Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?
- Keskustelun aloittaja SON
- Aloitettu
Eihän mikään tuotanto tietenkään voi pysyvästi pyöriä tappiollisena, mutta tuulivoimaa kilpailukykyisempää ei nyt mistään löydy. Lisärakentaminen on kiinni kulutuksen kasvusta, joka tulee olemaan kova. Eihän tuotantoa voi rajattomasti rakentaa ilman kysyntää, se on selvä. Siirtoyhteyksien lisääntyminen luo mahdollisuuksia kasvattaa tuotantoa, samoin varastoinnin ja joustavan kulutuksen lisäys.
Kaikki on suhteellista. Maatuulivoiman tuotantokustannus Suomessa on luokkaa 20-25 €/MWh. Mikään muu ei pääse tuohon tasoon. Jos nyt rakennetaan oikeasti markkinaehtoinen ydinvoimala (jota ranskalaiset eivät subventoi kuten OL3:sta), sen kustannus lienee jossain 100 €/MWh tasossa.
- Keskustelun aloittaja
- #963
Tosiaan, kaikki on suhteellista. Tuo 20- 25 €/MWh voi yksistäään pitää paikkansakin mutta kun siihen lisätään hallituksen kaavailema säätövoimavelvoite tuuletonta aikaa varten, yksikköhinta alkaakin nousta. Säätävoimavelvoitteen puuttuessa sellaiset tuuivoimayhtiöt joilla ei ole omaa säätövoimaa, ovat mielestäni sähköntuotannon vapaamatkustajia. Jotain samansuuntaista on myös Sj- verkon rakentamiskustannuksissa pelkästään tuulivoimaloita varten.
Ei tule tapahtumaan. Sähköalan ammattilaiset pitävät tästä huolen. Hallitusohjelmassa ei puhuta tuulivoiman lisävelvoitteusta vaan markkinan tasolla tehtävistä toimenpiteistä esim kapasiteettimarkkina.
Tai jos tulee niin pitää tulla teknologianeutraalisti - eli esim ydinvoimalalle vastaava varakapasiteetti huoltoja varten.
Joustot ja siirtovoima hoitaa säädön.
Nyt on halpaa sähköä. Ratkaisu on kysynnän saaminen. Ei halvan sähkön kalliiksi tekeminen. Eli veikkaan ennemmin vetytukiaisia.
Hallitusohjelman teksti: "Toimitusvarmuus ja tarjontavaihteluiden kohtuullisuus
Huolehditaan, että Suomessa riittää sähköä kohtuulliseen hintaan myös tuulettomien
pakkasjaksojen aikana. Perusvoimatuotannossa tulee pyrkiä tasoon, jossa sähköä riittää
kotitalouksien ja elinkeinoelämän perustarpeisiin myös huippukulutustunteina, kun kaikki
kulutuksen säätömahdollisuudet on käytetty. Sähköntuotannon investoinneissa ediste-
tään toimitusvarmuuden ja järjestelmän kokonaiskustannusten kannalta hyvää tasapainoa
sääriippuvaisen tuotannon sekä säätövoiman ja perusvoiman välillä. Luodaan selvityksen
perusteella kustannustehokas kapasiteettimekanismi (esim. huutokauppa tai vastaava),
joka tukee aina käytettävissä olevan sähkön riittävää määrää. Luodaan sääriippuvaiselle
sähköntuotannolle kannusteet osallistua kapasiteettimekanismiin tai muulla tavalla
turvataan tarvittava säätövoima."
Vaikka tuulivoiman tuotantokustannus on alhainen, on myös sähkön markkina-arvo alhainen silloin, kun tuulisähköä eniten saadaan. Siitähän lisätehon huono kannattavuus johtuu. Kannattavaa saumaa on myöskään ydinvoiman tapaiselle perusvoimalle vaikea löytää. Tarvittaisiin kiinteiltä kustannuksiltaan halpaa huippuvoimaa, kaasuturbiineita ja kombivoimaa uusiutuvalle polttoaineelle, tai sähköllä tuotetulle vedylle? Pumppuvoimankin rasitteena taitaa olla suuret pääomakustannukset.
Sähkövarastojen ja suurten monipolttoaineaggregaattien yhdistelmää? Noitahan Suomessa toki osataan tehdä aivan maailmanmittakaavassakin.
- Keskustelun aloittaja
- #967
Orpon hallitusohjelma ja tuulivoima
https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/
ja sen 7 kohdan 7.1 alakohdan Tuulivoima alakohdalta löytyy: "Tuulivoimalle lisätään velvoitteita sosiaalisen hyväksyttävyyden parantamiseksi ja säätövoimatarpeiden rahoittamiseksi. Toimet toteutetaan siten, että tarvittava sähköntuotannon lisäys Suomeen ei esty."
https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/
ja sen 7 kohdan 7.1 alakohdan Tuulivoima alakohdalta löytyy: "Tuulivoimalle lisätään velvoitteita sosiaalisen hyväksyttävyyden parantamiseksi ja säätövoimatarpeiden rahoittamiseksi. Toimet toteutetaan siten, että tarvittava sähköntuotannon lisäys Suomeen ei esty."
Näköjään löytyy kirjauksia muutamista kohtaa. Väittäisin että sävy on kuitenkin tuulivoiman rakentamisesta huolehtiminen ja tukeminen. Ei rakentamisen jarruttaaminen.
Yksittäiset lauseet voivat antaa erilaisen kuvan.
Alla vähän laajempi teksti.
Tuulivoima
Tuulivoiman toimintaedellytyksiä kehitetään hallitusohjelman lähtökohtien edellyttä-
mästä sähköntuotannon lisäystarpeesta huolehtien sekä siten, että yhteensovitetaan
tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys ja investointien toteutumiselle suotuisa toimin-
taympäristö. Maanomistajien asemaa vahvistetaan.
Tuulivoimalle lisätään velvoitteita sosiaalisen hyväksyttävyyden parantamiseksi ja
säätövoimatarpeiden rahoittamiseksi. Toimet toteutetaan siten, että tarvittava sähkön-
tuotannon lisäys Suomeen ei esty.
Hallitus sujuvoittaa luvitusta karsimalla päällekkäisiä valituskohtia. Tuulivoimapotentiaalia
hyödynnetään eri puolilla Suomea.
Yksittäiset lauseet voivat antaa erilaisen kuvan.
Alla vähän laajempi teksti.
Tuulivoima
Tuulivoiman toimintaedellytyksiä kehitetään hallitusohjelman lähtökohtien edellyttä-
mästä sähköntuotannon lisäystarpeesta huolehtien sekä siten, että yhteensovitetaan
tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys ja investointien toteutumiselle suotuisa toimin-
taympäristö. Maanomistajien asemaa vahvistetaan.
Tuulivoimalle lisätään velvoitteita sosiaalisen hyväksyttävyyden parantamiseksi ja
säätövoimatarpeiden rahoittamiseksi. Toimet toteutetaan siten, että tarvittava sähkön-
tuotannon lisäys Suomeen ei esty.
Hallitus sujuvoittaa luvitusta karsimalla päällekkäisiä valituskohtia. Tuulivoimapotentiaalia
hyödynnetään eri puolilla Suomea.
Skata
Vakionaama
”3600 MW, voimalat 260-metriset – Maailman suurin merituulipuisto kytkettiin päälle 8000 v vanhassa muinaisihmisten ja mammuttien asuinpaikassa
Yksittäiset turbiinit keskellä Pohjanmerta ovat nimellisteholtaan 13 megawattia.”
3600 MW, voimalat 260-metriset – Maailman suurin merituulipuisto kytkettiin päälle 8000 v vanhassa muinaisihmisten ja mammuttien asuinpaikassa
Yksittäiset turbiinit keskellä Pohjanmerta ovat nimellisteholtaan 13 megawattia.
www.tekniikkatalous.fi
Espejot
Hyperaktiivi
Ruusunen sanoo, että tuulivoimaloiden nopea kehitys on ollut parasta mitä Suomen taloudelle on voinut viime vuosikymmeninä tapahtua. Muutos tuli tuulivoimateknologian kehittyessä kuin salaa, puolivahingossa. ”Kun tuulivoimatornit nousivat korkealle, se muutti tilanteen täysin.” Suomessa oli tuulivoimabuumin alkaessa eri mittauksissa tultu siihen tulokseen, että Suomessa ei juuri ole maatuulivoimalle sopivaa tuulta.
Sitten teknologia kehittyi harppauksin. Tuulivoimatornit nousivat reilusti alle sadan metrin korkeudesta lähes kahteensataan metriin, ja kaikki muuttui. ”Käyttökertoimet nousivat kaksinkertaisiksi.” Yhtäkkiä Suomesta on tullut halvan ja puhtaan sähkön mallimaa, jonne sijoittajat tunkevat.
Yhteiskuntavastuusta ja vihreän energian käytöstä on tullut suurille yhtiöille välttämätön tarve. Kun Suomessa on yksi Euroopan halvimpia sähkön hintoja ja toimitusvarmuus on lähes omaa luokkaansa, ei ole ihme, että moni yritys pyrkii Suomen markkinoille.
www.hs.fi
Sitten teknologia kehittyi harppauksin. Tuulivoimatornit nousivat reilusti alle sadan metrin korkeudesta lähes kahteensataan metriin, ja kaikki muuttui. ”Käyttökertoimet nousivat kaksinkertaisiksi.” Yhtäkkiä Suomesta on tullut halvan ja puhtaan sähkön mallimaa, jonne sijoittajat tunkevat.
Yhteiskuntavastuusta ja vihreän energian käytöstä on tullut suurille yhtiöille välttämätön tarve. Kun Suomessa on yksi Euroopan halvimpia sähkön hintoja ja toimitusvarmuus on lähes omaa luokkaansa, ei ole ihme, että moni yritys pyrkii Suomen markkinoille.
HS-haastattelu | Fingridin Ruusunen ei enää epäile tuuli- ja aurinkovoimaa: ”Koko maan teollisuus pultataan siihen”
Suomesta tuli puolivahingossa halvan ja puhtaan sähkön maa, jonne sijoittajat jonottavat. Siitä voi seurata talouden uusi kultakausi, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen ennustaa.
www.hs.fi
Juuri tänään oli uutisissa, että Olikiluoto 3:n suuri yksikkökoko ja tuulivoiman syrjäyttämä vakauttava pyörivä massa aiheuttavat ongelman Suomen sähköverkon vakaudelle. Tarvitsisiko tuulisähkökin velvoitteita nopeaan tehotasapainon hoitoon osallistumiseen? Onko Fingrid ollut tuulivoiman osalta tässä suhteessa hereillä?
Fingridin valmisteilla olevaan n. viiden vuoden strategiapaperiin luvattiin äskettäin lisättäväksi sidoryhmän ehdotuksesta kohtana, että tuulivoiman mahdollisuuksia osallistua synteettisen pyörivän massan tuottamiseksi sähköverkon tueksi otetaan selvitettäväksi. Asiasta oli juttua muutama päivä sitten kiertäneessä Fingridin kuukausittaisessa uutiskirjeessä. Ilmeisesti tuottajat olisivat aivan vapaaehtoisestikin halukkaita tuottamaan moisia palveluita, jos sopivista teknisistä ratkaisuista ja ehdoista päästään yhteisymmärrykseen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Itselleni kehittynyt vaikutelma että, tuulivoiman ongelmien repostelu on vähentynyt ja se on saanut entistä laajemmin hyväksytyn aseman yhtenä voiman tuotantomuotona. 
Jatkossahan tuulivoima tulee huippuhetkinään korvaamaan merkittävällä tavalla polttamiseen perustuvaa kaukolämpöä.
Jatkossahan tuulivoima tulee huippuhetkinään korvaamaan merkittävällä tavalla polttamiseen perustuvaa kaukolämpöä.
Espejot
Hyperaktiivi
Itselleni kehittynyt vaikutelma että, tuulivoiman ongelmien repostelu on vähentynyt ja se on saanut entistä laajemmin hyväksytyn aseman yhtenä voiman tuotantomuotona.
Topikin otsikko on ajastansa jälken jäänyt. Uusi otskko tyyyyliin "Tuulivoima kannibalisoi energiateolisuuden luihin asti" olisi vanhan otsikon tyyliin sopuva.
Viimeksi muokattu:
Tuulivoimaa on edelleen rakenteilla ja suunniteltuna paljon. Ihmettelen sen kannattavuutta, kun se kilpailee usein muuttuvilta kustannuksiltaan hyvin edullista sähköä vastaan: toista tuulivoimaa ja ydinvoimaa. Olisiko selitys "tuulisähkön" ostajat, jotka sanovat kaiken ostamansa sähkön olevan tuulisähköä, silloinkin kun ei tuule.
Espejot
Hyperaktiivi
Vai onko kapasiteetin ostaneet isot pojat kiinteään hintaan koska hinta on kuitenkin edullinen vaikka aina ei tuule?
Investointilaskelmissa on ilman muuta mukana riskinottoa sen kehityksen varalle, että syntyy keskimäärin paljon sähköä käyttävää kulutusjoustoa. Toistaiseksi tämä on tarkoittanut lähinnä kaukolämmön lähteenä käytettäviä sähkökattiloita, jotka voivat olla hyvinkin kannattavia sellaisille lämpöyhtiöille, joilla on sekä tuulivoimaa että kaukolämpöasiakkaita (sähkön hintaa voidaan nostaa kannattavalle tasolle lisäämällä sähkön polttamista lämmön lähteeksi). Tuo olisi vielä merkittävämpää, jos olisi suuria lämpövarastoja, jolloin lämmpöä voitaisiin varastoida sillekin ajalle, kun ei tuule. Myös vedyn valmistus on yksi mahdollisuus, eli saatavana on elektrolyysiteknologiaa, joka on samalla sekä melko joustavasti säädettävää että suhteellisen edullista investoida (jälkimmäinen on edellytyksenä, jotta vetyelektrolyysilaitos voisi toimia kannattavasti kulutusjoustokohteena). Yhdistettynä laajaan vetyputkistoon ja mahdollisesti vetyvarastoihin tuo tarjoaisi kulutusjostoa. Myös rajasiirtoyhteydet ja mahdollisesti joskus tulevaisuudessa erilaiset sähkövarastot voisivat tarjota kulutusjoustoa.
Ydinvoima ei kylläkään ole erityisen edullista etenkään tuulivoimaan nähden ja sillä onkin oma roolinsa tasaisen peruskuorman eli prosessiteollisuuden tarvitseman tasaisen energiantarpeen tuottajana.
Mahdollisuuksia kyllä on paljon, mutta uskalletaanko niiden varaan investoida? Kannattava toiminta tarvitsee sekä tuottajia, että käyttäjiä, mieluiten olemassaolevia.
Näin kalliiksi tuulivoimatuet ovat tulleet – vanhat sopimukset maksavat vielä pitkään
Tuulivoiman rakentamiseen kannustanut tuki on maksanut veronmaksajille tähän mennessä noin 1,6 miljardia euroa. Uudet voimalat eivät ole tukea saaneet, mutta vanhat sopimukset maksavat vielä pitkään.
yle.fi
Tuulivoiman rakentamiseen kannustanut tuki on maksanut veronmaksajille tähän mennessä noin 1,6 miljardia euroa. Uudet voimalat eivät ole tukea saaneet, mutta vanhat sopimukset maksavat vielä pitkään.
Näin kalliiksi tuulivoimatuet ovat tulleet – vanhat sopimukset maksavat vielä pitkään
Tuulivoiman rakentamiseen kannustanut tuki on maksanut veronmaksajille tähän mennessä noin 1,6 miljardia euroa. Uudet voimalat eivät ole tukea saaneet, mutta vanhat sopimukset maksavat vielä pitkään.
yle.fi
En allekirjoita.^Olemme kuitenkin saaneet ja saamme julkisten menojen vastapainoksi edullisemmat sähkön hinnat tuulivoiman kanssa kuin ilman.
Summalla olis saanut paljon muutakin kuin tuplahinnan sähkölle.
Tämä väittämäsi ei pidä paikkaansa. Energialla on alkuperätakuu, tiettyä tuotantomuotoa myydään vain sen verran kuin sitä on tuotettu. Jos joku firma sanoo että käyttää vain tuulisähköä, silloin se tarkoittaa että sillä on kaikelle käyttämälleen sähkölle alkuperätakuu, joka todistaa sen olevan tuulivoimaa. Sähkökauppaa käydään energialla, ei teholla - riittää kun ne ostetut kilowattitunnit on tuotettu tuulivoimalla, ei sillä ole väliä milloin ne on tuotettu. Uusiutuvaa tuotantoa ei voi myydä moneen kertaan, vaikka Esson baarissa näin usein luullaankin.
Laki energian alkuperätakuista 1050/2021 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
finlex.fi
Jos rajataan tuettu tuulivoima tarkastelun ulkopuolelle niin, miten sijoittajien olisi pitänyt rahansa käyttää?
Lainsäädännössä ei näköjään tarvitse välittää todellisuudesta. Tuon logiikan mukaan sähkön käyttäjä voisi sanoa käyttävansä aina vain halvimman ajankohdan mukaista sähköä halvimmalla hinnalla. Bluffia lainsäätäjän siunaamana.
Tämä väittämäsi ei pidä paikkaansa. Energialla on alkuperätakuu, tiettyä tuotantomuotoa myydään vain sen verran kuin sitä on tuotettu. Jos joku firma sanoo että käyttää vain tuulisähköä, silloin se tarkoittaa että sillä on kaikelle käyttämälleen sähkölle alkuperätakuu, joka todistaa sen olevan tuulivoimaa. Sähkökauppaa käydään energialla, ei teholla - riittää kun ne ostetut kilowattitunnit on tuotettu tuulivoimalla, ei sillä ole väliä milloin ne on tuotettu. Uusiutuvaa tuotantoa ei voi myydä moneen kertaan, vaikka Esson baarissa näin usein luullaankin.
Laki energian alkuperätakuista 1050/2021 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Et taida oikein hahmottaa, mistä on kyse. Ei se päästötön sähkö synny tyhjästä, kyse on vain tarkastelujaksosta. Tuossa on muistaakseni kuukauden mittainen aika, jonka aikana alkuperätakuu on voimassa. Eli kullakin tunnilla käytetty sähkö voidaan ostaa päästöttömänä, jos sitä on oikeasti tuotettu (eikä vielä myyty) vastaava määrä viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Se toki merkitsee, että silloin kun tuulee pirusti ja koko tuotanto on päästötöntä, niiden sähkö jotka eivät osta päästötöntä on edelleen likaista fossiilisähköä. He käyttävät silloin "lain edessä" vastaavalla tavalla edellisen huippupakkasen aikana tuotettua hiilivoimaa, vaikka sitä ei oikeasti verkossa juuri sillä hetkellä edes ole.
Espejot
Hyperaktiivi
Vuonna 2022 ei tukea maksettu eli toivomme samanlaisia hintoja tulevaisuudessa niin säästetään tukirahat.
Korvaavat sen kumminkin myöhemmin "pakottamalla" sekasähkön käyttäjät korvaamaan fossiilisähköään tuulivoimalla (kun se on silloin pörssissä halvempaa ja syrjäyttää fossiilin, kuten maakaasulla, hiilellä ja turpeella tuotettua yhteistuotantoa Suomessa ja fossiililauhdetta ulkomailla välillisesti, kun tuulisähköä viedään tai se joskus myös vähentää tuontia). Tuostahan pidetään sitten tasekirjanpitoa pitemmällä aikavälillä. Jossakin Keski-Euroopassa tuulisähkö korvaa fossiilienergiaa useimmiten melkein ajantasaisesti, kun jälkimmäistä on käytännössä aina verkossa yhtenä tuotantomuotona.
Ainoa ongelma jonka minä tässä näen on se, ettei meillä ainakaan yleisesti laskeskella, paljonko ne "keskivertosähkön" ostajat (siis ne jotka eivät osta erikseen päästöttömäksi korvamerkittyä) keskimäärin hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat. Suomen tuotannon ja kulutuksen keskipäästöt löytyvät nopsaan vaikkapa Fingridin sivuilta, ja niihin usein viitataan. Joukossa pitäisi olla yhtä helposti saatavana, ja yhtä usein viittauksissa mukana, päästöindeksi josta olisi poistettu se osa sähköstä, joka myydään alkuperätakuiden perusteella päästöttömänä. Sen jäljelle jäävän loppuosan, jota vihreästä sähköstä viisveisaava peruskansalainen käyttää, keskipäästö on jotain aivan muuta kuin tuotannon keskipäästö.
Jos joku vannoo käyttävänsä vain tuulienergiaa niin onko tämä silloin täysin ilman energiaa kun ei tuule? Taitaa silloin vihreään nuttuun tulla musta tahra? Poliittisella mäntysuovalla niitä tahroja voidaan pestä.
Minäkin voin ilmoittaa että käytän vain aurinkoenergiaa kun sitä on kesällä niin paljon että keskimääriin riittää koko talveksi, samalla olen myös omavarainen vaikka vähän öljyä kuluukin.
Minäkin voin ilmoittaa että käytän vain aurinkoenergiaa kun sitä on kesällä niin paljon että keskimääriin riittää koko talveksi, samalla olen myös omavarainen vaikka vähän öljyä kuluukin.
Ei ole, vaan lainaa fossiilienergian ja vesivoiman tuottajilta (muitahan sähkönlähteitä ei käytännössä voi oikein säätää ylöspäin). Tuulisähkön toimittaja maksaa lainan takaisin näille kovempituulisina aikoina (siis ei rahana, vaan nappaamalla kaupat näiden edestä halvemmalla hinnalla, eli maksetaan takaisin "kalavelkojen mielessä"; periaatteessa pakko onkin myydä, jotta energiatase saadaan tasapainoon tuulisähkösopimusten tehneiden kanssa, mutta tuohon asiaan ei tarvitse vaikuttaa, vaan sähköpörssi hoitaa asian, viime vaiheessa vaikka niin, että on tarjottava riittävän negatiivisella hinnalla, jollei sähköä muutoin mene tasetasapainon kannalta riittävästi kaupaksi eivätkä kilpailevat tuottajat muutoin anna periksi).
Jos asiakas on käyttänyt tuulettomana aikana fossiilista energiaa niin ei se öljy palaudu säiliöön vaikka kuinka tuulisi seuraavalla viikolla. Ostaako asiakas sitten senverran enemmän tuulivoimaa että vaikkei sitä käytä mutta saa velan korvattua?
Lain suojaamaa kaksinaismoralismia.
Minäkin ostan ns. tuulisähköä, vaikka en tietääkseni maksa siinä mitään tuulisähkölisää. Sekasähköä, ydinsähköä tai fossiilista sähköä ei myyjä edes tarjonnut. Todellisuudessa saan samaa sähköä, kuin kaikki sähkön käyttäjät. Sähkön myyjä ei voi mitenkään ohjata tuulisähköä sitä tilanneille. Sopimukseeni ei kuulu rajoitustoimenpiteitä, eikä ohjausvaikutusta tuulen, tai sähkön tuotantokustannuksen mukaan. Tuulisähköä oikeasti ostava rajoittaisi sähkön käyttöä tyyninä hetkinä. Mutta myytiinhän aneitakin.
Asioita ei kannata tarkastella jälkikäteen kamreerimaisen tiliöinnin kohdistuksen kannalta, kun sillä ei ole varsinkaan esillä olevaan asiaan minkäänlaista käytännön merkitystä. Tuulivoimaa tuotetaan minkä pystytään, jos sitä sähkömarkkinoille mahtuu aivan riippumatta siitä, onko myyty sekasähkönä, tuulisähkönä vai ties minä.
Käytäntöön vaikuttavat päätökset tehdään silloin, kun investoidaan uustuotantoon tai päätetään vanhan tuotantolaitteiston tulevaisuudesta. Tuulisähkön hankkiminen on tukenut ja edelleenkin tukee tuulivoimalakannan lisäämistä tietenkin silloin, jos tuolla tavoin tuotetusta energiasta maksetaan preemiota. Vaikka ei maksettaisikaan, energiataselupauksen täyttäminen kuitenkin edellyttää, että energiatuotantoa on esim. vuoden aikana sopimuksissa luvattu määrä (mikä tuottajan on pakko ylittää, koska kuluttajan oikeutta kuluttaa vapaasti vaikka se määrä sähköä, minkä sulakkeet kestävät ei useimmiten ole rajoitettu). Nykyisen markkinaehtoiseti rakennetun tuulivoiman aikana, kun tuulivoima on muutenkin halvin tapa rakentaa uuttaa sähköntuotantoa (tuotetun energian mielessä) tuon kannustusvaikutus olisi varsin vähäinen Suomessa. Kaikenlaisen korvamerkityn sähkön myyminen toki on kovin monipiippuinen juttu eikä sitä oikein voi irrottaa sähkön käyttötavasta tai käyttöprofiilistakaan, koska käytetty sähkö on luonteeltaan ennenmnkin tehoa kuin energiaa.
Sähköverkko on kuin pesufati, johon tuottajat lirittää kukin oman väristänsä tuotetta ja kokonaisväri lienee ruskeaa. Jos jossain reunalla on enemmän vaikkapa sinistä sähköä niin samalla reunalla olevat kuluttajat saa ohmin lain mukaisesti enimmäkseen sinistä sähköä.
Pesufati on kuitenkin kaikkien yhteinen potti niin pitää ajatella että fatia sekoitetaan siten että kaikilla on samanväristä sähköä.
Jos kaikkien tuottajien sähkön tuotanto kirjataan taulukkoon, jossa on myös aikajana, niin ostajat voivat valita kenen tuotantoa haluavat ostaa milläkin hetkellä, niin kauan kun tuotetta riittää. Kun tuote on tilapäisesti loppu niin pitää valita korvaava tuote, joskus kivihiili tai muu fossiilinen. Pesufati-mallilla kaikki joutuvat ottamaan osaa myös kivihiili/fossiilinen-osaan ja taulukkomallissa jonkun on ostettava sitä. Samoin pelkän tuulivoiman ostajan on ostettava jotain muuta tai oltava ilman sähköä jos ei tuulta kertakaikkiaan ole.
Tuulisähkön ostajan sähkötasetta voidaan toki mulkata mutta se ei poista sitä että tämä on hetkellä x kuluttanut jotain muuta kuin tuulisähköä kun tämä ei pysty mitenkään maksamaan takaisin kuluttamaansa energiaa ( eli se kulutettu öljy ei palaudu säiliöön )
Pesufati on kuitenkin kaikkien yhteinen potti niin pitää ajatella että fatia sekoitetaan siten että kaikilla on samanväristä sähköä.
Jos kaikkien tuottajien sähkön tuotanto kirjataan taulukkoon, jossa on myös aikajana, niin ostajat voivat valita kenen tuotantoa haluavat ostaa milläkin hetkellä, niin kauan kun tuotetta riittää. Kun tuote on tilapäisesti loppu niin pitää valita korvaava tuote, joskus kivihiili tai muu fossiilinen. Pesufati-mallilla kaikki joutuvat ottamaan osaa myös kivihiili/fossiilinen-osaan ja taulukkomallissa jonkun on ostettava sitä. Samoin pelkän tuulivoiman ostajan on ostettava jotain muuta tai oltava ilman sähköä jos ei tuulta kertakaikkiaan ole.
Tuulisähkön ostajan sähkötasetta voidaan toki mulkata mutta se ei poista sitä että tämä on hetkellä x kuluttanut jotain muuta kuin tuulisähköä kun tämä ei pysty mitenkään maksamaan takaisin kuluttamaansa energiaa ( eli se kulutettu öljy ei palaudu säiliöön )
Viimeksi muokattu:
Niinhän tuo on. Sähkön säästäminen silloin, kun hinta on korkea, "vaalentaa" tuota ruskeaa väriä ja hiipuvan lämpöpumpun tuoton korvaaminen vastussähköllä pakkasilla tummentaa ruskeaa sävyä ainakin suhteessa kuin päivä eroaa yöstä.
Aika raadollinen on ihmisluonne kun eräänä perjantaina vietiin lämpöpuhallin pihalle surisemaan että saadaan sähköä kulutettua kuluttamisen ilosta. Toki oli osittain toistenkin päin; kiinteällä sopparilla sauna lämpimäksi kun oli laadukasta ja kallista sähköä saatavilla "vanhaan hintaan", laatusähköllä paremmat löylyt 
Tuulivoiman käyttäjä ostaa tuulivoimaa, joka on takuuvarmasti tuotettu jossain kohtaa edeltävän kuukauden aikana, tästä pitää huolen lakisääteinen alkuperätakuu. Silloin kun se tuulivoima on tuotettu, sen on tämän vihreän ostajan sijaan käyttänyt joku muu, joka ei ole ostanut tuulivoimaa. Tuo fossiilisähkön ostaja on siis lainannut sen päästöttömän sähkön silloin, koska hänen haluamaansa likaista sähköä ei ole ollut tarjolla. Sitten kun tulee tilanne, jossa likaista sähköä on taas tarjolla, nämä kaksi kuluttajaa vaihtavat päittäin - fossiilikuluttaja palauttaa aiemmin lainaamansa tuulivoiman vihreälle kuluttajalle, ja saa itse käyttää enemmän fossiilisähköä verkosta, koska vihreä kuluttaja ei sitä tarvitse.
Tämä kaikki on mahdollista taselaskennan avulla, jossa tuotettua ja kulutettua energiaa voidaan siirtää aikajanalla ajankohdasta toiseen. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?
Oletetaan että jonkin aikavälin keskimääräinen päästö tuotetulle energialle on 50 g/kWh. Oletetaan myös, että tämän sähkön käyttävät kokonaisuudessaan nämä kaksi kuluttajaa, molemmat saman verran eli puolet ja puolet. Tällöin vihreää sähköä käyttävän kuluttajan keskipäästö on 0 g/kWh ja fossiilikuluttajan keskipäästö taas 100 g/kWh. Vaikka sähköä ei juuri voi varastoida, niin päästöt varastoituvat ilmakehään - kyse on vain siitä, kenen kontolle ne lasketaan.
Ja sitten vielä loppukevennyksenä muistutus, että oikeasti kaikki sähköntuotannon päästöt lasketaan niiden tuottajan harteille, ei kuluttajan. Tämä siksi, jotta päästökauppa voisi toimia.
Ymmärtää hyvinnii, mutta ei hyväksy ajatusta
.Sähköntuotanto menee kuitenkin reaaliajassa millisekuntien pätkissä. Kun aikakonetta ei ole keksitty eikä sähköä voi vielä reaalisesti varastoida niin tämä aikasiirtymä on eräänlaista huijausta. Voisinko minä nollata talvella polttamani öljyn kun voin kesällä maksaa lainan takaisin?
No tämä
Kun lait, asetukset ym. säännöt on tehty niin niiden mukaan mennään vaikka minä täällä yksistäni märisen