Laaja homeongelma jäi talomme kuntotarkastajalta huomaamatta – miten voi olla hyväksyttävää sanoa kaiken olevan kunnossa ilman vastuuta?
Kuntotarkastaja ei ollut vastuussa enää siinä vaiheessa, kun omalla kohdallamme huomasimme virheen.
Julkaistu: 2.4. 2:00 , Päivitetty: 2.4. 7:37
OSTIMME perheeni kanssa omakotitalon, johon teetimme kuntotarkastuksen ennen kauppoja. Kuntotarkastuksen mukaan talossa kaikki oli kunnossa. Riskirakenne löytyi, mutta sille ei pitänyt olla välitöntä korjauksen tarvetta ja piilosokkelin todettiin olevan kunnossa. Pintakosteusmittari näytti normaaleja lukemia.
Muutamia kuukausia muuttomme jälkeen huomasimme vaatteidemme haisevan. Emme kuitenkaan heti osanneet epäillä mitään. Neljän kuukauden jälkeen aloimme oirehtia ja sairastuimme jatkuvaan ja pitkittyneeseen flunssaan sekä poskiontelotulehduksiin. Lopulta en itse pystynyt öisin enää hengittämään makuuhuoneessamme.
Tilasimme homekoirat paikalle. Koirat ilmaisivat lähes koko talomme olevan homeessa. Muutimme asuntovaunuun pihallemme.
Pyysimme rakennusterveysasiantuntijan paikalle tekemään rakenneavauksia. Talomme oli kauttaaltaan märkä, osittain laho ja täynnä mikrobiperäisiä löydöksiä, esimerkiksi sädesientä. Asiantuntija pystyi rakenteita rikkomattakin toteamaan vahvan maakellarimaisen hajun pistorasioista sekä huoneilmasta.
Muutimme pois vuokralle ja aloitimme kirjeenvaihdon kaupanpurusta asianajajien välityksellä. Tarvitsimme lisänäyttöä, jonka vuoksi taloomme pyydettiin toinen rakennusterveysasiantuntija. Hän pystyi toteamaan vahvan homeen hajun heti astuttuaan taloon sisälle. Lisäksi ilmavuotokokeet osoittivat, että ilmavuotoja oli kauttaaltaan. Olimme hengittäneet itseemme kaiken sen, mitä talojen seinistä löytyi. Saimme lopulta sovittua kaupanpurun.
Ihmettelen, mikä oli kuntotarkastuksen merkitys. Mitä merkitystä on pintakosteuden mittaamisella, jos mittari ei värähdäkään, vaikka talo on kauttaaltaan märkä?
Teimme ostopäätöksen pitkälti kuntotarkastajan raportin ja näkemyksen perusteella. Kaikki se, mikä kuntotarkastuksessa oli todettu olevan toimivaa, oli rakennusterveysasiantuntijoiden mielestä pielessä. Hometalohelvettiin tuntuu nykyään Suomessa joutuvan moni perhe.
Vakuutus korvaa asianajokulut mutta ei esimerkiksi irtaimistoa, joka on jouduttu hävittämään. Kuntotarkastaja ei ollut vastuussa enää siinä vaiheessa, kun omalla kohdallamme huomasimme virheen.
On paljolti myyjistä kiinni, miten asia ratkeaa. Kun nyt olemme saaneet purettua kaupan, voimme jokseenkin rauhallisin mielin miettiä, miten haluamme tulevaisuudessa asua. Jos päädymme ostamaan jotain, joudumme todella tarkkaan miettimään, kuka on pätevä tarkastamaan asunnon kunnon.
Jotta hometaloista ei aiheutuisi tarpeetonta kärsimystä, toivon, että viranomaiset puuttuisivat asiaan. Ei voi olla niin, että on hyväksyttävää sanoa kaiken olevan kunnossa ilman vastuuta. Asiaan on saatava paremmat käytännöt.
Minna Kalving
sosionomi, Kirkkonummi
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005622683.html