Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

jarkko_h

Vakionaama
Suomessa ei taatusti olisi tällä hetkellä kuin murto-osa nykyisestä tuulivoimakapasiteetista, ellei syöttötariffituki olisi luonut alan vaatimaa palveluliiketoimintaa ja hallintokäytäntöjä tasolle, jolla laajempi kaupallinen toiminta saatiin kannattavaksi. Maailmassa on aika vähän (jos ensinnäkään) puhtaasti markkinatalous-kapitalistiselta pohjalta ponnistavia menestyviä talouksia.


Olen eri mieltä. Hallintokäytäntö oli jo aika hyvässä iskussa ennen syöttötariffia ja itse tariffi ei kyllä tätä edesauttanut eikä myöskään ratlaissit hallinnon resurssipulaa. Käytännöt ja asetukset olivat valmistuneet tai valmistumassa tuesta riippumatta.

Winwindin konkurssi vapautti ison määrän resursseja ja huippuosaajia alalle. Tästä syntyi 5 merkittävää yritystä jotka toimivat pian myös Ruotsissa ja olivat selvinneet ilman Suomen syöttötariffeilla.

Tällä hetkellä tuulivoima-ala kärsii jo krapulasta. Syöttötariffikoneet aiheuttavat turhaan markkinahäiriötä.

Toki tariffi nopeutti asioita jonkin verran, mutta on turhaa puhua että tuulivoimaa ja osaajia olisi nyt vain murto-osa ilman tariffeja. Nuo tariffit olivat äärimmäisen taitavan lobbauksen tulosta ja vielä tänäänkin osa toistaa lobbaajien vanhaa mantraa.

Väitän että kannattavuus ei ole ollut rakentamisen isoin pullonkaula vaan hallintokoneiston resurssit. Jos tuo syöttötariffi olisi ollut esim. meljäsosa ja pieni osa siihennkäytetyistä massiivisista kuluista olisi käytetty edes kaavoituksen ja oikeusasteiden resurssointiin olisi meillä paljon pienemmällä tulimäärällä sama määrä tuulivoimaa - paljon enemmän markkinaehtoisesti.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Siitähän tässä on kyse - tuet tasoitavat tietä kapitaalille.
Kapitaalikin on itse asiassa tukea, pyyteellistä sellaista, mutta onnistuneessa muodossa sellaista, että tuen saajallekin jää merkittävästi kouraan, jos onnistuu hankkeessaan. Kehittyvien maiden sosiaaliset vippikassat lienevät käytännön esimerkkejä siitä, miten vähällä rahalla syntyy kokemusten perusteella tehokkaasti tulosta panoksiin ja riskeihin verrattuna. Monissa maissa vain tuen antaja vaatii suhteettoman suuren osuuden voitosta, kaiken tai vielä pahempaa.

Sellainen yhteiskunta, jossa tarpeellista tukea ei anneta (muotojahan on monia erilaisia) lakkaa usein käytännössä toimimasta tai ainakin tuomittuna jatkuvaan köyhyyteen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Olen eri mieltä.
Ja mielipiteen tasolle keskustelu aiheesta jääkin. Tuulivoima-alan kehittymiseksi oli kaikenlaisia eteenpäinpotkivia hankkeita meneillään kymmenkunta vuotta sitten, kun valtiovalta näki välttämättömäksi kiihdyttää kehitystä (EU:n vaatimusten takia). Ilman syöttötariffeja ei kukaan olisi alkanut satsata alalle kuin vasta pari vuotta sitten markkinaehtoisesti. Tuskin tätä tehtäisiin vielä nytkään, jollei esimerkiksi rakentamisessa tarvittaviin koneisiin ja palveluiden kehittämiseen olisi jo muutaman vuoden ajan sijoitettu ja niiden kaupallisesta pyörittämisestä saatu kokemuksia ja perustettu yrityksiä. Joka tapauksessa sijoittavat olisivat näihin aikoihin sitten tulleet ulkomailta kokonaan ja alan kotimaisia sähköntuottajayhtiöitä tuskin olisi (ehkä Fortum ja Helen alkaisivat nyt herätä).
 

SON

Vakionaama
Ovatko syöttötariffin piirissä olevat ja muutoinkin taloudellisesti tuetut tuulvoimalat siunaus vai riski Suomen kansantaloudelle, suomalaisille ja luonolle, riippuu tarkasteluajankohdasta ja kohderyhmästä. Ehkä oikein ajankohta lopuutarkastelulle eli yhteenvedolle on silloin kun viimenenkin tuen piirissä ollut voimala on purettu ja jäljet siivottu.

Sama patee monilta osin myös näihin "vapaarahoitteisiin" tuulivoimaloihin.

:grandpa:
 
Viimeksi muokattu:

Husky

Vakionaama
... ja seurauksena oli aikaisemmin tukiaisrahoituksen avulla rakennettujen voimaloiden kannattavuuden rapautuminen.
Hmmmm jaahas.
Vedyn valmistaminen ei välttämättä ole pelastus uusien voimansiirtolinjojen rakentamiselta, koska vetyä luultavasti tehtäisiin keskitetymmin kuin tuulivoimaa rakennettaisiin ja väliin tarvitaan voimajohtoja.
Helkutti. Ajattelin että vedyn tekeminen tapahtuisi siinä vieressä, mutta eipä tietenkään.

Ps rannikon uusista tuulivoimapuistoista aiotaan vetää pitkää uutta linjaa itään/kaakkoon ja sääliksi käy kenen kohdalle osuu. Plus on tuon pinta-alan jotakin jo merkittävä tässä nieluasiassakin. Vaikka Suomessa metsät kasvavat paljon enemmän kuin niitä hakataan
 

Mikki

Hyperaktiivi
Noista voimalinjakäytävistä voisi todeta että ainakin pörriäiset tykkää kun ne pusikoituu ja riittää valoa monille kasveille.

Ikävää puutuottojen suhteen, mutta ei nuo elottomia alueita ole.

Miksei muuten vedetä siirtolinjoja merenpohjaan enemmän. Voisi etelän vetelät saada sähköä pohjanlahdelta kun tarpeeksi paksun kaapelin tilaa Kirkkonummelta...
 

tet

Hyperaktiivi
Plus on tuon pinta-alan jotakin jo merkittävä tässä nieluasiassakin. Vaikka Suomessa metsät kasvavat paljon enemmän kuin niitä hakataan

Johtokatujen pinta-ala on ymmärtääkseni jotain 0,3 - 0,5 % Suomen metsäalasta. Ei hirmuinen määrä, mutta kaiketi tuolla merkityksensä on. Tässä siis mukana myös keskijännitteiset jakeluverkot, ei pelkästään kantaverkon linjoja. Joten muutama uusi 400 kV linja, pitkäkin, vähentää metsäpinta-alaa kutakuinkin kärpäsenkakan murto-osan verran.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Mitäpä jos johtokadun siirtämästä energiamäärän arvosta tilitettäisiin maanomistajalle hiirenpipanan verran? Loppuisi metsänomistajien puheet laillistetusta ryöstöstä.
 

Husky

Vakionaama
Mikähän olisi uuden pitkän linjan lanaus verrattuna vuosittaiseen avohakkuupinta-alaan. Noo googlesta saisi selville...täytyy joskus uteliaisuuttaan selvittää, kun on aikaa
 

kotte

Hyperaktiivi
Sama patee monilta osin myös näihin "vapaarahoitteisiin" tuulivoimaloihin.
Kaikkiin muihinkin voimaloihin. Erikoisen pitkän rasitteen muodostavat ydinvoimalat, joita ei edes kannata yrittää purkaa alle 50 vuoden kuluessa käytön loppumisesta. Nuohan voidaan toki jättää pysyviksikin muistomerkeiksi, ellei sitten tilalle ole merkittävää tarvetta rakentaa jotakin muuta tai korvaavaa. Tuulivoimala on muihin voimalatyyppeihin nähden helpoimmasta päästä purkamisen osalta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Miksei muuten vedetä siirtolinjoja merenpohjaan enemmän. Voisi etelän vetelät saada sähköä pohjanlahdelta kun tarpeeksi paksun kaapelin tilaa Kirkkonummelta...
Suurjännitteistä tasavirtajohtokatua pitkin muuten saa siirtymään paljon suuremman määrän sähköä verrattuna samanlevyiseen vaihtovirtajohtokatuun. Noitahan ei suosita kustannusten takia, ellei pitkän etäisyyden takia muuta vaihtoehtoa ole. Merikaapeli nyt on kustannuksiltaan niin kallis (ja Suomen sisäisiin siirtotarpeisiin nähden pitkäkin), että mieluummin sitten vaikka maalle (vaikka tien varteen) upotettu korkeajännitteinen tasavirtakaapeli.
 

jarkko_h

Vakionaama
Mikähän olisi uuden pitkän linjan lanaus verrattuna vuosittaiseen avohakkuupinta-alaan. Noo googlesta saisi selville...täytyy joskus uteliaisuuttaan selvittää, kun on aikaa

En olisi kovin huolissani linjojen hakkuupinta-aloista. Jos jostain pitäis olla huolissaan, on järjetön ojittaminen mitä Suomessa on tehty tukirahoilla.

Kun katsoo Kainuun ja Lapin maisemia kartotuksissa, niin sanattomaksi vetää. Viemäreitä vieri vieressä, myös täysin kasvukyvyttömillä alueilla. Ruotsissa tilanne vastaavilla alueilla dekaania parempi.

---
Ojitukset ovat surullinen esimerkki mihin järjettömyyteen tuet voivat johtaa. Mutta on niistä jotain hyötyäkin. Viemäriin hukkuneen poronvasan voi kätevästi merkata petovahingoksi - ja näin tukirahoilla rakennettu viemäri generoi kivasti uuden tuen.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Joillekkin pikkukunnille tuuliropelit ovat lottovoitto
1686500949670.png

 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
"Tuulivoiman tuomat verotulot voivat tehdä monesta kunnasta veroparatiisin."

Tämähän on hieno asia :)

Tuulivoiman kanssa asia lienee sillä tavalla selvä, että yhden kunnan alueella oleva tuulivoimala harvemmin vie mitään mahdollisuuksia naapurikunnilta. Sama pitäisi saada vesivoimaankin, joskin siinä tuloutusta voisi ehkä jakaa laajemminkin koko vesistön vaikutuspiirissä, minne myös ne haitalliset vaikutukset ulottuvat.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Suuremmat puistot menevät sit offshore alueille jossa niistä ei tarvitse maksaa kiinteistöveroa. Liitteenä pari kuva Bornholmin lounaispuolella olevasta suuresta tuulipuistosta, tuossa noita voimaloita on muutamia vieri vieressä. Eipä tulisi mieleenkään ajaa tuonne sekaan, ei visuaalisen eikä tutkakuvan perusteella. Tosin eipä siitä taida olla kun reilu kuukausi siitä kun Petra L:n päällikkö (oletettavasti) nukahti pohjanmeren puolella vahdissa ollessaan ja ajoi sikäläisen puistoon, saaden aikamoisen reiän aluksen keulaan. Sai laivan tuotua Emdeniin kuitenkin jossa se on ollut pysäytettynä sen jälkeen.

WK windfarm 1.png



WK windfarm 2.jpg
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Juurihan mediassa valitettiin, että Suomessapa joutuu ja paljon, ellei lakia muuteta. Mitenkähän on?
En rehellisesti sanoen tiedä miten se menee täällä mutta kiinteistöverohan maksetaan ainakin Suomessa kunnalle ja on vaikeata nähdä että avomerellä, kansainvälisellä vedellä sijaitseva offshore rakennelma, oli se sit porauslautta tai tuulimylly tai jokin muu rakennelma maksaisi kiintestöveroa jollekin kunnalle. Verottomuushan on muutenkin ollut vahva tekijä niin kansainvälisessä merenkulussa kun offshorepuolellakin jossa kaikki toiminta tehdään perinteisesti alv 0%.
Mutta tuossa lienee väliä sijaitseeko laitos jonkun valtion aluevesillä vaiko kansainvälisellä merialueella. Suomen osalta tilanne on se että naapurit ovat lähellä eikä kansainvälistä vettä aluevesien välissä juurikaan ole, keskeisellä ja eteläisellä itämerellä tilanne on jo toinen ja aluevesien ulkopuolelle jää isojakin alueita.
 

tet

Hyperaktiivi
Mutta tuossa lienee väliä sijaitseeko laitos jonkun valtion aluevesillä vaiko kansainvälisellä merialueella.

Jep, kuntarajat ulottuvat meillä aluevesirajaan asti. Karttapaikan kartassa näkyy hyvin rajat, tässä isossakin kuvassa maakuntarajat mutta tarkemmalla zoomilla myös kuntarajat.

1686548964867.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
Juurihan mediassa valitettiin, että Suomessapa joutuu ja paljon, ellei lakia muuteta. Mitenkähän on?
Kiinteistöveroprosentti määräytyy tuuli- tai aurinkovoimalan sijaintikunnan perusteella. Kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin.

Kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia (KiVL 11 §) sovelletaan sellaisiin rakennuksiin ja rakennelmiin, joita varten ei ole määrätty erikseen veroprosenttia.

Kiinteistövero myös merelle rakennetuista niin sanotuista offshore tuulivoimalaitoksista menee kiinteistön sijantikunnalle. Yleiset vesialueet ovat kiinteistöverolain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla vapautettu kiinteistöverosta. Yleisiä vesialueita ovat Suomen aluevedet ja suuret järvenselät siltä osin kuin ne ovat kylänrajain ulkopuolella. Yleiset vesialueet ovat valtion omaisuutta. Yleisten vesialueiden lisäksi myös muut vesialueet on vapautettu kiinteistöverosta. Vesialueen käsite vastaa vesilaissa (587/2011) säädettyä.
 

Mase

Aktiivinen jäsen
Katselin tämän päivän sähköntuotannon tilannekuvaa. Melkoisia vaihteluita tuulivoiman tuotannossa. Vesivoima on joustanut, ydinvoima ei, mutta sekään ei ole estänyt selvää negatiivista pörssihintaa. Aiheuttaakohan voimakas tehon ja juoksutuksen vaihtelu ongelmia vesivoimalaitoksille tai lupien noudattamiselle? Tilanteet lisääntyvät, kun tuulivoimaa tulee lisää.

Ihmettelen edelleen, ovatko suunnitellut suuret tuulipuistot kannattavia rakentajilleen. Tuulisähköä tuotetaan paljon juuri halvan, jopa hinnaltaan negatiivisen pörssisähkön hinnan aikaan. Talvella hintatilanne on toinen, mutta kovimpien pakkasten aikaan ei juurikaan tuule. Löytyykö kiinteällä hinnalla ostavia aina, kun tuulee?
 

kotte

Hyperaktiivi
on vaikeata nähdä että avomerellä, kansainvälisellä vedellä sijaitseva offshore rakennelma
Tuostahan ei mediassa valitettukaan, vaan "Suomen alueesta" (so. aluevesirajojen sisäpuolelle -- jotka ulottuvat aika kauas, kun luodot ja muut pienet saaret ja suuremmat karitkin määrittävät Suomen etäisimmän maa-alueen). Arvatenkin aluevesillä on keskimäärin matalampaa kuin Suomen talousvyöhykkeellä ja nuo kannattaisi yleensä rakentaa ensiksi sekä veden mataluuden että kaapeleiden pienempien kustannusten takia.
 

tet

Hyperaktiivi
Tulevaisuudesssa kaukolämpöyhtiöt pystyvät ainakin jollain tapaa lipastamaan halvan sähkön sähkökattiloillaan. Tosin ilman varauskapasiteettia ei taida ihmeisiin pystyä. :hmm:

Tuon lisäksi sitten vielä teollisuuden sähkökattilat, niillä ei ole varaajalle tarvetta kun tehdas syö höyryä ja kaukolämpöä kesät talvet.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Suomen Tuulivoimayhdistyksen kesäkuussa laatiman tilaston mukaan meneillään olevana vuonna rakennetaan toiseksi eniten tuulivoimakapasiteettia Suomessa. Alkuvuonna on rakennettu 75 uutta tuulivoimalaa, joiden teho on yhteensä 439 megawattia (MW). Maamme tuulivoimaloiden yhteenlasketun tuotantotehon odotetaan kasvavan noin 7 200 megawattiin vuoden loppuun mennessä. Tulevaisuuden tuulivoimarakentamiseen vaikuttaa vahvasti uusi hallitusohjelma, jonka kirjaukset ovat aiheuttaneet jonkin verran epävarmuutta Suomen vetovoimaisuuteen investointiympäristönä.

Suomessa on kesäkuun lopussa yhteensä 1468 tuulivoimalaa tuottamassa puhdasta energiaa. Tänä keväänä uutta tuulivoimaa valmistui tuotantoon myös Itä-Lapin alueelle Sallaan ja Kemijärvelle. Loppuvuoden aikana odotetaan valmistuvaksi vielä noin 180 voimalaa.

 

mobbe

Vakionaama
Mitähän tuossa on oikein sattunut? Kiinnitys pettänyt vai vauhtia ollut liikaa ja tuubi on jatkanut tangentin suuntaan?
Kaarros oikealle ja turbiini keikahtanut vasemmalle liikaa vauhtia ja mikään kiinnitys ei olisi estänyt onneksi ei ketään tullut vastaan
edit. ylen mukaan tie olikin pettänyt alta.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Onnepotku vai jotain muuta jos sattuu asumaan tuollaisessa keskittymässä? Hirveän suuren kuuloisia lukuja nämä.

Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Lari Hölttä kiinnostui tuulivoimalahankkeista, kun pöydälle alkoi kasaantua lausuntopyyntöjä harvinaisen paljon.

Kattavaa kokonaiskuvaa tuulivoimarakentamisen määristä ja alueista ei kuitenkaan löytynyt mistään.

Lopulta Hölttä päätti poimia tiedot lausuntoaineistoista käsin ja laskea ne yhteen. Lopputulos yllätti viraston: yksittäisen kansalaisen elinympäristöön, noin 30–35 kilometrin säteelle voi asuinpaikasta riippuen nousta jopa yli 700 voimalaa.

 

Husky

Vakionaama
Pakko vielä ainakin kerran kysyä: kun usein tuulisella kelillä sähkö on äärimmäisen halpaa, niin toimiiko tämä valtava tuulivoimabuumi Suomessa tosiaankin ilman tukia?
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Käsittääkseni tuotto tehdään ns. välikeleillä? Eli kun tuulee sen verran, että tuotantoa on merkittävästi, mutta ei tuule niin paljon, että hinta painuisi nollaan? Ja toki sähkönviennillä ulkomaille silloin kun täällä sattuu tuulemaan hyvin samalla kun naapurimaissa tuulee vähän vähemmän?

Ja eikö osa tuotannosta ole ennalta jo myyty korvamerkittynä joillekin isommille ostajille?
 

tet

Hyperaktiivi
Ja eikö osa tuotannosta ole ennalta jo myyty korvamerkittynä joillekin isommille ostajille?

Taitaa olla suurin osa myyty kiinteällä hinnalla, tai ainakin merkittävän suuri osa.

Pakko vielä ainakin kerran kysyä: kun usein tuulisella kelillä sähkö on äärimmäisen halpaa, niin toimiiko tämä valtava tuulivoimabuumi Suomessa tosiaankin ilman tukia?

Syöttötariffia maksetaan edelleen ennen vuotta 2017 rakennetuille voimaloille, joita on neljäsosa koko kapasiteetista (mutta päivä päivältä vähemmän, kun uutta tulee lisää).
 

Mase

Aktiivinen jäsen
Usein näkee viestejä, joissa sanotaan, että Suomi on erityisen sopiva tuulisähkön tuotantoon. Olen seurannut pohjoismaden sähköntuotantoa Nordnetin sivulta. Vaikutelmani on, että Suomessa näyttää olevan lähes tuulettomia aikoja useammin, kuin muissa pohjoismaissa, varsinkin kesällä ja päiväsaikaan. Kuinkahan hyvä kilpailuasetelma todellisuudessa esimerkiksi vetytaloudessa on?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Merituulivoima ongelmissa kustannusten noustua 40%
1690356252637.png



It said the market conditions were challenging, as costs for the offshore wind industry had risen by 40%.
It has become more expensive to borrow money to build the wind turbines, and supply chains are also struggling, the business said.


 

huugo

Vakionaama
Haminan energia purkaa 13v vanhat myllyt pois kun on käyttöiän päässä. Kylläpä on lyhyt aika.
Tämmöinen lausahdus löytyy. Mikä tuo muu käyttö on?

"Viime vuonna teimme päätöksen purkaa Haminan Matinsaaressa olevat WinWind-tuulivoimalamme lähitulevaisuudessa ja vapauttaa maa-alueet muuhun käyttöön. Kyseiset kolme tuulivoimalaa ovat tulleet käyttöikänsä päähän."
 
Back
Ylös Bottom