Saisi sen oikosulkemalla johtimet ... Ja toisin kuin miltei kaikissa sähkölaitteissa, tuo on periaatteessa jopa aivan turvallista paneeliketjulle. Oikosulku vain on tehtävä DC-katkaisimen omaavalla välijohdolla niin, että ensin katkaisin auki, johdot kiinni ja sitten oikosulku sulkemalla katkaisimen kärjet. Oikosulku poistetaan päinvastaisessa järjestyksessä.
Tulipalo aurinkosähköjärjestelmästä - Onko tämä eka tapaus?
- Keskustelun aloittaja Harrastelija
- Aloitettu
Eli lienemme siis yksimielisiä alkuperäisen toteamukseni kanssa siitä, että säännöt kieltävät asentamasta tasasähköpuolelle minkäänlaista erotinta, jolla ei samalla ole täyden paneelivirran katkaisukykyä kaikissa tilanteissa, jos kuluttajakin pystyy erotinta käyttelemään(?). Siitähän tämä keskustelun sivujuonteemme taisi lähteä(?).
Ei kai tuossa niin sanottu? Lukittu riittää, jotta kukaan ei väännä vahingossa. Varmaankin joku varoituslappu pitää olla?
Luen tuon termin "valtuuttamaton" sillä tavoin, että esim. käyttöavaimen luovuttaminen kiinteistön omistajalle ei olisi tässä tarkoitetussa mielessä asiallinen valtuutus, ellei tämä ole ns. sähköalan ammatilainen. Kenellehän muulle avain voitaisiin sitten luovuttaa?
Invertterin oma kyky katkaista DC ei riitä huoltoa varten. Mitäpä jos Invertteri pitää irrottaa ja lähettää pajalle. Sitäpaitsi vaikka huolto tehtäisiin paikanpäällä laiitteessa on virta päällä. Näin ei saa olla.
Jos AC-puolen irrottaa ensin, ei DC-puolella kulje virtaa, paitti jos laite on sen verran sysikunnossa että imee itseensä sitä virtaa. Tässä tapauksessa se kyllä palaa hyvin nopeasti, siis palaa oikeasti liekeillä. Tässä tulipalotilanteeseen se vieressä oleva kytkin on ehkä tehoton. Siinä tilanteessa itse varmaan löisin kirveellä DC-kaapelin poikki jos siis olisin paloväkeä. Sen seurauksena paneelin päässä oleva sulake luultavasti palaisi. Palon estämisen ja hallinnan kannalta kunnon oikosulku on parempi kuin kituutus (jos on kunnollinen sulake).
Huoltoa varten taas mikä vaan turvakytkin riittää _teoriassa_ jos se AC puoli tehdään virrattomaksi ensin. Invertterin oma lepovirta DC-puolelta ei kuitenkinaa montaa wattia ole eikä virtakaan siten kuin jokunen kymmenen mA.
Onkos kukaan purkanut kierrettävää erotuskytkintä mitä ILPien yhteydessäkin käytetään? Olisko kuvaa?
Jos AC-puolen irrottaa ensin, ei DC-puolella kulje virtaa, paitti jos laite on sen verran sysikunnossa että imee itseensä sitä virtaa. Tässä tapauksessa se kyllä palaa hyvin nopeasti, siis palaa oikeasti liekeillä. Tässä tulipalotilanteeseen se vieressä oleva kytkin on ehkä tehoton. Siinä tilanteessa itse varmaan löisin kirveellä DC-kaapelin poikki jos siis olisin paloväkeä. Sen seurauksena paneelin päässä oleva sulake luultavasti palaisi. Palon estämisen ja hallinnan kannalta kunnon oikosulku on parempi kuin kituutus (jos on kunnollinen sulake).
Huoltoa varten taas mikä vaan turvakytkin riittää _teoriassa_ jos se AC puoli tehdään virrattomaksi ensin. Invertterin oma lepovirta DC-puolelta ei kuitenkinaa montaa wattia ole eikä virtakaan siten kuin jokunen kymmenen mA.
Onkos kukaan purkanut kierrettävää erotuskytkintä mitä ILPien yhteydessäkin käytetään? Olisko kuvaa?
Jos tuo on oikein lainattu, niin siinä lukee "vaihtosuuntaajan vaihdon mahdollistamiseksi"
Kyllähän tuon voi tulkita niin että se vaihtosuuntaaja voidaan vaihtaa silloinkin kun dc erotetaan siinä laitteessa itsessään olevalla erottimella ja vaihdetaan kirjaimellisesti vain se invertterikomponentti sieltä laitteen sisältä.
Ei DC-puolella ole eikä sinne voi laittaa sulaketta, josta olisi iloa. Oikosulussa virta ei juuri miksikään muutu.
Sivusta juttelua seuranneena: onkohan tästä DC hommasta tulossa melkoinen ongelma kun asennukset tehdään juosten kusten tässä ostokiimassa ja lisäksi kun kaikki asennukset vanhenee nopeasti ulkona - paitsi paneelit jotka toimii piiitkään.
Taidan katsella mikroinvertterejä jos ja kun paneeleja hommaan.
Taidan katsella mikroinvertterejä jos ja kun paneeleja hommaan.
Tasan samaa pähkin tätä seuratessani. Mikroinvertteri taitaa olla fiksuin veto. DC:tä on hyvin lyhyesti, eikä korkeajännitteisenä ollenkaan ja taas mikroinut mykistää itsensä verkon katketessa, joten vaihtojännitettäkään ei kattovedoissa ole, jos alhaalta päin katkaistaan. Muissa vaihtoehdoissa katto voi aina olla vaarallinen vikatilanteessa, joten hölmöä tehdä sellaisia.
Btw, mikäköhän siellä dc kytkimen sisällä sitten syttyy palamaan?
Mistään virrankatkaisukyvystähän siinä ei todennäköisesti ole kyse, vaan siitä että kytkin ei kestä niitä toteutuvia virtoja. Jos virta ei siitädc kytkimestä kääntämällä katkea vaan alkaa hitsaamaan, niin luulisi että jokainen tolkulli en tyyppi vääntää vierestä myös sen ac kytkimen auki, vai onko kyse ilkivallasta ja aurinkopaneelitaloja käydään kiusaamassa noilla?
Mistään virrankatkaisukyvystähän siinä ei todennäköisesti ole kyse, vaan siitä että kytkin ei kestä niitä toteutuvia virtoja. Jos virta ei siitädc kytkimestä kääntämällä katkea vaan alkaa hitsaamaan, niin luulisi että jokainen tolkulli en tyyppi vääntää vierestä myös sen ac kytkimen auki, vai onko kyse ilkivallasta ja aurinkopaneelitaloja käydään kiusaamassa noilla?
Tuossahan on samassa laatikossa + ja -. Pääsiskö tuonne vettä ja likaa? Sitten tulee oikosulku?
Tai sitten kytkentä ei ole kunnollinen vaan on valokaari tai vastusta ja kuumenee.
Tässä joitain, joissa ongelmana suuri vastus ja kuumeneminen. Outoa sinänsä, että eihän n. 10 A virrat ole kovinkaan kummoisia 12 V tai 230 V asennuksissa. Onko valokaaren esto sitten pilannut normaalin kytkennän?
worksafe.nt.gov.au
Solar panel DC isolator fire risk
Tuossa aiemmin liittämässäni invertterin ohjeessa oli, että pysäytyksessä ac-kytkin auki, dc-kytkin auki, johdot irti. Eikös silloin kaikki pykälänmukaiset asiat toteudu?
Jos siinä on ne erilliset huoltokytkimet niin kyllä, mutta jos nuo kytkimet on osa sitä invertteriä, niin otetaanko ne johdot silloon "kuumalta puolelta" irti?
Aika vaarallinen ajatus vain irrottaa jännitteelliset DC-kaapelit invertteristä. joku 600-1000V DC on hiton vaarallinen kun virtaakin voi tulla 10A. Sanoisin että tuo vaarallsiempi kuin AC. DC-jännitteestä ei pääse irti ja valokaari ei sammu kuten se tekee AC:ssä.
DC:lle on muutes ihan omat sulakkeensa. Ne lienee sukua tulppasulakkeille sisustansa puolesta.
DC:lle on muutes ihan omat sulakkeensa. Ne lienee sukua tulppasulakkeille sisustansa puolesta.
Valokaaren esto tarkoittaa jotain joka tunkee sinne kontaktien väliin niin että melko väistämätön valokaari sammuu ennenkuin kontaktit palavat pilalle. Jo 12V DC:llä saa sopivasti kikkailemalla sentin verran pysyvää valokaarta. Kun minulla 10v sitten oli sähköpyörä johon piti akkua laittaa ostin siihen kierrettävät liittimet jotka peittävät kontaktit liitintä irrottaessa. En enää muista millä nimellä niitä kutsuttiin.Tässä joitain, joissa ongelmana suuri vastus ja kuumeneminen. Outoa sinänsä, että eihän n. 10 A virrat ole kovinkaan kummoisia 12 V tai 230 V asennuksissa. Onko valokaaren esto sitten pilannut normaalin kytkennän?
Solar panel DC isolator fire risk
Jos DC kytkin pitää vaihtaa niin miten se suoritetaan? Joissain laitteissa koko värkki nousee pois telineestä ja jäljelle jää ainoastaan pohja liitäntöineen.
Valmistajalla on myös jonkinsortin sertifikaatti aiheesta jossain mainitaan jännitteettömyydestä: https://www.fronius.com/~/downloads...nnector_Fronius_SnapINverter_series_EN_AU.pdf
Huawei vastaava sertifikaatti: https://solar.huawei.com/au/~/media/Solar/services/DC-Switch-Disconnector-Compliance.pdf
Tässä tosin kytkin on vasta laitteessa sisällä ja liitäntä invertteriin on liittimillä.
SMA:ssa kytkin on niin että se on DC-liittimien jälkeen myös.
Miten se on asennettu? Pakkohan nuo aurinkopaneelin kaapelit ja niiden asennus on tehdä jännitteellisenä. Eihän se ole suuri ongelma, jos liittimet ovat sellaisia, ettei jännitteellisiä osia koske eikä saa varsinkaan oikosulkua aikaiseksi.
Saattahan nuo kytkeä pimeälläkin..
Joo, mutta paraneeko turvallisuus siitä ja kuka haluaa tehdä hommia pilkkopimeässä. Hämärässkin jännite on satoja V, vaikka valokaarivirtoja ei saa aikaiseksi.
Tuosta puolestaan on vaaraa aurinkopaneelisarjasta tulevan johdon kohdalla, jos pelästyy ja vetää johdot irti toisistaan ennen pimeän tuloa.
Itse asentaisin paneeleilta tulevaan johtoon suojatut tulpat T-haaratyyliin, niin että noihin voi sitten työntää johdon, jonka keskellä on katkaisukykyinen DC-erotin. Kaikki huoltotyöt voi tehdä turvallisesti ja myös tuon lisäsysteemin osat vaihtaa. Jos tulppia on varalla toiset kytkettynä, nekin voi vaihtaa turvallisesti paneeleiden oikosulun aikana. Myös pieni tuuliturbiini sopii kohteeksi moiselle kytkennälle (eli silloin oikosulku pysäyttää laitteen pyörinnän).
Voihan ne paneeleilta tulevat "nousujohdot" irrottaa katolta (tai missä se paneeliketju nyt ikinä onkaan), eli paneelien puoleisista liittimistä ja vaihtaa tai huoltaa invertterin, ilman pelkoa DC- jännitteestä.
Luulisin että asennuskin tehdään niin päin, että ne kytketään paneeleihin viimeisenä ja kytketään rauhassa virrattomana invertteri.
Luulisin että asennuskin tehdään niin päin, että ne kytketään paneeleihin viimeisenä ja kytketään rauhassa virrattomana invertteri.
Juuri näin, sama tilanne on asennushetkellä.
Muutes, on tullut muutosta härmän standandiin juuri kun pilkkasin toisessa ketjussa. SFS 6000-7-712:2022 sanoo, että vanhan tutun asian DC-puolella oltava sopiva erotuskytkin tai erottamiseen soveltuva katkaisija (vaihtosuuntaajan huollon ja vaihtamisen mahdollistamiseksi). Sitten on lisätietoja taulukossa (en viitsi tähän kopioida kaikkea), jossa mainitaan kun panelisto on liitetty suoraan vaihtosuuntaajaan katkaisukykyinen erotuslaite vaaditaan mutta sellainen voi olla (erotuskytkin tai katkaisija) joko sisäänrakennettuna vaihtosuuntaajaan tai erillinen laite.
Myöhemmin mainitaan, että erillisten tasasähkökytkimien lisäämistä tulee välttää.
Enpä laita DC-turvista vaikka ehdin jo ABB:n DC-erotuskytkimen hankkia. Menkööt muihin rojekteihin.
Muuta: Huvittava tuo kunnossapidon riskienarviointiin perustuva järjestelmän tarkastustiheys ja seurantatapa. Kuinkahan monelta löytyy...
Muutes, on tullut muutosta härmän standandiin juuri kun pilkkasin toisessa ketjussa. SFS 6000-7-712:2022 sanoo, että vanhan tutun asian DC-puolella oltava sopiva erotuskytkin tai erottamiseen soveltuva katkaisija (vaihtosuuntaajan huollon ja vaihtamisen mahdollistamiseksi). Sitten on lisätietoja taulukossa (en viitsi tähän kopioida kaikkea), jossa mainitaan kun panelisto on liitetty suoraan vaihtosuuntaajaan katkaisukykyinen erotuslaite vaaditaan mutta sellainen voi olla (erotuskytkin tai katkaisija) joko sisäänrakennettuna vaihtosuuntaajaan tai erillinen laite.
Myöhemmin mainitaan, että erillisten tasasähkökytkimien lisäämistä tulee välttää.
Enpä laita DC-turvista vaikka ehdin jo ABB:n DC-erotuskytkimen hankkia. Menkööt muihin rojekteihin.
Muuta: Huvittava tuo kunnossapidon riskienarviointiin perustuva järjestelmän tarkastustiheys ja seurantatapa. Kuinkahan monelta löytyy...
Viimeksi muokattu:
Täytyykin kaivella tuo jostain. Tämä on ilmestynyt viimeisen viikon parin sisään. Oletin että tulee julki vasta myöhemmin. Kimppaostos olisi halpa.
Lukikos tuolla mitään tellinkien maadoituksesta? Käsittääkseni siihen on tullut muutoksia? Tai keskuksen nimellisvirrasta mitään mainintaa? Olin tuosta aikoinaan yhteydessä hlöihin jotka ovat olleet sorvaamassa noita juttuja kirjojen ja kansien väliin ja mainitsivat että jotain muutosta johonkin tulisi.
Kun näistä DC- ja AC-erotuskytkimistä ollut puhe, niin kuinka AC erotus toteutetaan jos mikroinverttereillä toteutettu 3-vaihe voimala. Laitetaanko 1 3-vaihe kytkin vai kaikille vaiheille oma? Nehän on tavallaan omia voimaloita vaiheittain riippumatta toisistaan.
Paneelit tulisi maatelineisiin ja siksi mikroinverttereillä toteutettuna turvallinen ilman korkeita jännitteitä, koska muuten niiden ympärille täytyisi turvallisuussyistä melkein tehdä aita.
Paneelit tulisi maatelineisiin ja siksi mikroinverttereillä toteutettuna turvallinen ilman korkeita jännitteitä, koska muuten niiden ympärille täytyisi turvallisuussyistä melkein tehdä aita.
Viimeksi muokattu:
Yhden 4-napaisen laittaisin, vaikka se onkin sähkömiehen tehtävä. Syöttökin sinne maatelineelle menee kuitenkin varmaan yhdellä maakaapelilla...
Täällä ollut puhetta, että jotkut vaatisi? kaikki yhden kytkimen taakse, mutta ainakin itse 3 viikkoa sitten ilmoitin Elenialle 2:sta eri turvakytkimestä, kun invertterien välikin on nyt väliaikaisesti jotain 40m ja ne on eri keskuksissakin kiinni.
K
korsteeni
Vieras
tuossa oikein haetaan riskejä lisää, sen epävarman katkaisimen lisäksi tuplamäärä riskitekijöitä lisää, siis liittimiä
mikä päättäjiä ja suunnittelijoita ja pykälänviilaajia oikein riivaa?
vastaan itse, ahneus ja valta
Luukku
Vakionaama
Käsitinkö oikein luettuani, että aurinkopaneeleita saa asentaa taviskin, mutta verkkoon kytkennän tekee laillinen asentaja? Jos näin on niin on ihmeellistä, ettei pistorasiaa saa vaihtaa, mutta tuollaisia jännitteitä ja virtoja synnyttäviä laitteita saisi itsekin viritellä katolle.
Asiasta toiseen, olisiko paloturvallisuutta lisäävä toimenpide laittaa puuseinäisessä talossa palonsuojalevy siihen turvakytkimien taakse?
Ilmeisesti näissä aurinkopaneeli asioissa laahaa säännöt ja lait vähän perässä?
Asiasta toiseen, olisiko paloturvallisuutta lisäävä toimenpide laittaa puuseinäisessä talossa palonsuojalevy siihen turvakytkimien taakse?
Ilmeisesti näissä aurinkopaneeli asioissa laahaa säännöt ja lait vähän perässä?
Taitaa tälläkin foorumilla moneen kertaan puhuttu, mutta tiettyyn pisteeseen asti kyllä. Kattokiinnikkeet, kiskot, invertterin ja turvakytkimen, yms, saa kiinnittää. Mutta ei kytkeä tai tehdä sähkötöitä. Johtojen veto on vähän harmaalla alueella kun ne jäävät helposti piiloon. Jos tekee järjestelmän ”itseasentaen” ja kutsuu lopuksi sähkärin, niin kannatta sen sähkärin kanssa sopia mitä tekee itse ja mitkä tekee sähkäri. Sähkäri osaa myös neuvoa miten joku asia pitää tehdä. Vaikkapa ettei ac turvakytkin ole lukitussa tilassa tai johdotuksista unohtuu kevi ja johdot menee villojen seassa.
Tässä ketjussa jo aiemmin ihan fiksusti asia esitettiin niin että yhden paneelin voi hyvin kytkeä koska sen jännite on alle 40V mutta kun niitä useampi sarjassa ollaan jo kirkkaasti jännitealueella mikä ei sovellu tavikselle. Sama pätee vaikka 9V paristoihin. Yhden voi kokeilla kielellä eikä siihen kuole mutta jos niitä ketjuttaa vaikka 30 peräkkäin neppareillansa, siitä saa jo sen verran jännitettä ja virtaa että henki lähtee hyvin nopeasti ihan vain ottamalla kiinni huolimattomasti äärimmäisistä navoista.
Eihän siitä mitään haittaakkaan ole että erotuskytkimen tai jopa invertterin takana olisi vähän aparaattia isompi suojalevy. Maadoitettu metalli on oikein hyvä mutta kyllähän sellainen takan/kiukaan taakse tarkoitettu keraaminen levy aina parantaa paloturvallisuutta.
Eihän siitä mitään haittaakkaan ole että erotuskytkimen tai jopa invertterin takana olisi vähän aparaattia isompi suojalevy. Maadoitettu metalli on oikein hyvä mutta kyllähän sellainen takan/kiukaan taakse tarkoitettu keraaminen levy aina parantaa paloturvallisuutta.
Niitä riivaa se että ovat virkamiehiä joiden tehtäväksi on annettu turvallisuusen parantaminen ja ovat tehneet sitä vuosikymmeniä toimistoissaan, ilman mitään kosketusta käytännön maailmaan.
Virkamieskunnan ongelma on aina se että ne etsivät ongelmaan ratkaisua uusista säännöistä, jossa lopulta päädytään sääntöön jolla kielletään säännön rikkominen.
Nyt kun virkamiehille on asetettu tavoitteeksi ongelman löytäminen, niillä on käsissään itseään ruokkiva loputon kehä, johon on vielä lisätty "tulostavoite" eli 5 vuoden välein uudistuva säännöstö.. Tai ainakin sem verran uusia sääntöjä että uuden standardikirjan vaatiminen voidaan perustella.
Typerä kysymys liittyen aurinkopaneleiden ominaisuuksiin. Miten käy tuon DC-valokaaren kanssa jos asentaa panelijonon puoliin väliin dc-sulakkeen ?
esim.
www.onninen.fi
"eka postaus wuhuu"
esim.
STÄUBLI PV TARVIKE STAUBLI MC4 SULAKEJOHTO, 1000DC, 15A | Aurinkosähkökiinnikkeet
Kustannustehokas ja toimiva suojaus aurinkosähköjärjestelmiin. Sulakejohto 50cm, sulake 15A, MC-liittimet, 1000V.
www.onninen.fi
"eka postaus wuhuu"
Epäilen, että täysin hyödytön ja potentiaalisesti vaarallinen kapine ketjutetussa paneelijärjestelmässä. Sähköhän tulee paneeliketjusta ja virranvoimakkuusero oikosulun ja MPPT-virran välillä on pieni. Sulake ei katkaise piiriä valokaaren takia, kun virta ei kasva riittävästi eikä sulaketta voi mitoittaa niin pieneksi, että toimisi oikein, koska silloin MPPT-optimikin jo uhkaa polttaa sulakkeen. Sulake muodostaa ylimääräisiä liitoksia, jotka lisäävät riskiä, vaikka sulake itsessään osaisi sammuttaa sisäisen DC-valokaarensa.
Yhdella tavalla ajateltuna sähkölähteitä on kahta ääripäätä (ja välimuotoja tietty).Typerä kysymys liittyen aurinkopaneleiden ominaisuuksiin. Miten käy tuon DC-valokaaren kanssa jos asentaa panelijonon puoliin väliin dc-sulakkeen ?
esim.
STÄUBLI PV TARVIKE STAUBLI MC4 SULAKEJOHTO, 1000DC, 15A | Aurinkosähkökiinnikkeet
Kustannustehokas ja toimiva suojaus aurinkosähköjärjestelmiin. Sulakejohto 50cm, sulake 15A, MC-liittimet, 1000V.
"eka postaus wuhuu"
- Vakiojännitelähde (tämä ei liity AC vs DC jaotteluun). Lähde yrittää pitää jännitteen vakiona, ja vikatilanteessa (oikosulku) virta kasvaa hyvin isoksi, niin korkeaksi kuin jännitelähteestä irtoaa. Töpselin tapauksessa puhutaan yleensä luokkaa 500 A virroista (oikosulkuvirta). Matkalla oleva sulake laukeaa nopeasti virran ylittäessä sulakkeen nimellisvirran (esim 16 A). Mutta paksulla rukarilla tehty oikari aiheuttaa hyvin lyhytaikaisen ison virran.
- Vakiovirtalähde. Lähde yrittää pitää virran vakiona, ja vikatilanteessa (piuha poikki ! - oikari ei ole vikatilanne), jännite kasvaa hyvin suureksi. Vanhanaikainen auton puola perustuu tähän, puolan ensiökäämin läpi ajetaan muutama A virtaa, ja katkojan kärki katkaisee virtapiirin, jolloin ensiökäämin jännite nousee muutamaan sataan volttiin. Ja toisiokäämi seuraa muuntosuhteella ensiökäämin jännitettä ja nostaa toisiojännitteen 20 kV huiteville.
Aurinkopaneeli on tästä välistä. Jos on oikosulku (esim rinnakkaisvalokaari), jolloin virta on maksimissaan, käyttäytyy se vakiovirtalähteen, jossa ei ole vikaa, tavoin. Virta on vakio ja riippuu aurinkon paisteen kirkkaudesta.
Normikäytössä (MPPT piste) virta on pikkaisen pienempi (ehkä 10%-20%), ja MPPT (virran suhteen) liikkuu voimakkaasti kirkkauden mukaan.
Tästä seuraa että sulake ei koskaan palaisi, kun riittävää oikosulkuvirtaa ei pääse syntymään. Tai väärin mitoitettu sulake palaisi normikäytössäkin.
Rinnankytketyille paneeleille tilanne on toinen. Jos vaikka 3 paneelia on rinnakkain, ja yksi näistä menee oikariin, ni kaksi jäljellejäänyttä työntävät oikosulussa olevaan paneeliin, ja ko paneelin johtimeen, 2 kertaa oikosulkuvirran. Tällöin jokaisella panelilla oleva esim 1.3*maksimi_yhden_paneelin_oikosulkuvirta sulake suojaa johtimia ylikuumentumiselta. Valokaareen nämäkään sulakkeet pure, ellei valokaari ole rinnakkaisvalokaari yhden panelin omassa johtimessa.
Joo ei mitenkään toimi. Vaikkapa Heckertin 320 W paneelille ilmoitettu oikosulkuvirta 10,17 A ja MPP-virta 9,85 A. Molemmat suoraan verrannollisia auringonsäteilyyn eli hiukankin aurinko vinossa paneeliin, niin oikosulkuvirta jää alle 9,85 A.
Eikä tietysti edes löydy sulaketta, joka kestäisi tunteja 9,85 A, mutta laukeisi edes tunnissa 10,17 A:lla.
hmm..pieniä lisäyksiä/muutoksia siellä täällä tosin vaikuttavuus voi olla isokin. Poimintoina esim: tasasähköosan pistokytkimien ja liittimien oltava samaa tyyppiä ja samalta valmistajalta (ei saa käyttää yhdessä liitoksessa eri valmistajan tuotteita), potentiaalitasauksessa ei pikaluentana mitään mullistavaa perus kotivoimalaan tosin on maininta, että liitoksissa alumiiniosissa harjattava oksidikerros pois ja käytettävä liitosrasvaa. Tuo jaottelu taisi olla jo aiemminkin, että <60 V UOCmax niin ei tarvitse potentiaalitasata jos >60 V + ei salasuojausta=>vähintään 6mm2 potentiaalitasausjohdin, ja jos >60 V + salamasuojaus => vähintään 16mm2 potentiaalitasausjohdin.
Käyttöönottotarkastuksessa (kategoria 1 laitteet) paneliketjun virran mittaukseen riittää normaalikäyttötilanteessa (ei siis pakkoa oikosulkea).
Vaihtosuuntaajan ja mahdollisen DC-erotuskytkimen takamus oltava palamatonta materiaalia esim. sementtikuitulevyä. Jos johtaa hyvin lämpöä, niin laitettava tuuletusväli puurakenteiseen/palavaan matskuun.
Kirjattu ne mitä täällä foorumilla on spekattu aiemmin
