloa jossa myös viemäröinti.
Putkitus on sisään kiviseinän läpi tekniseen tilaan ja lopulta lattiakaivoon.
Kaukalossa kolmen metrin sulanapitokaapeli joka on kaukalon pohjalla ja menee viemäröinnin läpi putkeen ulkona olevan pituuden verran. Tässäkin DIY termari kytkee päälle nollassa.
Varsinkin Vilp valuttaa vettä aika reippaasti sulatusjakson aikana joten viemäröinti on paikallaan.
Ilpille tein pitkulaisesta muovisesta kukkaruukusta altaan jonka pohjalle viemäröinti.
Putkitus 32mm putkella loivalla kaadolla neljä metriä seinästä nurmikolle.
Sulatusvettä tulee kohtalaisesti ja putken sisällä sulanapitokaapeli lähtien altaalta viemäröinnin läpi putken päähän saakka.
DIY termari kytkee kaapelin päälle, kun lämpötila lähentelee nollaa.
Vilpillä käytän asennustelineen mukana tullutta teräksistä sulatusvesikaukaloa jossa myös viemäröinti.
Putkitus on sisään kiviseinän läpi tekniseen tilaan ja lopulta lattiakaivoon.
Kaukalossa kolmen metrin sulanapitokaapeli joka on kaukalon pohjalla ja menee viemäröinnin läpi putkeen ulkona olevan pituuden verran. Tässäkin DIY termari kytkee päälle nollassa.
Varsinkin Vilp valuttaa vettä aika reippaasti sulatusjakson aikana joten viemäröinti on paikallaan.
Liitteet
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Minä päädyin Biltemasta ostettuun laastipaljuun, joka pitää muistaa silloin tällöin käsin tyhjätä. Pumppu on terassilla ja en kyllä päästä vesiä ja jäätä terassin alle kertymään. Tosin tuo terassi on sen verran heikossa kunnossa ja huonosti tehty, että voi mennä uusiksi ensi kesänä ja silloin voi miettiä paremmin vedenohjaukset.
Minä päädyin Biltemasta ostettuun laastipaljuun, joka pitää muistaa silloin tällöin käsin tyhjätä. Pumppu on terassilla ja en kyllä päästä vesiä ja jäätä terassin alle kertymään. Tosin tuo terassi on sen verran heikossa kunnossa ja huonosti tehty, että voi mennä uusiksi ensi kesänä ja silloin voi miettiä paremmin vedenohjaukset.
Liitteet
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Käyttöönottamatta vielä pakkasjaksoja varten: olen kaivanut terassin alle eristetyn viemäriputken noin 3 m. Putken toinen pää siis pumpun alla ja toinen 3 m päässä kivipesässä talon nurkalta. Putken pää noin 1 m syvyydessä. Päällä eristyslevyt. Tarkoitus vaihtaa sulatusvesien ohjaus sadevesiviemäristä tuonne maan alle. Täytyy vielä miettiä miten saisi vedet pumpulta riittävän nopsaan johdettua viemäriputkeen ettei ehtisi jäätyä. Vettä tulee aika paljon, joten vielä vähän arveluttaa, että kulkeutuuko vettä talon laatan alle tms...
Minulla sama systeemi lisättynä "ylivuotoputkella" eli noin 15 cm pohjasta tehty kylkeen reikä ja reikään 1 m pituinen putki joka johdettu sadevesiviemäriin. Tarvitsee tyhjennellä vasta kun alkaa jäätyä ja ylivuotoputki menee tukkoon.Tuppu sanoi:
Käyttöönottamatta vielä pakkasjaksoja varten: olen kaivanut terassin alle eristetyn viemäriputken noin 3 m. Putken toinen pää siis pumpun alla ja toinen 3 m päässä kivipesässä talon nurkalta. Putken pää noin 1 m syvyydessä. Päällä eristyslevyt. Tarkoitus vaihtaa sulatusvesien ohjaus sadevesiviemäristä tuonne maan alle. Täytyy vielä miettiä miten saisi vedet pumpulta riittävän nopsaan johdettua viemäriputkeen ettei ehtisi jäätyä. Vettä tulee aika paljon, joten vielä vähän arveluttaa, että kulkeutuuko vettä talon laatan alle tms...
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Käsinhän se on tyhjennettävä pahimmillaan 4 päivän välein, mutta en niitä vesiä halua kyllä sokkelin viereenkään...
Putkelle tulisi niin paljon pituutta etten ole jaksanut moista alkaa rakentelemaan.
Pakkasjaksolle tekisi kyllä mieli laittaa joku pikkukippo tuonne pohjaan kiinni niin saisi isoja jäälyhtyjä samalla.
Ihmettelen kyllä itsekin niitä monia pumppuja jotka ovat seinallä ilman mitään poistovesien keräämistä/siirtämistä naapurustossa.
Toisaalta salaojat kyllä vetävät tuon vesimäärän jos toimivat niin kuin pitää, mutta turha riski mielestäni kuitenkin.
Itsekin päädyin Rautiasta hommattuu 65 litran laastipaljuun.Tuppu sanoi:
Käsinhän se on tyhjennettävä pahimmillaan 4 päivän välein, mutta en niitä vesiä halua kyllä sokkelin viereenkään...
Putkelle tulisi niin paljon pituutta etten ole jaksanut moista alkaa rakentelemaan.
Pakkasjaksolle tekisi kyllä mieli laittaa joku pikkukippo tuonne pohjaan kiinni niin saisi isoja jäälyhtyjä samalla.
Ihmettelen kyllä itsekin niitä monia pumppuja jotka ovat seinallä ilman mitään poistovesien keräämistä/siirtämistä naapurustossa.
Toisaalta salaojat kyllä vetävät tuon vesimäärän jos toimivat niin kuin pitää, mutta turha riski mielestäni kuitenkin.
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Naapurin pumpun alla näyttää olevan vesivanerilevy, joka ohjaa vedet pihaan pois sokkelista. Talvella sitten koko piha on jäädytetty, kun vesi leviää pihaan (rivarissa pienet pihat). En kyllä laittaisi noita sulamisvesien poisjohtamista pelkästään salaojien varaan. Tässä taloyhtiössä putket pystyvät kuljettamaan juuri ja juuri normaalin kosteuden pois ( muistaakseni yksi 75 mm putki) ja on parempi, ettei salaojia kuormita liikaa. Taitaapa nuo salaojaputket mennä vielä kivijalan routaeristeen alapuolella, joten sulamisvedet eivät edes suoraan pääse laskeutumaan salaojiin.
Naapurin pumpun alla näyttää olevan vesivanerilevy, joka ohjaa vedet pihaan pois sokkelista. Talvella sitten koko piha on jäädytetty, kun vesi leviää pihaan (rivarissa pienet pihat). En kyllä laittaisi noita sulamisvesien poisjohtamista pelkästään salaojien varaan. Tässä taloyhtiössä putket pystyvät kuljettamaan juuri ja juuri normaalin kosteuden pois ( muistaakseni yksi 75 mm putki) ja on parempi, ettei salaojia kuormita liikaa. Taitaapa nuo salaojaputket mennä vielä kivijalan routaeristeen alapuolella, joten sulamisvedet eivät edes suoraan pääse laskeutumaan salaojiin.
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
10mm sade pikkuiselle 1000 neliön tontille tekee 10 kuutiota vettä, parhaimmillaan yhdessä hujauksessa. Sadan neliön katolta rännien kauttakin kuutio vettä rännikaivoihin. En kantaisi huolta lämpöpumppujen täysin mitättömistä lirauksista tässä mielessä. Toinen juttu on se että pakkasella se vesi vaan ei mee minnekään vaan kasaantuu torniksi pumpun alle ja rikkoo lopulta pumpun tai sitten tekee luistinradan pihaan. Se on se todellinen syy hoitaa asia jotenkin fiksusti.
10mm sade pikkuiselle 1000 neliön tontille tekee 10 kuutiota vettä, parhaimmillaan yhdessä hujauksessa. Sadan neliön katolta rännien kauttakin kuutio vettä rännikaivoihin. En kantaisi huolta lämpöpumppujen täysin mitättömistä lirauksista tässä mielessä. Toinen juttu on se että pakkasella se vesi vaan ei mee minnekään vaan kasaantuu torniksi pumpun alle ja rikkoo lopulta pumpun tai sitten tekee luistinradan pihaan. Se on se todellinen syy hoitaa asia jotenkin fiksusti.
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Rännikaivot & Sadevesiviemärit & sadevesiputket kuuluisi olla erilliset salaojista ja kiinteää putkea eli erillisiä sadevesi -ja salaojasysteemit. Ettei nyt siis kukaan ala laittamaan salaojiin vesiä ja kastelemaan anturaa & seinää, jos niillä on tähänkin asti pidetty anturat & seinät kuivana. Kapillaarisesti kosteus nousee todella ylös..
http://www.rakentaja.fi/artikkelit/8585/terveella_talolla_on.htm
http://www.sisailmayhdistys.fi/terveelliset-tilat-tietojarjestelma/kunnossapito-ja-korjaaminen/maanvastaiset-rakenteet/maanvastainen-betonilaatta/
https://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/20771/leivo_%20rantala_maanvaraisten_alapohjarakenteiden.pdf?sequence=3
pamppu sanoi:
Rännikaivot & Sadevesiviemärit & sadevesiputket kuuluisi olla erilliset salaojista ja kiinteää putkea eli erillisiä sadevesi -ja salaojasysteemit. Ettei nyt siis kukaan ala laittamaan salaojiin vesiä ja kastelemaan anturaa & seinää, jos niillä on tähänkin asti pidetty anturat & seinät kuivana. Kapillaarisesti kosteus nousee todella ylös..
http://www.rakentaja.fi/artikkelit/8585/terveella_talolla_on.htm
http://www.sisailmayhdistys.fi/terveelliset-tilat-tietojarjestelma/kunnossapito-ja-korjaaminen/maanvastaiset-rakenteet/maanvastainen-betonilaatta/
https://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/20771/leivo_%20rantala_maanvaraisten_alapohjarakenteiden.pdf?sequence=3
Urtful
Aktiivinen jäsen
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Minulla tehty kanssa näin tosin on 3 mm pelti jota pitkin vesi valuu pois talon vierestä
Väillä käy kolauttamassa peltiä kun jääkasa alkaa olla iso niin irtooa palasina pellistä ja sit vaan heittelee kauemmas talosta.
Ja se loppu kasa mikä siihen jää ei kyllä taida yltää kovin syvälle kun se sulaa keväällä useamman viikon joten taitaa mennä haihtumisen puolelle sen katoaminen.
Tuppu sanoi:
Minulla tehty kanssa näin tosin on 3 mm pelti jota pitkin vesi valuu pois talon vierestä
Väillä käy kolauttamassa peltiä kun jääkasa alkaa olla iso niin irtooa palasina pellistä ja sit vaan heittelee kauemmas talosta.
Ja se loppu kasa mikä siihen jää ei kyllä taida yltää kovin syvälle kun se sulaa keväällä useamman viikon joten taitaa mennä haihtumisen puolelle sen katoaminen.
T
tart
Vieras
Vs: Sulatusvesien hoitaminen talvella
Täällä on näköjään vuosien mittaan keskusteltu sulatusvesistä useissa ketjuissa, joten en avaa uutta ketjua.
Olen itse miettynyt useita eri vaihtoehtoja sulatusvesien käsittelemiseksi ja ainoa järkevä vaihtoehto tuntuisi olevan viemäröinti sisätiloihin, tarkemmin saunaan. Saunassa on jo valmiina viemäröinti sisäyksikön kondenssivesiletkulle ja boilerin tyhjennysputkelle, johon sulatusvesien viemäröinnin voisi yhdistää. Lisäksi ulkoyksikön voi sijoittaa saunan seinän taakse, jolloin viemäriputki ulkoa sisään olisi mahdollisimman lyhyt, ainoastaan muutamia kymmeniä senttimetrejä. Liitteenä on kuvat ulkoa ja sisältä.
Vaihtoehtoina on vetää seinän läpi joko muovi/kumiletku, komposiittiputki, muovinen tai kuparinen viemäriputki yms. Mikähän olisi paras vaihtoehto? Entä putken/letkun minimihalkaisija, joka riittää sulatusvesille. Sulanapitokaapeli kannattaa ilmeisesti laittaa putken sisälle.
Täällä on näköjään vuosien mittaan keskusteltu sulatusvesistä useissa ketjuissa, joten en avaa uutta ketjua.
Olen itse miettynyt useita eri vaihtoehtoja sulatusvesien käsittelemiseksi ja ainoa järkevä vaihtoehto tuntuisi olevan viemäröinti sisätiloihin, tarkemmin saunaan. Saunassa on jo valmiina viemäröinti sisäyksikön kondenssivesiletkulle ja boilerin tyhjennysputkelle, johon sulatusvesien viemäröinnin voisi yhdistää. Lisäksi ulkoyksikön voi sijoittaa saunan seinän taakse, jolloin viemäriputki ulkoa sisään olisi mahdollisimman lyhyt, ainoastaan muutamia kymmeniä senttimetrejä. Liitteenä on kuvat ulkoa ja sisältä.
Vaihtoehtoina on vetää seinän läpi joko muovi/kumiletku, komposiittiputki, muovinen tai kuparinen viemäriputki yms. Mikähän olisi paras vaihtoehto? Entä putken/letkun minimihalkaisija, joka riittää sulatusvesille. Sulanapitokaapeli kannattaa ilmeisesti laittaa putken sisälle.
Liitteet
kannu
Jäsen
Vanha viesti, mutta osaako joku sanoa mitkä nuo pumppuun tulevat liittimet ovat? Varmaan ihan jotaib rautakauppakamaa?
haraldh
Vakionaama
Tilasin Mitsun RW25 ILP:un ja kerkesin juuri ennen mahtilumien tuloa kaivaa sille eristetty viemäröinti. Tökkäsin putkeen 4 metrisen 10 W / m sulanapitokaapelin joka toistaiseksi ei ole ollut käytössä. Ajattelin että se on helpompi tökätä tuonne ennen kuin sen tarve ilmenee. Toistaiseksi on 110 mm -> 50 mm supistaja joka toimii suppilona pysynyt sulana vaikka pakkasta on -10 °C. Putken eristin koko matkaltaan armaflexillä, ja rännivesikaivoon ruuvasin pari ruuvia lisäkannakeiksi ja niitten sekä em. viemärputken päällä on nyt melko tiukasti 40 mm finnfoam maapinnan alapuolella lisäeristyksenä.
Bitemasta ostettuna nuo viemärinputken osat eivät maksaneet paljoa.
Tässä ketjussa on ilmeisesti laitettu viemäriputki aluslaattojen väliin, itse kiristin kuormahihnalla laatat kiinni toisiinsa ja porasin bilteman 50 mm poralla niitten keskelle reiän putkelle. Olisi pitänyt porata vähän isompi että olisi kiven tasalta saanut eristettyä mutta olkoon nyt noin. Energialla korjataan suunnitteluvirheet.
Enin osa vedestä tulee RW25 ulkoyksikön keskimmäisestä reiästä. Päädyn reikä tiputtaa jonkin verran vettä, ja keskireiän vierestä menee tällä hetkellä suppilon ohi muutama tippa etenkin alussa. Pitääkin kerätä rohkeutta siihen että laitan em. reikiin palasen höyrynsulkuteippiä niin että kaikki tulee keskeltä. Siinä on riskinsä että jää alkaa kasvamaan kennon alareunan alla joten vaatisi ainakin alussa valvontaa.
Kiitokset kaikille tässä ketjussa monista hyvistä vinkeistä.
edit: Anteeksi, ymmärrän että nykyään pitää lisätä 4k video joka aiheesta. Tässä siis sellainen (4k kunhan prosessointi valmis):
Bitemasta ostettuna nuo viemärinputken osat eivät maksaneet paljoa.
Tässä ketjussa on ilmeisesti laitettu viemäriputki aluslaattojen väliin, itse kiristin kuormahihnalla laatat kiinni toisiinsa ja porasin bilteman 50 mm poralla niitten keskelle reiän putkelle. Olisi pitänyt porata vähän isompi että olisi kiven tasalta saanut eristettyä mutta olkoon nyt noin. Energialla korjataan suunnitteluvirheet.
Enin osa vedestä tulee RW25 ulkoyksikön keskimmäisestä reiästä. Päädyn reikä tiputtaa jonkin verran vettä, ja keskireiän vierestä menee tällä hetkellä suppilon ohi muutama tippa etenkin alussa. Pitääkin kerätä rohkeutta siihen että laitan em. reikiin palasen höyrynsulkuteippiä niin että kaikki tulee keskeltä. Siinä on riskinsä että jää alkaa kasvamaan kennon alareunan alla joten vaatisi ainakin alussa valvontaa.
Kiitokset kaikille tässä ketjussa monista hyvistä vinkeistä.
edit: Anteeksi, ymmärrän että nykyään pitää lisätä 4k video joka aiheesta. Tässä siis sellainen (4k kunhan prosessointi valmis):
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Hiukan ongelmallista kun lattiataso on se normaali eli jossain 40-50cm ylemänä kuin maa sokkelin juurella. Lisäksi sisällä kodinhoitohuoneen puolella 20cm laatoitus seinällä joten kondenssiputki pitäisi tulla seinästä läpi 70-80cm maasta. Tuo 30cm sisälattian korkeudelta tuleva läpi on kaadon kannaltakin tarpeen sisällä.
Tulisi aika korkea maateline kun pumpun pohja pitäisi olla +1m korkeudessa.
Sadevesiviemäri ton routaeristeen päällä koska silloin +20v sitten kiellettiin laittamasta eristeen alle, syystä että jäädyttää perustaa. Että semmoisia ohjeita rakennusvalvonnalta siihen aikaan. Salaojaan taas ei ehkä järkeä ohjata mitään ylimääräistä vaikka ei siellä koskaan vettä olekaan.
Onkos kokemusta 1-1.4m korkeista maatelineistä? Pitänee tehdä itse mutta se menee ensi kesään. Kaippa pumpun telinee jollain keinoin voi lennosskain vaihtaa. Kyllä sitä varmaan muutaman sentin voi nostaa ilman putkien vaurioitumista.
Tulisi aika korkea maateline kun pumpun pohja pitäisi olla +1m korkeudessa.
Sadevesiviemäri ton routaeristeen päällä koska silloin +20v sitten kiellettiin laittamasta eristeen alle, syystä että jäädyttää perustaa. Että semmoisia ohjeita rakennusvalvonnalta siihen aikaan. Salaojaan taas ei ehkä järkeä ohjata mitään ylimääräistä vaikka ei siellä koskaan vettä olekaan.
Onkos kokemusta 1-1.4m korkeista maatelineistä? Pitänee tehdä itse mutta se menee ensi kesään. Kaippa pumpun telinee jollain keinoin voi lennosskain vaihtaa. Kyllä sitä varmaan muutaman sentin voi nostaa ilman putkien vaurioitumista.
Tietämätön
Jäsen
Itsellä on ollut Daikin Perfera nyt pari vuotta ja katsellut tuota sulatusvesien kertymistä. Daikinissa on kelluva kenno niin vedet tippuu hienosti pumpun alle.
Laitoin ohuen muovilevyn estämään veden jäätymisen sokkelin viereen. Jäätä kyllä kertyy paljon mutta ei ole käynyt lähelläkään pumpun yläreunaa kun vesi tippuu niin laajalta alueelta. Pumppu sijaitsee myös takapihalla niin jää ei haittaa kulkua yhtään.
Jotenkin ei ole kyllä yhtään pelkoa etteikö salaojat jaksaisi vetää tuota pikku jäävuorta. Meillä on järvi tuolla takana niin pihalle on aina tuiskuttanut kunnon kinokset talvella. Keväällä aina lumet sulannut hienosti salaojiin ja ei mitään lammikoita ole jäänyt mihinkään niin miksi se jäävuori yhtäkkiä ei sinne mahtuisi? Toistaiseksi näyttänyt että jäävuori on hienosti sinne mahtunut.
Joku riski kai olisi jos ILPin sulatusvedet valuisi patolevyn taakse ja jäätyisi sinne nyt talvella (?) mutta tuo muovilevy poistaa tuon riskin kokonaan.
Laitoin ohuen muovilevyn estämään veden jäätymisen sokkelin viereen. Jäätä kyllä kertyy paljon mutta ei ole käynyt lähelläkään pumpun yläreunaa kun vesi tippuu niin laajalta alueelta. Pumppu sijaitsee myös takapihalla niin jää ei haittaa kulkua yhtään.
Jotenkin ei ole kyllä yhtään pelkoa etteikö salaojat jaksaisi vetää tuota pikku jäävuorta. Meillä on järvi tuolla takana niin pihalle on aina tuiskuttanut kunnon kinokset talvella. Keväällä aina lumet sulannut hienosti salaojiin ja ei mitään lammikoita ole jäänyt mihinkään niin miksi se jäävuori yhtäkkiä ei sinne mahtuisi? Toistaiseksi näyttänyt että jäävuori on hienosti sinne mahtunut.
Joku riski kai olisi jos ILPin sulatusvedet valuisi patolevyn taakse ja jäätyisi sinne nyt talvella (?) mutta tuo muovilevy poistaa tuon riskin kokonaan.
Jään kertyminen riippuu monesta. Itse olen saanut Argolla jään nousemaan 1,5krs talon kyljessä pumpun korkeutta vaille katonrajaan, pumput kun ovat räystään alla. Eli kannattaa miettiä miten sen saa sieltä pois/leviämään pitkin pihaa. Itse käytin alumiinilla päällystettyä SPU-levyä. Sen päällä vesi kulkee sulana pitemmälle koska eristelevy ei niin jäädytä. Ja koska SPU on sellaista vanukasta pieni kiinnitarttunut osa lähtee vääntelemällä pois.
haraldh
Vakionaama
Ulkona -14°C. Taitaa olla ensimmäisiä kertoja kun tuo RW-25 oikeasti tekee työtä kun pörssisähköhinnat ovat olleet korkealla koko päivän. Nyt kun hinnat halpenevat, ja pakkanen kiristyy alkaa väkertämäni veden ohjausputki jäätyä. Ensin jäätyy siitä missä sulanapitokaapeli menee putkeen (kapein kohta), ja sitten suppilon reunat. Nyt kun äsken kävin katsomassa oli jo reunoja myöten täynnä, ja pieni jääkerros päällä. Ylimääräiset reiät olen teipannnut alapuolelta Sitko-teipillä, ja tämä ei vaikuta ollenkaan sulatusvesien johtumiseen putkeen negatiivisesti, päinvastoin koko alapohja aivan ulointa nurkkaa lukuunottamatta ovat täysin sulat.
Onneksi tuo sulanapitokaapeli on jo putkessa. Sen saaminen tuonne voisi olla vähän vaikeaa jos se on jäissä. Katsotaan kauanko tuohon menee että putki on auki, alle tunnissa arvaan. Pitää varmaan Home Assistantiin laittaa triggeri joka käynnistää tuon kun ulkona on -10°C tai enemmän ainakin pariksi tunniksi / vrk.
Onneksi tuo sulanapitokaapeli on jo putkessa. Sen saaminen tuonne voisi olla vähän vaikeaa jos se on jäissä. Katsotaan kauanko tuohon menee että putki on auki, alle tunnissa arvaan. Pitää varmaan Home Assistantiin laittaa triggeri joka käynnistää tuon kun ulkona on -10°C tai enemmän ainakin pariksi tunniksi / vrk.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei mikään tuommoinen veden juoksutusputki pysy auki pakkasella lämmittämättä. Minulla jäätyi kanssa samainen VILPin lauhteenpoisto letku kuukausi sitten, kun kaapeliin oli tullut vika. Siinä oli pätkä, joka ei enää lämmennyt. Aika hankala tuommoinen letku on avata, jos se on jäätä täynnä eikä vaihtaminenkaan talvella hääviä ole. Suosittelisin laittamaan toisen sulanapitokaapelin varalle putkeen sisälle, sillä nuo taitavat olla aika heikkolaatuisia. Minulla oli siinä vanha lyhyt varalla. Laitoin reilut kaksi vuotta sitten pidemmän kaapelin joka teki pari lenkkiä lauhdeveden keräimessä. Näin tätä on voinut käyttää "10 min sulatuksen yhteydessä" asetuksella kovallakin pakkasella. Lyhyempi aika >< suurempi teho - silti pienempi kulutus.
haraldh
Vakionaama
No, tässä varaoptio on että antaa tulvia ja vaihtaa kaapelin sitten kun lämpötila on suojan puolella. Niitäkin päiviä varmaan valitettavasti vielä tulee tämänkin vuoden puolella. Hyvin on putki pysynyt auki, vaikka pakkanen on käynyt välillä -10°C paikkeilla. Nyt kun on ollut harvinaisesti kyllä reilummin pakkasta päiviä niin tuo on jäätynyt ensimmäistä kertaa 1,5 vuoteen.
Ajattelin näpsäistä tuohon HA:han automaation tälle, mutta näyttää siltä että kaikkien ehtojen kanssa pitää odottaa huomiseen että ajatus selkeytyy ja osaa tehdä tuon.
Ajattelin näpsäistä tuohon HA:han automaation tälle, mutta näyttää siltä että kaikkien ehtojen kanssa pitää odottaa huomiseen että ajatus selkeytyy ja osaa tehdä tuon.
Aikani pähkäiltyäni keksin mielestäni oivallisen tavan sulanapitokaapelin ohjaamiseen. Meillä on sulamisvedet ohjattu 110mm viemäriputkeen, joka johtaa vedet noin 13m metrin päähän talosta. Viemärin sisällä on itsesäätyvä sulanapitokaapeli. Kun tuossa taannoin mittailin niin kaapeli ottaa sellaiset 200W tehoa näillä keleillä, mikä luonnollisesti on hyötysuhteesta pois. Nyt sitten mietin että miten tuon lämmityksen voisi hoitaa energiatehokkaammin ja päädyn ratkaisuun jossa kaksikanavainen Shelly Pro 2PM mittaa toisella kanavalla ILP:n ottotehoa ja kun teho laskee riittävän alas (omassa tapauksessani alle 100W) päätellään, että sulatusjakso on lähtemässä käyntiin ja sen seurauksena ohjataan toiseen kanavaan kytketty sulanapitokaapeli päälle, minkä jälkeen kaapelia pidetään päällä skriptissä määritelty aika (alustavasti 20min). Tällä menetelmällä olen saanut pudotetuksi tuota päälläoloaikaa vuorokausitasolla noin 24h -> 4h, eli aikas merkittävä säästö. Koko hommaan ei siis tarvita muuta kuin tuo Shelly ja muutama rivi JavaScript koodia. Jos oikein haluaisi hifistellä niin tuohon voisi lisätä putken/ulkolämpötilan mittauksen Bluetoothilla esim. RuuviTageja käyttäen, mutta itselleni tämä primitiivinen versio riittää vallan mainiosti. Keväällä sitten kun sulanapitoa ei enää tarvita voi skriptin kytkeä pois päältä.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Ei kun siihen liitetään vielä tietty ulkolämpötilan mittaus ja plussakeleillä ei lämmitetä narua lainkaan