Tuulivoimainvestoinnit - Suomen Tuulivoimayhdistys
Tuulivoima on tuonut Suomeen suuren määrän uusia investointeja, jotka tuovat mm. työpaikkoja ja kiinteistöverotuloja kuntiin.
tuulivoimayhdistys.fi
Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?
- Keskustelun aloittaja SON
- Aloitettu
tuulivoimayhdistys.fi
Tekniikan maailmassa (jossain alkuvuoden numerossa) oli lukemia eri energian tuottomuodoista ja niiden koko elinkaaren aikaisista päästöistä per tuotettu kWh. Ydinvoima vähäpäästöisin, tuulivoima sitten myllyn elinkaaren pituudesta riippuen tasoissa tai kakkospaikalla.
Näin Saksassa, koska tulee EU:lta asiaa koskeva määräys..? Eikö ne tiedä, että väitetysti Suomessa mitään ongelmaa ei ole asian kanssa 
www.bz-berlin.de
Bundesregierung bestätigt, dass man Windräder nicht recyceln kann
Ausgediente Rotorblätter landen als Plastikmüll auf der Halde, eine Wiederverwertung ist nicht möglich. Dieses große Umweltproblem wird eisern ausgeblendet, meint Gunnar Schupelius.
www.bz-berlin.de
Näin Saksassa, koska tulee EU:lta asiaa koskeva määräys..? Eikö ne tiedä, että väitetysti Suomessa mitään ongelmaa ei ole asian kanssa
Tässä yhden toimijan viestitystä aiheesta. Tällä hetkellä siipien kierrätysaste 70-90%.
Stena Recycling ja Ilmatar yhteistyöhön – näin tuulivoimalan siivet voidaan kierrättää
Stena Recyclingin ratkaisulla tuulivoimaloiden siivetkin voidaan nyt kierrättää. Ilmatar sitoutuu kierrätysyhteistyöhön ja haluaa olla alansa edelläkävijä Suomessa
www.stenarecycling.fi
Kauppatasemielessä luultavasti peittoaa ydinvoiman selvästi, vaikka kaikki olisi tuontitavaraa (mitä eivät likimainkaan ole, koska tuulivoimalakomponentteja viedään Suomesta paljon).
Tuulivoiman haasteista verkolle:
Fingrid: Tuulivoima tarvitsee tasapainoa ja siirtokykyä
Fingrid: Tuulivoima tarvitsee tasapainoa ja siirtokykyä
Tuulivoima tarvitsee tasapainoa ja siirtokykyä - Fingrid-lehti
Tuulivoimatuotannon lisääntyminen laittaa sähköjärjestelmän lujille. Jatkossa tarvitaan sähköverkkoa tukevia ratkaisuja ja lisää voimajohtoyhteyksiä.
www.fingridlehti.fi
Tuulivoima tarvitsee tasapainoa ja siirtokykyä - Fingrid-lehti
Tuulivoimatuotannon lisääntyminen laittaa sähköjärjestelmän lujille. Jatkossa tarvitaan sähköverkkoa tukevia ratkaisuja ja lisää voimajohtoyhteyksiä.
www.fingridlehti.fi
- Keskustelun aloittaja
- #768
Mitenkä otsikossa mainittu tuulivoimaan liittyvä korruptio
Tuohon ylläolevaan vastaus selviää kun laittaa googleen hakusanoiksi: tuulivoima korruptio
Tälläinen allaoleva viesti tuulivoimaan liittyen. Maksaa.. maksaa...
Laajan sähköhäiriön riski kasvanut länsirannikolla – Fingrid rajoittaa uusia tuuli- ja aurinkoliittymiä
Liittymien rajoittaminen on ensiapua. Lopullista ratkaisua on näkyvissä vasta vuosina 2027–2028. Pitkällä tähtäimellä tuulivoiman rakentaminen länsirannikollakin jatkuu.
www.tekniikkatalous.fi
Viimeksi muokattu:
Tälläinen allaoleva viesti tuulivoimaan liittyen. Maksaa.. maksaa...
Tuosta jutusta on unohtunut yksi tärkeä detalji. Tuulivoima voi toimia verkon tukena, eli tarjota inertiaa, siinä missä suorakytketyt tahtikoneetkin. Kyse on softaongelmasta, kukaan valmistaja ei vain ole vielä ottanut tätä mahdollisuutta huomioon suuntaajissaan. Kyse ei siis ole mistään luonnonlaista, että näin on eikä muuta voida. Nyt taajuusohjattuja suuntaajia ymmärtääkseni jo suunnitellaan.
- Keskustelun aloittaja
- #770
Niin. Omasta kommentistasi "unohtui" se tarkein asia. Nimittäin lansirannikon sj- verkon siirtokyky ja sen kapasitetti ottaa lisää tuulivoimaa siirrettäväksi. Siirtokyky ei riitä ja sen vuoksi kielto kytkeä uusia tuulivoimaloita verkkoon. Toisekseen kyse ei ole mistään softaongelmasta vaan laajamittaisesta komponettien ja laitteistojen vaihdoista sähköverkon eri osissa ja ilmeisesti myös itse tuulivoimaloissa. Vaarana on ilmeisesti se että sähköverkkko kaatuu labiilin tuulivoiman lisääntyessä . Tarkemmin asiata löytyy Fingrid' in sivuilta.
Viimeksi muokattu:
No joo, en tarkoittanut että ongelman voisi korjata softapäivityksellä olemassa oleviin tuulivoimaloihin. Mutta stabiilisuusongelmassa on kyse ohjaustavasta, ja se on pohjimmiltaan softaa.
Ainakaan tuon T&T-lehden jutun mukaan kyse ei ole verkon siirtokyvystä, vaan nimenomaan stabiilisuusongelmasta. Kieltohan ei koske suorakytkentäisiä tahtikoneita, ainoastaan suuntaajakytkettyjä voimaloita:
"Nyt yli yhden megawatin suuntaajakytkettyjen laitteistojen liittäminen kanta- ja jakeluverkkoon ei ole sallittu länsirannikon alueella Fingridin tiedotteen mukaan."
jarkko_h
Vakionaama
Tuossa verkkoasiassa pitää erottaa kaksi asiaa. Kapasiteettiongelma kapealla länsikaistalla ja stabiilisuushaaste isommalla alueella. Molemmista löytyy Fingridin sivuilta erlliset kartat. Stabiilisuushaaste on hoidettu erityisvaatimuksella, jonka puistorakentajien on toteutettava. Kyse lähinnä säätösoftasta. Vastaavat vaatimukset ovat olleet Australiassa ja osaa Usaa käytössä tiukempana jo muutaman vuoden ja ratkaistavissa sekä tuulivoimaloilla, bess:llä että aurinkovoimaloilla. Ei ole tähtitiedettä.
Lisäksi ns. virtuaali-inertia on ollut solar ja Bess puolella jo tovin joillakin toimijoilla käytössä eri tasoisena. Ongelma on teknisesti ratkaistavissa.
Lisäksi ns. virtuaali-inertia on ollut solar ja Bess puolella jo tovin joillakin toimijoilla käytössä eri tasoisena. Ongelma on teknisesti ratkaistavissa.
Viimeksi muokattu:
Tanskalaista rahaa tuulimyllyihin?
www.hs.fi
Tuulivoima | Suomalainen tuulivoimarakentaja Myrsky sai miljardisijoittajan hankkeilleen
Myrskyn on tarkoitus investoida maatuulivoimaan yhdessä tanskalaisen sijoitusrahaston kanssa noin kaksi miljardia euroa. Rahalla rakentuisi vuosien mittaan noin 1 800 megawatin nimellistehon edestä voimaloita.
www.hs.fi
Tuo Tanskalainen rahasto on ihan real-deal... fyrkat löytyy kyllä. Hurjaa on tahti uusiutuvan energian rakentamisessa Suomeen.
Ei mene varmaankaan kovin kauaa, kun tuulisina aikoina joudutaan sulkemaan tuulimyllyjäkin irti verkosta. Ei taida pysyä siirtoverkot ja kulutus tuon tuotannon perässä. Keväät varsinkin, kun vesivoimaa riittää ylllinkyllin, aurinko paistaa ja tuuleekin.
Ei mene varmaankaan kovin kauaa, kun tuulisina aikoina joudutaan sulkemaan tuulimyllyjäkin irti verkosta. Ei taida pysyä siirtoverkot ja kulutus tuon tuotannon perässä. Keväät varsinkin, kun vesivoimaa riittää ylllinkyllin, aurinko paistaa ja tuuleekin.
Pohjois-Saksassahan moinen on ollut suuressa mitassa arkipäivää jo luokkaa vuosikymmenen. Rahaakaan ei ole enää maksettu (tuollakaan) menetetystä tuotannosta kuin ehkä poikkeustapauksissa, eli on jäänyt voimayhtiön tappioksi (kuten Suomessakin vuosien ajan hiililauhdetuotannon kohdalla, kun voimaloiden tuotoksille ei ollut markkinoilla kysyntää riittävään hintaan).
Saksalaisethan on umpityhmiä energia-asioissa(kin). Meidän pitäisi olla fiksumpia täällä... tuo ylituotanto pitäisi saada ehdottomasti talteen.. joten siihen pitäisi nyt yhteiskunnan keskittyä.
Yksi hyvä keino olisi tukea ison mittakaavan lämpövarastojen rakennusta ja niiden yhteyteen sähkökattiloiden tekemistä. Ihmettelen suuresti, että tuosta ei puhuta, kun lämmitykseen menevät polttoaineet on kaikki ongelmallisia. Ja lienee aika 100% varmaa että tuulivoiman ylituotannolle ei nopeasti keksitä mitään muutakaan suuren mittakaavan käyttöä.
Vetytalous on vielä kaukana horisontissa ja sen hyötysuhde on muutenkin huonompi kuin muunnos lämmöksi.
Viimeksi muokattu:
EU suuressa "viisaudesaan" on ajamassa takaa määräystä, jossa sen ohella, että ydinvoimaa ei lasketa mukaan ilmaston kannalta edullisiin sähköntuotantomuotoihin (Saksa, Itävalta ym. ajamassa tätä lujasti takaa), vain lämpöpumpuilla tehtävä sähkölämpö olisi ilmaston kannalta edullinen tapa tuottaa sähköstä lämpöä. Sanotaanko vaikka niin, että vaikka ero suurten ilmavesilämpöpumppujen ja sähkökattiloiden investointikustannuksissa ei välttämättä maata kaadakaan, niin joissakin tapauksissa näiden ero on paikallisista olosuhteista ja lämmön varastointitarpeista lähtien aivan ratkaiseva sähkökattiloiden hyväksi. EU todellakin pilaa tavoitteen saavuttamismahdollisuudet syyllistymällä liian yksityiskohtaiseen säätelyyn asioissa, joihin tulisi suhtautua teknologianeutraalisti ja antaa tavoitteiden saavuttamisen ja saavutettavuuden ratkaista menetelmien teknologisen kategorisoinnin sijaan.
Husky
Vakionaama
Oma käsitys on myös, että vetytuotanto on niin huonolla hyötysuhteella ja on muitakin ongelmia, ettei se lopulta ole ollenkaan niin järkevä kuin aluksi tuntuu. Jos on järkevää lopultakaan, joka ei tietysti poista sitä ettei työssäkäyvien taskurahoilla tehdä "järkeväksi".
Tuota kanssa ihmettelin, että Tanskastakin Suomeen olisi tulossa rahaa. Aiemmin oli jokin oudon oloinen uutinen (tosin luotettava lähde oli), että Luxemburgistakin rahoitettaisiin suomalaista tuulivoimaa.Tanskalaista rahaa tuulimyllyihin?
Tuulivoima | Suomalainen tuulivoimarakentaja Myrsky sai miljardisijoittajan hankkeilleen
Myrskyn on tarkoitus investoida maatuulivoimaan yhdessä tanskalaisen sijoitusrahaston kanssa noin kaksi miljardia euroa. Rahalla rakentuisi vuosien mittaan noin 1 800 megawatin nimellistehon edestä voimaloita.
Mutta oliko Ruotsissa havaittu, ettei tukematon tuulivoima olekaan lopulta niin kannattavaa ja siellä olisi jotakin konkurssin tapaista tai muuta kuviota ainakin pienessä mittakaavassa?
Eli kun nuo rahastot epäilemättä saavat sijoituksensa takaisin, niin onko sähkön käyttäjä vai veronmaksaja maksumiehenä. En luota poliitikkojen kykyyn rahansiirtopäätöksissä.
Lähinnä siis tulee mieleen, että jos etenkin Suomen oloissa tuulisina päivinä sähkön hinta putoaa alas, niin eihän tuo ole taloudellisesti järkevä kuvio ilman tukia.
Maatuulivoiman omakustannehinta Suomessa oli jo jokunen vuosi sitten n. 3,5 snt/kWh (veroton), mahtanee tänä päivänä olla jo alempi. Kyllä sillä vielä rahaa pidemmällä aikavälillä saa, ei toki nyt kevättulvan aikana aurinkoisina iltapäivinä.
Jos todella halvan sähkön kaudet muodostuvat tyyppi-ilmiöksi, kannattaa jo tuulisähkön tuottajienkin ruveta investoimaan sähkön kulutusjoustoteknologiaan. Vedyn tuotanto on tietyllä profiililla kannattava ratkaisu (lähinnä tilanteisiin, jossa sähkön hinta on pitkään kohtuullisen alhainen; elektrolyysilaitteistojen investointikustannukset ovat kohtuullisen korkeat, syntyvälle hukkalämmölle tulisi olla hyötykäyttöä eikä sähkön tuottaminen vedyllä sähköpulan aikana ole erityisen kannattavaa kuin poikkeustilanteissa; vety kannattaisi käyttää siellä, missä sitä tarvitaan valmistuksessa joka tapauksessa). Ylimääräisen sähkön käyttö lämmitykseen varastoituna on toinen käyttökohde ja jälleen sähkökattilat ja eriaiset lämpöpumput toimivat omalla kulutusprofiilillaan. Pumppuvoimaloiden kaltainen sähkön varastointi- ja puskurointi on oma mahdollisuutensa.
Kaikki tällaiset ratkaisut ovat kuitenkin vain hienosäätöä ja osittaisratkaisuja. Keskeinen edellytys on voimansiirtoverkon järevöittäminen, jotta juuri mikään muu on mahdollista. Korkeintaan akkutyyppinen sähkön varastoiminen lähellä tuotantopaikkaa olisi mahdollista ilman voimasiirtoverkon tuntuvaa vahvistamista, mutta tällä alueella ei ole kustannustehokkaita ratkaisuja ainakaan toistaiseksi oikein näköpiirissäkään.
Ei 70% hyötysuhde mielestäni ole kovin huono, jos käytettävissä on "ilmaista" tuulisähköä. Tanskalaisetkin niitä vetytehtaita rakentavat.
https://corporate.nordea.com/article/80926/vetytalous
Ehkäpä Husky tarkoitti sähkön varastoimista vetynä. Siinä hyötysuhde on vain 30% luokkaa. Vedylle toki löytyy muutakin käyttöä, takaisin sähköksi muuttamisen sijaan. Varastokapasiteetin tarve on sitten oma mielenkiintoinen aiheensa, millaisia määriä sitä pitää tehdä varastoon jos vain halpoina hetkinä tuotetaan.
On tuo selvästi paremmallakin hyötysuhteella mahdollista, muttei Suomessa. Tehokkain tapa on pumpata vetyä ehtyneisiin maakaasuesiintymiin tai suolakerrostumiin vedellä syövytettyihin onkaloihin muutaman kymmenen barin paineilla ja tuo on sovellettu laajasti kemiallisen teollisuuden käyttöön esimerkiksi Britanniassa.
Voiman tuotantoon taitaisi metanoli oli yksinkertaisin energian puskurointimahdollisuus, eli vedyn annetaan reagoida sellutehtaan soodakattilan pakokaasuista tms. erotetun hiilidioksidin kanssa ja tuote voidaan säilöä öljysäiliöiden kaltaisessa varastossa. Nykyiset keskinopeat ja hitaat laivamoottorit ja vastaavat aggregaatit voi muuntaa tuolle polttoaineelle. Metanolisynteesin hyötysuhde on kohtuullisen hyvä, eli vedyn energiasta menetään vain luokkaa 20% lisää. Moottorin ja generaattorin yhteishyötysuhdehan on luokkaa 50%, joten 25% voidaan palauttaa sähköksi, mutta lähes koko hukkaenergia saadaan periaatteessa hyödyksi lämmitysenergiana (vedyn ja metanolin valmistuksessa sekä palautettaessa metanolin energiaa sähköksi).
No eikö jo pelkästään elektrolyyseri + polttokenno hävitä sen 60% alkuperäisestä sähköenergiasta. Ei siinä hirveästi enää varastoinnin häviöt vaikuta.
jarkko_h
Vakionaama
Tuolla noin 2 GW tariffein tuetulla järjestelmällä on saatu joustamattomin mahdollinen tuotantomuoto - jopa joustamattomampi kuin OL3 ydinvoima. Satunnaisuus ja joustamattomuus (silloin kun sähköä on muutenkin tarpeeksi) samassa paketissa.
Tuo syö kannattavuutta uusilta uusiutuvien tuotantomuotojen investoinneilta - veronmaksajien rahoilla.
Tuo syö kannattavuutta uusilta uusiutuvien tuotantomuotojen investoinneilta - veronmaksajien rahoilla.
Viimeksi muokattu:
Ropeleita menee toppiin kantaverkon vahvistamisen takia.
Fingrid asettaa länsirannikon tuulivoimatuotannolle normaalia tasoa pienemmän enimmäismäärän lähikuukausina suoritettavien siirtokeskeytysten ajaksi. Käytännössä muutos koskee ennen kaikkea siirtokeskeytysten aikaisia tuulivoiman huipputuotantotilanteita. Toimenpiteillä varmistetaan verkon vakautta ja ne toteutetaan tiiviissä yhteistyössä tuulivoimatuottajien kanssa.
Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin tehtävänä on varmistaa sähköjärjestelmän vakaus. Kesällä ja syksyllä länsirannikolla 400 kilovoltin verkossa tehdään lukuisia muutostöitä ja rakennetaan uusia sähköasemia. Nämä työt edellyttävät sähkön siirtokeskeytyksiä, joiden hallittu toteutus puolestaan edellyttää toimenpiteitä sähköverkon vakauden varmistamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Fingrid asettaa länsirannikon alueelle normaalia pienemmän sähköntuotannon enimmäismäärän, mikä vaikuttaa tuotetun sähkön määrään erityisesti korkean tuulivoimatuotannon ajanjaksoina.
Sähköntuotannon alueellinen mukauttaminen kestää joitakin viikkoja. Siirtokeskeytysten aikainen sähköntuotanto voi olla alueen tuulen voimakkuudesta riippuen hetkellisesti jopa 2 000 megawattia pienempi suhteessa asennettuun kapasiteettiin. Tuotannon enimmäismäärä asetetaan nyt pienemmäksi kuin aiemmin helmikuussa julkaistussa markkinatiedotteessa arvioitiin, mikä johtuu keskeytyksiin liittyvien selvitysten uusista tuloksista.
Fingrid asettaa länsirannikon tuulivoimatuotannolle normaalia tasoa pienemmän enimmäismäärän lähikuukausina suoritettavien siirtokeskeytysten ajaksi. Käytännössä muutos koskee ennen kaikkea siirtokeskeytysten aikaisia tuulivoiman huipputuotantotilanteita. Toimenpiteillä varmistetaan verkon vakautta ja ne toteutetaan tiiviissä yhteistyössä tuulivoimatuottajien kanssa.
Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin tehtävänä on varmistaa sähköjärjestelmän vakaus. Kesällä ja syksyllä länsirannikolla 400 kilovoltin verkossa tehdään lukuisia muutostöitä ja rakennetaan uusia sähköasemia. Nämä työt edellyttävät sähkön siirtokeskeytyksiä, joiden hallittu toteutus puolestaan edellyttää toimenpiteitä sähköverkon vakauden varmistamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Fingrid asettaa länsirannikon alueelle normaalia pienemmän sähköntuotannon enimmäismäärän, mikä vaikuttaa tuotetun sähkön määrään erityisesti korkean tuulivoimatuotannon ajanjaksoina.
Sähköntuotannon alueellinen mukauttaminen kestää joitakin viikkoja. Siirtokeskeytysten aikainen sähköntuotanto voi olla alueen tuulen voimakkuudesta riippuen hetkellisesti jopa 2 000 megawattia pienempi suhteessa asennettuun kapasiteettiin. Tuotannon enimmäismäärä asetetaan nyt pienemmäksi kuin aiemmin helmikuussa julkaistussa markkinatiedotteessa arvioitiin, mikä johtuu keskeytyksiin liittyvien selvitysten uusista tuloksista.
Peruselektrolyysi hävittää 30% vedyn energiasta, vedyn varastointi lähes 1000 barin paineessa (kuten autoihin on suunniteltu) tai nestetytettynä (nuo ehkä sopisivat Suomeen) ainakin 30% ja palauttaminen sähköksi n. 50% (tai hiukan vähemmän alkaalikennoilla, jotka vaativat myös hapen varastoimista, koska tuollaiset eivät siedä ilman hiilidioksidia lainkaan). Ei tuosta jää välttämättä edes 25% jäljelle sähköksi palautettuna (varastoidun metanolin palauttamisesta sähköksi jäisi ehkä jopa hiukan enemmän ja varastoidun ammoniakin ehkä hiukan vähemmän suurella mäntämoottoriaggregaatilla, jonka hyötysuhde on 50% luokkaa).
Kuumaelektrolyysi ilmeisesti hukkaisi vain 20%, varastointi vanhaan maakaasulähteeseen vain muutaman prosentin ja todella hyvä kolmoiskombilaitos palauttasi vedyn sähköksi jopa 65% hyötysuhteella (SOX-polttokennot kaasuturbiinin polttokammioina ja perässä höyrykattila ja höyryturbiini). Tuon hyötysuhde voisi olla jopa luokkaa 50%, mutta esimerkkejä etenkään tuollaisesta kombilaitoksesta ei ole, vaikkakin periaate sinällään on käsittääkseni aivan mahdollinen.
Vielä joustamattomampi ratkaisu on saatu aikaan tuottajien solmimilla kiinteähintaisilla sähkönmyyntisopimuksilla, jotka on sidottu tuotantomuotoon. Noitahan ovat Googlen tapaiset toimijat solmineet tuulivoimayhtiöiden kanssa markkinapohjalta. Valtion tuotantotukea säädettäessä sentään ymmärrettiin lisätä ehto, että tukea ei makseta silloin, kun sähkön hinta painuu pakkaselle sähköpörssissä.
Tuskinpa kannattaa haaveilla vedystä autoissa tai sähkönteossa vielä vähään aikaan, aluksi elektrolyysivetyä tehdään siellä missä vedyt voidaan käyttää vetynä ja lyysin hukkalämpökin hyödyksi. Vety on niin hankala aine monella tapaa, että sille ei synny hetkessä laajempaa infraa.
Vedyn käyttäminen sähkön varastointimuotona ei edes voita hyötysuhteeltaan tehokkaimpia tapoja varastoida sähköä lämmön muodossa (ns. carnotakut), mutta tulee paljon kalliimmaksi investointimielessä. Polttokenno ei loppujen lopuksi ole ratkaisevasti polttomoottoreita tehokkaampi tapa muuttaa vety takaisin sähköksi etenkään suurmittakaavassa. Toisaalta vedystä ja helposti talteenotettavasta hiilidoksidista (sellun ja sementin valmistuksesta tai kalkin poltosta, joista ensin mainittu on tavallaan ilmasta talteenotettua hiilidioksidia) voi toisaalta tehdä varsin hyvällä hyötysuhteella helposti vuositasolla varastoitavia polttoaineita polttomoottoreilla tuotettavaa sähkön huipputehotuotantoa varten (jolloin hukkalämpökin saadaan helposti hyödyksi).
Akut ovat toinen kysymys, jos keksitään materiaali- ja valmistusmielessä riittävän kestävä akkuratkaisu. Sähköverkon sähkövarastovaatimukset täyttävää ei toistaiseksi ole saatavilla.
jarkko_h
Vakionaama
Tämä on hyvä huomio. Vakiohintainen PPA ei millään tavalla motivoi ostajaa kulutusjoustoon. Esim. datakeskuksissa olisi aika hyvät mahdollisuudet tehdä joustoa, mutta veikkaan että numerin murskausta tehdään vakioteholla piirit punaisena ja ladataan bypass UPsit vaikka tuulet olisivat nollissa.
Husky
Vakionaama
On paljon projekteja, Suomessakin, missä vetyä väkisin ollaan vääntämässä polttoaineeksi polttomoottoreihin. Mutta fysiikan lakeja ei voi vihreillä laseilla oikein muuksi kääntää.
Esim jos kuitenkin iso osa pitää olla vaikka dieseliä poltossa eli tulee kalliit ja järjettömät tuplapolttoainesysteemit. Lisäksi kaikki muu ongelma ajoneuvomielessä.
Tuo jakeluinfra voi olla työssäkäyvien rahoilla helpoin ratkaistava tuossa touhussa.
Saksassa kaiketi päällimmäisenä ajatuksena on ollut tehdä paikallisesti liikaa tuotetusta tuulisähköstä (melkein päivittäinen ilmiö Pohjois-Saksassa) paikallisesti vetyä. Jos sähköä saa oikeastaan ilmaiseksi vähentämällä tuulituotannon himmausta, kustannuksiksi jää elektrolyysilaitteisto ylläpitoineen ja putkisto. Jos vedyn syöttäisikin maakaasuputkistoon muun kaasun ohelle ja jopa putken varrella olevaan maakaasuvarastoon metaanin lisänä, putkistoon ei ehkä tarvitsisi lisätä mitään, jos vedyn osuus pysyy kohtuullisena (korkeintaan muutamassa kymmenessä prosentissa). Vetypolttomoottoreita kai kehitetään ennen muuta käytettäväksi tuollaisilla metaanin ja vedyn seoksilla, jolloin sähkön huipputehontarve voitaisiin tuottaa kustannustehokkaimmalla ja joustavimmalla tavalla, eli tarpeen mukaan käytettävällä kaasumoottoriaggregaattipatteristolla. Maakaasua, SNG:tä ja biokaasua voisi käyttää vedyn rinnalla vedyn saatavuuden, vaihtoehtopolttoaineiden päästökustannusten ja vaihtoehtojen hinnan mukaan.
Sinälläänhän tuo on tavallaan paluuta vanhaan kivihiiliaikaan siinä mielessä, että kivihiilestä tislatussa kaupunkikaasussa oli merkittävä pitoisuus vetyä mukana ja samoihin tarkoituksiinhan sitä käytettiin kuin maakaasuputkissa kulkevaa tavaraakin.
Suomessa ehkä vältytään moiselta, jos investoidaan riittävästi valtakunnan sisäisiin voimansiirtoyhteyksiin ja sen ohella riittäviin rajasiirtoyhteyksiin. Saksassa ei näy onnistuvan ja Suomea huonommin Ruotsissakin. Suomessa toki maakaasun käyttö on hyvin suppeaa Saksaan verrattuna ja Ruotsissa Suomeakin suppeampaa. Suomessa ja Ruotsissa teollisuudessa olisi vedylle paljon käyttöä erityisesti kemiallisiin tarkoituksiin.
Vety ei valitettavasti taida oikein pysyä tavallisessa kaasuputkessa - ja se tuhoaa teräkset, mitä vahvempi teräs sen tuhoisammin vetyhaurastuminen etenee. Helsingin kaupunkikaasuverkosta hävisi kai 30% ja sitä pidettiin ihan normaalina.
Eli ainakin venttiilit ja tiivistetyt liitokset pitäisi vaihtaa vedynpitäviin, vaikka teräs olisikin senverran meltoa ettei se äkkiä haurastu.
Tuota on selvitetty aika paljon ja itse jäin käsitykseen, että tyypillisessä runkoverkoissa kuten Saksassa voisi hyvin lisätä 30% vetyä joukkoon. Moottoreitahan kehitetään nyt aluksi 75% vetyosuudelle (Wärtsilä ja Man esimerkiksi).
Vetyhauraus on varteenotettava kysymys, mutta toisaaltahan nuo putkistot joutuvat kuitenkin kestämään sadetta ja märkää maata, vaikka muovipinnoitettuja ulkoa ovatkin. Säilytetäänhän 100% vetyä melko normaaleissa teräpainepulloissa 200 barin paineessa ja korkeammassakin.
jarkko_h
Vakionaama
Vetypullot ovat eri asia kuin jo asennetut putket, joissa vetyä ei ole alkujaan huomioitu. Vetypulloihin on valittu teräslaadut jotka ovat vähemmän alttiita vetyhauraudelle.
Lisäksi pulloilla ei ole väsyttäviä kuormia. Putkistoissa noita voi esiintyä vaikkakin pienillä vaihteluilla. Vetyhauraus ja kohtuullisen pienikin väsyttävä kuorma voi olla vaarallinen yhdistelmä.
Lisäksi pulloilla ei ole väsyttäviä kuormia. Putkistoissa noita voi esiintyä vaikkakin pienillä vaihteluilla. Vetyhauraus ja kohtuullisen pienikin väsyttävä kuorma voi olla vaarallinen yhdistelmä.
Varsinainen vetyhauraus on etenkin tiettyihin erikoisteräslaatuihin liittyvä ilmiö, mutta vety kyllä lisää monien metallien taipumusta väsymismurtuminen syntymiseen -- ja mahdollisesti jo varsin pieninäkin pitoisuuksina. Asialla on merkitystä ennen muuta siksi, että vedylle täytyy säiliöissä joskus käyttää valtavia paineita kaasun keveyden perusteella riittävän energiasisällön saavuttamiseksi ja niitä joudutaan täyttämään usein esimerkiksi ajoneuvokäytössä, mikä lisää väsymismurtumien riskejä. Maakaasuputkissa paineet sen sijaan ovat varsin kohtuullisia tyypillisesti (vain kymmeniä bareja, kun ajoneuvosäiliöissä paineet voivat olla enemmän kuin kymmenkertaisia). Jotkin ruostumattomat teräslaadut kestävät vedyn vaikutusta ongelmitta samoin kuin alumiini- ja komposiittisäiliötkin.
Vetyä on kylläkin kuljetettu teräspulloissa yli sadan vuoden ajan ja ongelmia on alkanut tulla esille vasta melko äskettäin, kun on otettu käyttöön lujempia ja vetyhauraudelle sekä väsymismurtumille herkempiä teräslaatuja. Kaasuputkiinkaan ei liene yleisesti käytetty erikoislujia ja vedyn kannalta ongelmallisia teräslaatuja (toki poikkeuksiakin voi olla). Siirrettävät vetypullot ja -moduulit ovat ajoneuvosovellusten ohella pikemminin väsytyskuormien kannalta kaikkein kriittisimpiä sovelluksia, kun joissakin käyttötarkoituksissa säiliöitä ehkä täytetään useita kertoja vuorokaudessa, jolloin ääripaineitakin esiintyy samalla tiheydellä. Maakaasuputkien paineenvaihtelut ovat loppujen lopuksi suhteessa vähäisiä tähän nähden ja kumulatiiviset painevaihteluthan aikayksikössä ratkaisevat. Ohessa yksi dokumenttilinkki vedyn kuljetuksessa käytettävien säiliöiden vaatimuksiin, materiaaleihin ja ongelmiin, https://technokontrol.com/pdf/metal-stress/06-Hydrogen-Cylinders.PDF