Ukrainan tilanne

Lyhyellä tähtäimellä, valloittaako Venäjä Ukrainan ?

  • Ei vaan vetäytyy. Eli ei valloita enempää kuin nykyisin hallitsemansa alueet

    Ääniä: 7 22,6%
  • Valloittaa jotain pieniä lisäalueita

    Ääniä: 13 41,9%
  • Valloittaa koko Ukrainan nopeasti ja kivuttomasti

    Ääniä: 1 3,2%
  • Yrittää valoittaa mutta tulee pitkä ja katkera sotiminen

    Ääniä: 10 32,3%

  • Ääniä yhteensä
    31
  • Äänestys suljettu .
Tila
Keskustelu on suljettu.

Espejot

Hyperaktiivi
Kotirintama rakoilee itä Ukrainassa...

Journalistin työ on vaarallista
 

bungle

Vakionaama
Suomihan on näihin päiviin saakka ollut tietyllä tavalla "suomettunut"

Oma arvio on että me ollaan suomennuttunut tai lännistynyt. Ja se riippuu siitä mihin asentoon suurvallat kulloinkin meitä haluaa tyrkkiä. Se on ikävää itsetunnolle tai huonoa itsetuntoa. Niinistö oli erittäin hermostunut ja yksin. Kaksi vaihtoehtoa: jotain historiallista on sovittu tai laitettu eteenpäin tai on laitettu ruotuun. Luulen, että kyse jälkimmäisestä (en tosin toivo sitä).
 

bungle

Vakionaama
Eiköhän tämä Nato-krapula ollut tässä. Suomen Nato jäsenyys kelpaa Natolle, muttei Venäjälle. USA kunnioittaa tässä asiassa Venäjää eikä halua sörkkiä tasapainoa. Nato-optio ja aukinaiset ovet tarkoittaa sitä, että se optio on Natolla, ei Suomella. Suomi sotii tarpeen mukaan yksin lännen puolesta kuten Ukraina ja länsi sitten pitää option osallistua tai olla osallistumatta ja sen osallistumisen tason, kuten Ukrainassa. Sympatiaa heruu ja ehkä auttamiset raja on Suomen osalta matalampi, mutta pitkälti yksittäisten maiden puolelta. Keskustelut Nato-jäsenyydestä voidaan unohtaa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Eiköhän tämä Nato-krapula ollut tässä. Suomen Nato jäsenyys kelpaa Natolle, muttei Venäjälle. USA kunnioittaa tässä asiassa Venäjää eikä halua sörkkiä tasapainoa. Nato-optio ja aukinaiset ovet tarkoittaa sitä, että se optio on Natolla, ei Suomella. Suomi sotii tarpeen mukaan yksin lännen puolesta kuten Ukraina ja länsi sitten pitää option osallistua tai olla osallistumatta ja sen osallistumisen tason, kuten Ukrainassa. Sympatiaa heruu ja ehkä auttamiset raja on Suomen osalta matalampi, mutta pitkälti yksittäisten maiden puolelta. Keskustelut Nato-jäsenyydestä voidaan unohtaa.

Minä uskon että me menemme Natoon. Oma kanta on epäselvä. Suurin ongelma on että luotan enemmän Venäjään kuin USA:han... Venäjä ei katoa minnekään mutta USA tapauksessa en olisi ihan niin varma. Toisekseen Nato näyttää olevat kynnyskysymys Venäjälle ja kohtuullisen tosissaan. Jos ja kun Nato oli/on ennen kaikkea ollut vastapaino NL/Venäjälle en ole ihan varma kuinka fiksua tämä laajentuminen on ollut. Venäjä kun on jäänyt yksin niin se on pakotanut etsimään kumppanuuksia inhottvasta suunnasta, Kiinasta. Putinin suosio on kyllä mysteeri, paljonko siitä perustuu idän ja lännen vastakkain asetteluun tiedä häntä. Kun Putin siirtyy syrjään tavalla tai toisella niin vaaleista tulee mielenkiintoiset. Eli minun katse on horisontissa mikä siintää Putinin selän takana. Ukrainalle annan neuvon: tutkikaa talvisodan loppua, tietä rauhaan ja sen rauhan suhdetta nykypäivään. Kukaan ei enään haikaile Viipuria tai Karjalaan takaisin.
 

tuna

Vakionaama
Toisekseen Nato näyttää olevat kynnyskysymys Venäjälle ja kohtuullisen tosissaan. Jos ja kun Nato oli/on ennen kaikkea ollut vastapaino NL/Venäjälle en ole ihan varma kuinka fiksua tämä laajentuminen on ollut.
Tuota suoraan Putinin suusta tulevaa 'NATO lupasi olla laajenematta itään ja petti meidät joten Venäjän on pakko toimia'-logiikkaa en ymmärrä. Semanttisesti lause on totta kai ymmärrettävä ja kyseessä voi olla tunnetasolla hyvinkin tarkka kuvaus siitä missä asennossa muumit makoilee Vladimirin pääkopassa, mutta se jättää täysin huomiotta sen faktan että NATOn uusiin jäsenmaihin kohdistunut uhka Venäjän suunnasta ennen NATOon liittymistä on ollut 100x realistisempi kuin kyseisten maiden uhka Venäjälle liittymisen jälkeenkään.
Osaako kukaan edes laskea, montako kertaa tankit lähti kiertueelle entisen NL:n reunamilla 1990-2010?
Jos Viro ei olisi ollut jo NATOssa 2007, olisiko Ukraina-kuvio tapahtunut jo silloin siellä?

Juoppohullu pelkää irrationaalisia asioita ja toimii arvaamattomasti, ollen vakava uhka perheelleen. Vaikka uhkaaja raivostuu tilanteeseen puuttumisesta, ei kai se voi olla oikein että raivostumisen pelossa perhe jää oman onnensa nojaan?
 

pamppu

Hyperaktiivi
Putinin suosio on kyllä mysteeri, paljonko siitä perustuu idän ja lännen vastakkain asetteluun tiedä häntä. Kun Putin siirtyy syrjään tavalla tai toisella niin vaaleista tulee mielenkiintoiset.

Tai täysin aivopestyyn kansaan, jolla ei ole pienintäkään käsitystä maailman menosta. Mikä on sitten äänestyksen tulos? Tilalle tulee joku joka jatkaa ”rauhanturvaoperaatioita” pitääkseen maailmaa pystyssä?

Sitten on tietysti sekin seikka että vaikka kansa äänestäisi mitä, niin maagisesti 110% äänistä taitaa mennä sisäpiirin valinnalle. Mitä se sitten edustaakaan… No oligarkit on nyt jotkut näreissään, ehkä tuki nykymeiningille on katoamassa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
No toi on kyllä iso ongelma

Niin, vain yksi asia on varma, kuolema ja että Venäjä ei häviä minnekkään. Kuten huomaat niin moni muukin luottaa ed. faktaan eihän me muuten oltaisi Natoon menemässä . Toinen asia on hyvin todenäköinen... historia on sarja päätöksiä eikä voida olettaa että kaikki päätökset olisi hyviä. Ei ole olemassa mitään "kohtaloa" tai "pakkoa". Se "pakko" tulee meidän eteen - kuten historian lehdiltä on luettavissa - koska me teemme sarjan päätöksiä joista osa on hyviä ja osa huonoja. Huonoja päätöksiä sitten perusteellaan itselle "ei ollut muuta mahdollisuutta" ;D
 

Hempuli

Töllintunaaja
Tunnen kansainvälistä turvallisuuspolitiikkaa niin heikosti, että olen siinä täysin mediavaikuttajien vietävissä. Niinpä natokortin kääntämiseen ei ole omaa perusteltua mielipidettä, vaan odotan mieluummin asiaa paremmin tuntevilta päätöstä käännetäänkö kortti ja milloin se tehtäisiin. Liian monta vaikuttavaa juttua meikäläisen päähän ja tiedän, etten kaikkia aspekteja edes tunnista.
 

kotte

Hyperaktiivi
Luulen että se vaan jää tuohon ”me menemme”, eli päätetty että mennään mutta sitten aika pysähtyy.
Kannattaa myös asettua nykyisten Nato-maiden tilanteeseen. Jos otetaan uusi jäsen, se tarkoittaa samalla, että sitoudutaan tuon jäsenen puolustamiseen, jos se joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Tuollaiseen ei missään maassa sitouduta kevein perustein ja kussakin maassa on hyvin selvät proseduurit tuollaisen askeleen ottamiseen. Tästä ei pääse yli eikä ympäri ja onhan nimenomaan Niinistö esittänyt tämän puolen hyvin selvästi. Mikään ei pelasta joutumiselta painostusyritysten kohteeksi, jos pyrkii mukaan ja jää odottamaan uusien liittolaisten hyväksyntää. Toisaalta liittokunnan olemassaolo jo estää yhtäkään vanhaa jäsentä sooloilemasta, koska jokaisella näistä on jo velvoitteensa liittokuntaa kohtaan.

Tähän yhtälöön ei yksinkertaisesti ole sellaista nopeaa ratkaisua, joka voitaisiin julistaa julki ikään kuin suunnitelmana. Presidentti puhui sovitusta prosessista yhteistyön viemiseksi eteen päin. Tämähän ei ole kuvaus, lupaus, tae tai yleensä mitään konkreettista, mutta ainakin omasta mielestäni toistaalta ainoa tapa kuvata osapuolten kannalta vastuullista tapaa viedä asioita eteen päin ja tiedottaa asiasta niin tarkasti tai epämääräisesti kuin tilanne sallii. Aika sitten näyttää ...
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ukrainalaisen näkemyksen mukaan Venäjän tappiolista on jatkanut kasvamistaan. Itse epäilen eniten noita miehistötappioita, koska vastapuolen lienee perin vaikea saada järkevää näkemystä kaatuneiden määristä. Noista muista jää sentään jotain konkreettista tilastoitavaa.

Venäjän tappiot 5.3.2021.jpg


Ukrainalaiset näyttävät saaneen ainakin jotain kalustoa tuhottua:

Kevyet ohjukset ovat käteviä matalalla lentäviin kohteisiin:
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ukrainalaisen näkemyksen mukaan Venäjän tappiolista on jatkanut kasvamistaan. Itse epäilen eniten noita miehistötappioita, koska vastapuolen lienee perin vaikea saada järkevää näkemystä kaatuneiden määristä
Paljonko tulee tuhottu kalusto × oletettu miehistö/kalusto? Onhan tuossa kalustoa jo lähes 2000 kpl ja kaikissa (paitsi hävittäjät) lienee vähintään kahden hengen miehistö. Osassa yli 10 varmaankin.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Tappioista ja voitoista kannattaa nauttia popparikulhon kera.

Täällä on aika luotettavan oloista analyysyiä. Ei politiikkaa tms, vain kalustoa, karttoja, sotilaallista analyysia jne.
 

bungle

Vakionaama
Kannattaa myös asettua nykyisten Nato-maiden tilanteeseen.

Kannattaa ajatella mitä Venäjä ajattelee ja kannattaa ajatella mitä länsi ajattelee. Jos sen jälkeen jää jotain ajateltavaa, niin voi ajatella, mitä Suomi tekee. Tämä on tätä jahkaamista ja pelinappulana olemista.

Tähän yhtälöön ei yksinkertaisesti ole sellaista nopeaa ratkaisua, joka voitaisiin julistaa julki ikään kuin suunnitelmana.

No ei tässä mitään nopeeta tarvita ja kaikki paska mitä siitä seuraa on vaan otettava. Jos mitään ei tehtä niin mikään ei etene. No tuli sieltä sentään MNNA-tavoittelu. Parempi kuin ei mitään sekin.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ukrainalaisen näkemyksen mukaan Venäjän tappiolista on jatkanut kasvamistaan. Itse epäilen eniten noita miehistötappioita, koska vastapuolen lienee perin vaikea saada järkevää näkemystä kaatuneiden määristä. Noista muista jää sentään jotain konkreettista tilastoitavaa.

katso liitettä 77397

jenkki arvion mukaan Venäjällä on n. 75 ilma-alusta sotatoimialueella. Eli ton mukaan Venäjän ilmavoimat on tuhottu ja pari päälle.

Edit: vahvistettuja venäläisten koneiden tiputuksia on 14 kpl + 1 miehittämätön lennokki.


* Yhdysvallat on arvioinut, että Venäjä on toistaiseksi käyttänyt hyökkäyksessään vain noin 75 ilma-alusta. Yhdysvaltalaisviranomainen ei kuitenkaan halunnut arvioida, kuinka paljon venäläistä ilmataistelukalustoa on yhä odottamassa Ukrainan rajojen tuntumassa. Tappioita ovat tiettävästi kärsineet molemmat osapuolet. – Meillä on merkkejä siitä, että he ovat menettäneet joitakin (ilma-aluksia), mutta niin ovat myös ukrainalaiset, nimettömänä esiintyvä viranomainen sanoo Reutersille.
Lähde: is
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Onko kukaan nähnyt kuinka paljon venäläisiä on jäänyt vangiksi? Jostakin näin että olisi julkaistu sadan vangin tiedot netissä mutta se ei tarkoittanut, että tuo olisi millään muotoa koko määrä. Voisi kuvitella, että vangeista on olemassa tarkka luku.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Mahtaako tuossa olla helikopterit mukana? Niitä on kuitenkin videoissa näkynyt varsin monia.

En tiedä, tätä termia USA:n edustaja on käyttänyt. Miettinyt että mikä on hävittäjän rooli tänäpäivänä. Venäjän heikkoa ilmavoimien esitystä on mietitty ja mahdollisia syitä on monia. Halutaan pitää reservissä esim jos konflikti laajenee. Lentäjä pulaa ja heikkoa koulutustasoa (vähän tunteja).
 

mobbe

Vakionaama
Lasketaankohan noihin tappioihin myös vangitut eikä pelkästään kuolleet?
Vangittuja suhteessa tapettuihin on hyvin vähän niin oli talvisodassakin ja nyt tilanne on toinen sillä tiedustelutietoja saa muutenkin ilman vankien ottoa joista on vain riesaa.Talvisodassa yhtä suomalaista kaatunutta kohti meni viisi venäläistä voisi olettaa että ukrainassa suhde on samaa luokkaa.Tästä seuraa että ukrainan miehistötappiot on tähän mennessä "siedettävät" ja pärjäävät kunhan saavat ammuksia lisää.Pelko siitä että venäjä alkaa raukkamaisiin siviilien pommituksiin hädässään on todellinen.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä

"Why have Russian troops attacked?​

..... Putin declared Russia could not feel "safe, develop and exist" because of what he claimed was a constant threat from modern Ukraine....
He claimed his goal was to protect people subjected to bullying and genocide and aim for the "demilitarisation and de-Nazification" of Ukraine."


Tämä MIKSI tässä on askarruttava kysymys. Mielestäni tarjolla olisi voinut olla kohtuullisen järkeviäkin selityksiä kuten vaikkapa Ukrainan taoudellisen tilanteen kohentaminen edes Venäjän tasolle jota Eurooppa -suuntautuminen ei ole Ukrainalle tuonut. Teot ei kyllä näitä päämääriä tue, ellei sitten tarkoitus ole romuttaa Venäjän taloutta Ukrainan tasolle.
 

bungle

Vakionaama
Venäjä ei tule luovuttamaan eikä paineen alla taipumaan. Turha niitä tappioita on laskea. Stalin tappoi kymmeniä miljoonia omia ja on Venäjän suosituin johtaja. Toiseksi suosituin on Putin. Joko länsi osallituu sotatoimiin tai sitten voi unohtaa Ukrainan.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Noinhan se tilanne ikävä kyllä oikeasti onkin eli ei taida kalusto tai miehet loppua Putelta. Ainoa toive tuossa lienee oikeasti sen et hänet syrjäytetään vähän samaan malliin mitä Nikita Chrusjtjov:lle kävi kun se koettiin liian vaaralliseksi Kuuban ohjuskriisin yhteydessä ja laitettiin syrjään. Mutta siihen aikaan oli kuitenkin politbyroo jolla oli viimeinen sana asioissa, nykyään tuollaista elintä ei enää ole vaan pelkkä yksinvaltias.
 

KarHe

Aktiivinen jäsen
Eikä nähtävästi "raakalaismaisen" diktaattori tyylisen ihmisen tarvii sen enempää sit niitä sotilaita kai yksilöinä murehtia, eikä menetettyjen miesten omaisia, jos kerta uusia saa tehtyä. Luulis kyllä et jossain vaiheessa tulis tollasellekin ajattelulle stoppi. Meinaan vaan, että pakkohan siinä on jo kansan alkaa laskemaan niitä hyötyjä vs kuolleita sotilaita. Eihän ne voi olla niin aivopestyjä?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Tässä on Venäjän ja Ukrainan syntyhistoria lyhyesti. Jos on virheitä niin ne on tahattomia.

Nykyisen Venäjän ja Ukrainan alueella vaikutti 800-1200-luvulla Kiovan Venäjä joka oli itäslaavien ja rusien perustama valtakunta. 800- ja 900-luvuilla skandinaavisilla ruseilla - viikingit, jotka liikkuivat harjoittivat kauppaa muinaisella Venäjällä - oli Kiovan Venäjän kehittymisessä huomattava rooli. Vähitellen rusit slaavilaistuivat ja jättivät nimensä perintönä paikannimen Rossija, joka viittaa nykyään Venäjään. Kiovan Venäjää voidaan pitää Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan varhaisena edeltäjänä. Venäjällä on usein asetettu kyseenalaiseksi rusien läntinen alkuperä tai heidän vaikutuksensa Venäjän historiaan.

800–900-luvulla Kiovan Venäjä teki ryöstöretkiä Bysantin alueelle. Bysantti, joka oli tunnettu sopimuksiin pohjautuvasta ulkopolitiikasta liitoutui Kiovan kanssa vuonna 944 ja tarjosi ruhtinaan valtuuttamille kauppiaille etuoikeuksia vastineeksi sotilaalisesta yhteistyöstä. Sopimukseen sisältyi myös pykälä kirkollisesta lähetystyöstä ja Kiovaan rakenettiinkin useita orttodoksisia kirkkoja. Asteittain Kiovan valtakunnan ajautui Bysantin ja ortodoksisen kirkon vaikutuspiiriin. Kaupankäynnin seurauksena Kiovan valtakunta ja erityisesti sen pääkaupunki vaurastuiva. Vuonna 977 Kiovan piispa korotettiin metropoliitaksi eli kirkkokunnan johtavaksi piispaksi.

1000-luvulla slaavilainen identiteetti alkoi voimistua ja valtakunta sekä kirkko etääntyivät Bysantista. Kiovan Venäjällä oli voimassa sekava germaaninen perimysjärjestys slaavilaisinen lisineen. Monimutkainen perimysjärjestys johti taisteluun sukuhaarojen kesken ja 1100-luvulle tultaessa Kivon venäjä oli heikentynyt ja hajosi lopulta useaksi itsenäiseksi ruhtinaskunnaksi. Näistä merkitävin oli Novgorodin ruhtinaskunta ( 800–1478 ), jota myös tasavallaksi kutsuttiin. Novgorod oli ollut Kiovan Venäjän toiseksi suurin keskus. Vuonna 1136 Novgorodin asukkaat karkottivat ruhtinaansa ja valitsivat siitä eteenpäin oman ruhtinaansa. Vuonna 1199 nykyisen Etelä Ukrainan aluueelle syntyi Galitsian ja Volynian ruhtinaskunta jonka kohtalona oli joutua nousevan suurvallan, Puolan etupiiriin.

Kiovan Venäjän hajottua ruhtinaskunnilla ei ollut yhteistä ulkopolitiikkaa ja puolustusta, jonka seurauksena mongolien hyökätessä ruhtinaskunnat kukistuivat helposti vuosina 1236–1240 ja joutuivat tataarien vallan alle. Mm Kiova piiritettiin ja tuhottiin joulukuussa 1240. Tataarit - joka on yksi mongolien heimo - perustivan nykyisen Venäjän, Ukrainan ja Kazakstanin alueella Kultaisen Ordan valtion. Orda hallitsi venäläisiä ruhtinaskuntia kovalla kädellä soveltaen "hajoita ja hallitse"-periaatetta. Novgorod säästyi mongolien hyökkäyksiltä Aleksanteri Nevskin (1219–1263) ryhdyttyä yhteistyöhön Kultaisen Ordan kanssa, minkä ansiosta Novgorodin jatkoi kukoistustaan muun Venäjän taantuessa.

Aleksanteri Nevskin nuorin poika sai perinnökseen vähäisimmän ruhtinaskunnan, Moskovan ja oli sen ensimmäinen ruhtinas. Moskovalla oli edullinen sijainti ja se teki myös yhteistyö tataarien kanssa mikä edesauttoi Moskovan kehitystä. Myös Etelä Ukraunassa sijaitseva Galitsian ja Volynian ruhtinaskunta joutui tunnistamaan Ordan ylivallan.

1200 luvulta lähtien Ruotsi ja Novgorod kilpailivat vaikutusvallasta nykyisen Suomen aluueella. Novgorodin liittolaisena oli Laatokan karjalaisten heimo jonka keskuksena oli Käkisalmi. Kronikoissa kerrotaan karjalais-novgorodilaisten hämeenretkistä ja hämäläisten ryöstöretkistä Laatokalle. Vähitellen Karjala joutui Novgorodin suojelusherruuteen. Pitkälisten sotien seurauksena Karjala jaettiin Ruotsin ja Novgorodin kesken Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323. 1300-luvulla Novgorodin ruhtinaskunta hallitsi koko Luoteis-Venäjää, ja se ulottui Baltian rajoilta Uralille ja Vienanmerelle asti.

1300-luvulta alkaen Moskovan ruhtinaskunta pyrki irtaantumaan Ordan vallan alta siinä kuitenkaan heti onnistumatta. Kapinoinnin seurauksensa mm. Moskova hävitettiin vuonna 1382. Tataarivallan aikana Moskovan ruhtinaskunnan valtapiiri kaikesta huolimatta laajentui. Samaan aikaan myös Puolan vaikutusvalta kasvoi ja puolalaisista ruhtinaskunnista syntyi vuonna 1320 Puolan kuningaskunta. Vuonna 1352 Galitsian ja Volynian ruhtinaskunta hajosi ja sen alueet jaettiin Puolan ja Liettuan kesken.

1400-luvulla tultaessa Puola aloitti eteläisen Ukrainan länsimaistamisen, jolloin mm. Galitsian ortodoksiylimystö pakeni. Alueelle jääneet väestö sulautui puolalaisiin, ja Galitsiasta tuli kulttuurisesti muusta Ukrainasta eroava alue. 1440-luvulla mustan surman ja sisällissotien heikentämä Orda jakaantui kahdeksaan erilliseen kaanikuntaan. Yksi toisensa jälkeen Ordan kaanikunnat sortuivat ja venäläiset ruhtinaskunnat joutuivat Moskovan ruhtinaskunnan vallan alle mm. Novgorod antautui v. 1478. Lopullisesti Iivana III (1440-1505) irtaantuui Ordan vallasta vuonna 1480.

Iivana III on pidettu modernin Venäjän perustajan. Iivana III nai kukistuneen Bysantin viimeisen keisarin tyttären ja ajatus Venäjästä kolmantena Roomana alkoi kehittyä. Viralliseti Moskovan ruhtinaskunta lakkasi olemasta 1547 kun kun Iivana Julma (1530–1584) kruunattiin tsaariksi. Tästä alkaa niin sanottu Moskovan Venäjän aika joka hupentui vuonna 1721 Pietari Suuren kruunaamisen ja Venäjän keisarikunnan syntyyn.

Eteläinen Ukraina jäi Puolan etupiiriin ja vapautui Puolan vallan alta vasta 1648 kun kasakat kapinan tuloksena saivat autonomisen alueen statuksen, kasakkahetmanaattin. Vaikka Puola joutui myöntämään kasakkahetmanaattille autonomian niin kysymys maaorjuudesta (Puolan vaatimus) ja Ortodoksisen kirkon monopolista Ukrainan aluueella (kasakkahetmanaattin vaatimus) johtivat uuteen sotaan. Kasakkahetmanaattin joutui nopeasti tukeutumaan Venäjän apuun mikä johti sotaan Puolaa vastaan.

Puolan suurvalta-asema alkoi murentua 1600-luvun puolivälissä. Vuonna 1654 kasakkahetmanaatti joutui tunnustamaan Venäjän herruuden. Kasakkahetmanaatissa oli jatkuvia valtataisteluja ja samanaikaisesti oli vallassa Venäjälle ja Puolalle uskollisia kilpailevia hetmaneja. Vuonna 1658 hetmani Ivan Vyhovskyi liittoutui uudelleen Puolan kanssa. Myöhempi Puolan alainen hetmani Petro Dorošenko sai hetkellisesti vallattua koko vanhan hetmanaatin alueen ja liittoutui Osmanien valtakunnan kanssa sekä Puolaa että Venäjää vastaan, mutta hänkin kukistui lopulta sisällissodassa.

Vuoden 1667 Andrusovon rauhassa Venäjä ja Puola jakoivat Ukrainan kahtia siten, että raja kulki Dnepriä pitkin. Suuren Pohjansodan aikana kasakkayhteisö liitoutui Ruotsin kanssa mutta Ruotsalaisten ja ukrainalaisten yritys Venäjän voittamiseksi romuttui Pultavan taistelun tappioon 1709. Osasyynä liittoon Ruotsin kanssa oli se, että tsaari Pietari Suuri ei halunnut liittää kasakoiden sodissa valloitettuja Dneprin länsipuolista Ukrainaa hetmanaattiin, vaan aikoi palauttaa sen Puolalle. Suuren Pohjan Sodan lopputulos muutti Venäjän suhdetta Ukrainaan. Liittosuhde muuttui vähitellen suoremmaksi hallinnoksi.

Loppu onkin sitten enemmän tai vähemmän veristä uuden ajan historiaa.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Eihän ne voi olla niin aivopestyjä?
Vaikea sanoa. Ei tuohon mikään informaatiokaan selvästi auta, mutta en osaa sanoa auttaisiko sitten propangan totaalinen puutekaan. Noille teorioille on vankka kannattajakunta ja kyllä ne kykenevät omaksumaan sen imperiumin laajentamiseen sopivan näkökulman riippumatta siitä mitä kuulevat ja näkevät.

Sitten on klassiset kysymykset vallan tarjoamista taloudellisista mahdollisuuksista. Suomessa on kaksikin pääministeriä joutunut tiukoille mitättömistä lisukkeista (lautakasa ja aamiaisedut muistuu mieleen). Venäjällä kansa tyytyy vaatimattomiin oloihinsa vaikka kroisokset kahmii kansalasiomaisuutta niimiinsä ja vielä siirtävät ulkomaille omien lakiensa ulkopuolelle. No, nyt taisi mennä kuppi nurin vai olisiko niin että kopeikkoja jälleenrakennukseen etsitään hämäriltä pankkitileiltä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
10. päivä oli tuumaustauko rintamalla. Venäjän arvellaan ryhmittävän joukkoja uudelleen. Sodan kakkosvaiheen uskotaan alkavan 48h sisällä (*. Mutta paljon on arvailua suuntaan jos toiseen ja jokaisesta tapahtumasta etsitään synboliikkaa. Osoittaa että todellista tietoa tai edes kunnon tulkintaa Venäjän aikeista on todella vähän... "voi olla, että asia on toisinpäin" on tuttu lause tämän konfliktin alusta alkaen **.


*) Russian forces in Ukraine may have entered a possibly brief operational pause on March 5 as they prepare to resume operations against Kyiv, Kharkiv, Mykolayiv, and possibly Odesa in the next 24-48 hours.
www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-march-5

----

”Se, miten Ukraina toiminut, on selkeästi yllättänyt Venäjän joukot. Toisaalta esimerkiksi rintamalta tulleet vahvistamattomat viitteet antavat kuvan siitä, että venäläisjoukot eivät ole tienneet, mitä ovat lähteneet tekemään ja minne.” Suunnitelmien muuttumista tukee myös se, että venäläisjoukkojen eteneminen Kiovan suunnalla ei muistuta perinteistä sodankäyntiä.

”Ei olla nähty esimerkiksi voimakasta tulitaistelua, joilla maajoukoille tasoitettaisiin tietä. Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui sodanjulistuspuheessaan Ukrainan demilitarisaatiosta, mutta ei siihen tällä voimalla kyllä pysty”, sanoo Forsström.

Sodan maltillinen eteneminen voi kuitenkin olla vain tyyntä myrskyn edellä. Esimerkiksi Kiovan osalta Forsström uskoo, että voimakkaat taistelut pääkaupungista tulevat vielä käynnistymään. ”Tuntuu siltä, että lopulta tämä voi mennä arvovaltakysymykseksi. Venäjän on ikään kuin pakko osoittaa paremmuutensa.”

Esimerkiksi Kiovan luoteispuolella olevan, yli 60 kilometriä pitkän Venäjän sotilassaattueen tarkoitus selviää todennäköisesti lähipäivinä, arvioi Forsström.

[...]

** ) Toisaalta Venäjän ajoitukseen voi liittyä symboliikkaa.”Tiistaina on kansainvälinen naistenpäivä, joka on Venäjällä iso juhla. Saa nähdä, mitä se tarkoittaa sodan kannalta, onko tarkoituksella rauhallisempi vaihe, jonka jälkeen lähdetään taistoon. Koko sotaoperaatiohan alkoi Venäjän asevoimien vuosipäivän jälkeisenä päivänä”, pohtii Forsström.

”Voi olla, että asia on toisinpäin, ja naistenpäivänä ajatellaan, että poikamme taistelevat äitien puolesta. Toinen tärkeä päivä on Voitonpäivä 9. toukokuuta, jolloin venäläiset todennäköisesti ajattelevat sodan olevan käsitelty.”


www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008661807.html
 

BBF

Vakionaama
”Voi olla, että asia on toisinpäin, ja naistenpäivänä ajatellaan, että poikamme taistelevat äitien puolesta. Toinen tärkeä päivä on Voitonpäivä 9. toukokuuta, jolloin venäläiset todennäköisesti ajattelevat sodan olevan käsitelty.”

www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008661807.html
Tuohon Voitonpäivään ne varmasti tähtää. Sitä juhlitaan vieläkin isosti Venäjällä natsi-Saksan kukistumisen kunniaksi. Voi vaan arvella minkälaiseksi sota menee jos alkaa näyttää ettei ne pääsekään voitolle "Ukrainan natseista" tuohon päivään mennessä. Sen propaganda-arvo on Putinille valtava.
 

jarkko_h

Vakionaama
Putin on haikaillut Nuvostoliiton perään ja hänen kannalta Neuvostoliitto on palannut voitonpäivään mennessä menestyksekkäästi , jos:

1. Vähintään 10 000 ei venäläistä siviiliä murhattu Neuvostoihmisten inkarnaatioiden suorittamissa rauhanasein tehdyissä pommituksissa
2. Toisinajattelijat vangittu ja keskitysleirien logistiikka saatu toimimaan
3. Maa on siirtynyt bilateraaliseen nauris-sinkkiämpäri kauppaan Valko-Venäjän ja Pohjois-Korean kanssa
4. Balsamointisuunnitelma ikuisesta johtajasta esitelty johtajaa palvovalle kansalle.
5. Maasta ei päästetä ketään ulos.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ukrainassa kuoli 2014-2015 yli 3000 sivilliä, näistä 80% provenäläisten alueella. Ei hetkauttanut tarpeeksi että Minski olisi saatu maaliin. Jo 2014 Krimin valtauksen yhteydessä oli selvää että Donbass menetetään jos idän ja lännen kitkaan ei löydy ratkaisua. Siinä ei strategisen kultuurin tuntemus paljon auttanut koska jos on oikeassa niin silloin siihen nojataan, hinnasta viis. Huonon politikon paras kaveri on hyvä kenraali eikä kansanmielisyyskään haittaa. Pätee kumpankiin osapuoleen. Idän ja lännen pyhä sota viettää kohta 2500 vuotispäivää että menestystä tarvitaan jotta voidaan juhlia voittoa.
 

VesA

In Memoriam
Venäläiset ja ukrainalaiset ovat olleet rajan yli kovasti tekemisissä ja perheitä perustamassa. Niinpä Venäjän sisälläkin voi tulla monenlaista jakoa - mitä siitä sitten seuraakin näille joilla on TV-uutisia suorempi kanava Ukrainaan kun uusien lakien mukaan erikoisoperaatiosta ei saa levittää valheellista tietoa. Vaikka jos naapurille menee sanomaan että Ukrainassa asuva poika sanoi että Venäjän joukot ampuivat ohjuksen tuossa naapurissa kerrostaloon...
 

kotte

Hyperaktiivi
Kannattaa ajatella mitä Venäjä ajattelee ja kannattaa ajatella mitä länsi ajattelee. Jos sen jälkeen jää jotain ajateltavaa, niin voi ajatella, mitä Suomi tekee. Tämä on tätä jahkaamista ja pelinappulana olemista.
Perusasetelmahan tuossa kumminkin on, että lännestä odotetaan Suomessa tukea puolustukselle ja pelotetta, joka nostaa muualta (lue: Venäjältä) tulevan hyökkäyksen kynnystä. Venäjä taas on osoittautunut häikäilemättömäksi hyökkääjäksi, jolta voi voi odottaa ryhtymistä sotatoimiin, aina kun se uskoo mahdollisuuksiinsa voittaa sotilaallisin keinoin olkoon taustalla sitten halu ryöstää toisen maan tarjoamia mahdollisuuksia, parantaa sotilaallista asemaansa, jokin ideologisluonteinen ja hämärä suurvaltapyrkimys tai melkein mitä vain. Koko oman yhteiskunnan kehitys ollaan valmiita uhraamaan moisen eteen. Valtion tärkein voimavara on mittava ydinasearsenaali pelotustarkoituksiin. Mitään muutosta tilanteeseen ei ole tulevina vuosina nähtävissä, jollei tuosta ydinasedoktriinin järjestelmällisestä keventämisestä suostuta sopimaan muiden kanssa. Lännen ainoa mahdollisuus pitkän päälle on kuristaa Venäjän talous henkihieveriin eristämällä se kaikin keinoin ulkomaailmasta, jolloin se ei pitkän päälle kykene sisäisen paineen takia ylläpitämään tuota helvetinkoneistoaan ainakaan muuttamatta sisäistä hallinto- ja talousjärjestelmäänsä radikaalisesti.
 

VesA

In Memoriam
Lännen ainoa mahdollisuus pitkän päälle on kuristaa Venäjän talous henkihieveriin eristämällä se kaikin keinoin ulkomaailmasta, jolloin se ei pitkän päälle kykene sisäisen paineen takia ylläpitämään tuota helvetinkoneistoaan ainakaan muuttamatta sisäistä hallinto- ja talousjärjestelmäänsä radikaalisesti.
Putin on sopinut jotain Kiinan kanssa, Venäjän tarkoitus oli varmaan tasapainoilla epäyhtenäisen lännen ja Kiinan imperiumin välillä, mutta nykytilanteessa Venäjä alkaa olla Kiinan armoilla - eli ei mennyt Venäjän osalta ihan maaliin.

Nyt siis pitää lopettaa kiinantavaran ostaminen niin kauan kuin Kiina esmes hyväksyy Ukrainaan hyökkäämisen - nyt Kiinalla on vähän liian hyvät kortit, taisi Xi olla tässä se palas peluri. Ties vaikka olisi yllyttänyt Venäjää hyökkäämään...
 
Tila
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös Bottom