Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

jarkko_h

jarkko_h

Vakionaama
Tuo oli hyvä artikkeli. Kuvaaja 5 on havainnollinen. Olisin odottanut Euroopan tasolla jopa enemmän vaihtelua. Kuvaajat olisi hyvä vielä normalisoida ajalliseen kysyntään nähden.

Olisi mielenkiintoista nähdä Euroopan tasolla aurinko- ja tuulivoiman yhteisvaihtelu. Tänä kesänä ollut monia päiviä, jolloin Suomen tasolla aurinkovoima tuottanut kovimman tarpeen aikana paljon tuulivoimaa paremmin.
 
Viimeksi muokattu:
K

kotte

Hyperaktiivi
VesA sanoi:
Eiköhän olisi halvempaa nostaa jännitettä kuin rakennella uusia linjoja..
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuossa voi vain olla ongelmana, että jännitteen nostaminen edellyttäisi kaluston vaihtamista siellä ja täällä ja johto pitäisi ottaa pois käytöstä vähintään kuukausiksi. Tuo se vasta ongelmia aiheuttaisi. Voimansiirtojärjestelmää ei milloinkaan pitäisi päästää jamaan, jossa olemassa olevien keskeisten johtoyhteyksien kapasiteettia ei pysty kasvattamaan jännitettä tai virtaa korottamalla (jälkimmäinen vaatii puolestaan paksummat johdot ja virran puolesta päivitetyt härpäkkeet), kun yhteyttä ei ole varaa panna huoltotauolle. Vaihtoehtoisia reittejä täytyy olla riittävästi, jotta moiseen tilanteeseen ei jouduta.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi

Tuulivoima ei ole enää valtion tukemaa viherpiiperrystä vaan kustannustehokasta teollisuutta​

Suomalaiset kunnat hamuavat voimaloita muhkeiden kiinteistöveropottien toivossa. Kaikki asukkaat eivät kuitenkaan ole asiasta innoissaan.​

Iso puistohanke voi suoda pienelle kunnalle jopa mahdollisuuden laskea kunnallisveroprosenttiaan. On uumoiltu, että Suomeen syntyisi lähivuosina niin kutsuttuja veroparatiisikuntia, joihin kovatuloiset kansalaiset voisivat siirtää kirjansa.
Torniolla veronalennussuunnitelmia ei ole, vaan se aikoo käyttää lisätulot välttämättömiin toimintoihinsa. Kaupunki tienaa nykyisillä 21 tuulimyllyllään noin 300 000 euroa vuodessa.

Jos Tornion ja tuulivoimayhtiöiden suunnitelmat toteutuvat, muutaman vuoden päästä voimaloita on rakennettu melkein 150 lisää. Silloin tienestit kymmenkertaistuisivat. Kaupungin kassaan kilahtaisi arviolta 3,4 miljoonaa euroa vuodessa. Päälle tulisivat myönteiset työllisyysvaikutukset ja mahdolliset yritysinvestoinnit. Tornio toivoo, että tuulienergiaan panostaminen houkuttelisi alueelle uusia toimijoita. Jukka Kujala puhuu biokaasun ja vedyn tuotantolaitoksista, joita Meri-Lappiin on suunniteltu. Energiantuotannon eri muodot tukisivat toisiaan.

Lisäksi Lapissa pyörii ennestään runsaasti vesivoimaloita, mikä tarkoittaa, että alueella tuotetun energian määrää pystytään säätelemään tehokkaasti.

Kannala ja Kujala muistuttavat, että Torniossa on vanhastaan totuttu teollisuuteen. "Tämä on teollista Lappia”, Kujala sanoo. Metallitehtaat ovat tuoneet leivän tuhansien asukkaiden pöytään 1960-luvulta saakka. Torniossa pöhisee Pohjoismaiden suurin sähkönkuluttaja, Outokummun terästehdas. On järkevää, että sen tarpeet täytetään lähituotannolla. Kun toisaalla Lapissa tuulivoimaa on saatettu pitää etelän viherpiipertäjien tuontitavarana, Torniossa se on käsitetty osaksi paikallista teollisuutta.

Juttu on maksumuurin takana:
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008552990.html
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Itsekin olen ihmetellyt että miksi kukana ei puhu ongelmista mitä suuri määrä uusiutuvia aiheuttaa? Jatkuvasti kuulee ainoastaan hehkutusta siitä että tuulivoimaa on pian niin ja niin paljon.

1663517521971.png

www.facebook.com

Tuulivoima-kansalaisyhdistys TV-KY ry

Euroopan energiakriisin laukaisijana on Ukrainen sota, mutta syynä on ilmastopolitiikka, kirjoittaa Thilo Spahl. Fossiilinen energia kattaa edelleen 80 prosenttia maailman energiankulutuksesta, kun...
www.facebook.com www.facebook.com
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Vuosi 2022 on jäämässä Suomen tuulivoimahistoriaan, kun uusia voimaloita on noussut ja nousee yhteensä reippaat 300.
Viime vuoden ennätykseen, 141 tuulivoimalaa, nähden määrä on yli kaksinkertainen. Tämän vuoden jälkeen Suomessa on noin 1 300 tuulivoimalaa.
Tulevina vuosina ennätyksiä ei todennäköisesti rikota, mutta voimaloita nousee silti kovaa tahtia.
Parissa vuodessa tuulivoimaloiden kokonaiskapasiteetti kaksinkertaistuu ja jopa viisinkertaistuu vuoteen 2030.
www.mtvuutiset.fi

Ennätysvuosi: Suomeen yli 300 uutta tuulivoimalaa – kuinka paljon sillä voidaan kattaa sähköntuotannosta?

Suomeen rakennetaan paljon tuulivoimaa lähivuosina.
www.mtvuutiset.fi www.mtvuutiset.fi
 
V

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Eihän sitä biljardin tuulivoimalan sähköä ole tarkoituskaan syöttää sähköverkkoon villisti sekaan, ei sille ole siellä kuormaa nyt eikä tulevaisuudessa, vaan sille energialle on omat ottajansa joista kai ensimmäistä lupaillaan keskiruotsiin parin vuoden sisään. Jos sitä tulevaa, posketonta kuormaa pystyy riittävästi säätämään ei ole isompaa hätää verkon stabiiliuden kannalta. Tässä on kuitenkin riskiä ennenkuin se kuorma sinne saadaan - ne tuulivoimalat pitää olla ennen kuornaa ja kiusaus syöttää niillä verkkoa on kova. Toinen juttu on sitten siirtoyhteydet, ei sille määrälle tuulivoimaloita ole vielä niitäkään.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Taas tuossa TV-KY:n materiaalissa menevät energia ja teho täysin sekaisin ja asia samaa rataa. Aivan hyvin sähköenergiasta voidaan lähivuosikymmeninä tuottaa 70...80% tuulella ja auringonpaisteella, mutta ei tietenkään sähköverkon tehosta. Aurinko- ja tuulienergialla tuotettua sähköä on varastoitava jossakin muussa energiamuodossa kuin sähkönä ja ajoittain puuttuvaa tai liiallista energiantuottoa tasattava muuttamalla tuolla tavoin varastoitua energiaa takaisin sähköksi.

Aivan realistisia tapoja varastoida energiaa niin, että sitä voidaan myöhemmin muuttaa takaisin sähköksi ovat mekaaninen energia (sekunneista jopa kuukausiin menetelmästä ja kohteesta ja laajuuedsta riippuen), sähkökemialliset akut (tyypillisesti sekunneista tunteihin), lämpöenergia (tyypillisesti tunneista vuorokausiin) sekä synteettiset polttoaineet (päivistä pitemmiksi ajoiksi). Tuo ei edes vaadi erityistä muutosta nykyparadigmaan, vaan investointeja vahvempaan voimansiirtoverkkoon, joustaviin vetyelektrolyysilaitteisiin (nyt jo kaupallista teknologiaa), vetyputkistoihin, vedyn puskurivarastoihin, hiilidioksidin talteenottoon esim. sementtiteollisuudesta, teollisuuden ja yhdyskuntien jätteiden kierrätyksestä tai käsittelystä ja rakennettavasta säätövoimantuotannosta sekä öljynjalostulaitosten sovittamisen synteettisten polttoaineiden valmistukseen.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi

Tuulee lännestä​

Suomeen rakennetaan jopa 20 miljardilla eurolla tuulivoimaa kymmenessä vuodessa. Maailman rahastojätit kilpailevat voimaloiden omistuksesta.

---
PPA-sopimuksen takia tuulisähkö ei ole kuitenkaan rahasampo voimaloiden omistajalle. Pitkässä myyntisopimuksessa sähkön hinta on edullisempi kuin pörssissä.

Yleensä PPA-sopimukseen kuuluu, että sähköä on toimitettava sovitut megawattitunnit vuorokaudessa, tuulee tai ei. Jos tuotantoa ei ole tarpeeksi, puuttuva sähkö on ostettava pörssistä. Kun energian hinta on noussut pilviin, pitkät, kiinteähintaiset sopimukset ovat kalliita tuulisähkön myyjille.
suomenkuvalehti.fi

Suomessa hurjaa vauhtia lisääntyvä tuulivoima päätyy ulkomaiseen omistukseen – paikallisille muhkeat tulot

Suomeen rakennetaan jopa 20 miljardilla eurolla tuulivoimaa kymmenessä vuodessa. Maailman rahastojätit kilpailevat voimaloiden omistuksesta.
suomenkuvalehti.fi suomenkuvalehti.fi
 
Viimeksi muokattu:
H

HotZone

Vakionaama
Kotte, olen samoilla linjoilla ajatusketjun kanssa. Sitten kun ylijäämäsähköllä päästäisiin tekemään vetyä ja sitten muutettaisiin vaikkapa polttoöljynkaltaiseksi tuotteeksi ja tietysti ehkä dieseliksi, energina varastointi onnistuisi jo varsin hyvin ja noita keinotekoisia öljytuotteita voisi käyttää kun ei tuule. Nykyisellään tuulivoima on melkein enemmän haitta kuin hyöty. Fossiilisia jodutaan polttamaan voimakkaasti kun ei tuule eikä vähäpäästöisiä muita energialähteitä haluta käyttää kuten Saksassa missä vihreät ajaa edelleen väkisin kaiken ydinvoiman alas.

Tuulivoimaa ei saisi nykytilanteessa suosia vaan sille pitäisi melkein olla haittamaksu millä kustannettaisii säätövoima ja tietysti myllyjen hävitys. Jokos tuhansille tonneille hiilikuituepoksia on keksitty uusiokäyttökohde?

Tuli mieleen sellainen vanha asia mistä palstalla joskus turistu, nimittäin tuulimyllyn lapojen jäänestolämmitys. Sehän on päällä silloinkin kun ei tuule. Teho on varsin suuri koska lavat on valtavan kokoisia. Tuulimylly ei juuri tuota mitään kovilla pakkasilla mutta se kuluttaa energiaa kylän verran.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
HotZone sanoi:
Sitten kun ylijäämäsähköllä päästäisiin tekemään vetyä ja sitten muutettaisiin vaikkapa polttoöljynkaltaiseksi tuotteeksi ja tietysti ehkä dieseliksi, energina varastointi onnistuisi jo varsin hyvin ja noita keinotekoisia öljytuotteita voisi käyttää kun ei tuule.
Klikkaa laajentaaksesi..
Hyötysuhde vaan on tuossa surkea. Sähköllä voi tehdä vetyä 70-80% hyötysuhteella. Mutta mitä tehdään vedyllä? Poltetaan lämmöksi? Käytetään moottoreissa?

Sähköstä saa lähes 100% teholla liike-energiaa ja lämpöä saa lämpöpumpulla moninkertaisesti ja vastuksillakin lähes 100%.

Vedystä takaisin sähköksi saa parhaimmillaankin alle puolet eli kokonaishyötysuhde 35% luokkaa. Liike-energiaksi myös alle puolet, autossa 20% suuruusluokkaa.

Akku tai pumppuvoimala on paljon tehokkaampi sähkövarasto. Lämpöä kannattaa tehdä varastoon lämpöpumpuilla tai jopa vastuksilla suoraan sähköstä eikä vedyn kautta.
 
L

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Saatan olla väärässäkin vailla oikeaa tietoa, kun sellaista ei äkkiseltään löytynyt, mutta pahin keli lapojen jäätymiselle ei liene se kovin pakkaskeli kun ilmakin on kuivaa, vaan lauhempi ja kosteampi keli?

Nämä tiedot tuulivoimayhdistyksen sivuilta:
tuulivoimayhdistys.fi

Tuulivoimatuotanto talvella - Suomen Tuulivoimayhdistys

Talvella tuulee enemmän kuin kesällä. Lisäksi kylmä talvi-ilma on tiheämpää kuin lämmin ilma, joten tuotantoa tulee talvella senkin vuoksi enemmän kuin kesällä. Vuositilastoista nähdään…
tuulivoimayhdistys.fi tuulivoimayhdistys.fi
Esimerkkejä voimalan omasta sähkön kulutuksesta:

  • Moderni tuulivoimala, pakkasta -15 astetta, ei tuotantoa, ei lapalämmitystä: kulutus noin 20 kW.
  • Lapalämmitysjärjestelmä (lämmityselementti lavan pinnassa): keskimääräinen lämmitysteho lämmitysjakson aikana n. 35 kW, maksimiteho 70 kW, lämmitysjakso kerrallaan muutamasta minuutista muutamaan kymmeneen minuuttiin.
  • Kuuman ilman puhaltamiseen perustuva lapalämmitysjärjestelmä: lämmitysteho on 200-300 kW ja lämmitysjakson pituus riippuu lavan ja puhaltimien mitoituksista.
  • Eräässä tapauksessa erittäin vaikean jäätämisen alueella lämmitintä pidettiin päällä yli 1000 tuntia yhden talven aikana. Tämä vastasi noin 2,0 % voimalan vuosituotannosta.
  • Tyypillinen tuulivoimalan lämmitysjärjestelmän kulutus on 0,5-1,0 % voimalan vuosituotannosta.
Klikkaa laajentaaksesi..
 
K

kotte

Hyperaktiivi
HotZone sanoi:
Tuulivoimaa ei saisi nykytilanteessa suosia vaan sille pitäisi melkein olla haittamaksu millä kustannettaisii säätövoima ja tietysti myllyjen hävitys. Jokos tuhansille tonneille hiilikuituepoksia on keksitty uusiokäyttökohde?
Klikkaa laajentaaksesi..
Pohjoismaissa on niin paljon vesivoimavarastoja, että tuulen vaihtelut pystytään kyllä imemään tuonne. Vesivoima on sadannan rajoittamaa, mutta jokien "kapapasiteetti" on syys- ja kevättulvien muokkaamaa ja laitosten koneistojen tehoa voi melko edullisesti kasvattaa tulvatilanteen mukaisiksi, jos tarvetta moiseen huipputehoon olisi usein. Efektiivivisesti tuulivoima on toistaiseksi kasvattunut vesivoimaloista saatavaa tehoa, kun vettä ei tarvitse juoksuttaa kuin heikon tuulen aikana.

jmaja sanoi:
Vedystä takaisin sähköksi saa parhaimmillaankin alle puolet eli kokonaishyötysuhde 35% luokkaa. Liike-energiaksi myös alle puolet, autossa 20% suuruusluokkaa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Suomen oloissa tilanne ei olisi aivan noin synkkä, jos kokonaisenergiankäyttö organisoitaisiin järkevästi. Elektrolyysissä syntyy myös hyödyntämiskelpoista lämpöä luokkaa 20% käytetystä sähköenergiasta ja jos vetyä käytetään sähkön huipputehontuotantoon mahdollisimman tehokkaasti kohtuukustannuksin (mäntäkaasumoottorilla), saadaan tuossa vaiheessa jopa lähes 50% vedyn energiasta lämpönä. Suomessa on niin paljon kaukolämmityskuormaa, että jos hukkalämpö (20% + 80% * 40% > 50%) varastoidaan suuriin vuodenaikaisvarastoihin, yhdyskuntien lämpö saataneen jokseenkin kokonaan tuosta sivutuotteena. Halvemmaksi lämmön tekeminen noin tulisi investointien osalta kuin lämpöpumpuilla ja tarjoaisi myös puuttuvan tehon korvaamista tyynellä säällä toisin kuin pelkän liikatuoton dumppaaminen sähkövastuksilla.

Toki todellisuudessa tarvittaneen sekä sähkövastuksia että vetyä tai synteettisiä polttoaineita hyödyntävää yhteistuontantolämmönlähdettä taajamien lämpövarastojen lataamiseen, kun tilanteet vaihtelevat, mutta lämpöpumppujen taloudellisuuteen taajamien lämmityksessä suhtaudun epäillen.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
On taas aika surulliset luvut tuurivoimassa. Kaikki ne valtavat myllyt ympäri Suomea tuottaa alle viidesosan siitä mitä aurinkovoima tuottaa syys-lokakuun vaihteessa.

Jos myllyjä olisi 10X ja suurempia vielä, niin ehkä 200MW saisi nyt sähköä. Tosi mukavaa talvenodotusta vaan kaikille :)

1664526349693.png
 
H

huugo

Vakionaama
Lokakuussa tuulee. Ei olla minusta vielä nähty nykyisen kapasiteetin määrää. Kuukauden päästä ollaan viisaampia. Ohessa viime vuosi johon yksi OL3 tullut lisää.

Sellainen lähes 3500-4000MW saattaa tulla jo ensi kuussa.

Tuulivoima tässä tilanteessa ainut joka voi laskea hintoja. Lisäydinvoima väh 10v päässä. Ja niin lähes kaikki muu kapa paitsi aurinko ja tuuli.

Tästä ryssän aloittamista korkean hinnan kaudesta voi tulla yllättävän pitkä. Kaasun hinta vaan ylhäällä niin hinnat on korkeat. Ja lisävoimalakapsiteettia ei synny nopeasti - 5v on lyhyt aika.

Vastaus on - talous ja kulutus joustaa. Lamaan mennään ja kovaa.
 

Liitteet

  • IMG_20220930_121109.jpg
    IMG_20220930_121109.jpg
    81,7 KB · Katsottu: 66
K

kotte

Hyperaktiivi
tet sanoi:
^ Tällä hetkellä tuulivoimateho 8 MW. Onkohan koskaan mennyt ihan nollaan?
Klikkaa laajentaaksesi..
Käytännössä voi mennä promilleluokan tarkkuudella, jollaista tilannetta varten sähkö pitäisi saada kokonaan jostakin muualta. Suomessa tarvittaisiin jonkinlaista varavoimaa nykyisen kapasiteetin ohella useamman gigawatin edestä, jotta huoltovarmuus olisi sähkön osalta kunnossa. Tuo antaisi myös turvaa mahdollisten ydinvoimahäiriöiden ohella. Varavoiman pitäisi olla nopeasti ja joustavasti käynnistettävää lämpövoimaa, investointikustannuksiltaan edullista ja sellaista, että hätätilanteessa energiana voitaisiin käyttää myös fossiilista energiaa (käytännössä öljyä tai LNG-pohjaista kaasua). Pitemmän päälle pääkäyttövoimana voisi olla elektrolyysivety tai synteettiset polttoaineet. Ei olisi pahitteeksi sijoittaa tuollainen varavoima suurten kaupunkien läheisyyteen ja niin, että ainakin osalla siitä saataisiin myös hukkalämpöä talteen korvaamaan kaukolämpöpumput ja -sähkökattilat sähkönkysynnän huipputilanteessa, kun tuollaistakin uutta sähkönkulutusta jatkuvasti pykätään.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
tet sanoi:
^ Tällä hetkellä tuulivoimateho 8 MW. Onkohan koskaan mennyt ihan nollaan?
Klikkaa laajentaaksesi..

Lähellä ollaan jo... 6MW.

huugo sanoi:
Lokakuussa tuulee. Ei olla minusta vielä nähty nykyisen kapasiteetin määrää. Kuukauden päästä ollaan viisaampia. Ohessa viime vuosi johon yksi OL3 tullut lisää. Sellainen lähes 3500-4000MW saattaa tulla jo ensi kuussa.

Tuulivoima tässä tilanteessa ainut joka voi laskea hintoja. Lisäydinvoima väh 10v päässä. Ja niin lähes kaikki muu kapa paitsi aurinko ja tuuli.
Klikkaa laajentaaksesi..

Lupaatko että tuulee vai toivotko vain niin? Mukava korkeapaine junttaa pohjolan päälle, niin ei tuule. Ja tuulivoima on se, mikä NOSTAA hintoja, kuten on nostanut kaikkialla euroopassa ajamalla muuta tuotantoa kannattamattomaksi.
 
Hempuli

Hempuli

Töllintunaaja
Enemmän kuin tuulivoiman hetkellisestä tehosta olisin huolissani tuuli- ja säätövoiman keskinäisestä suhteesta niin tehon kuin kapasiteetin kulmasta katsottuna mukaan luettuna pohjoismainen ja paikallinen siirtokapasiteetti. Säätövoima näyttää maallikolle olevan käytännössä pohjoismaista vesivoimaa, jota Ruotsissa ja Norjassa näyttää olevan enemmän kuin Suomessa. Menee varmaan mutkat suoraksi, mutta eikö tuottajahinnan pitäisi ohjata siihen, että jokainen propelli säästää veden juoksutusta heikkotuulisiin aikoihin. Sekä siihen, että kovatuulisina aikoina vesi kulkisi ylävirran suuntaan.
 
H

huugo

Vakionaama
Mikki sanoi:
Lähellä ollaan jo... 6MW.



Lupaatko että tuulee vai toivotko vain niin? Mukava korkeapaine junttaa pohjolan päälle, niin ei tuule. Ja tuulivoima on se, mikä NOSTAA hintoja, kuten on nostanut kaikkialla euroopassa ajamalla muuta tuotantoa kannattamattomaksi.
Klikkaa laajentaaksesi..
Katson säähistoriaa. Sää ja vuoden kierto ovat toistuvia ilmiöitä.

Muu tuotanto niin auttamattoman kallista vs tuulivoima ettei kannata. Siksi omistajat sulkevat. Näin se kapitalismi toimii.

Vesivoima ja sen siirtyminen aidoksi säätövoimaksi on se juttu. Perinteisesti vesivoimaa pidetty perusvoimana mutta onneksi säätyvä ja varastoituva osa saa nyt arvonsa mukaisen hinnan.

Ja kun ei tuule niin ei tuule. Ei se ole tuulivoiman vika. Ei sitä vesivoimaakaan rajattomasti ja aina ole. Ja ydinvoimaa ei saa säädettyä alas. Sähköä on erilaista - se vaan on fakta.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
huugo sanoi:
Vesivoima ja sen siirtyminen aidoksi säätövoimaksi on se juttu. Perinteisesti vesivoimaa pidetty perusvoimana mutta onneksi säätyvä ja varastoituva osa saa nyt arvonsa mukaisen hinnan.
Klikkaa laajentaaksesi..
Noinhan asia juuri on siellä, missä on mahdollista. Norjassa voisi säätökapasiteetin moninkertaistaa, vaikka onkin riittävä jo nykyisinkin, Ruotsissakin saisi mahdollisesti riittämään lisärakentamisella, mutta Suomen maantiede ei suosi riittävästi, että tuon varaan voisi ripustautua. En laskisi noiden maiden ympäristösäädösten ja yleisen ilmapiirin sallivuuden varaan lisärakentamisen osalta. Suomen vesivoiman mahdollisuudet on jo ulosmitattu useampaan kertaan, kun säätövoiman tarve kasvaa jatkuvasti.

Vain lämpövoiman järkevä käyttö antaa lisämahdollisuuksia (käytännössä suuret monipolttoaineaggregaatit tai tilanteesta riippuen myös kaasuturbiinit). Aluksi näitä on pakko käyttää pääosin fossiilienergialla, mutta uusiutuvien polttoaineiden merkitys kasvaa ajan kuluessa. On täysin selvää, että sähkön hinta heittelee luokkaa kymmenkertaisesti tai enemmän tuulisuudesta riippuen, mutta tätä tarvitaan säätövoiman kustannusten kattamiseksi.

On hyvin suuri riski, että Norjassa ja Ruotsissa itsekkyys säätökapasiteettin hallintaan ja käyttöön lisääntyy. Suomessa on vielä lisäongelmana Baltia, jossa olosuhteet säätövoiman tuotantoon ovat vielä paljon heikommat kuin Suomessa ja tuo kuormittaa myös Suomen säätötarpeita.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Nyt näkee hyvin miten keskittynyttä tuulivoima on Suomessa. Tuotanto on vain 300 MW, vaikka Helsingistä Vaasaan tuulee rannikolla ja merellä hyvin, erityisesti Ahvenanmaalla. Ruotsissa ja Tanskassa molemmissa tuotto 4 GW.

Valitettavasti linja Tukholman alueelta Suomeen on huollossa. Koko Ruotsi, Norja ja Tanska on halpaa (24-25 €/MWh), mutta Suomessa kallista (317 €/MWh).
 
kakesa

kakesa

Aktiivinen jäsen
Tosi vähätuulinen syyskuu ja silloinhan käy juuri näin. Tänään jo tuulee, turha huolestua. Harvoin on aurinkoista ja tuulista samaan aikaan mutta kyllä niitäkin päiviä tulee. Tulee pilvisiä päiviä aurinkovoimalle, kuivia kesiä vesivoimalle ja muitakin ääriolosuhteita. Summasummarum, kaikille jotain jollain aikataululla.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Siemensillä ei mene hyvin, 2900 työpaikka uhattuna

www.n-tv.de

Siemens Gamesa will Tausende Stellen streichen

Steigende Kosten, Materialengpässe und Probleme mit Landturbinen setzen dem Unternehmen Siemens Gamesa zu. Der Konzernchef setzt auf Neustrukturierung und will Tausende Mitarbeiter in Europa entlassen – auch in Deutschland fallen Stellen weg.
www.n-tv.de www.n-tv.de
 
P

pamppu

Vakionaama
fraatti sanoi:
Vestasilta vielä pykälää suurempi ropeli maalle, 7.2MW. 199m napakorkeus, 172m roottorin halkaisija ja kokonaiskorkeus 285m. 2025 -> saatavilla. Kuinkas kauas tuollainen näkyy jos maasto on tasaista?
Klikkaa laajentaaksesi..

Ne on niin kaposia rakenteita ettei taida sen kummemin näkyä? Tai ehkä kaukoputkella tietysti teoriassa aika kaukaakin. Iso viljasiilosto, abt 80 metriä korkea on aika pikkainen 30-40km päästä, mutta näkee sen vielä. Siinä on sentään eri tavalla mittaa myös leveyssuuntaan. Mitään ropelia ei varmaan näe paljaalla silmällä.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
pamppu sanoi:
Ne on niin kaposia rakenteita ettei taida sen kummemin näkyä? Tai ehkä kaukoputkella tietysti teoriassa aika kaukaakin. Iso viljasiilosto, abt 80 metriä korkea on aika pikkainen 30-40km päästä, mutta näkee sen vielä. Siinä on sentään eri tavalla mittaa myös leveyssuuntaan. Mitään ropelia ei varmaan näe paljaalla silmällä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Oikeilla mittakaavoilla näytät olevan. Täällä puhutaan että oikein hyvällä kelillä voi nähdä ~55km paikkeille ja ropelin liikkeen voi nähdä 40km paikkeille. 20km paikkeilla tuohon jo kiinnittää huomiota. Tuossa tutkimuksessa navankorkeus on ollut noin 100m mitä tuota nopeasti selasin. Saattaa olla suurempi, naselli, roottori ja korkeampi napakorkeus näkyy vielä pidemmälle. :hmm:

1664643940013.png

 
M

Mikkolan

Vakionaama
fraatti sanoi:
Vestasilta vielä pykälää suurempi ropeli maalle, 7.2MW. 199m napakorkeus, 172m roottorin halkaisija ja kokonaiskorkeus 285m. 2025 -> saatavilla. Kuinkas kauas tuollainen näkyy jos maasto on tasaista?

www.cnbc.com

Vestas launches 'world's tallest onshore tower for wind turbines'

Towers are crucially important components of a wind turbine.
www.cnbc.com www.cnbc.com
Klikkaa laajentaaksesi..
Veikkaisin että lavasta heijastuva auringonvalon vilkunta näkyy parin sadan kilsan päähän. Niin pitkään en ole myllyn lähistöllä ollut että olisin nähnyt miten lavasta auringonsäde heijastuu? ilmeisesti niissä jonkinlainen mattapinta mutta sopivassa kulmassa tapahtuu kuitenkin kokonaisheijastus.
 
jarkko_h

jarkko_h

Vakionaama
Mikkolan sanoi:
Veikkaisin että lavasta heijastuva auringonvalon vilkunta näkyy parin sadan kilsan päähän. Niin pitkään en ole myllyn lähistöllä ollut että olisin nähnyt miten lavasta auringonsäde heijastuu? ilmeisesti niissä jonkinlainen mattapinta mutta sopivassa kulmassa tapahtuu kuitenkin kokonaisheijastus.
Klikkaa laajentaaksesi..

Auringosta tuleva vilkunta ei näy käytännössä 3 km kauemmas. Tässä on huomioitava auringon kulmat. Ilta ja aamuaurinko paistaa matalalta ja nousunopeus kriittisillä kulmilla on nopea. Välkehetki menee 3km etäisyydellä hetkessä ohi. Käytännön häiritsevyysraja lienee 2 km tuon kokoluokan voimalalle, jos asunnon edessä ei lainkaan metsää. Välkkeestä tehdään simulaatiot ja noita on tehty jopa jo tuon kokoluokan voimaloille. Suomalaisia analyysejä löytyy verkosta. Joissain maissa häiritsevyysrajana on käyetty mielestäni todella tiukkaa 8 tuntia välkettä koko vuoden aikana. Eli siis todella vähän. Jos tuon yli menee voidaan tähäiritsevät turbiinit pysäyttää hetkeksi välkehäirinnän vähentämiselsi alle 8 tunnin tason.. Voimaloihin saa jopa välketunnistimet tätä varten.

Näkyvyys on sitten eri asia. Tuon kokoluokan voimala näkyy kirkkaalla säällä noin 20...25 km päähän.
 
Viimeksi muokattu:
M

Mikkolan

Vakionaama
Välkettä tulee tieten kun siipi katkoo paistetta mutta mietin tuossa sitä että heijastuuko valo siiven pinnasta?
Auringon liike, siiven liike ja siiven kupera pinta siroaa heijastuneen valon intensiteetin niin pieneksi että tuskin ketään häiritsee mutta luulen että heijasteen saattaa nähdä aika kaukaakin.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Mikä tahansa kiiltäväpintainen liikkuva esine aiheuttaa välkyntää, kun aurinko osuus sopivasta kulmasta. Olen itse kiinnittänyt huomiota kolmen kilometrin päässä pyörivään meriliikenteen seurantatutkan antenniin (eikä tuo ole erikoisen suurikokoinenkaan). Hiukan ennen auringon laskua tuo välkkyy huomattavan kirkkaana kuin mikäkin päivämajakka, vaikkei tuo mikään peli olekaan. Antennin etupinnan suojalevyjen kiiltävä pinnoitus vain toimii kuin peili. Teollisten laitteiden kiiltävät mutta kiinteät maanpinnan yläpuoliset rrosterisäiliöt paistavat paljon kauemmaksikin, hetken ajan hyvin kirkkaana ainakin kymmenen kilometriä vastaavassa tilanteessa, mutta eivät toki välky. Näkyiväthän iridium-satelliittien aurinkopaneelitkin aikoinaan kirkkaana vihreänä parin sekunnin pituisena välähdyksenä lähes tuhannen kilometrin korkeudesta, kun peilin asento sattui olemaan sopiva.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Fingridin mainos

www.hs.fi

Fingrid | Suomen sähköverkon selkäranka vahvistuu huimasti: peräti kolmella miljardilla lisää siirtoyhteyksiä

MAINOS Tuulivoima kasvaa Suomessa ydinvoimalan verran joka vuosi. Vihreän sähkön toimittaminen kuluttajille vaatii miljardiluokan investoinnit kantaverkkoon.
www.hs.fi www.hs.fi

Suomen kunnianhimoisena tavoitteena on päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Vuorikosken mukaan se on myös Fingridin vastuullisuuden visio. Käytännössä tavoitteen saavuttaminen edellyttää sähköntuotannon lisäämistä uusiutuvilla energiamuodoilla.

Nopeimmin kasvaa nyt tuulivoiman tuotantokapasiteetti – noin 1 000 megawattia eli ydinvoimalaitoksen verran vuodessa. Se on iso haaste sähkönsiirrolle. Tuulivoimalat keskittyvät pohjoiseen ja läntiseen Suomeen, valtaosa kulutuksesta puolestaan etelän kasvukeskuksiin.

Kolme miljardia siirtoyhteyksiin​

Fingrid ratkoo ongelmaa kolmen miljardin euron investointiohjelmalla, joka parantaa siirtoyhteyksiä erityisesti maan etelä- ja pohjoisosan välillä. Viime vuonna valmistui noin 140 kilometriä uutta voimajohtoa, ja lisää on rakenteilla
Klikkaa laajentaaksesi..
 
T

tet

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Oikeilla mittakaavoilla näytät olevan. Täällä puhutaan että oikein hyvällä kelillä voi nähdä ~55km paikkeille ja ropelin liikkeen voi nähdä 40km paikkeille. 20km paikkeilla tuohon jo kiinnittää huomiota. Tuossa tutkimuksessa navankorkeus on ollut noin 100m mitä tuota nopeasti selasin. Saattaa olla suurempi, naselli, roottori ja korkeampi napakorkeus näkyy vielä pidemmälle. :hmm:
Klikkaa laajentaaksesi..
Olen Kouvolasta Mielakan laskettelurinteen huipulta katsellut Suomenlahden rannalla Haminassa ja Kotkassa olevia myllyjä, etäisyyttä on melko tarkkaan 40 km. Paljain silmin juuri ja juuri erottaa sopivalla kelillä, kun tietää mitä etsii ja oikein siristelee. Liikettä ei taida nähdä mitenkään ilman kiikaria. Mutta tuo nyppylä on noin 60 metriä ympäristöään korkeampi, ja 120 metriä merenpinnasta.

Sitten kun katsellaan maanpinnan tasosta, niin saattaahan nuo käytännössä näkyä jopa 5-10 km etäisyydeltä, kun osuus sopivan aukea laakso katsojan ja myllyn väliin. Useimmiten katoavat näkyvistä viimeistään kilometrin etäisyydellä, monesti paljon lähempänäkin.
 
jarkko_h

jarkko_h

Vakionaama
Mikkolan sanoi:
Välkettä tulee tieten kun siipi katkoo paistetta mutta mietin tuossa sitä että heijastuuko valo siiven pinnasta?
Auringon liike, siiven liike ja siiven kupera pinta siroaa heijastuneen valon intensiteetin niin pieneksi että tuskin ketään häiritsee mutta luulen että heijasteen saattaa nähdä aika kaukaakin.
Klikkaa laajentaaksesi..

Lapojen reflektiivisyys on sen verran pientä että ei käytännön merkitystä. Kohteessa (asunto). valon intensiteetin vaihtelu tulee nimenomaan paisteen katkomisesta. Tuommoinen varjon välkkyminen on mielestäni häiritsevää ja on hyvä että näistä tehdään kunnon vaikutusanalyysit.
 
Skata

Skata

Vakionaama
”Jopa 150 tuulivoimalaa joutuu odottamaan kytkentää valtakunnan verkkoon vuosia – tuulivoimabuumi toi sähköähkyn voimalinjoihin
Fingrid rakentaa kaksi uutta voimalinjaa länsirannikolta Etelä-Suomeen, mutta ne valmistuvat vasta 5–6 vuoden kuluttua. Viivästys voi aiheuttaa menetyksiä tuulivoimayhtiöille ja kunnille.”

yle.fi

Jopa 150 tuulivoimalaa joutuu odottamaan kytkentää valtakunnan verkkoon vuosia – tuulivoimabuumi toi sähköähkyn voimalinjoihin

Fingrid rakentaa kaksi uutta voimalinjaa länsirannikolta Etelä-Suomeen, mutta ne valmistuvat vasta 5–6 vuoden kuluttua. Viivästys voi aiheuttaa menetyksiä tuulivoimayhtiöille ja kunnille.
yle.fi yle.fi
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom