Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

F

fraatti

Hyperaktiivi
Ropelivaurioista:

Vöyrinkangas Wind Farm Oy:n yhdeksän tuulivoimalan puiston piti jauhaa sähköä maailmalle alunperin viime vuoden lopussa. Hanke on viivästynyt muun muassa siksi, että kahden voimalan perustukset piti viime kesänä valaa uudelleen ja osa voimaloiden siivistä on laatuongelmien vuoksi jouduttu vaihtamaan (Kauhajoki-lehti 7.1.2021).

Tuulipuistoa pyörittävän osakeyhtiön omistavat brittiläinen Octopus Energy Investment ja ranskalainen Valorem.

Kauhajoella osa siivistä jo vaihdettu. Suolakankaalle ja Pirttikankaalle pystytettyjen tuulivoimaloiden toimittaja on tanskalainen Vestas. Yhtiö on joutunut vaihtamaan osan voimaloiden siivistä laatuongelmien vuoksi.

– Suolakankaan tuulivoimapuistossa vaihdetaan varotoimenpiteenä sekä puiston suorituskyvyn ja turvallisuuden takaamiseksi rajallinen määrä siipiä, koska osa niistä ei vastaa laatustandardiamme. Siipiä vaihdetaan yhteensä kahdeksantoista kappaletta, joista kaksitoista on jo asennettu viiteen tuuliturbiiniin, Vestasin Pohjois- ja Keski-Euroopan alueen markkinointi- ja viestintäjohtaja Meike Wulfers kertoo Kauhajoki-lehdelle.
www.kauhajoki-lehti.fi

Suolakankaan tuulivoimaloiden siivistä kahdeksantoista on mennyt vaihtoon

Vöyrinkangas Wind Farm Oy:n yhdeksän tuulivoimalan puiston piti jauhaa sähköä maailmalle alunperin viime vuoden lopussa. Hanke on viivästynyt muun muassa siksi, että kahden voimalan perustukset piti viime kesänä valaa uudelleen ja osa voimaloiden siivistä on laatuongelmien vuoksi jouduttu...
www.kauhajoki-lehti.fi www.kauhajoki-lehti.fi

Maksumuuri:

Vestas joutuu vaihtamaan 35 tuulilapaa Kauhajoen Suolakankaan ja Teuva-Kurikan Saunamaan myllyihin, ongelmia korjataan myös Kristiinankaupungin Metsälässä – Teuvan Äystöllä puolestaan kerätään nimiadressia Megatuulen hanketta vastaan​

ilkkapohjalainen.fi

Vestas joutuu vaihtamaan 35 tuulilapaa Kauhajoen Suolakankaan ja Teuva-Kurikan Saunamaan myllyihin, ongelmia korjataan myös Kristiinankaupungin Metsälässä – Teuvan Äystöllä puolestaan kerätään nimiadressia Megatuulen hanketta vastaan

Yhdeksän voimalaa käsittävän Suolakankaan tuulivoima-alueen työt Kauhajoella ja kahdeksan voimalan Saunamaan alueen työt Teuvan ja Kurikan rajalla ovat aikataulustaan jäljessä.
ilkkapohjalainen.fi ilkkapohjalainen.fi

Mikähän siellä on mennyt perustuksissakin pieleen kun nekin on jouduttu valamaan uudestaan? :rolleyes:
 
P

pamppu

Vakionaama
fraatti sanoi:
Mikähän siellä on mennyt perustuksissakin pieleen kun nekin on jouduttu valamaan uudestaan? :rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei tietoa mutta muistuu tästä mieleen TYKSin rakennustyömaa.
www.ts.fi

Tyksin työmaan betonivalu tehtävä uudelleen – työmaa viivästyy 8–10 kuukaudella

Turun yliopistollisen keskussairaalan T3-uudisrakennustyömaan betonirakenteissa on tutkimustulosten mukaan laaja vakava lujuusongelma. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin T3-projektijohtajan Timo Seppälän mukaan pelkkä rakenteiden korjaaminen ei riitä.
www.ts.fi www.ts.fi
 
L

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Olin itse kerran työmaalla, jossa maanalaisen parkkitilan kantavia tolppia piti jälkikäteen valaa uudestaan, alkuperäinen valu oli ilmeisesti pakkasten vuoksi jäänyt osassa pylväistä liian heikoksi.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
janti sanoi:
Ahvenanmaa aikoo tosissaan energiamaakunnaksi lähivuosina rakentamalla tuulivoimaloita ja vedyntuotantoa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Jutussa tuotiin esille sellainenkin mahdollisuus, että tuulella tehtäisiin vain vetyä. Tuo vain vaikuttaa aivan järjettömältä ajatukselta, koska tuulivoimapainotteisen energiantuotannon ongelmana on tuotannon suuri vaihtelu eikä suinkaan saman aikataulun mukaan kuin kulutus, joka puolestaan vaihtelee aika ennustettavasti vuorokaudenajan, viikonpäivän, vuodenajan ja ulkolämpötilan perusteella. Tuulivoiman tuotanto vaihtelee enemmän ja nopeammin jaksoin ehkä vuorokaudenaikaa lukuun ottamatta.

Tästä syystä verkkoon tarvittaisiin varsin vaihteleva osuus tuulivoiman tuotannosta ajankohdasta riippuen ja jotta kokonaisuus olisi taloudellisin, vetyä kannattaisi tehdä suuren tuotantomäärän ja vähäisen kulutuksen aikaan. Toisaalta aika ajoin tuulivoima ei riitä kattamaan sähkön kulutusta eikä tulevaisuudessa ole muutakaan helposti tarpeen mukaan säädettävää energianlähdettä patoaltaisiin pohjautuvan vesivoiman ja kulutusjouston ohella. Jopa osa vesivoimasta on ajoittain ydinvoiman ohella vain erittäin epätaloudellisesti säädeltävää, joten tuoltakin vapautuu välillä lisätehoa vedyn tuotantoon. Vedyn tuottaminen elektrolyysillä ja joustava muuntaminen takaisin sähköksi on epätaloudellista huonon kokonaishyötysuhteen takia (elektrolyysin hyötysuhde on tuskin parempi kuin luokkaa 70% ... 80% parhaimmillaan, jos sitäkään ja vedystä taas saadaan sähköä käytännössä korkeintaan n. 50% hyötysuhteella joko mäntämoottoriaggregaatilla tai polttokennolla, koska paremman hyötysuhteen tuottavat järjestelmät on monimutkaisina kovin kalliita ja joustamattomia vaihtelevan tuotannon tarpeisiin). Näin ollen on kannattavampaa investoida ylimääräiseen tuulivoimakapasiteettiin, tuottaa vetyä ennen mutta teollisuuden tarpeisiin ja käyttää vetyä esimerkiksi tyynellä ilmalla puuttuvan perustuotannon täydentämiseen vain todellisessa ja harvoin sattuvassa niukkuustilanteessa.

Koska elektrolyysillä syntyy aina hukkalämpöä, elektrolyysilaitokset kannattaisi keskittää taajamien luo, missä lämpö voidaan käyttää hyödyksi kaukolämpönä (osittain lämpöä puskuroiden lämpövarastoihin, koska sähkön saatavuus ja lämmön menekki toteutuvat osittain eri vaiheissa). Myös huippukuormamoottorivoimalat kannattaisi sijoittaa taajamien lähistölle, koska jäähdytysveden ja pakokaasun hukkalämpöä voidaan käyttää samaan tapaan kaukolämpönä. Tuolla kaikella voi olla sellainen vaikutus, että lämpöpumppujen merkitys ei muodostukaan yhtä suureksi taajamien kaukolämmön lähteenä kuin viime aikoina on otaksuttu. Taajamat ehkä lämmitetäänkin tulevaisuudessa Suomessa ajoittain käytettävän vedyn elektrolyysituotannon hukkalämmön avulla. Kovin suuria kansallisia vetyvarastojakaan ei ehkä tarvita, jos käytössä olisi maanosan laajuinen järeä vedynsiirtoputkisto.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Kiinteistöveroja jää sekä toki rakentamiseen ja huoltoon käytettäneen kotimaista työvoimaa. Ihan tervetulleita hankkeita
 
V

VesA

In Memoriam
Ei Amazonilla ole Suomessa käyttöä tuolle sähkölle, mutta tokihan se syötetään pohjoismaiseen sähköverkkoon.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
VesA sanoi:
Ei Amazonilla ole Suomessa käyttöä tuolle sähkölle, mutta tokihan se syötetään pohjoismaiseen sähköverkkoon.
Klikkaa laajentaaksesi..

Äläs sano vielä... Useita datakeskuksia on suunnitteilla ja niiden vuokralaisia ei ole vielä kerrottu.

Kyllä AWS datakeskus suomeen mahtuisi kun se voisi tarjota melkoisen alustan myös julkisen puolen hankkeisiin missä data pitää såilyttää kotimaassa.
 
V

VesA

In Memoriam
Mikki sanoi:
Kyllä AWS datakeskus suomeen mahtuisi kun se voisi tarjota melkoisen alustan myös julkisen puolen hankkeisiin missä data pitää såilyttää kotimaassa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Se että datakeskus on kotimaassa riittää enää erinäisiin kriisiajan saatavuusvaatimuksiin. Tosin AWS:n kohdalla sekään ei välttämättä toteudu jos hallinta jossain muualla. Nykyään kriittisten systeemien pitää Euroopassa olla juridisesti riippumattomia, siksi AWS, Google jne eivät kelpaa. Azurella on malli jossa teknologia on käytettävissä, mutta sitä hallinnoi paikallinen yhtiö jonka ei tarvitse välittää USAn lainsäädännöstä.

Kyllä tässä on käynyt niin, että Public Cloudin kulta-ajat ovat jo ohitse - ja sehän on lopulta proprietary-vendorlocked -cloud pikemmin kuin 'Public'. Kehitys menee samaan suuntaan kuin muussakin softassa - peruskama ja käyttis on opensourcea ja yhteen toimittajaan sidotut jutut ovat sitten vähän erikoisempia.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Missä lie raja sille, kuinka isoja maalle on järkevä rakentaa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Taitaa ekonomia mennä niin, että kuivalle maalle rakennettaessa suurta laitosta on esimerkiksi varsin hankala kuljettaa paikalle, kun lavat ovat pitkiä ja absoluuttisessa mielessä paksuja ja jo torninkin halkaisija on melkoinen. Laivalla voi kuljettaa suurempiakin osia asennuspaikalle. Lisäksi suurella laitoksella veden syvyydestä johtuva perustusten kustannuslisä menettää suhteessa merkitystään, jolloin suuruuden ekonomiakin antaa merellä suhteessa suuremman edun kuin maalla.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Ropelivalmistajat vastatuulessa

Danish power group Orsted and wind turbine maker Vestas have warned of challenging conditions in renewable energy after projects in Europe suffered low wind speeds and as supply chain hold-ups and rising costs hit manufacturers.

Vestas warned on Wednesday of an “increasingly challenging global business environment for renewables” as it cut its full-year operating profit margin forecast for the second time this year.

The intermittency of renewables such as wind power has come into focus in Europe in recent months as some of the slowest wind speeds in decades have exacerbated a reliance on gas and coal for electricity — including in the UK, the world’s biggest offshore wind market. Vestas has cut its full-year profit margin guidance before special items to 4 per cent, having trimmed it to 5-7 per cent in August from an initial 6-8 per cent. The turbine maker blamed a range of factors including global supply chain blockages and shortages of components, along with higher raw material and transport costs.

US and European benchmark prices for steel, which makes up more than 70 per cent of a wind turbine by weight, have surged 86 per cent and 53 per cent respectively this year.
www.ft.com

Vestas and Orsted warn of tough times for renewable energy

Sector hit by low wind speeds, supply chain blockages and higher raw material prices
www.ft.com www.ft.com
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Amazon investoi tuulivoimaan suomessa. Mitäs näistä jää suomeen (€)? Ei ole tullut pohdittua asiaa aikaisemmin.

Amazon Investing in 274 Renewable Energy Projects Globally, Adds 18 New Projects in Europe and U.S.​

Amazon (NASDAQ: AMZN) today announced 18 new utility-scale wind and solar energy projects across the U.S., Finland, Germany, Italy, Spain, and the U.K., totaling 5.6 gigawatts (GW) of procured capacity to date in 2021. Amazon now has 274 renewable energy projects globally and is on a path to power 100% of its business operations with renewable energy by 2025—five years earlier than its original 2030 commitment.

Samma på finska.

Amazon aikoo perustaa 4 uutta tuulivoimapuistoa Suomeen – yhteisteho 158 MW​

Neljä uutta tuulivoimahanketta sijoittuvat Kalajoelle, Kinnulaan, Kyyjärvelle ja Saarijärvelle. Aiemmin yhtiö on ilmoittanut tuulivoimahankkeesta Vaasaan.​

www.tekniikkatalous.fi

Amazon aikoo perustaa 4 uutta tuulivoimapuistoa Suomeen – yhteisteho 158 MW

Neljä uutta tuulivoimahanketta sijoittuvat Kalajoelle, Kinnulaan, Kyyjärvelle ja Saarijärvelle. Aiemmin yhtiö on ilmoittanut tuulivoimahankkeesta Vaasaan.
www.tekniikkatalous.fi www.tekniikkatalous.fi
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
Tuulivoimahankkeet suomessa, on niitä vaan aikas paljon. Vihreät on jo olemassa olevia.
1638356866867.png

tuulivoimayhdistys.fi

Uusiutuvan energian hankkeet kartalla

tuulivoimayhdistys.fi tuulivoimayhdistys.fi
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Mitäs näistä jää suomeen (€)?
Klikkaa laajentaaksesi..
Kiinteistöverot kunnille, korvaukset maanomistajille (osto tai vuokra, noista verot), infran rakentamiskorvaukset (tiet, perustukset, paikalliset sähkölinjat), pystytyskorvaukset jne. yrityksille ja tekijöille, huollon ostopalvelut palkkoineen, korvaukset sähkölinjojen rakentamisesta kantaverkkoon ja ylläpidosta, sähkönsiirtomaksuja (varsin pienet verrattuna kuluttajien maksuihin). Riippuen siitä, miten paljon kuluttavat itse, voi alentaa sähkön hintaa. Ehkä nimittäin suunnittelevat datakeskuksia tänne, jolloin näistä sitten heruu vastaavia rahasivuvirtoja, jos toteutuvat. Jos taas sähkötuotto viedään Ruotsiin, leikkaa sähkön pörssihintoja.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Piiparinmäelle on noussut tuulivoimapuisto, joka on 211 megawatin nimellistehollaan Suomen suurin. Kajaanin ja Pyhännän alueilla sijaitsevat, energiayhtiö Ilmattaren rakentamat 41 tuulivoimalaa ovat valmistuneet, ja niistä 34 tuottavat jo sähköä Suomen sähköverkkoon. Täyteen vauhtiin tuotanto saadaan ensi vuoden alkupuolella.

Peräti 60 prosenttia Piiparinmäen tuottamasta sähköstä käytetään Googlen datakeskuksen tarpeisiin Haminassa. Loput myydään kuluttaja- ja yritysasiakkaille.
www.tekniikkatalous.fi

Suomen suurin tuulivoimapuisto on käynnistynyt – Sähköä riittäisi Suomen jokaisen yksiön tarpeisiin, nyt 60 % sähköstä suoraan Googlen datakeskukseen

Piiparinmäen puiston arvioitu vuosituotanto on noin 700 GWh.
www.tekniikkatalous.fi www.tekniikkatalous.fi
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
HALLITSEMATON tuotannon vaihtelu on tuuli- ja myös aurinkovoiman ongelma.

Energiavirasto ja Fingrid, joiden tehtävänä on huolehtia sähköjärjestelmän valvonnasta ja vakaudesta laskevat huippukulutustilanteessa tuulivoiman varaan vain kuusi prosenttia sen nimelliskapasiteetista.
www.hs.fi

Energia | Tuulivoimaa rakennetaan vauhdilla korvaamaan fossiilisia polttoaineita – Miten järjestelmä selviää talven kovimmista kulutuspäivistä, jolloin ei usein tuule?

Kasvavan tuulivoimaosuuden rasittaman sähköjärjestelmän toimintavarmuus on laskettu Norjan ja Ruotsin vesivoimaloiden ja siirtoyhteyksien varaan.
www.hs.fi www.hs.fi
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
HALLITSEMATON tuotannon vaihtelu on tuuli- ja myös aurinkovoiman ongelma.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ja millaisen lainsäädännön valtiovalta on jättänyt verohallinnon tulkittavaksi: Pumppuvoimalaa ei lasketa verohelpotuksiin oikeuttavaksi sähkövarastoksi, vaan latausvaiheessa sähkön kulutuskohteeksi, jolloin ladatusta sähköstä menee täysi sähkövero. Kun se puretaan kulutukseen, käyttäjät maksavat sähköveron toiseen kertaan ikään kuin "neitseellisestä" sähköstä. Asiaa voi tutkiskella tarkemmin verottajan energiaverotusohjeista.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Ja millaisen lainsäädännön valtiovalta on jättänyt verohallinnon tulkittavaksi: Pumppuvoimalaa ei lasketa verohelpotuksiin oikeuttavaksi sähkövarastoksi, vaan latausvaiheessa sähkön kulutuskohteeksi, jolloin ladatusta sähköstä menee täysi sähkövero. Kun se puretaan kulutukseen, käyttäjät maksavat sähköveron toiseen kertaan ikään kuin "neitseellisestä" sähköstä. Asiaa voi tutkiskella tarkemmin verottajan energiaverotusohjeista.
Klikkaa laajentaaksesi..

Eikö tuo ole jo historiaa?​

​

Johdanto​

Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996, sähköverolaki) 7 §:ssä säädetään sähkön valmisteverottomuudesta. Valmisteverotonta ja huoltovarmuusmaksutonta on muun muassa sähkö, joka kulutetaan voimalaitoksen sähkön tai yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon omakäyttölaitteissa. Sähköverolain mukaisesti tarkemmat säännökset niistä laitteistoista ja koneistoista, jotka luetaan omakäyttölaitteiksi, annetaan kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella. Ehdotetun muutoksen myötä voimalaitosten omakäyttölaitteista annetussa kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksessa (309/2003) säädettäisiin jatkossa pumppuvoimalaitoksen veden pumppaamisessa tarvittavat laitteet sähköverolain tarkoittamiksi omakäyttölaitteiksi.

Tausta​

Pääministeri Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu, että sähkön varastoinnin kaksinkertainen verotus poistetaan pumppuvoimaloiden ja nykyistä pienempien akkujen osalta.

Tavoitteet​

Ehdotuksen tarkoituksena on toteuttaa hallitusohjelman kirjaus pumppuvoimalaitosten osalta. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
www.lausuntopalvelu.fi

Lausuntopalvelu.fi

Lausuntopalvelu - Työ- ja elinkeinoministeriön asetus voimalaitosten omakäyttölaitteista annetun asetuksen muuttamisesta
www.lausuntopalvelu.fi


Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan voimalaitosten omakäyttölaitteista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen (309/2003) 1 § seuraavasti:

1 §​

Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) 2 §:n 11 kohdassa tarkoitettuja omakäyttölaitteita ovat:

1) vesivoimalaitoksen vesiteiden laitteet;

2) polttoaineen käsittelyssä tarvittavat laitteet;

3) ydinreaktoriin liittyvät laitteet;

4) voimalaitoksen kattiloihin liittyvät laitteet;

5) voimakoneeseen liittyvät laitteet;

6) generaattoriin liittyvät laitteet;

7) laitteet, jotka tarvitaan sähkön toimittamiseksi verkkoon;

:cool: lauhdutuksessa tarvittavat laitteet;

9) pumppuvoimalaitoksen veden pumppaamisessa tarvittavat laitteet;

10) muut voimalaitosalueella olevat energian tuottamiseen, tuotantovalmiuden ylläpitämiseen sekä energian siirtoon liittyvät koneistot ja laitteet.

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä syyskuuta 2020.

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus… 653/2020 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
www.finlex.fi www.finlex.fi
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Eikö tuo ole jo historiaa?
Klikkaa laajentaaksesi..
Saattaa se jo olla, mutta viittaan verohallinnon yksityiskohtaiseen ohjeeseen https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/56206/energiaverotus2/#2-sähkön-verotus, päivätty 19.2.2021. Siinä viitataan asetukseen 309/2003, vaikka tuo viittaamasi muutos astui jo voimaan ennen verohallinnon ohjeen julkaisupäivämäärää.

Lainaus kohdasta 2.2.2 Sähkövarastojen rekisteröinti":

"Sähkövarastolla tarkoitetaan sähkön lyhytaikaista sähkökemiallista varastointia varten tarvittavien laitteiden, koneistojen ja rakennusten muodostamaa kokonaisuutta. Käytännössä verotuksessa sähkövarastoja ovat kemialliset sähkövarastot kuten lyijy- ja litiumioni- ja virtausakut sekä kondensaattorit. Pumppuvoimalaitokset sekä power to gas-laitokset ovat verotuksen näkökulmasta sähkön kulutuskohteita, eivätkä ne siis ole sähkövarastoja."

Toki tuolla myöhemmin todetaan suunnilleen niin, että voimalaitos on oikeutettu vapautukseen sähköverosta omakäyttösähkön osalta (viittaus em. asetukseen), jos laitos joko toimittaa sähköä laitoksen ulkopuolelle tai ainakin pystyisi moiseen teknisesti (jos toimittaa esim. vain lämpöä ulkopuolelle tai omakäyttöön, ei ole oikeutettu vapautukseen). Eli on tuo perin kinkkisesti kuvattu verotusohjeissa edelleenkin ja asian omistaja on luultavasti tilanteesta selvilläkin, mutta kiitokset oikaisusta/tarkennuksesta.

Johtopäätös sitten kuitenkin lienee, että vaikkapa paineilmavaraston varaamisesta kompressorilla tai edes termisen sähkövaraston lataaminen lämmöllä eivät ole omakäyttöä (vaiko onko tuo jälkimmäinen jotenkin osa kattilaa tyypillisesti?) -- ellei sitten riitä noiden rooli tuotantovalmiuden ylläpidon edellytyksenä.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Jännä tuo tuulisähkön määrä briteissä. Rakentavat kokoajan lisää ja lopputuloksena tuuli on ollut heikoin 60 vuoteen. Menneisyys ei taida olla tae tulevaisuudesta.... :hmm: Melko kova tuo pudotus, 10% tuulesta ja 30% tuotannosta.

1640036870100.png

Barely a gust​

Scientists have identified a pattern of declining average wind speeds globally, averaging about one mile an hour every thirty years, based on wind speeds since the 1970s. They point to climate change melting snow and ice in the Arctic, which is weakening the temperature difference between the Arctic and the Tropics, slowing down wind speeds.

The United Nations’ Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC), which collates research from around the world, predicts with “medium confidence” that average wind speeds over land in large parts of Europe will fall by up to 10pc in the summer months by 2100, under a scenario in which the world stays within its ambitious 1.5 degree global warming target limit.

The trend could have a serious impact. The relationship between the speed and energy generation is “very sensitive”, adds Prof Williams. “A 1pc drop in wind speed can imply a 3pc drop in energy generation. So if the IPCC is correct and there’s a 10pc drop in wind speed - that can imply a 30pc drop in energy generation.”

The picture is complicated, however. Long-term wind modelling is uncertain and some evidence also points the other way. “There are a good handful of models that say wind speeds could increase,” says Dr Hannah Bloomfield, research associate in climate risk analytics at the University of Bristol.

Having fallen after the 1970s, wind speeds have picked back up again since 2010, though this reversal is hard to explain, according to Adrian Chappell, professor in climate change impacts at Cardiff University.

While he says it is very difficult to be definitive about future wind trends, he believes one influential factor that has not had enough attention is changes on land. Buildings and vegetation can act as a break on wind speed, for instance. Land use can also affect the amount of carbon dioxide and warmth absorbed, fuelling or reigning in climate change.
1640036983127.png

www.telegraph.co.uk

Lack of wind sparks new fears over green energy revolution

Lulls trigger questions over the long-term predictability of wind patterns amid escalating climate change
www.telegraph.co.uk www.telegraph.co.uk
 
Viimeksi muokattu:
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Jännä tuo tuuli sähkön määrä briteissä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuo jutun selitys se vasta hupaisa on. Toki ilmaston muuttuminen voi siirtää tuulivyöhykkeitä pohjois-etelä- ja/tai itä-länsisuunnassa. Jos hurrikaanit voimistuvat, tuulet eivät toki globaalisti osoita heikkenemistä, vaan päin vastoin (ja fysikaalisesti ilmakehän ja maan pinnan lämpeneminen lisää tuulelle voimaa antavia jännitteitä). EIköhän asialla ole pikemminkin jotakin tekemistä sen kanssa, että Etelä-Norjaankaan ei ole satanut kuluvana vuonna tyypillistä määrää vettä. Tyynen meren oskillaation ("El Niño"/"La Niña") vaikutukset ovat paikallisesti olleet paljon dramaattisempiakin. Tänä vuonna on tuolla ollut "La Niña"-vaihe. Ei ole tietääkseni osoitettu, että heijastuisi tänne, mutta kuka tietää ...
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Fortum, Uniper ja Helen värkkää suomeen 380MW tuulipuiston. 56 myllyä ja 1,1 TWh.

The joint team of Fortum and Uniper for wind and solar businesses in Europe is launching its first project. Fortum has made an investment decision to start the construction of the 380-megawatt Pjelax-Böle and Kristinestad Norr wind parks in Närpes and in Kristinestad, Finland in partnership with the Finnish energy company Helen Ltd.

The project consists of 56 wind turbines with an annual power generation of approximately 1.1 terawatt hours. Construction with civil works will start in January 2022 and the wind parks are expected to be fully operational at the latest in the second quarter of 2024.
news.cision.com

Fortum and Uniper Wind&Solar team launches its first project − Pjelax-Böle and Kristinestad Norr wind parks to be built in cooperation with Helen

FORTUM CORPORATION INVESTOR NEWS 22 DECEMBER AT 16:30 EET The joint team of Fortum and Uniper
news.cision.com news.cision.com

edit ja suomeksi
www.hs.fi

Energia | Fortum ja Helen rakentavat 360 miljoonalla eurolla kaksi tuulivoimapuistoa Pohjanmaalle

Hanke käsittää 56 tuulivoimalaa, joiden vuotuinen sähköntuotanto on noin 1,1 terawattituntia.
www.hs.fi www.hs.fi
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
Onkos missään tutkittu tai funtsittu että aiheuttaako tuulimyllyt mitään muutosta säähän tai ilmastoon? Jos oletettaisiin että niitä olisi vaikka x 20 nykyinen määrä?
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Onkos missään tutkittu tai funtsittu että aiheuttaako tuulimyllyt mitään muutosta säähän tai ilmastoon? Jos oletettaisiin että niitä olisi vaikka x 20 nykyinen määrä?
Klikkaa laajentaaksesi..
Olen lukenut useammastakin tutkimuksesta, joissa vahvistetaan aika itsestään selvä tulos, että suuri tuulipuisto vaimentaa ympäröivän alueen tuulen voimakkuutta keskimäärin, mutta vaikutus tasaantuu, mitä kauemmas mennään. Ei ole antaa viitteitä noihin, kun ei tullut kirjatuksi ylös.
 
V

VesA

In Memoriam
fraatti sanoi:
Onkos missään tutkittu tai funtsittu että aiheuttaako tuulimyllyt mitään muutosta säähän tai ilmastoon? Jos oletettaisiin että niitä olisi vaikka x 20 nykyinen määrä?
Klikkaa laajentaaksesi..
Vastikään alettiin tutkia miä merituulipuistot vaikuttavat kun ne tyynnyttävät tuulia ja pienentävät aallonkorkeuksia - siinä voi alkaa ympäristö suosia vähän eri lajistoa monellakin mekanismilla.
 
jarkko_h

jarkko_h

Vakionaama
kotte sanoi:
Olen lukenut useammastakin tutkimuksesta, joissa vahvistetaan aika itsestään selvä tulos, että suuri tuulipuisto vaimentaa ympäröivän alueen tuulen voimakkuutta keskimäärin, mutta vaikutus tasaantuu, mitä kauemmas mennään. Ei ole antaa viitteitä noihin, kun ei tullut kirjatuksi ylös.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuo on ns blockage efekti ja mukana nykyään tuulivoimaloiden energiantuottolaskelmissa. Vaikutus itse tuuleen on minimaalisen pieni, mutta voi laskea puiston tuottoa luokkaa 3...5 %. Yleensä Suomessa ympäröivällä puustolla isompi vaikutus. Vaikutusta ei enää ole yli 10x roottorin halkaisijaa suuremmilla etäisyyksillä.
 
Viimeksi muokattu:
jarkko_h

jarkko_h

Vakionaama
kaihakki sanoi:
Tuulivoimaloiden käyttöikä on n. 25-30 vuotta. Onpas lyhyt aika. Onkohan jossain laskelmia niiden TMA:sta.
Ainakin jättipisnes on tulossa ajan saatossa.
www.motiva.fi

Tuulivoimaloiden purkaminen ja kierrätys

Kun tuulivoimalan käyttöikä päättyy tai voimala muista syistä puretaan, vastaa purkamisesta voimalan omistaja.
www.motiva.fi www.motiva.fi
Klikkaa laajentaaksesi..

Yksityiset firmat sijoittavat noihin rahaa. Olisi erittäin yllättävää, jos takaisinmaksuaikaa ei olisi laskettu tarkoin.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
kaihakki sanoi:
Tuulivoimaloiden käyttöikä on n. 25-30 vuotta. Onpas lyhyt aika. Onkohan jossain laskelmia niiden TMA:sta.
Ainakin jättipisnes on tulossa ajan saatossa.
www.motiva.fi

Tuulivoimaloiden purkaminen ja kierrätys

Kun tuulivoimalan käyttöikä päättyy tai voimala muista syistä puretaan, vastaa purkamisesta voimalan omistaja.
www.motiva.fi www.motiva.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Ja uutta ei välttämättä tule tilalle.
https://twitter.com/x/status/1442095701983481860
https://twitter.com/x/status/1442098698754818055
 
K

kotte

Hyperaktiivi
jarkko_h sanoi:
Tuo on ns blockage efekti ja mukana nykyään tuulivoimaloiden energiantuottolaskelmissa. Vaikutus itse tuuleen on minimaalisen pieni, mutta voi laskea puiston tuottoa luokkaa 3...5 %. Yleensä Suomessa ympäröivällä puustolla isompi vaikutus. Vaikutusta ei enää ole yli 10x roottorin halkaisijaa suuremmilla etäisyyksillä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Vaikutus voi ulottua huomattavasti pitemmälle ja olla selvästi suurempi joidenkin tutkijoiden laskelmien mukaan, kun puhutaan suurista tuulivoimakeskittymistä, vrt. esim. https://www.pnas.org/content/113/48/13570, "Wind speed reductions by large-scale wind turbine deployments lower turbine efficiencies and set low generation limits" tai https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S254243512100430X?dgcid=coauthor, "Wind power production from very large offshore wind farms".
 
jarkko_h

jarkko_h

Vakionaama
Tuossa on eri ilmiöstä kyse. Noissa kyse jo pitkään tiedossa olleesta wake efektistä. Tuo on myös mukana aina tuulipuistojen laskelmissa. Wake kertoo vaikutuksen jättöön ja blockage eturintamaan. Molemmat ja myös naapuripuistojen vaikutus tuuleen on aina mukana mallinnuksissa. Pahimmillaan ympärillä voi olla puolitusinaa puistoja, mutta ei noiden vaikutus dramaattinen ole, jos eivät aivan vieressä. Tuuleen vaikutus on pieni, tuottoon isompi. Wake 'häviöt ovat tyypillisesti luokkaa 10%. Noita pyritään minimoimaan turbiinisijoittelulla. Eräässä tanskalaisessa offshore puistossa wake häviöt olivat lähes 20% energiatuottoon. Siitä voi sitten laskea vaikutuksen tuulen nopeuteen. Ei hirveitä, jos turbiinien kohdalla tuottovaikutus 20% ja jo 1 km turbiinista 10%. Myös wake häviöt vaimenevat suhteellisen nopeasti.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
jarkko_h sanoi:
Tuossa on eri ilmiöstä kyse. Noissa kyse jo pitkään tiedossa olleesta wake efektistä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Niin, alkuperäiseen Fraatin kysymykseen viitaten, kyllä lähiympäristöön vaikuttavia muutoksia tuulen voimaan ja pyörteisyyteen on tutkittu ja todettu mittauksin. Näiden lisäksi on viitteitä tuulivoimaloiden maan pintaa lämmittävästä vaikutuksesta, eli pyörteisyyden voimistuminen tuo ylempää lämpimämpää ilmaa, joka lämmittää maan pintaa, jos se on jäähtynyt kuulakkana vähäpilvisenä yönä, kun tuulikaan ei ole erityisen voimakasta. Tuo siis ei ole itse asiassa ilmastoa lämmittävä, vaan sitä jäähdyttävä vaikutus. Maan pinnan lämpeneminen tuollaisissa oloissa lisää aikaisemmin kerääntyneen lämmön säteilyä avaruuteen, lisää veden haihtumista maan pinnalta ja mahdollisesti lämmön siirtymistä ylempiin ilmakehän kerroksiin voimistuvan konvektion seurauksena.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Nämä kuvat ropelien aiheuttamasta turbulenssista ovat jänniä. Nuo ovat Tanskan vesiltä Pohjanmerelta Horns Rev merituulipuistosta.
1640723976114.png


1640724035545.png



1640724242279.png
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Niin, alkuperäiseen Fraatin kysymykseen viitaten, kyllä lähiympäristöön vaikuttavia muutoksia tuulen voimaan ja pyörteisyyteen on tutkittu ja todettu mittauksin. Näiden lisäksi on viitteitä tuulivoimaloiden maan pintaa lämmittävästä vaikutuksesta, eli pyörteisyyden voimistuminen tuo ylempää lämpimämpää ilmaa, joka lämmittää maan pintaa, jos se on jäähtynyt kuulakkana vähäpilvisenä yönä, kun tuulikaan ei ole erityisen voimakasta. Tuo siis ei ole itse asiassa ilmastoa lämmittävä, vaan sitä jäähdyttävä vaikutus. Maan pinnan lämpeneminen tuollaisissa oloissa lisää aikaisemmin kerääntyneen lämmön säteilyä avaruuteen, lisää veden haihtumista maan pinnalta ja mahdollisesti lämmön siirtymistä ylempiin ilmakehän kerroksiin voimistuvan konvektion seurauksena.
Klikkaa laajentaaksesi..
Molemmista on osunut silmään havaintoja, yöllä lämmitävästä vaikutuksesta että päivällä jäähdyttävästä.
1640724483531.png

 
jarkko_h

jarkko_h

Vakionaama
Nuo waket ovat hyvin tunnettu ilmiö ja niitä on mitattu paljon ja niiden mallintamiseen on jo kohtuu tarkat työkalut. Se, että jäähdyttääkö pintaa riippuu olosuhteista. Pohjoisessa voi talvella jopa lämmittää kun korkeammalla oleva lämmin ilma sekoittuu alas.

Noilla on kuitenkin Suomen puistoissa olematon vaikutus muihin kuin itse turbiineihin. Maakoneilla ympäröivällä puustolla ja muilla esteillä on aivan eri mittakaavaa vaikutus ympäröiviin lämpötiloihin. Lapissa lyhyt matka voi tarkoittaa jopa 15 asteen lämpötilaeroa talvella, ilman että yhtään vispilää on sadan kilometrin säteellä. Jollain Lokan ja Porttipahdan altaalla on jo oikeasti vaikutusta paikalliseen ilmastoon. Tuulivoimaloilla ei.

Ei ole taloudellisesti järkeviä sijoittaa turbiinien siten että wake -häviöt kasvaisivat isoiksi. Suoraan tuotosta pois. Aivan viime vuosina näihin höviöihin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota tuulipuistojen suunnittelussa.
 
V

VesA

In Memoriam
jarkko_h sanoi:
Ei ole taloudellisesti järkeviä sijoittaa turbiinien siten että wake -häviöt kasvaisivat isoiksi. Suoraan tuotosta pois. Aivan viime vuosina näihin höviöihin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota tuulipuistojen suunnittelussa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Pienemmissä tuulipuistoissa myllyt ovat useinkin aika lähekkäin rivissä - ja varmaan vallitsevaan tuulensuuntaan nähden poikittain, mutta missähän kulmassa tämä alkaa häiritä jos tulee väärästä suunnasta...
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom