Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

jarkko_h

Vakionaama
Tuolla satunnaisuudella ei ole ylitsepääsemätöntä merkitystä tulevalle offshore -tuulisähkön pääkäyttäjälle SSAB:lle.
 

VesA

In Memoriam
Tuolla satunnaisuudella ei ole ylitsepääsemätöntä merkitystä tulevalle offshore -tuulisähkön pääkäyttäjälle SSAB:lle.
Tuulisähköä on tekeillä joka maassa niin poskettomia määriä että isoja ottajia kyllä tarvitaankin - ja jos vedynteko ei ole ihan kädestä suuhun -meininkiä niin tuo pohjoismainen potkuristo pystyy kyllä lähes tuulettomillakin keleillä syöttämään valtakunnanverkot jos vaan siirtoyhteyksiä on. SSAB:n ensimmäiset vetyä käyttävät tehtaat ovat noiden kannalta ihan väärässä päässä maata - niiden tarvitsemaa sähköä onkin ollut tarkoitus viedä sinne Suomesta Aurora -lankoja pitkin pohjanmaan tuulipuistoista.
 

Harrastelija

Vakionaama
Eikös se Lestijärveä lähin SSAB ole Raahessa? Tosin ei taida olla ensimmäisten käyttäjien joukossa.
Pyhäjoen kaaduttua tuolle tulee kovastikin käyttöä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Norjassa vastatuulta
Saattaa tosin olla, että asiasta on vedetty hieman liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä (tuollaisistahan on tarjontaa, jota voi päivittäin seurata pohjoismaisista saamelaisuutisista tv:stä; suosittelen katsomaan, kun on kaikille sallittua). Norjan korkein vain totesi, että myllyjen lupia myönnettäessä on rikottu kansainvälisen oikeuden mukaisia alkuperäiskansojen vahvistettuja oikeuksia. Tuo vain ei sinällään vielä ole purkuvaatimuspäätös, vaan jokin sovittelu voisi hyvinkin tulla kyseeseen. Uusien lupien käsittelyyn tuo päätös epäilemättä vaikuttaa.

Tosin alkuperäiskansojen oikeuksista ollaan omasta mielestäni jo poikettu, kun tunturialueita ylilaidunnetaan ja poroille syötetään karjanrehua (luonnonmukainen menettelyhän olisi vähentää porojen määrää, jos sattuu luonnonolosuhteiden kannalta huonoja vuosia). Samoin laumojen paimentaminen moottorikelkoilla ja helikoptereilla viittaa siihen, että luonnonmukaisuus on väistynyt rahatalouden tieltä ja voitaisiin hyvinkin keskustella aiheutuneiden haittojen sovittelusta rahallisesti. Muuallahan kansalaiset joutuvat alistumaan pakkolunastuksiin ja vastaaviin, jos valtiokoneisto päättää asianomaisessa järjestyksessä, että yhteiskunnan etu edellyttää esimerkiksi tien, sähkölinjan, rautatien, taajamakeskustan, kaivoksen tms. perustamista yksityisen hallitseman kiinteistön alueelle.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tuulivoimalat vetää näemmä lunkisti tänään. 3800MW kai asennettu ja 25-60MW tuottoja.

Aika hupaisaa paitsi jos on vastuussa sähköverkon tilasta.
 

fraatti

Hyperaktiivi

Suomessa saavutetaan tänä vuonna 1000:n tuulivoimalan ja 5000:n megawatin rajapyykit​

Tuulivoima kattoi alle prosentin Suomessa kulutetusta sähköstä vain alle kymmenen vuotta sitten, nyt noin 10 prosenttia ja jo vuonna 2025 ainakin 27 prosenttia. Tällä hetkellä suunnitteilla olevien hankkeiden määrään suhteutettuna voidaan arvioida, että tänä vuonna saavutetaan tuhannen voimalan ja 5000:n megawatin rajapyykit, mutta kasvunvaraa on.
 

tet

Hyperaktiivi
^ Fingridin arvioissa vuonna 2030 maatuulivoimaa on Suomessa 14 000 MW, siihen sitten vielä merituulivoima päälle. Nämä arviot tosin voivat mennä uusiksi, kun REPowerEU-hanke saattaa lisätä kiinnostusta tuulivoimarakentamiseen vielä entisestään. Aika kuumana tuo markkina käy nyt meillä muutenkin.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Hauskaa lukea tuulisähkön voittokulusta, sillä muistan kun aikoinaan kirjoiteltiin ettei tuulivoima Suomeen sovi, kun täällä ei ole vuoria ja maa on metsän peitossa. Ilmeisesti ei osattu kuvitella, että tuulivoimalat kurottautuvat pian satojen metrien korkeuteen. Vai olisikohan niin, ettei tuolloin ollut tietoa paljonko Suomessa itse asiassa tuuleekaan yli 100 metrin korkeudessa?
 

huugo

Vakionaama
Ja tulevana talvena ainoat kohtuuhintaiset sähkötunnit voi tarjota tuulivoima. OL3 lykkääntyi juuri. Venäjän tuonti kaasun tai sähkön muodossa seis. Ja tuskin päästöoikeudetkaan hurjasti tippuu.

Taitaa tänäänkin tuulivoima jauhaa 2000MW hintaan lähes 20 senttiä. Ei tukiaisia tarvita.
 

Italian ihme

Aktiivinen jäsen
Ja tulevana talvena ainoat kohtuuhintaiset sähkötunnit voi tarjota tuulivoima. OL3 lykkääntyi juuri. Venäjän tuonti kaasun tai sähkön muodossa seis. Ja tuskin päästöoikeudetkaan hurjasti tippuu.

Taitaa tänäänkin tuulivoima jauhaa 2000MW hintaan lähes 20 senttiä. Ei tukiaisia tarvita.
OL3 tuottanee onneksi sähköä jo ennen säännöllistä tuotantoa, ja aika kovalla tehollakin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eikös Suomi <-> Ruotsi tasasähkölinkissä ole samat haasteet, mutta merkittävästi isommassa skaalassa?
Osuva kommentti, mutta oikeastaan haaste on ratkaistu, koska on otettu mukaan keskeisenä suunnittelutavoitteena alusta alkaen algoritmeina, jotka pyrkivät vastustamaan Etelä-Ruotsin ja Etelä-Suomen verkkojen välistä epätasapainoa. Fingridin jutussahan sanomana oikeastaan on, että haasteita on syntynyt, kun laitteet on kytketty verkkoon tavanomaisen pientuotannon "verkkoinvertterialgoritmin" (siis typerän ja varovaisen sellaisen avulla, joka toimii vain vähämerkityksellisen pientuotannon synkronointimenetelmänä verkkoon, kun lähte ajatuksesta, että minimoidaan vaikutus verkkoon, kun se ajatellaan häiriöttömäksi referenssiksi).

Itse asiassa suuntaajakytketyt tuuliturbiinit ovat rakenteeltaan jo taipuvaisia eräänlaiseksi "kerssiksi", eli niistä saa taiotuksi sopivilla algoritmeilla paljon enemmänkin inertiaa kuin vastaavantehoisesta synkronigeneraattorista konsanaan. Tuota ei Fingridin asiantuntijan kirjoittuksessa vielä edes sivuttu, vaan tyydyttiin vaatimattomampaan välitavoitteeseen, eli isomman synkronigeneraattorin emulointitavoitteeseen. Mutta etenkin "kers"-kytkentä vaatii koko verkon tasolla koordinoitua algoritmiratkaisua.
 

VesA

In Memoriam
Mutta etenkin "kers"-kytkentä vaatii koko verkon tasolla koordinoitua algoritmiratkaisua.
Tuolla fingridin sivuilla on inertiatkin kippuroina. Eikai niitä nkykyisä inertiota isommin koordinoida keskenään, mutta invertterikuoman saisi toisiaan toimimaan koordinoidummin - ja sitten vaikka se vesivoimala ehtisi tarvittaessa avata luukkua ja tulla mukaan talkoisin. Veikkaanpa että softat ovat kehitteillä. Kyllä parvi koti-inverttereitäkin voisi vatsaanottaa jotain ohjausta kunhan joku konsortio keksii siihen standardin.
 

tet

Hyperaktiivi
^ Eipähän niitä tahtikoneita tarvitse mitenkään koordinoida, nehän koordinoivat keskenään ihan fysiikan lakien mukaan ilmankin. Jos verkon pätökuormitus suhteessa tuotantoon putoaa yllättäen, taajuus vajoaa ja isot koneet panevat hanttiin taajuuden muutokselle pelkällä massallaan. Sitten jos ruvetaan vaikkapa vesivoimalan luukkuja ohjaamaan auki tehokuopassa, niin puhutaankin jo muusta kuin inertian hallinnasta. Ei se toki huono idea ole, että lyhytaikaiseen verkon tasapainottamiseen tulisi jokin standardiratkaisu, jolla saataisiin paljon pieniäkin kuormia mukaan verkkoa tukemaan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ropeleiden rakentamisessa kova tahti.

Viime vuonna tuulivoimaloiden rakentamisessa tehtiin uusi ennätys, kun niitä nousi 141. Tämä luku ohitettiin tänä vuonna alle puolessa vuodessa.

Tuulivoimakapasiteetti on kasvanut tämän vuoden aikana 24 prosenttia viime vuoden loppuun verrattuna. Tänä vuonna uutta kapasiteettia on kertynyt 784 megawattia.

30.6 näyttäisi että on arvioitu että aurinkovoimalla tullut teho on ollut 400MW, yli kaksinkertaisesti sen mitä tuulesta Ropelit taitavat helteellä lähinnä levätä.
Screenshot_20220702_094417_com.opera.browser.jpg
 

tet

Hyperaktiivi
30.6 näyttäisi että on arvioitu että aurinkovoimalla tullut teho on ollut 400MW, yli kaksinkertaisesti sen mitä tuulesta Ropelit taitavat helteellä lähinnä levätä.
Siksipä tuuli ja aurinko täydentävätkin hyvin toisiaan. Jyrkkiä tuotantovaihteluita saa tasattua huomattavasti jo sillä, että rakennetaan tuulivoiman kaveriksi myös aurinkovoimaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Aurinkopaneeleiden kannattaisi lisäksi ainakin periaatteessa olla Suomen oloissa käännettävissä dynaamisesti auringon suuntaan, niin niistä saisi kesäaikaan sähköä jopa luokkaa 15 ... 20 tuntia vuorokaudesta varsin hyvällä teholla ja talvellakin sentään jonkin verran, jos aurinko suostuu näyttäytymään pilvien lomasta.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Merelle lisää ropeleita

Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä tänään 8.7.2022 tekemällään päätöksellä myöntänyt Metsähallitukselle luvat valtion vesialueomaisuuden vuokraamiseen tuulivoimatuotantoon Korsnäsin avomerituulivoimapuistohankkeessa sekä Tahkoluodon merituulivoimapuiston laajennushankkeessa. Samalla valtioneuvosto myönsi Korsnäs-hankkeen osalta luvan pääomittaa ja investoida Metsähallituksen 100% omistamaan projektiyhtiöön Korsvind Ab Oy:öön enintään 10 miljoonaa euroa sekä luvan luovuttaa projektiyhtiön osakkeet hankekumppaniksi valittavalle taholle vaiheittain erikseen sovittavalla tavalla.

- Tämä on historiallisesti merkittävä päivä. Tänään myönnetyt luvat ovat tärkeä merkkipaalu suomalaisen merituulivoiman kehittämisessä ja jatkossa uusiutuvan kotimaisen energian tuotannon lisäämisessä, toteaa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

- Haluan kiittää Metsähallitusta tuulivoimahankkeiden erittäin huolellisesta lupavalmistelusta”, ministeri jatkaa. - Kumpikin nyt luvitettu hanke on merkittävä myös valtion talouden kannalta, sillä vuokratuotot näistä alueista tuloutuvat lopulta valtion kassaan.

Korsnäsin merituulivoimahanke on merkittävä uusiutuvan energian hanke Suomessa. Hanke on ensimmäinen Suomen aluevesille suunniteltu avomerellä toimiva merituulivoimapuisto, jonka nimellinen energiatuotantoteho lähenee esim. Loviisan ydinvoimalaitoksen tehoja. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 1,5–2,5 miljardia euroa.

Tahkoluodon merituulivoimapuiston laajennus lisää sen kapasiteettia nykyisestä 10 tuulivoimalasta aina 43 tuulivoimalaan saakka ja laajentaa tuulivoimapuiston aluetta noin 14 400 hehtaarilla.
https://valtioneuvosto.fi/-//1410837/merituulivoiman-tuotanto-suomessa-kasvaa-merkittavasti


Tuolla puhutaan tälläisistä tehoista:
Korsnäsin merituulivoimapuiston suunniteltu nimellisteho on vähintään 1 300 megawattia.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Lisääntyvä tuulivoima aiheuttaa investointitarpeita myös kantaverkolle. Piuhat länsirannikolla tulevat olemaan kovilla. Täälläpäin 400 kV kaavaillulle kaapelille osuu tuttuja maanomistajia. He eivät ole innoissaan ajatuksesta lisärakentamisesta. Hiljan maita vietiin jo toisen linjan tarpeisiin.


Tuotantoa 2030 20 000 MW -> ja se miltei nollaan vuorokaudessa kuulostaa hurjalle.

Tuulivoimaa suunnitellaan ja rakennetaan Suomessa parhaillaan ennätykselliseen tahtiin. Nykyisin tuulivoimatuotantoa on Suomessa noin 4 000 megawattia. Vuoden loppuun mennessä tuotannon arvioidaan olevan jo noin 5 000 megawattia, ja kolmen vuoden kuluttua sen ennustetaan olevan lähes 10 000 megawattia. Sähkönkulutuksen kasvun myötä Suomessa on ennustettu olevan 2030-luvulla jopa yli 20 000 megawattia tuulivoimatuotantoa.
Kantaverkon muutostarpeet ovat merkittävät, ja Fingrid vastaa tähän vihreän siirtymän asettamaan haasteeseen korottamalla investointiohjelmansa seuraavan kymmenen vuoden aikana kolmeen miljardiin euroon.

Länsirannikolla, Porin ja Oulun välisellä alueella, on nykyisten ennusteiden mukaan vuoden 2024 loppuun mennessä noin 5 000 MW tuulivoimatuotantoa. Kantaverkon toiminnan periaatteena on korkea käyttövarmuus ja sähkön siirron laatu. Vaikka Fingrid on uusinut ja vahvistanut koko länsirannikon kantaverkon, sen siirtokyky tulee tämänhetkisen arvion mukaan olemaan tuolloin lähes äärirajoilla, erityisesti huolto- tai vikatilanteissa. Tästä syystä Fingrid on käynnistänyt uusien 400 kilovoltin voimajohtoyhteyksien rakentamisen ympäristöselvitykset ja valmistelut. Uusien voimajohtojen Kristiinankaupungista Tampereelle ja Kalajoelta Keski-Suomeen on suunniteltu valmistuvan vuosina 2027 ja 2028. Ne lisäävät merkittävästi alueen sähkönsiirtokapasiteettia ja helpottavat uuden tuulivoimatuotannon liittämistä sähköjärjestelmään. Käytännön haasteena on, että uusien satoja kilometrejä pitkien voimajohtojen ympäristövaikutusten arviointi ja lupaprosessi vievät aikaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuotantoa 2030 20 000 MW -> ja se miltei nollaan vuorokaudessa kuulostaa hurjalle.
Keski-Euroopan verkoissa siirretään jo kymmenkertaisia määriä sähköä. Tuo on aivan tekninen kysymys sinällään, miten toteutetaan, mutta tietenkin voi aiheuttaa närää joissakin maanomistajissa seurauksineen. Päätetylle linjaukselle ei välttämättä maanomistaja voi mitään, kun laki on noin säädetty. Korvaustasokin jää suhteessa pienemmäksi kuin tuuliturbiinille maata (yleensä vapaaehtoisesti) vuokranneille. Kaikki putkistojen, sähkönsiirtoyhteyksien, tietoliikennelinjojen, teiden, rautateiden ja vesireittien linjaukset ja toteutukset ovat yhteiskunnan erityisessä suojeluksessa.

Sinällään tuulivoiman rakentaminen ilman järeitä voimasiirtoyhteyksiä ei ole järkevää. Voimansiirtoyhteydet ovat edellytys hyödyntää tuulivoiman mahdollisuuksia täysimääräisesti ja torjua tuotannon epävarmuudesta koituvia haittoja taloudellisesti kannattavilla keinoilla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Aurinko ja tuulivoimalla kuluttajahintoja nostava vaikutus?

20220723_100921.jpg


Tuotantohinnoissa unohdetaan että kun ei tuule tai paista niin teho pitää jalkani tehdä silloinkin. Lisäksi siirtoverkkoihin vaaditaan investointeja.
20220723_100918.jpg
 

Espejot

Hyperaktiivi
Lisääntyvä tuulivoima aiheuttaa investointitarpeita myös kantaverkolle. Piuhat länsirannikolla tulevat olemaan kovilla. Täälläpäin 400 kV kaavaillulle kaapelille osuu tuttuja maanomistajia. He eivät ole innoissaan ajatuksesta lisärakentamisesta. Hiljan maita vietiin jo toisen linjan tarpeisiin.

Tämään ei pitäisi olla mikään yllätys tai edes uutinen... tai sen olisi pitänyt olla uutinen vuosikausia sitten. Investoinnit infraan kulutusjoustojen näkökulmassa on jätetty tekemättä ja toivottu parasta. Se on ennemmin tai myöhemmin edessä. Mutta kun mennään raha eikä järki edellä edellä niin yhteisvastuu usein unohtuu ja jokainen vartio vain omaa tonttiaan, nyt näköjään kirjaimellisesti.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kantaverkko on ollut aikaisemmin riittävä nykyiselle tuotannolle ja kulutukselle mutta jatkossa pitää se hirvein rykäisy tuulta saada myös siirrettyä maailmalle.

Jos kuluttajille puuhataan tehomaksua ja kitistään pienistä tehoista niin miksi siitä ei puhuta mitään että joka pershikiälle pitää rakentaa vahvat karvat sen takia että tuulivoimala saattaa rykäistä nimellisen tehonsa joskus ulos? Oli sille sähkölle sitten tarvetta tai ei.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Itse tässä vaan tuumailen että onko täällä Suomessakin lopputulos sama kuin Saksassa oli heidän mahtavassa energiakäänteessä joka sai hinnat hilattua ylös kaiken muun sotkun lisäksi.

Jotenkin tuntuu että päättäjät eivät ymmärrä sitä että ongelmaa esim Saksassa ei korjata pelkästään uusiutuvia lisäämällä.
Screenshot_20220723_102915.jpg

Täällä lisää:
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kukaan ei halua tuulivoimaa tai ydinvoimaa takapihalle. Kait sen tuuli/aurinkovoiman idea on aina ollut että sitä voidaan siirtää paikkaan missä ei tuule tai paista. Kyllä näistä kulutusjoustoista ja älyverkkojen tarpeesta on puhuttu jo pitkään. Toinen vaihtoehto olisi varastointikapasiteetin kehittäminen mutta sekin itkettää kun se maksaa ja on siinä riski myös epäonnistua. Maailma muuttuu ja mitä nopeammin siihen kelkkaan hyppää niin sitä kivuttommammin muutos tapahtuu. Toki asiaoita voi uudistaa vasta sitten kun on pakko. Tuulehan se lumikin maahan aina yllättäen.
 

jmaja

Hyperaktiivi
joka pershikiälle pitää rakentaa vahvat karvat sen takia että tuulivoimala saattaa rykäistä nimellisen tehonsa joskus ulos?
Tarviiko? Eikö riitä, että sähköä tulee tarpeeksi? Kannattaako koko systeemi rakentaa niiden muutaman huippupäivän takia?

Jos Suomessa on muutaman vuoden päästä 20-30 GW tuulivoimaa, lienee päätarkoitus saada aina muutama GW ja joskus 10 GW. Millainen TMA tulee sille lopulle?

Parempi olisi miettiä miten sen ylimäärän saisi paikalliseen varastoon ja sillä tuotettua tuulettominakin päivinä sen muutama GW.
 

huugo

Vakionaama
Muistetaan vety.

Ilman että vihreää vetyä aletaan tekemään paljon (x kertaa nykyinen sähkön määrä) fossiilisten käyttö ei lopu. Tuulivoimaa tarvitaan todella paljon tähän käyttöön. En tiedä miten rajusti investointilaskelmat perustuvat vihreän vedyn vaatiman sähkön tekemiseen.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Hyvä esimerkki uudistustapeesta ja loputoman TMA laskemisesta on maaläpö/Vilp/aurikosähkö... takasinmaksua lasketaan vuodesta toiseen ja todetaan että kalliiksi tulee kunnes kaikkien mieli muuttuu saman päivänä ja kas kaikki haluavat samaan aikaan myllyn takapihalle. Muutoksen vältämättömyydestä on puhuttu vuosia - vähän samaan tapaan kuin korkojen nousu - mutta koska sitä muutoksen ajankohtaa ei osata ennustaa niin ajatellaan että muutosta ei tapahdu ja infran uudistusta lykätään.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Jos nyt ajatellaan, että Suomessa jonain päivänä tehtäisiin 20 GW tuulisähköä. Minne se tungettaisiin? Luultavasti samana päivänä myös Ruotsissa tulisi yli oman tarpeen tuulisähköä. Ydinvoimaloita ei kannata pysäyttää ja lämpövoimaa tarvitaan metsäteollisuudessa ja kaukolämmössä. Mihin se ylimääräinen 15 GW tungettaisiin. Saksaan? Mitä kautta? Ruotsista olisi varmaan vientiä muutenkin hurjasti.

Mitä maksaa 15 GW vetävä linja Suomesta Saksaan? Kuinka paljon sillä saisi paikallista tuuli- tai ydinvoimaa?
 

Harrastelija

Vakionaama
Mitä maksaa 15 GW vetävä linja Suomesta Saksaan? Kuinka paljon sillä saisi paikallista tuuli- tai ydinvoimaa?
Ainakin sillä saataisiin pysyvästi keski-Euroopan sähkönhinnat Suomeenkin. Jota se on toisinaan jo nykyäänkin. Viime aikoina aika useinkin.
Sitä sähköä pitäisi saada siirrettyä muualtakin Saksaan ja paljon jotta hinnat pysyisi kurissa. Muutoin ei kovin isoja piuhoja kannata vetää (näin kuluttajan näkövinkkelistä, sähköntuottajan kannalta tilanne taitaa olla päinvastoin).

Tuo 15 GW vaatii useamman piuhan jos verrataan nykyisten piuhojen kokoluokkaan. 1-2 GW per piuha?
Paljonkohan lie oli sen No-UK piuhan hinta?
 

repomies

Hyperaktiivi
Se ylimäärä pitäisi tunkea varastoon, ja varastokapasiteetin rakentaminen pitäisi olla pakollista uuden satunnaisvoimalan rakentajalle. Onko varasto sitten akku tai vety tai Vuotos, ihan sama minulle. Jos lisää kapasiteettia, joka aiheuttaa murheita, murheisiin liittyvä lasku langetkoon ongelman aiheuttajalle.
 

VesA

In Memoriam
Mihin se ylimääräinen 15 GW tungettaisiin
Sille on jo ostaja - SSAB - ja perässä varmaan muut, aikoo muuttaa kaikki terästehtaansa vetyprosessiin ja tehontarve on aivan posketon. Eli tehtaan kyljessä tehdään vetyä sähköllä. Toki tässä voi käydä niin että vedyn tekemiseen keksitään joku muu konsti eikä tarvitse puskea suoraan elektrolyysillä.
 
Back
Ylös Bottom