Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

pamppu sanoi:
Mites muuten vastuut menee jos esimerkiksi myyn asunnon, kuvaan kaikki mahdolliset viat tiedoksi ostajalle ja sitten ostaja myy asunnon vuoden päästä eteenpäin eikä kerro mitään mistään sille seuraavalle ostajalle?

Olet vastuussa vain seuraavalle portaalle. Hän on vastuussa toki sitä seuraavalle, mutta voi pyytää sinua korvaamaan vain myydessäsi olleista mainitsemattomista virheistä (jos niistä on mainittu niin ne eivät niitä ole).
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Oikeus purki 7 vuotta vanhan talokaupan – myyjä sai lahon talonsa ja järkyttävän loppulaskun
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005193154.html?ref=rss
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

fraatti sanoi:
Oikeus purki 7 vuotta vanhan talokaupan – myyjä sai lahon talonsa ja järkyttävän loppulaskun
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005193154.html?ref=rss

Aika järjetön tapaus, kyllä ostajallakin nyt jokin selvitysvastuukin pitäisi olla mitä menee ostamaan.
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Kun taloa ei uskalla enää myydä, jää ainoaksi vaihtoehdoksi hankkia sähköpyörä ;D
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Mikkolan sanoi:
Kun taloa ei uskalla enää myydä, jää ainoaksi vaihtoehdoksi hankkia sähköpyörä ;D

;D

Tässä nurkilla paloi myös eräs talo ja siinä lopputulemaksi oli tullut sellainen johtopäätös että kaapissa olevat paristot olivat aiheuttaneet palon. ::)
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

fraatti sanoi:
;D

Tässä nurkilla paloi myös eräs talo ja siinä lopputulemaksi oli tullut sellainen johtopäätös että kaapissa olevat paristot olivat aiheuttaneet palon. ::)

Naapurin talo paloi maantasalle kun piirongin alalaatikossa ( hauska sana tuo alalaatikko ) puolen miljoonan kauppakirja ja miljoonan vakuutuskirja hankautuivat toisiaan vasten ;D
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Palovakuutus ja sähköauto, voihan TESLA
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Asiantuntija: Asunto syrjäseudulla voi olla riski

Uusien asuntojen hinnat nousivat alkuvuonna koko maassa yli 5 prosenttia.

http://yle.fi/uutiset/3-9590883
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Omakotitalon omistaja huomasi yllättäen maalissa kupruja ja sisällä pistävän hajun: maali oli tuhonnut koko kodin uskomattomalla tavalla

Yhdeksän vuotta sitten solmittu talokauppa määrättiin oikeuden päätöksellä purettavaksi.
Noin 60 vuoden ikäinen omakotitalo oli maalattu ulkoa lateksimaalilla, joka tuhosi rakennuksen. Lisäksi asukkaat sairastuivat ja talosta tuli asumiskelvoton.

Myyjä joutuu palauttamaan koko kauppasumman, vajaat 130 000 euroa. Hänen maksettavakseen tulevat kummankin osapuolen oikeuskulut – noin 60 000 euroa.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005260223.html?ref=rss
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Tossa ei kerrottu mikä oli vanha maali. Itselläni 1940 rakennettu ja joskus 70 luvulla maalattu lateksilla. Toki maali oli seinistä kupruillut ja kun paneelit vaihdoin laajennuksen yhteydessä, ei alla ollut mitään hometta tai vastaavaa, muutama haiseva hiirenpesä kyllä löytyi. Ei se lateksi vanhassa talossa automaattisesti mädätä sitä. Jos on muuten harva talo :)
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Pinnoitin meidän lomalautapinnan n. 27 vuotta sitten silloisella Valtti Color Extralla. On kestänyt ihmeen hyvin. Pientä auringon haalistusta on ja kulumaa. Jossain vaiheessa oli ajatusta maalata uudelleen. Saisi hienon uuden pinnan. Mutta taidan jättää tekemättä varmuuden vuoksi. Nykyinen Valtti Color Extra ei ole kuulemma enää samaa tavaraa kuin ennen.
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Eihän tuossakaan tapauksessa ole mitään järkeä. Ehkä helpompaa laittaa vanha talo vuokralle, kun yrittää myydä. ;D Tai sitten pitää perustaa yritys, jolle lainaa itse rahat kovalla korolla joilla yritys ostaa tuon talon itseltä, jonka jälkeen talon myyjä on konkurssikypsä talokauppaan erikoistunut yritys... :P
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

kaihakki sanoi:
Pinnoitin meidän lomalautapinnan n. 27 vuotta sitten silloisella Valtti Color Extralla. On kestänyt ihmeen hyvin. Pientä auringon haalistusta on ja kulumaa. Jossain vaiheessa oli ajatusta maalata uudelleen. Saisi hienon uuden pinnan. Mutta taidan jättää tekemättä varmuuden vuoksi. Nykyinen Valtti Color Extra ei ole kuulemma enää samaa tavaraa kuin ennen.

27 vuotta sitten saattoi vielä saada sitä johonkin liuottimeen tehtyä Valttia joka imeytyy pintapuuhun myrkkyineen tekemättä mitään kalvoa. Sitä kun vielä saisi jostain. Meillä on -59 raikennettu rantasauna, kutakuinkin vedessä, joka on tarinan mulaan sillä Valtilla muutamaan kertaan vedelty, ei ole mitään antautumisen merkkejä aineessa.
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Eiköhän tuo kahtiajako talomaaleissa ole vieläkin voimissaan; joko ympäristöystävällinen, vesiliukoinen akrylaatti-lateksi tai sitten liuooteiden kanssa leikkimistä öljymaalatessa. Itse valittiin kesällä 2011 tuo akrylaatti ja tiedä tuota (vielä) kovin huonoksikaan tällä kokemuksella sanoa. Talo kun oli jo toimittajan puolesta pohjamaalattu tehtaalla valmiiksi, niin vaikka pintaan olisi vedellyt mitä, tuo tuskin olisi vielä mätämään kerinnyt missään tapauksessa :P
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Merkittävä tekijä puisessa ulkovuorauksessa taitaa olla tuo ilmarako. Jos on ilmarako niin voi maalata millävaan.
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Aki sanoi:
Merkittävä tekijä puisessa ulkovuorauksessa taitaa olla tuo ilmarako. Jos on ilmarako niin voi maalata millävaan.

+1

Taatusti vedetty vanhan laudoituksen päälle tekemättä ilmarakoa tai sitten koolattu poikittain, jolloin ilmakanavisto katkeaa aina koolauksiin.

Vuorilaudoituksen purku on iso työ ja jätettä tulee kamalasti.

Vaimon mummolassa (jossa anoppi eläkepäiviään viettää) vuorilaudoitus uudelleenmaalattu jossain vaiheessa lateksilla. Ei näytä enää mitenkään hyvältä. Mietitty pitäisikö vaan purkaa vuorilaudoitus pois sitten kun jotain tehdään. Alla 30-luvun hirsirunko.
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

eipähän kyllä ole mitään järkeä laittaa uutta verhousta vanhan päälle, uusi verhous ja jos ei ilmarakoa niin eikun tekemään.

oma murju joskus 30 vuotta takaperin vedelty lateksilla (seinässä ei ilmarakoa vaan vinolaudoitus verhouksen alla) ja viimenään sain aikaiseksi tehdä maalauksen uusiksi ja lateksia pintaan. muutama rivi alemmista laudoista oli kuprauttanut paikkapaikoin maalit irti, tiedä sitten miksi, oliko edellinen maalari vedellyt kostealle pinnalle vai onko seurausta talvisin kolaamistani lumista seinää vasten (lämpöeristeeksi..) vieressä oleva talousrakennus maalattu 20 vuotta sitten, silloin puhtaalle raakalaudalle ja sekin lateksi maalilla. ja hyvin pysynyt kiinne eikä vaadi toimenpiteitä. maalikaupassa manailin tuota että päärakennus on aikoinaan lateksilla maalattu niin kauppias ei sitä huonona asiana pitänyt, tuumas että jotkin (?) öljymaalit ovat yhtälailla huonosti hengittäviä..

ja tosiaan, taidan jättää jälkikasvulle vaikka kesänvietto paikaksi tämän, ei arvaa kelleen myydä ;D
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Tuuletusraosta puheenollen omassa kämpässä se on 44mm ja nykyyään uusissa taloissa taitaa olla pääsääntöisesti 22mm. 44mm vaatii hiukan enemmän työtä ja taitaa myös tulla hiukan arvokkaammaksi.
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Jalmari sanoi:
eipähän kyllä ole mitään järkeä laittaa uutta verhousta vanhan päälle, uusi verhous ja jos ei ilmarakoa niin eikun tekemään.

Juurikin näin. Säästöä aivan väärässä paikassa.

Vanhan purku aiheuttaa kustannuksia, eli "ammattilaisillakin" saattanut olla kiusaus oikaista jättämällä vanha verhous alle.
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

HiTec sanoi:
Eiköhän tuo kahtiajako talomaaleissa ole vieläkin voimissaan; joko ympäristöystävällinen, vesiliukoinen akrylaatti-lateksi tai sitten liuooteiden kanssa leikkimistä öljymaalatessa. Itse valittiin kesällä 2011 tuo akrylaatti ja tiedä tuota (vielä) kovin huonoksikaan tällä kokemuksella sanoa. Talo kun oli jo toimittajan puolesta pohjamaalattu tehtaalla valmiiksi, niin vaikka pintaan olisi vedellyt mitä, tuo tuskin olisi vielä mätämään kerinnyt missään tapauksessa :P
Usean vuoden kokemuksen pohjalta olen itse päätynyt siihen, etten käytä mitään muuta kuin kuullotteita tyyppiä vesi-pellavaöljyemulsio. Ohenteena on pelkkä vesi ja tuossa näkyy olevan ihan riittävästi myrkkyä niin, ettei "homehdu" vaikeissakaan oloissa (toisin kuin vernissat kylmäpuristetusta pellavaöljystä nyt puhumattakaan).

Noiden kuullotteiden etuna on uudelleenmaalauksen helppous (sekä siitä syystä, ettei sitä juuri tarvita ja jos tarvitaan, uusi maali tarttuu hyvin tai voidaan karhentaa tai jopa poistaa soodalla käsittelyn vahvuudesta riipppuen). Peitto ei sitten onnistu yhdellä maalauskerralla pigmentoitujen värien tapauksessa, vaan tarvitaan uutena pari - kolme kertaa.

Valitettavasti nuo aineet ovat yhteensopimattomia ns. maalien kanssa, eli eivät tartu kunnolla vanhan maalin pintaan ja ajavat sen vähitellen reunoilta keskelle irti pinnasta. Olen kyllä soveltanut sellaista menettelyä, että maalaan päälle ja paikkamaalaan sitä mukaa, kun vanha maali irtoaa.

Vanhoista lakalla pilastuista ja mustuneista ovista ja värittömistä puupinnoista on tuolla tavoin tullut aikaa myöten suorastaan upeita, luonnonmukaisia ja puun alkuperäinen värikin on auringon paisteessa vuosien saatossa palannut. Soodapesu tai pesu mäntysuovalla ennen uusintaöljyämistä nopeuttaa palautumista. Olen kyllä koittanut vahvempiakin esikäsittelyjä eli kloriitipesua ("kerralla valmista hiukan hometta keräännestä pinnasta") ja natriumhydroksidia (vähän turhan vahvaa ja liuottaa puutakin, mutta vie liat ja mustumat pois, kun aurinko ja sade saa vaikuttaa muutaman kuukauden ennen uudellenöljyämistä).
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

kotte sanoi:
Usean vuoden kokemuksen pohjalta olen itse päätynyt siihen, etten käytä mitään muuta kuin kuullotteita tyyppiä vesi-pellavaöljyemulsio. Ohenteena on pelkkä vesi ja tuossa näkyy olevan ihan riittävästi myrkkyä niin, ettei "homehdu" vaikeissakaan oloissa (toisin kuin vernissat kylmäpuristetusta pellavaöljystä nyt puhumattakaan).

Noiden kuullotteiden etuna on uudelleenmaalauksen helppous (sekä siitä syystä, ettei sitä juuri tarvita ja jos tarvitaan, uusi maali tarttuu hyvin tai voidaan karhentaa tai jopa poistaa soodalla käsittelyn vahvuudesta riipppuen). Peitto ei sitten onnistu yhdellä maalauskerralla pigmentoitujen värien tapauksessa, vaan tarvitaan uutena pari - kolme kertaa.

Valitettavasti nuo aineet ovat yhteensopimattomia ns. maalien kanssa, eli eivät tartu kunnolla vanhan maalin pintaan ja ajavat sen vähitellen reunoilta keskelle irti pinnasta. Olen kyllä soveltanut sellaista menettelyä, että maalaan päälle ja paikkamaalaan sitä mukaa, kun vanha maali irtoaa.
Juurikin tuosta yhteensopimattomuusriskistä johtuen en arvaa maalata vanhan Valtti Color Extran päälle nykyisiä maaleja.
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

fraatti sanoi:
Tuuletusraosta puheenollen omassa kämpässä se on 44mm ja nykyyään uusissa taloissa taitaa olla pääsääntöisesti 22mm. 44mm vaatii hiukan enemmän työtä ja taitaa myös tulla hiukan arvokkaammaksi.

44mm käytetään etenkin jos tarvii saada verhouslautoja pystyyn tai sekä vaakaan että pystyyn. Vaakaverhoukselle yleensä vain 22mm. Tiiliverhoukselle jätetään taas reilusti enemmän (60-80mm) koska muurarit muutoin tukkii tuuletusraon laastipurseilla. ;D
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

raksa11 sanoi:
44mm käytetään etenkin jos tarvii saada verhouslautoja pystyyn tai sekä vaakaan että pystyyn. Vaakaverhoukselle yleensä vain 22mm. Tiiliverhoukselle jätetään taas reilusti enemmän (60-80mm) koska muurarit muutoin tukkii tuuletusraon laastipurseilla. ;D

Pohjalla tuossa on ~50mm rima ja päällä lauta. Ikkunat on sitten kierretty niin että ilma pääsee kiertämään myös tuolla ikkunoiden alla sekä päällä vaikka smyykin kohdalta aukko olisikin tukossa....

Tuohon malliin...
dltDMvx.png
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Vanhan talon vuotava katto ei aina ole myyjän vastuulla
KOTIMAA JULKAISTU 03.07.2017 13:48
Suomalaiset eivät ymmärrä riittävän hyvin, kenelle vastuu vanhan talon virheistä kuuluu, kuluttajariitalautakunta arvioi.

Lautakunta muistuttaa, että rakennuksen ikääntymisestä ja kulumisesta johtuvat korjaustarpeet eivät automaattisesti kuulu myyjän vastuulle.

-Jos vanhasta talosta löytyy lahoja hirsiä tai alkuperäinen vuotava katto, ja hyväksytyt korjauskustannukset jäävät muutamaan prosenttiin kauppahinnasta, vastuu ei ole myyjän, varapuheenjohtaja Päivi Korpiola kertoo.

Kuluttajariitalautakuntaan tulee paljon valituksia asuntokaupasta. Noin kolmasosassa yksityishenkilöiden välistä kiinteistökaupan tapauksista lautakunta on katsonut, että asiassa pitäisi maksaa hyvitystä.

Viime vuonna lautakuntaan tehtiin noin 350 ratkaisupyyntöä, jotka koskivat asuntokauppaa ja kiinteistönvälitystä.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lautakunta-vanhan-talon-virheet-eivat-aina-ole-myyjan-vastuulla/6491824
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Vanhaa oltiin ostamassa mutta kunto ei ollut kuin uudessa...

Ensiasunnon ostajien 8 vuoden painajainen: oireet ajoivat pois talosta – oikeudessa takaisin alle kolmasosa hinnasta
Julkaistu: 3.4. 12:16

Ensiasunnon ostanut pariskunta joutui muuttamaan omakotitalosta pois parin vuoden asumisen jälkeen terveydellisistä syistä.
Pariskunta maksoi kahdeksan vuotta sitten talosta 158 000 euroa. Käräjäoikeus piti vuoden takaisessa ratkaisussaan taloa asumiskelvottomana ja arvioi remontoinnin tulevan kalliimmaksi kuin uuden rakentamisen.


Oikeus määräsi riitakanteen hävinneen myyjän palauttamaan 138 000 euroa ostohinnasta.

Kaupat tehnyt kiinteistövälittäjä myi vuonna 1948 valmistunutta taloa hyväkuntoisena. Kuntotarkastuksen mukaan se oli tyydyttävässä kunnossa.

Riita eteni Itä-Suomen hovioikeuteen. Se löysi talosta vähemmän virheitä kuin käräjäoikeus ja määräsi myyjän palauttamaan ostajalle 50 000 euroa.

Ennen kauppaa talossa tehtiin kuntotarkastus. Siinä ei ilmennyt mitään erityisen hälyttävää, vain rossipohjaan neuvottiin lisäämään tuuletusventtiilejä.

150-neliöinen talo oli rakennettu oman aikansa rakennusmääräysten mukaisesti. Sitä oli korjattu viime vuosikymmeninä paljon, muun muassa ikkunat oli vaihdettu, vesiputket uusittu, samoin sähköt.

Oireet ajoivat pois talosta
Toinen puolisoista alkoi oireilla vakavasti, ja pariskunnan oli muutettava pois. Uudet omistajat olivat tehneet remonttia, ja oireiden vuoksi tehtiin vielä homekoiratutkimuskin. Koirat merkkasivat seitsemän kohtaa.

Kosteusvaurioita löytyi seinistä, yläpohjasta ja alapohjasta. Talosta löytyi pahoja ilmavuotoja. Uusien asukkaiden aikana vesivaraaja oli vuotanut, ja siitä koitui lisää ongelmia.

Perusteellisen arvion mukaan remontti maksaisi likimain saman verran kuin mitä ostajapariskunta oli talosta maksanut. Ostajat vaativat myyjältä 138 000 euron hinnanalennusta.

Käräjäoikeus löysi talosta lukuisia virheitä, joiden perusteella se piti taloa asumiskelvottomana.

Oikeus piti alapohjassa ollutta eloperäistä materiaalia ja alapohjan huonoa tuulettuvuutta rakennusvirheenä. Ilmavuodot johtuivat käräjäoikeuden mukaan vanhoissa remonteissa tehdyistä virheistä, jotka olivat jo kaupantekohetkellä talossa. Talosta paljastuneet kosteusvauriot saivat aikaiseksi mikrobikasvuston.

Vesivaraajan vuodolla mikrobikasvuston syntyyn ei oikeus katsonut olleen merkitystä.

Oikeuden päätöksen mukaan talossa oli kaupantekohetkellä salainen virhe, jonka vuoksi talo oli asuinkelvoton.

Pariskunta ei epäillyt talon kuntoa varsinkin, kun kuntotarkastuksessa ei ilmennyt mitään poikkeavaa. Oikeus toteaakin, että ostajilla ei ollut mitään erityistä syytä tarkastaa kiinteistön tietojen paikkansapitävyyttä.

Käräjäoikeus arvioi kohtuulliseksi hinnanalennukseksi 138 000 euroa.

Hovioikeuden mukaan ostajat tiesivät alapohjan pilaantuvasta materiaalista
Riita eteni edelleen hovioikeuteen. Myyjä piti enintään 5 000 euron alennusta kohtuullisena. Myyjän näkemys oli, että talossa ei ollut salaista virhettä.

Hovioikeuden mukaan myyjän on palautettava hinnanalennuksena 50 000 euroa, minkä verran salaisten virheiden korjaus oikeuden mukaan maksaisi.

Hovioikeuden mukaan ostajat eivät voineet vedota alapohjan osalta virheeseen, koska he tiesivät alapohjassa olevasta pilaantuvasta materiaalista.

Ilmavuotoja ja kosteus- ja mikrobivaurioita hovioikeus piti salaisena virheenä, koska myyjäkään ei tiennyt niistä.

Hovioikeus piti salaisia virheitä vakavina. Ostajat hankkivat talon asumiskäyttöön ja luottivat, että talo vastaa kunnoltaan peruskorjausajankohtien rakennusmääräyksiä.

Talon salaisten virheiden vuoksi omistajille oli oikeus hinnanalennukseen.

Hovioikeuden viikon takaisesta ratkaisusta voi valittaa vielä korkeimpaan oikeuteen.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005627303.html?ref=rss
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

70 vuotta vanhan jätemateriaaleista rakennetun hätämajoituksen ei pitäisi maksaa kuin tontin verran. Noissa pitäisi olla joku huutokauppasysteemi perävalotakuulla, lähtöhinta on tontti ja loput arvot kuvittelee kukin itse itselleen.
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Laaja homeongelma jäi talomme kuntotarkastajalta huomaamatta – miten voi olla hyväksyttävää sanoa kaiken olevan kunnossa ilman vastuuta?
Kuntotarkastaja ei ollut vastuussa enää siinä vaiheessa, kun omalla kohdallamme huomasimme virheen.
Julkaistu: 2.4. 2:00 , Päivitetty: 2.4. 7:37

OSTIMME perheeni kanssa omakotitalon, johon teetimme kuntotarkastuksen ennen kauppoja. Kuntotarkastuksen mukaan talossa kaikki oli kunnossa. Riskirakenne löytyi, mutta sille ei pitänyt olla välitöntä korjauksen tarvetta ja piilosokkelin todettiin olevan kunnossa. Pintakosteusmittari näytti normaaleja lukemia.

Muutamia kuukausia muuttomme jälkeen huomasimme vaatteidemme haisevan. Emme kuitenkaan heti osanneet epäillä mitään. Neljän kuukauden jälkeen aloimme oirehtia ja sairastuimme jatkuvaan ja pitkittyneeseen flunssaan sekä poskiontelotulehduksiin. Lopulta en itse pystynyt öisin enää hengittämään makuuhuoneessamme.

Tilasimme homekoirat paikalle. Koirat ilmaisivat lähes koko talomme olevan homeessa. Muutimme asuntovaunuun pihallemme.

Pyysimme rakennusterveysasiantuntijan paikalle tekemään rakenneavauksia. Talomme oli kauttaaltaan märkä, osittain laho ja täynnä mikrobiperäisiä löydöksiä, esimerkiksi sädesientä. Asiantuntija pystyi rakenteita rikkomattakin toteamaan vahvan maakellarimaisen hajun pistorasioista sekä huoneilmasta.

Muutimme pois vuokralle ja aloitimme kirjeenvaihdon kaupanpurusta asianajajien välityksellä. Tarvitsimme lisänäyttöä, jonka vuoksi taloomme pyydettiin toinen rakennusterveysasiantuntija. Hän pystyi toteamaan vahvan homeen hajun heti astuttuaan taloon sisälle. Lisäksi ilmavuotokokeet osoittivat, että ilmavuotoja oli kauttaaltaan. Olimme hengittäneet itseemme kaiken sen, mitä talojen seinistä löytyi. Saimme lopulta sovittua kaupanpurun.

Ihmettelen, mikä oli kuntotarkastuksen merkitys. Mitä merkitystä on pintakosteuden mittaamisella, jos mittari ei värähdäkään, vaikka talo on kauttaaltaan märkä?

Teimme ostopäätöksen pitkälti kuntotarkastajan raportin ja näkemyksen perusteella. Kaikki se, mikä kuntotarkastuksessa oli todettu olevan toimivaa, oli rakennusterveysasiantuntijoiden mielestä pielessä. Hometalohelvettiin tuntuu nykyään Suomessa joutuvan moni perhe.

Vakuutus korvaa asianajokulut mutta ei esimerkiksi irtaimistoa, joka on jouduttu hävittämään. Kuntotarkastaja ei ollut vastuussa enää siinä vaiheessa, kun omalla kohdallamme huomasimme virheen.

On paljolti myyjistä kiinni, miten asia ratkeaa. Kun nyt olemme saaneet purettua kaupan, voimme jokseenkin rauhallisin mielin miettiä, miten haluamme tulevaisuudessa asua. Jos päädymme ostamaan jotain, joudumme todella tarkkaan miettimään, kuka on pätevä tarkastamaan asunnon kunnon.

Jotta hometaloista ei aiheutuisi tarpeetonta kärsimystä, toivon, että viranomaiset puuttuisivat asiaan. Ei voi olla niin, että on hyväksyttävää sanoa kaiken olevan kunnossa ilman vastuuta. Asiaan on saatava paremmat käytännöt.

Minna Kalving

sosionomi, Kirkkonummi
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005622683.html

Onko kuntotarkastajasta hyötyä jos kädet pestään? Vastuuta niillä ei ainakaan taida olla?
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Minun mielestä ostajalla pitää olla itsellä riittävä asiantuntemus näissä taloasioissa. Kuntotarkastajiin en luottaisi yhtään. Muutenkin on niin, että vanhoja taloja ostaa yleensä tee-se-itse-miehet. Jos taloja alkaa remppaamaan ulkopuolisella firmalla, niin ei kannata. Liian kallista. Kannattaa vaan, kun itse tekee kaiken.
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Itsellä on 90-luvun puolivälin tienoilla rakennettu talo. Tuohonkin oli kuntotarkastus tehty. Käytimme vielä homekoirat siellä. Itse en ollut tuossa kuntotarkastuksessa mukana kun myyjä oli sen teettänyt. Homekoirien mukana olin. Kyllä se kuntotarkastus oli mielestäni ainakin raportin perusteella hyvin heppoinen ja raportissa oli lähinnä ne asiat mitkä itsekin pystyi talon läpi kävelemällä sanomaan. Tuo homekoirakaveri sen sijaan oli entinen armeijan skappari, joka ajoissa eläköityneenä oli suunnannut mielenkiintonsa taloasioihin ja kouluttautunut. Se työ oli perusteellista ja selitti nimenomaan myös nuo pintakosteusmittarin vaarat. Meilläkin sai esimerkiksi epoksipinnoitetusta teknisen tilan betonilattiasta joko kuivan tai märän lukeman. Ihan miten halusi. Tosin homekoirakin voi merkata väärin jollei ohjaaja ole perillä. Jos on takka, niin melko satavarmasti koira merkkaa sen. Puissa on aina hometta jonka koira haistaa ja jos puita on hiljan ollut takan lähellä niin riittävä hajujälki jää. Sauna tietty sama homma. Löytyi meilläkin hometta: vintillä oli vanerilevy jonka kulma oli homeessa. Tosin luulen, että se vanerilevy on ollut siellä jo talon valmistumisen aikaan ja melko varmasti jo valmiiksi homeessa. Löytipähän kuitenkin senkin ;D Kuntotarkastusraportissa ei tietty tuosta mitään mainintaa.

Nykyään jo kaavoitus sanelee monia asioita ihan pieleen. Yksi tuttu taisteli jonkin verran, että sai taloansa nostaa sen verran jotta viereisen kadun sadevesikaivo jäi alemmas mitä talo. Kaavan mukaan olisi pitänyt rakentaa matalammalle mitä kaivo :o Muutenkin lähinnä rakennetaan mihin mahtuu, ei siten miten olisi hyvä. Ei johonkin suonotkoon ole mitään järkeä rakentaa. Jos talo saadaan ylös/rinteeseen ja salaojitetaan ympäri, niin kosteusvaurioiden riskit on jo aika hyvin hallinnassa jos vaan kattokin pitää. Useinkaan ei huomaa tuohon kiinnitettävän mitään huomiota, itse taloa kyllä tutkitaan, mutta pihaa ei katsota yhtään tai sitten riittää että ränneistä on vedetty 1,5 m putket kauemmas talosta.

Jotenkin kyllä tuntuu, että nykyään asumisessa on paljon uusavuttomuutta. Kuvitellaan, että omakotitalo on kuin kerrostalokin. Joku muu hoitaa kaiken eikä itse tarvitse puuttua mihinkään. Ei se vaan niin ole. Kyllähän omakotitaloasuminen jonkinlainen harrastus on ja vaatii jonkin verran omaa osaamista, tietämystä ja ennenkaikkea mielenkiintoa.

En itsekään mikään spesialisti ole vaan lähinnä ihan maalaisjärjellä olen vetänyt ja yrittänyt pitää silmät auki sekä kaivella tietoa jos siltä on tuntunut.
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Stefa sanoi:
Muutenkin lähinnä rakennetaan mihin mahtuu, ei siten miten olisi hyvä. Ei johonkin suonotkoon ole mitään järkeä rakentaa. Jos talo saadaan ylös/rinteeseen ja salaojitetaan ympäri, niin kosteusvaurioiden riskit on jo aika hyvin hallinnassa jos vaan kattokin pitää. Useinkaan ei huomaa tuohon kiinnitettävän mitään huomiota, itse taloa kyllä tutkitaan, mutta pihaa ei katsota yhtään tai sitten riittää että ränneistä on vedetty 1,5 m putket kauemmas talosta.
Varsinkin PK-seudulla tunnutaan nykyisin puskemaan torppaa pystyyn ihan minne ikinä vaan mahtuu. Tuossa lähinaapurustossakin rakennetaan par'aikaa suoraan suonsilmäkkeeseen, tuolla tontilla edes nurmikko ole koskaan kasvanut kun alla on vain märkää turvetta, tonttia kiertävät ojat aina vedessä, kesät talvet jne. Mutta niin se vaan nousi maavaraisella laatalla oleva valmistalopaketti tuohonkin länttiin :-\ Itsellä talo on kalliorinteessä, kallion päällä hieman paikasta riippuen 1-4m maata, mutta aika varma saan olla että se vesi valuu jo ihan luonnostaankin tuonne alarinteen suuntaan, salaojakaivoissa koskaan hyvä etät pohja on joskus pahimpien sateiden aikaan kostea 8)

Stefa sanoi:
Kyllähän omakotitaloasuminen jonkinlainen harrastus on ja vaatii jonkin verran omaa osaamista, tietämystä ja ennenkaikkea mielenkiintoa.
Tämä onkin se ainut oikea tapa suhtautua OK-taloon, se on harrastus 8)
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Scroll sanoi:
Vaihtoivatko massoja talon alta mitenkä merkittävästi? Periaatteessa kuokalla voi tontin olosuhteisiin vaikuttaa kunhan vaan pistää sen hommiin. Halpaahan sellainen tontinparantelu ei ole.

No käytännössä kaivoivat koko tontin pois, savikerrokseen saakka ja toivat murskekerroksen tilalle, jonka päälle talon rakensivat. Mutta eihän tuo maavaihto mitenkään poista tuota kuopan ongelmaa, tuo paikka kun sattuu olemaan ympäröivässä kalliomaastossa ylivoimaisesti se alin kohta ja siksi sillä vedellä hieman haasteita onkin päästä luonnollisesti ojia pitkin pois = ihan hyvä pienen lammen paikka, mutta ei OK-talon missään tapauksessa :-\
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Tuli näistä kosteusjutuista mieleen salaojien syvyysasia. Joskus miettinyt, että kuinka syvälle perustusten viereen pitäisi salaojat kaivaa. Betonihan imee vettä ja ilmeisesti pystyy kapillaarisesti nostamaan melko korkealle kosteutta. Meillä on n. 80 cm maanpinnasta alaspäin salaojaputken sijainti ja on kytketty kaupungin hulevesiviemäriin. Kosteusongelmia ei ole, mutta voisiko olla alle 80 cm?
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

kaihakki sanoi:
Tuli näistä kosteusjutuista mieleen salaojien syvyysasia. Joskus miettinyt, että kuinka syvälle perustusten viereen pitäisi salaojat kaivaa. Betonihan imee vettä ja ilmeisesti pystyy kapillaarisesti nostamaan melko korkealle kosteutta. Meillä on n. 80 cm maanpinnasta alaspäin salaojaputken sijainti ja on kytketty kaupungin hulevesiviemäriin. Kosteusongelmia ei ole, mutta voisiko olla alle 80 cm?
Ei kai syvyydellä maan pinnan tasosta ole merkitystä, vaan salaojien pitäisi olla anturan tasoa hiukan alempana (luokkaa 10 cm), jotta perusta pysyy mahdollisimman kuivana. Juuri syvemmälle kuin tuo ei pitäisi viedä anturasta, koska perustan kantavuus sitten kärsii kaivannon ja putken syrjäyttämän maan takia. Anturan alainen kapillaarikatko on sitten oma rakenteensa (ja osallistuu salaojien kanssa kuivanapitoon).
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Scroll sanoi:
Kyllähän veden saa aina johdettua pois. Alamäkeen se vesi hyvin mielellään menee. Ellei se nyt maaston absoluuttisesti alin kohta ollut? Pakkohan sieltä on viettoa jonnekin olla, jotta sadevedet ym. katoavat (muuten siinä tosiaan olisi lampi kuten totesit).
No ei se pohjaveden pinta tuolla kohtaa tosiaankaan korkealla ollut kun edes nurmikko ei tuossa pehmosen turpeen päällä kasvanut koskaan. Ja mitään poisjohdatuksia tms. he eivät maatöitä tehdessään tehneet, vaan nuo pintaojat on ne tasan samat kuin ennenkin, edes niitä ei syvemmiksi kaivettu veden pois johtamiseksi. Tietty salaojitus yhdistettynä kaupungin huleverkkoon voi nyt teoriassa jotain kuivattaakin, vaan mikä on tuonkin putken kapasiteetti kun siihen haalitaan koko alueen kaikki pintavedet. Onneksi on tuon kallionypyn toisella puolen, niin meille ei tuolla ole merkitystä ja muutenkin aika monta metriä saa putkissa pinta nousta ennen kuin meillä edes PVK:sta loppuu poisvirtaus ;D

Scroll sanoi:
Sokkeleihinhan laitetaan aina mahdollisimman halpaa "se siellä maan alla välttää". Yllättääkö, että se halvin laatu nostaa moninkertaisesti korkeammalle kosteuksia kun seuraava luokka?
Leca-perustus ei ihan ihan hirveästi onneksi nostele, vaikka toki asianmukaiset kapillaarikatkot bitumiliuskoin rossipohjan alajuoksujen alla silti ne on meilläkin ja tosiaan nuo salaojat menee ihan kalliopintaa pitkin, alimpina rakenteina talopohjalksi asennetun salaojasepelin seassa, anturoiden ulkopinnan muotoja myötäillen 8)
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

"Lempäälän kunnanhallitus on päättänyt myydä Tarikantie 19:ssä sijaitsevan omakotitalon. Kauppasumma on 90 000 euroa. Kunta sai julkisessa myynnissä olleesta kohteesta seitsemän tarjousta, joista korkein tuli valituksi.

Määräalan pinta-ala on noin 1 600 neliömetriä. Tontilla sijaitsevan asuinrakennuksen pinta-ala on 180 neliötä.

Omakotitalo on ollut tyhjillään kaksi vuotta. Rakennukset myytiin remontoitavassa kunnossa siten, että kauppaehtojen mukaan myyjä ei vastaa salaisistakaan virheistä." Lempäälän Vesilahden sanomat 20.2

On annettu ymmärtää ettei vastuista voi päästä mitenkään vapaaksi paitsi myymällä purettavaksi, kunnalta se ainakin onnistui?
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Scroll sanoi:
Eihän sen ole tarkoituskaan olla mitään sen kummempaa. Jos haluat perusteellisempaa, tilaa kuntotutkimus.

No havaitsitko itse se läpikävelyllä? Jos et, ei kuntotarkastajankaan sitä kuulu havaita.

Helppo tuo oli havaita. Vintille menee ovi. Taloon oli katto vaihdettu noin vuosi ennen kauppaa. Moinen kiinnostaa itseä sen verta että vintin kävin läpi. Vanhoista ilmakuvista näki, että vanhasta katosta oli pinnoite kuorinut ja siksi vaihdettu. Ehkä kuntotarkastajaa ei tuo ollut niin paljoa kiinnostanut, että olisi raporttiin asian selventänyt. Mielestäni olisi maininnanarvoinen asia, mutta väliä oli vain sillä ollut, että katto uusittu hiljan.

Scroll sanoi:
Noihin asioihin kyllä esim. kuntotarkastaja ottaa kantaa. Salaojiinkin katsoaan, mikäli niihin on tarkastuskaivot olemassa (usein ei ole).

Mutta ihan oikeita asioita otat esille. Poislukien kapillarinen nousu maasta rakenteisiin, useimmat kosteusriskit ovat melko helpostikin autettavissa.

Muutama kuntotarkastusraportti tuli luettua läpi kun taloa katseltiin. Ei noita tarkastuskaivoja tosiaan useinkaan ole, ei ole meilläkään. Silloin raportissa vain todetaan että valumisvedet johdettu kauemmas perustuksista tai moista suositellaan jollei ole tehty. Mielestäni tuo on aika kevyt ratkaisu ja antaa sen kuvan, että silloin kaikki on ok jos noin on tehty. Tietty hankala rakenteita on selvittää jollei revitä auki, mutta tuokin pitäisi sitten raportissa tuoda selkeästi ilmi että ei tiedetä ja voi olla niin tai näin. Yhdessäkään raportissa en mainintaa nähnyt esimerkiksi pintamaan kaadoista tjsp. Ei noita rivien välistä luettavia tai poisjätettyjä asioita äkkinäinen tajua millään. Vastuullista olisi laittaa ne selkeästi raporttiin. Itsekin teen jatkuvasti raportteja oman alan tarkastuksista, vikojenhauista ja ongelmienratkaisuista. Kyllä noihin asiakkaalle aina selvitän mitä pystyttiin tekemään, mitä ei, ja mitä on mahdollisia skenaarioita ja miten ne voitaisiin tutkia/selvittää.

Sitä vaan juuri lähinnä tarkoitin, että kun taloja markkinoidaan usein, että kohde on kuntotarkastettu, niin todellisuudessa tuo on tosiaan vain talon läpi kävely. En itsekään kyllä tuolla perusteella mitään vastuuta talon kunnosta ottaisi. Monet vaan tuntuvat kuvittelevan että talo on kunnossa jos kuntotarkastaja on vihreää valoa antanut. Kiinteistövälittäjät tietty vielä vahvistavat tätä näkemystä. Noin ei asia kuitenkaan mielestäni missään nimessä ole.

Arpapeliä talon osto aina on. Itse luotin osittain myös siihen, että jos piileviä vikoja olisi niin ne olisi muutaman kymmenen vuoden aikana jo nostaneet päätään. Jos kyseessä olisi muutaman vuoden ikäinen talo, niin tuotakaan aspektia ei ole. Jos taas vanhaa taloa on remontoitu niin rakennevirheet on voitu tilapäisesti piilottaa tai jopa töillä luotu uusia.
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Scroll sanoi:
Salaisten virheiden vastuusta ei tosiaan pääse eroon muuten kuin myymällä purkuun. Ehkäpä siellä sellainen klausuuli kauppakirjassa oli? Lehdet eivät ole aina kovin tarkkoja noissa uutisointien pikkudetaljeissa.

Tässä se kauppakirja/sopimus on täydellisenä luettavissa:
http://www2.lempaala.fi/d5web/kokous/20185576-12-1.PDF
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Scroll sanoi:
Salaisten virheiden vastuusta ei tosiaan pääse eroon muuten kuin myymällä purkuun. Ehkäpä siellä sellainen klausuuli kauppakirjassa oli? Lehdet eivät ole aina kovin tarkkoja noissa uutisointien pikkudetaljeissa.

Ja tässä pitäisi tietää onko ostajana ollut kuluttaja vai yritys. Jos jälkimmäinen niin siltä osin on olemassa korkeimman oikeuden päätös, jossa katsottiin mahdolliseksi rajata myyjän vastuu kokonaan pois kauppakirjan ehdoissa, vaikka se perinteisesti on ollut nou-nou. Mitä sitten tulee tuon päätöksen sovellettavuuteen kuluttaja-ostajaan niin se on vielä ihan auki, voi olla että ei ole mitään vaikutusta.

Joka tapauksessa on selvää, että jos vastuuta rajataan, niin se pitää tehdä tarkkarajaisesti ja yksiselitteisesti, epämääräiseksi jäävä ehto ei päde jos oikeuteen mennään. Purkukuntoisenakin myyminen on vähän hiinä ja hiinä jos kohteen hinta on jotain muuta kuin tontin käypä arvo vähennettynä purkukuluilla.

Edit. No siinähän se oli kauppakirja tosiaan luettavaksi. Pikalukaisulla väitän että tuommoisella klausuulilla ei vastuita suljeta kokonaisuudessaan pois, vain noiden tarkasti yksilöityjen kohtien osalta. Eli jos vikaa sattuisi löytymään ja pystytään osoittamaan että se ei johdu noista eritellyistä seikoista niin soronoo, kunta maksaa.
 
Vs: Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

Se vähän ihmetyttää miksi kunta ei yksinkertaisesti myynyt sitä purettavaksi...ihan ok paikka (hki-tampere junarata ihan vieressä) tehdä kalliimpikin lukaali.

Sitten toinen myyntitapa on huutokauppa, siinäkään ei oikeastaan millään tavaralla ole mitään takuuta tai palautusoikeutta. Huijaus on tietysti eri asia.
 
Takaisin
Ylös Bottom