Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?
- Keskustelun aloittaja SON
- Aloitettu
Tuo siis koskee maan pintaa, mutta ilmaston kannalta asia voi mennä toisin päin: Maapallon säteilypakotteen kannalta on ratkaisevaa, paljonko auringon lämpöä absorptoituu ilmakehään ja maan pintaan ja vastavuoroisesti, paljonko lämpöä emittoituu maanpinnalta ja ilmakehästä ylempien kerrosten lävitse avaruuteen. Fysikaalisesti tiedetään ja/tai on mittauksin todettu, että mitä lämpimämpi maan pinta on pilvettömänä yönä, sitä enemmän lämpöä säteilee avaruuteen. Toisaalta korkealle nousevat tiheät pilvet heijastavat auringon valoa avaruuteen, mutta säteilevät puolestaan enemmän omaa lämpöään ylös ja alas kuin, jos pilviä ei olisi. Tasainen ja ohut pilvikerros ilmeisesti pidättää lämpöä kasvihuonemielessä enemmän kuin turbulenttisten virtausten nostama epästabiilimpi pilivikerros, jossa on ainekset kosteuden paikallisiin tiivistymisaihioihin ja siitä syntyvään pystyvirtauksia lisäävään sateen kehittymiseen.
Joo, mikroilmastoa tai miksi tuota heti myllyn välittömässä läheisyydessä olevaa aluetta kutsuukaan. Kai siihen reitille jonkun viljelijän pellot tai talo saattaa osua.
Saksassa taitaa olla nyt ehdotus että suojaetäisyys ropelille olisi 10x korkeus. Paljonkohan Suomessa mahtaa olla?
jarkko_h
Vakionaama
Kaikella rakentamisella on vaikutus mikroilmastoon. Tekoaltailla lienee kovin vaikutus ja ydinvoimalatkin lämmittävät meriä ja moottoritiet lisäävät tuulisuutta ja pilaavat ilmaa lähimaastossa.
Saksa on erikoisten nimbyilijöiden kuningaskunta. Vastustavat lähitonteilla ydinvoimaa, tuulivoimaa... siellä energia tulee töpselistä. Jostain syystä siellä ei kuitenkaan vastusteta samalla kiivaudella moottoriteitä. Edes moottoriteiden melu ei aiheuta näppyjä. Johtuisikohan siitä, että joka suvussa on joku töissä autotehtaissa. Niin kauan kun autotehtaissa töpselit toimii, saksalaiset pysyvät vaiti vaikka sähkö olisi tuotettu, hiillellä, naapurimaiden ydinvoimalla tai vaikka Putinin verikaasulla.
Saksa on erikoisten nimbyilijöiden kuningaskunta. Vastustavat lähitonteilla ydinvoimaa, tuulivoimaa... siellä energia tulee töpselistä. Jostain syystä siellä ei kuitenkaan vastusteta samalla kiivaudella moottoriteitä. Edes moottoriteiden melu ei aiheuta näppyjä. Johtuisikohan siitä, että joka suvussa on joku töissä autotehtaissa. Niin kauan kun autotehtaissa töpselit toimii, saksalaiset pysyvät vaiti vaikka sähkö olisi tuotettu, hiillellä, naapurimaiden ydinvoimalla tai vaikka Putinin verikaasulla.
Kun vastukset siivissä ei riitä...
umm.nordpoolgroup.com
umm.nordpoolgroup.com
Nord Pool - UMM Platform
Nord Pool - UMM Platform
Jokohan noissa on kaikissa lämmitykset?Kun vastukset siivissä ei riitä...
Nord Pool - UMM Platform
Nord Pool - UMM Platform
Sinänsä tuo ei ihmetytä kun jäätävää sadetta on ollut monena päivänä tässä viimeisen viikon ajalta. Tänäänkin -5 pakkasta ja taivaalta tuli vettä ja auton tuulilasi oli taas sen näköinen työpäivän jälkeen että petkelekään ei riitä.
Vestaksen myllyjä näyttävät olevan.
Metsälän tuulivoimapuisto Kristiinankaupungissa - EPV Tuulivoima
www.epvtuulivoima.fi
Tuolla oli juuri juttua näistä tunnistimista.
- Vestas Ice Detection
- Vestas De-Icing
- Low Temperature Operation to -30°C
V126-3.45 MW®
The V126-3.45 MW® IEC IIB/IEC IIA is the ideal choice for medium-wind sites with high turbulence onshore. The 126 m rotor enables greater wind capture, which in turn produces more energy at a reduced cost.
Kai noissakin rajat tulevat jossain vastaan ja teho loppuu vain yksinkertaisesti kesken. Keväämmällä sitten. Vai sittenkin?
- Vestas Ice Detection
- Vestas De-Icing
- Low Temperature Operation to -30°C
V126-3.45 MW®
The V126-3.45 MW® IEC IIB/IEC IIA is the ideal choice for medium-wind sites with high turbulence onshore. The 126 m rotor enables greater wind capture, which in turn produces more energy at a reduced cost.www.vestas.com
The cold, hard truth about ice on turbine blades
Written by Barbara Rook Contributor It can be tough to predict, and even tougher to manage. But wind-farm operators are finding success navigating around Mother Nature in cold climates. After experiencing significant wind-farm downtime due to ice buildup on turbine blades, the operators of the...
www.windpowerengineering.com
jarkko_h
Vakionaama
Jäänesto on noissa Vestaksen turbiineissa optioina ja se, että onko niitä tilattu riippuu saitin olosuhteista ja lopulta tilaajasta. Jäätäminen esimerkiksi rannikkoseudulla ei ole tilastollisesti kovin runsasta ja yleensä jäätämisen esto -optiot jätetään noilla seuduilla pois.
Jälkikäteenkin noita on asenneltu ainakin tunnistimia toimittavan firman kertomuksen mukaan. Tuo on aikaisemmasta linkistä.
Nuo edellä viittaamasi jutun 2 kokeilu- ja myöhemmin 10 muuta myllyäkin Kanadassa olivat jälkiasennuksia. Toimittajana oli jutun mukaan Wisetec Oy (Helsingistä, aikoinaan yhtiöitetty VTT:n spinoff). Tuo sähkölämmitysteknologia lienee suomalaista alkuperää useamman vuosikymmenen takaa.
Juu, noissa ei näytä olevan ainuttakaan Vestasin myllyä.
References | Wicetec Oy
Technology is used in more than 300 wind turbines, now with 20 years of field proven lifetime!
wicetec.com
Tuolla on mainittu että vestaksen sulatus toimii kuumalla ilmalla. 3.3MW myllyssä. Piikkiteho per lapa 50kW ja 35kW jatkuvaa ja tuota käytetään sykleissä. Nyt kun tietää mitä auton tuulilasille käy sopivalla kelillä, vaikka -5 asteen pakkasessa kun vauhtia on 80km/h niin jääraja meinaa vaan valahtaa lasissa jatkuvasti alaspäin.... niin eipä ihme että ropelit on jäässä kun ei tuo teho nyt aivan mikään mahdoton ole kun ajattelee millainen pinta-ala tuollaisessa lavassa on. Ja onhan se tuossa jutussakin mainittu että tuottamatonta aikaa saadaan laskettua eikä suinkaan poistettua kokonaan.
Tuossa on mainittu muutama erilainen sulatusmenetelmä vuonna 2012, ilmeisesti tuo kuumailma pääsi sitten jatkoon.
2018 on esitelty uusi sulatussysteemi.
www.windpowerengineering.com
edit. vai onkohan noita useampi erilaisia kun tuossa juutuubissa puhuittiin lämmityselementistä...
taitaa olla puhaltimet menneisyyttä ja tehot hiukan eri luokkaa nykyään.
Ei taida paskoonharjulla olla sulatussysteemejä kun myllyt on melko uusia ja seisokki on kuitenkin pitkä.
www.epvtuulivoima.fi
Tuossa on mainittu muutama erilainen sulatusmenetelmä vuonna 2012, ilmeisesti tuo kuumailma pääsi sitten jatkoon.
2018 on esitelty uusi sulatussysteemi.
Vestas introduces new anti-icing system & ice assessment tool for turbines in cold climates
Vestas has introduced an anti-icing solution to boost the business case for wind power plants in cold climates by removing ice-built up on the blades that would otherwise reduce wind turbines’ annual energy production (AEP). Vestas Anti-Icing System is based on electro-thermal heating elements...
www.windpowerengineering.com
edit. vai onkohan noita useampi erilaisia kun tuossa juutuubissa puhuittiin lämmityselementistä...
taitaa olla puhaltimet menneisyyttä ja tehot hiukan eri luokkaa nykyään.
Ei taida paskoonharjulla olla sulatussysteemejä kun myllyt on melko uusia ja seisokki on kuitenkin pitkä.
Paskoonharjun tuulivoimapuisto Teuvalla - EPV Tuulivoima
www.epvtuulivoima.fi
Viimeksi muokattu:
Eri valmistajat varmaan kokeilevat erilaisia systeemejä jo ihan patenttikysymysten takia. Epäilen, että lämmintä ilmaa käyttävät ratkaisut ovat aika hankalia toteuttaa käytännössä ja kun hukkalämpöä johdetaan generaattorista tai vaihteistosta siipiin, tulee kaikenlaisia lämpöhäviöitä matkalla (sähkölämmitys nyt tuskin tulee ilman lämmönlähteenä kyseeseen). Käsittääkseni tuo lavan tuulta halkovan pinnan sähkölämmitys vie sähköä sen verran vähän, että kun käyttöjaksot ovat lyhyitä ja tuottoon nähden suhteellisen pieni lämmitysteho riittää, jäätymättömän siiven pinnan tarjoama parempi hyötysuhde suurin piirtein kompensoi lämmityksen viemän energian vuositasolla.
Saksalaisten tehdessä energiakäännettä, siinä sivussa vilahtaa sademetsät kumoon Equadorista. Yksi myllyn lapa haukkaa 100m3 bambua balsaa sisäänsä ja maassa tehdään puun vientiennätyksiä jatkuvasti. 
Viimeksi muokattu:
Balsapuutahan taidat tarkoittaa ja tuohan on nopeakasvuinen puulaji, joka luonnostaankin kasvaa sinne, mistä metsä on kaadettu tai hylätylle sademetsästä raivatulle pellolle. Sitä paitsi monin paikoin balsa puu on muutenkin viljeltyä suomalaisen metsänkasvatuksen tyyliin (myös eukalyptusplantaaseilla) eikä puu tyypillisesti edes elä kovin paljon pitempään kuin tuuliturbiinisiiven suunniteltu käyttöikä, vaikka annettaisiin kasvaa. Jotenkin tuo huoli balsapuun käytöstä rakenneaineena vaikuttaa liioittelulta, kun hakatun tilanne kasvaa sama puumäärä tuuliturbiinin lavan elinaikana. Samahan se on hiukan Suomenkin metsien kohdalla, eli jos noita ei hakata lainkaan, hiilen sidonta loppuu ennen pitkää (ja järeitä tukkejakin kasvaa sillä tavoin, että matalamman kasvuston on annettava periksi, eli jollei metsää ollenkaan harvenneta, ei suuriakaan puita pääse kasvamaan kuin hitaasti ja sattumalta paikka kerrallaan luonnonvalinnan seurauksena). Toki metsänhoitoon liittyy paljon muutakin, kuten luonnon monimuotoisuuskysymykset, kuten kaikkeen muuhunkin maan ja vesistöjenkin käyttöön, ja täysin säätelemätön ja pidäkkeetön riistohakkuu voi johtaa metsän katoamista seuraavaan paikallisen ilmaston ja maaperän muutoksiin, joilla saattaa on pitkäaikaisia ja katastrofaalisia seurauksia.
jarkko_h
Vakionaama
Vaikka balsapuu on nopeakasvuisia liittyy sen ja monen muun puulajin ympärille massiivinen määrä laitonta salahakkuuta ja maan valloitusta.
Mielestäni on hyvä, että ympäristöjärjestöt ja paikalliset tuovat balsaan liittyvät ongelmat esille. Esille tuotu ongelma tarkoittaa sitä että kaitoksiin sijoittavat alkavat kiinnittämään huomiota raaka-aineen eettisyyteen ja jäljitettävyyteen ja myös mahdollisten viljelysten vaikutuksiin.
Luonnon diversiteetti romahtaminen on yhtä iso ongelma kuin ilmastomuutos. Turbiinien siipiä ei pidä tehdä laittomien sademersien hakkuiden voimalla, ja veikkaan että tähän asiaan lapatoimittajat tulevat kiinnittämään huomiota jos eivät ole jo kiinnittäneet. Kiinnittävät viimeistään siinä vaiheessa kun ostajat ja sijoittavat niin vaativat.
Mielestäni on hyvä, että ympäristöjärjestöt ja paikalliset tuovat balsaan liittyvät ongelmat esille. Esille tuotu ongelma tarkoittaa sitä että kaitoksiin sijoittavat alkavat kiinnittämään huomiota raaka-aineen eettisyyteen ja jäljitettävyyteen ja myös mahdollisten viljelysten vaikutuksiin.
Luonnon diversiteetti romahtaminen on yhtä iso ongelma kuin ilmastomuutos. Turbiinien siipiä ei pidä tehdä laittomien sademersien hakkuiden voimalla, ja veikkaan että tähän asiaan lapatoimittajat tulevat kiinnittämään huomiota jos eivät ole jo kiinnittäneet. Kiinnittävät viimeistään siinä vaiheessa kun ostajat ja sijoittavat niin vaativat.
Tuo on täsmälleen sama ongelma kuin öljypalmuviljelyssä, jos sademetsää kaadetaan monokulttuuriplantaasin tieltä. Balsapuun kohdalla sykli lienee saman pituinen, eli vuosikymmenen, parin takaiset synnit painavat taustalla, jos silloin on hakattu sademetsää ja tulosta niitetään nyt. Mutta tuo on siis osa yleistä maankäytön muutosten problematiikkaa, eli melkein mihin vain hankeeseen, jossa alkuperäistä luontoa muokataan raskaasti, jotta aluetta voitaisiin käyttää johonkin muuhun taloudellisesti perusteltuun käyttötarkoitukseen, voi liittyä aivan samanlaisia kysymyksiä.
Melkein kaikki teiden, asuinalueiden, sähköverkkojen, kaivosten, teollisuusalueiden, peltojen ym. rakentamiseen liittyy aivan samanlaisia kysymyksiä. Jos Euroopassa puututaan siihen, mitä Etelä-Amerikassa tehdään, on heillä vastaava oikeus puuttua siihen, mitä Euroopassa tehdään. Suomi on oikein erikoinen silmätikku, kun täällä on varsin paljon metsiä jäljellä ja puita hakataan tavallaan keskenkasvuisena vessapaperin tekoon, nettiostosten pakkausmateriaaliksi tai betolaudoiksi. Toisaalta, hiukan kummallista on sekin, jos Euroopassa vuosituhansien aikana tehty alkuperäisen luonnon tuhoaminen peltojen ja muun kulttuurimaiseman alta annetaan anteeksi pelkästään kuluneen ajan perusteella, mutta kaikkeen muutokseen kehittyvissä valtioissa suhtaudutaan erityisen tiukalla ulkoa tulevalla ohjauksella.
Balsaa toki. Joskus näppis näköjään suoltaa mitä sattuu...
Tuossa on englanninkielinen artikkeli samasta asiasta. 75% balsasta tulee Equadorista. Joillain firmoilla on siellä omia tiluksiakin jossa sitä kasvataetaan 5-7 vuotta mutta siitä huolimatta touhu voi olla aika villiäkin. Ja kyllähän sitä kysyntää näyttää olevan myös kuten tuosta vientikäppyrästä näkee. Samalle apajalle ovat tullee myös kiinalaiset joille ei oo niin tarkkaa mistä se puu on kaadettu.
Mutta vaihtoehto on tuohonkin tulossa, PET joka korvannee balsan.
Fresh blades
There is a chance that last year’s balsa boom will be the last. The shortage accelerated a shift to blade cores made partly or completely of pet, a synthetic foam that is cheaper but was long considered inferior. After Vestas, the world’s largest turbine-maker, introduced the first all-pet blade designs, others began to adopt them. In 2020, “all the ceos had to do a second bill of materials” that excluded balsa, says Mr Lewis. “Now their success depends on their ability to switch.”
The wind-power boom set off a scramble for balsa wood in Ecuador
It has had unintended consequences
Eli pumpataan tilalle öljyä maan sisästä. No onhan tuo toki järkevämpää kuin polttaa öljyä energianlähteenä. Ja sittenhän periaatteessa lopulta päästään eroon öljystäkin, kun on riittävästi aurinko- ja tuulivoimaa ja uutta PETtiä voidaan syntetisoida vedestä ja palokaasuista, joita vanhojen lapojen polttaminen tuottaa. Silti lienee useimmiten järkevää säilyttää huomattava osa balsapuuplantaaseistakin ilmakehän hiilen sitojana ja käyttää balsa hyödyllisiin tarkoituksiin, vaikkakin paikoin sademetsän olisi perusteltua antaa vallata takaisin siltä riistettyjä maita (joita on kyllä napattu varsin moniin tarkoituksiin).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Näissä on varmaan merkittävänä erona se, että Suomessa metsät ovat luonnostaan sekametsiä kunnes ne lopulta luonnostaan korpeutuvat kuusikoiksi tai kuivemmilla kankailla hongikoiksi. Rehevillä mailla maita on ollut myös lehtoina mutta nämä lehdot on raivattu melkein kaikki pelloiksi.
Suomalainen "talousmetsä" ei ole niin kauhean kaukana siitä luonnontilasta ja soveltuu useimmille metsän eläimille elinpiiriksi, pelto ei oikeastaan millekään. Trooppinen sademetsä on hyvin monitahoinen elinympäristö ja jos se korvataan euka tai balsaviljemällä, se ei toimi elinympäristönä lainkaan niin kuin se alkuperäinen villi sademetsä.
Suomalainen "talousmetsä" ei ole niin kauhean kaukana siitä luonnontilasta ja soveltuu useimmille metsän eläimille elinpiiriksi, pelto ei oikeastaan millekään. Trooppinen sademetsä on hyvin monitahoinen elinympäristö ja jos se korvataan euka tai balsaviljemällä, se ei toimi elinympäristönä lainkaan niin kuin se alkuperäinen villi sademetsä.
jarkko_h
Vakionaama
Tässä vinha perä. Toki jos ohjaus tulee ostajilta ja sijoittajilta, niin en näe mitään ongelmaa ohjauksessa. Asiakas on aina oikeassa ja jos vaatii eettisesti kestäviä plantaaseja, materiaaleja niin se suotakoon.
Näihin materiaalivirtoihin (samoin kuin ruokaan) liittyy iso väärennysbusiness. Osa fcc merkitystä puusta on väärennetty.
jarkko_h
Vakionaama
Pohjoismaista balansointia voi katsoa täältä https://driftsdata.statnett.no/Web/ProductionConsumption/LatestDetailOverview?language=en
Tällä hetkellä 11 GW tuulivoimaa Pohjoismaissa. Eilen taisi olla Suomessa melkein pläkä tyventä, mutta Norjassa ja Ruotsissa tuuli hyvin ja tehot lähes 10GW.
Tällä hetkellä 11 GW tuulivoimaa Pohjoismaissa. Eilen taisi olla Suomessa melkein pläkä tyventä, mutta Norjassa ja Ruotsissa tuuli hyvin ja tehot lähes 10GW.
Olikos tuolla alumiinituotantoa?
Viimeksi muokattu:
Eivät kaikki viljellyt balsametsiköt ole Ecuadorissakaan alkuperäistä sademetsää, vaan huomattavilta osin aikaisempia balsametsiä, jotka on kaadettu vientituotteeksi moneen kertaan ja sitten istutettu uudelleen säännöllisemmiksi ja tehokkaammin tuottaviksi plantaaseiksi. Joillakin alueilla tuo on luontainen puu, kuten Suomessa kuusi tai mänty. Ei suomalaisen ja equadorilaisen metsänhoidon välillä välttämättä ole valtavaa kontrastia. Sademetsän tuhoamisen ongelmat painottunevat aivan toiseen valtioon.
Kannattaa myös tutustua englannikielisen Wikipedian artikkeliin koskien Ecuadorin luontoa ja biodiresiteettiä. Maan pinta-alasta 19% on suojelualuetta ja biodiversiteetin säilyttäminen on maan perustuslaissa määrätty vaatimus. EI tuolla liene mitään hävettävää ainakaan Suomeen verrattuna. Maan on päiväntasaajalla, joten alueelle soveltuvien kasvien tuottavuus saattaa olla aivan huikea niille sopivissa oloissa ympäri vuoden, eli pinta-alaa ei välttämättä tarvita paljon.
Osui muuten silmiin useampikin artikkeli, jossa todettiin, että balsametsitys on tehokas tapa ennallistaa pilaantuneita maatalousmaita metsiksi ja että balsaplantaasit ovat itse asiassa hyvä keino suojella ja ennallistaa sademetsiä. Viljely on Equadorissa keskittynyt aika pienelle alueelle, kun puulaji on niin tuottoisa ja ilmasto suosii.
Viimeksi muokattu:
Alumiinin valmistuksen ohella rakennusten lämmitys vie Norjassa paljon sähköä, koska jokseenkin kaikki lämmitetään sähköllä. Tuo kulutus lienee viime vuosina pudonnut, kun lämpöpumput ovat yleistyneet suoran sähkölämmityksen rinnalle.
Eipä tuulivoimasta tämmöisinä kirpakoina pakkaspäivinä ole juuri mitään iloa. Aurinkovoimasta tulee kuitenkin yllättävän "paljon" näin tammikuisena päivänä. Puolen päivän aikaan tasan puolet tuulivoimasta.
Sähköä tuodaan Suomeen yli 4000MW teholla... huh hah hei...
Sähköä tuodaan Suomeen yli 4000MW teholla... huh hah hei...
Viimeksi muokattu:
Näin välillä on ja siksi koko sähköjärjestelmän tuotantoportfolio pitäisi miettiä uusiksi (ja sama koskee myös kulutusjoustoa). Valitettavasti lyhyellä jänteellä ei selvitä ilman maakaasua ja öljytuotteita (ennen kuin kaasunkorvikkeita ja sähkövarastoja on käytettävissä).
Nyt tuulituotanto alkaa voimistua minimitasolta ja saattaa jo huomenna hipoa kaikkien aikojen ennätystä Suomessa (Fingridin tuulivoimaennusteen mukaan, https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/).
Virossa on noussut myös keskustelua siitä että aina ei tuule kun sitä sähköä tarvitaan. Konekäännös on varsin raflaava.
Tuo herra taitaa olla CEO Fermienergiassa joka tutkii/kehittää SMR reaktoreiden mahdollisuuksia virossa.
.jpeg)
Tuossa jutussa on tuotu esille sitä että mitä käy jos tukiasilla tai ilman rakennetaan pelkästään tuulivoimaa. Tukiaiset uusituville hänen mielestään vääristävät tilannetta entisestään kun ne tekevät kaikesta muusta kannattamatonta.
www.err.ee
Tuo herra taitaa olla CEO Fermienergiassa joka tutkii/kehittää SMR reaktoreiden mahdollisuuksia virossa.
Vattenfall takes minority stake in Fermi Energia
Swedish state-owned energy company Vattenfall has signed an agreement with the Estonian nuclear energy start-up company Fermi Energia in order to become a minority shareholder of the company with a seed investment of EUR1 million (USD1.2 million). Fermi Energia is studying the deployment of...
world-nuclear-news.org
Tuossa jutussa on tuotu esille sitä että mitä käy jos tukiasilla tai ilman rakennetaan pelkästään tuulivoimaa. Tukiaiset uusituville hänen mielestään vääristävät tilannetta entisestään kun ne tekevät kaikesta muusta kannattamatonta.
Kalev Kallemets: tuulega talve üle ei ela
Tuuleenergia Assotsiatsioon on esitanud kummastavaid argumente: mida külmem on kuu, seda rohkem on tuult. See ei ole tegelikkus. Tõesti, 2019 ja 2020 olid vähese lumega, soojad ja tormised talved, kuid 2020/2021 ja 2021/2022 on normaaltalved. Soojade talvede andmete keskmise võtmisest teha...
www.err.ee
Juu, kyllä niitä tuulettomia aikoja on ja jolloin nekin gäpit pitää täyttää.
Ja heikosta tuulesta on muutenkin kokemusta vuodelta 2021
Europe’s electricity generation from wind blown off course
Drop in wind speeds linked to ‘global stilling’ and climate change, scientists say
www.ft.com
jarkko_h
Vakionaama
Jos sähkön systeemihinta huitelee 100-200 € /MWh tietämillä 4...6 kuukautta vuodesta, niin kyllä niitä muitakin voimalatyyppejä alkaa tulla ilman tukia kannattavaksi kuin tuulivoima.
Myös energian säästämisestä ja varastoinnista alkaa olemaan entistä kannattavampaa.
Menee 3-5 vuotta ja tilanne oikenee. Ei tähän mitään CCCP, UKK,YYA -aikaisia itkuvirsi, tuki ja säätöjärjestelmää tarvita.
---
Norja ja Ruotsi ovat etulyöntiasemassa isojen vesivarastojen kanssa. Sielläkin on nyt myyty vesivoimaa perusvoimana kun muuta energiaa ei ole ollut saatavilla kysyntää vastaavasti. Suomessakin jopa parhaimmilla tuulilla on vielä jouduttu kuromaan sisäisellä ja ulkoisella vesivoimalla tuotantoa. OL3 ja käynnissäolevien tuulivoimainvestointien jälkeen ei enää tätä tilannetta ole.
Myös energian säästämisestä ja varastoinnista alkaa olemaan entistä kannattavampaa.
Menee 3-5 vuotta ja tilanne oikenee. Ei tähän mitään CCCP, UKK,YYA -aikaisia itkuvirsi, tuki ja säätöjärjestelmää tarvita.
---
Norja ja Ruotsi ovat etulyöntiasemassa isojen vesivarastojen kanssa. Sielläkin on nyt myyty vesivoimaa perusvoimana kun muuta energiaa ei ole ollut saatavilla kysyntää vastaavasti. Suomessakin jopa parhaimmilla tuulilla on vielä jouduttu kuromaan sisäisellä ja ulkoisella vesivoimalla tuotantoa. OL3 ja käynnissäolevien tuulivoimainvestointien jälkeen ei enää tätä tilannetta ole.
jarkko_h
Vakionaama
Tällä hetkellä Pohjoismaissa tuotetaan yhtä paljon tuulivoimaa ja ydinvoimaa. Molempia noin 8GW. "Säätövoimaa" tuotetaan yli lähes viisinkertainen määrä, 37GW. Vientiin Pohjoismaista riittää ainoastaan 4GW.
Kun katsoo säätövoiman ja tuulivoiman suhdetta nyt ja kovatuulisina päivänä. Voidaan todeta että on varaa vielä rakentaa perusydinvoimaa ja satunnaisvoimaa ainakin 20 GW edestä - ilman vetytaloutta ja rautavalmistuksen tarpeita.
Kun katsoo säätövoiman ja tuulivoiman suhdetta nyt ja kovatuulisina päivänä. Voidaan todeta että on varaa vielä rakentaa perusydinvoimaa ja satunnaisvoimaa ainakin 20 GW edestä - ilman vetytaloutta ja rautavalmistuksen tarpeita.
Viimeksi muokattu:
jarkko_h
Vakionaama
Pakkanen kirinyt Eteläsuomessa. Helsingissä pakkasta nyt -16 ja Jyväskylässä.-27 ja tuulisähköä tulee Suomessa 2,3 GW teholla.
Tänään päästäneen lähelle 3GW tehoja.
---
Pohjoismaisella tasolla tuulivoimaantulee ulos 13,4 GW, ydinvoimaa 8,6 GW ja säätövoimaa 34 GW.
Liitteellä kuva statnetin Pohjoismaisesta tilasta tällä hetkellä.
Tänään päästäneen lähelle 3GW tehoja.
---
Pohjoismaisella tasolla tuulivoimaantulee ulos 13,4 GW, ydinvoimaa 8,6 GW ja säätövoimaa 34 GW.
Liitteellä kuva statnetin Pohjoismaisesta tilasta tällä hetkellä.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Tuo oli tiedossa että Euroopassa tuulivuosi oli heikko 2020. Tuo on silti jännä juttu että vaikka kapasiteettia rakennettiin neljännes lisää niin tuotanto pysyi jotakuinkin samana. Hintarallin uskotaan vielä jatkuvan.
Päästöttömän energian tuotanto nousi viime vuoden aikana uuteen ennätykseen, 87 prosenttiin. Tuulivoiman kapasiteetti kasvoi neljänneksen, mutta heikkojen tuulien takia toteutunut tuotanto pysyi lähes ennallaan.
www.verkkouutiset.fi
Päästöttömän energian tuotanto nousi viime vuoden aikana uuteen ennätykseen, 87 prosenttiin. Tuulivoiman kapasiteetti kasvoi neljänneksen, mutta heikkojen tuulien takia toteutunut tuotanto pysyi lähes ennallaan.
Energiateollisuus ennakoi lisää sähkön hintapiikkejä | Verkkouutiset
Energiateollisuus ennakoi lisää sähkön hintapiikkejä | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Viimeksi muokattu:
jarkko_h
Vakionaama
Eilen Etelä-Suomessa pakkasta aamulla -20C ja tuulituotanto 2,3...2,4GW. Sähkön hinta pysyi kuitenkin korkealla kysynnästä johtuen. Tuohon väliin OL3, niin hinta olisi ollut paljon halvempi vastaten tämän illan ja huomisen päivän edullisia hintoja.
Tänään etelässä nollakeli ja tehoa pukkaa 2,6 GW. Sähkön paikallisen kysynnän ero pienehkö ja ei verkkopullonkauloja -> hinta painuu alas.
Tänään etelässä nollakeli ja tehoa pukkaa 2,6 GW. Sähkön paikallisen kysynnän ero pienehkö ja ei verkkopullonkauloja -> hinta painuu alas.
