Vallox 110 mv sulattaa jatkuvasti

[Temppeli]

Terve.
Kellään 110 mv ja puukiuas?
Kiinnostaisi takkakytkimen asetus, meillä juuri kone säädetty uuteen taloon tulo 50% poisto 50%. Ensimmäinen hormin ja kiukaan testaus niin alkuun savut vahvasti luukun läpi saunaan.. ei siis erillistä tuloilmaa kiukaalle. Tekis vanhastaan mieli laittaa melkein toi poisto pois päältä kokonaan sen 15min ajaksi. Mitä mieltä?

 

[jannu93]

Terve.
Kellään 110 mv ja puukiuas?
Kiinnostaisi takkakytkimen asetus, meillä juuri kone säädetty uuteen taloon tulo 50% poisto 50%. Ensimmäinen hormin ja kiukaan testaus niin alkuun savut vahvasti luukun läpi saunaan.. ei siis erillistä tuloilmaa kiukaalle. Tekis vanhastaan mieli laittaa melkein toi poisto pois päältä kokonaan sen 15min ajaksi. Mitä mieltä?

Löytyy. Takkakytkin asetuksilla tulo 55% ja poisto 35% toimii hyvin tulipesä, eikä tule savun hajua sisälle viereisestä hormista olohuoneen puolelle. Tämä ollut itsellä suurin ongelmalla, ei niinkään vedon puute saunassa. Löytyy myös korvausilmaputki suoraan kiukaan eteen.

 

[Temppeli]

Kiitos vastauksesta. Tarvinnee säätää tämäkin vekotin tuollaisiin arvoihin.

 

[Mikki]

Ensimmäinen hormin ja kiukaan testaus niin alkuun savut vahvasti luukun läpi saunaan.. ei siis erillistä tuloilmaa kiukaalle. Tekis vanhastaan mieli laittaa melkein toi poisto pois päältä kokonaan sen 15min ajaksi. Mitä mieltä?

No sitä mieltä että takkakytkin on sytytysapu. Kyllä palamisenkin aikana korvausilmaa tarvitsisi.

Kun uuden talon ilmanvaihto lähtökohtaisesti pitäisi olla tasapainoon säädetty, niin harkitse voisitko lisätä jonnekkin ulkoilmaräppänän, mikä tasaisi erilispoistojen aiheuttamia alipaineita.

Ihmettelen kyllä, että edelleen sallitaan lain vaatima erilispoistojen korvausilman suunnittelu kuitattavaksi vain maininnalla takkakytkimestä. Se ei ole oikeasti siihen suunniteltu.

 

[Temppeli]

No sitä mieltä että takkakytkin on sytytysapu. Kyllä palamisenkin aikana korvausilmaa tarvitsisi.

Kun uuden talon ilmanvaihto lähtökohtaisesti pitäisi olla tasapainoon säädetty, niin harkitse voisitko lisätä jonnekkin ulkoilmaräppänän, mikä tasaisi erilispoistojen aiheuttamia alipaineita.

Ihmettelen kyllä, että edelleen sallitaan lain vaatima erilispoistojen korvausilman suunnittelu kuitattavaksi vain maininnalla takkakytkimestä. Se ei ole oikeasti siihen suunniteltu.

Juu, tietty on vain sytytysapu. Eikä ongelmaa siis ollut täyden palamisen vaiheessa vaikka ilmastointi oli palannut normaaliin. Sytyttäessä, hormin ollessa kylmä, ei vaan lähtenyt kunnolla vetämään. Mielestäni siihen apu olisi juuri poiston säätö pienemmälle takkakytkin asetuksesta. Tämä siis amatöörin mutuilua. En itse ollut töiden takia paikalla kun säädöt koneeseen iv asentaja teki, niin en päässyt haastattelemaan miksi takkatoiminto on 50%/50%.
Takalle meillä tuleekin korvausilma suoraan takan alta. Sitä tosin ei vielä olla päästy kunnolla kokeilemaan.

 

[Sebu111]

Koneena Vallox 145MV. Talo uudehko (201 160 neliöinen omakotitalo. Rupesin katsomaan logeja ja huomasin että heti kun menee 0 alapuolelle niin Vallox rupeaa tekemään hirveästi poistoja (kuva alla). Asetukset oli että tuloilma 58% ja poistoilma 55%. Palautin "käyttäjäasetukset" ja se muutti tuloilman 58% ja poistoilman 60%, eli nyt poistoilma on suurempi kuin tulo. Sen jälkeen ei ole tehty poistoja (mutta ei ole myöskään ollut pakkasta). Mittauspöytäkirjasta löysin arvot tulo 62% ja poisto 70%.

• Kuuluuko poiston olla suurempi kuin tulon?
• Kannattaako pyytää ammattilainen katsomaan asetukset kuntoon?
• Mikä olisi oletettavasti oikein asetus T58/P55 vai T58/P60 vai T62/P70?

 

[jmaja]

• Kuuluuko poiston olla suurempi kuin tulon?
• Kannattaako pyytää ammattilainen katsomaan asetukset kuntoon?
• Mikä olisi oletettavasti oikein asetus T58/P55 vai T58/P60 vai T62/P70?

Poiston kuuluu olla hieman suurempi kuin tulon, tiiviissä talossa ero on varsin pieni. Mutta siis poistolla ja tulolla tarkoitetaan ilman massavirtaa (tai tilavuusvirtaa) EI puhaltimen asetusta. Puhaltimen asetus ei kerro suoraan juuri mitään. Se tulee kanaviston ja venttiilien painehäviöstä sekä puhallinkäyrästä.

Onko joku syy, ettei puhallinasetukset ole mittauspöytäkirjan mukaiset? Onko jotain muutettu sen jälkeen tai onko ne asetukset jotenkin huonoksi todettu?

Poistoilmamäärän kasvattaminen vähentää sulatustarvetta. Käyrien perusteella poisto- ja tulovirrat ovat lähellä tasapainoa. Sulatus tehdään tuossa oletusarvoisesti ohittamalla kenno eli ei vaikuta virtaamiin.

Itse suunnittelen juuri kanavistoa 145 MV:lle omaan kämppään. Laskelmieni mukaan asetusarvot tulevat olemaan perustapaukselle tulo 51% ja poisto 43%, joilla virtaamiksi pitäisi tulla tulo 83 l/s ja poisto 85 l/s. Poistossa ei ole hienosuodatinta, jolloin samalla kanaviston painehäviöllä poistovirtaama on selvästi suurempi samalla puhallinasetuksella. Minun tapauksessa tulokanaviston painehäviö 36 Pa ja poisto 43 Pa.

 

[puuteknikko]

Minusta nuo jäteilman lämpötilan piikit näyttää ihan sulatuksilta.

 

[jmaja]

Minusta nuo jäteilman lämpötilan piikit näyttää ihan sulatuksilta.

Tietysti ne ovat sulatuksia.

 

[puuteknikko]

Tietysti ne ovat sulatuksia.

Viittasinkin lähinnä tähän alkuperäisen kysyjän havaintoon:

"huomasin että heti kun menee 0 alapuolelle niin Vallox rupeaa tekemään hirveästi poistoja"

Sulatusasetuksissa voisi olla jotain erikoista, koska jäteilma on kuitenkin koko ajan nollan yläpuolella. Itsellä alkaa sulattelemaan noin -5C ulkolämpötilan paikkeilla ja sitä kylmemmässä. Silloin jäteilma alkaa menemään pakkaselle.

 

[jmaja]

Sulatusasetuksissa voisi olla jotain erikoista, koska jäteilma on kuitenkin koko ajan nollan yläpuolella. Itsellä alkaa sulattelemaan noin -5C ulkolämpötilan paikkeilla ja sitä kylmemmässä. Silloin jäteilma alkaa menemään pakkaselle.

Itse uskon, että vika on tuossa ilmasuhteessa, joka on joistain syystä säädetty hyvin erilaiseksi kuin mittauspöytäkirjassa.

 

[tomsku]

Vinkkejä kaipaisin iv-venttileiden säätöön. Periaate tulojen ja poistojen säätöön on selvä kun on tullut kokeilemalla treenattua vanhan ja nykyisen muutama kuukausi sitten valnistuneen talon iv-säätöjen kanssa.
Mikä on suositeltu paine-ero tulo/poistoilma venttiilien takana paine-eromittarilla ja koukulla säädettäessä. Kun tuntuu että on monenlaista suositusta. Nykyisin koneitten ohjeissa neuvotaan säätämään pienellä paine-erolla venttiilit isolla aukasulla kun taas jostakin olen törmännyt semmoseenkin että yli 30 pa pitäisi olla mitattaessa. Koneena on mv110 ja potkuahan kyllä riittää säätää.
Sen takia pohdin että onko asialla merkitystä vedon tunteeseen kun tuntuu että sukakki pyörii jaloissa kun säädin iv-suunitelman mukaan - 62/+60 ja lisäksi lämpimään tuulettuvaan alapohjaan - 8/+7. Talossa kuutioita 315 ja alapohjassa n. 110. 0,5 kertaiseen vaihtoonhan riittäisi vain n 44l talon osalta. Jos on hyviä vinkkejä niin mielelläni otan vastaan.

 

[pökö]

Jos on hyviä vinkkejä niin mielelläni otan vastaan.

Säädä siihen 44 litraan ja lopeta ylituuletus?

 

[jmaja]

Mikä on suositeltu paine-ero tulo/poistoilma venttiilien takana paine-eromittarilla ja koukulla säädettäessä. Kun tuntuu että on monenlaista suositusta. Nykyisin koneitten ohjeissa neuvotaan säätämään pienellä paine-erolla venttiilit isolla aukasulla kun taas jostakin olen törmännyt semmoseenkin että yli 30 pa pitäisi olla mitattaessa.

Itse ainakin on tarkoitus noudattaa tuota "nykyistä" eli säätää mahdollisimman pienelle painehäviölle. Siis suurimman painehäviön kanavassa oleva venttiili täysin auki ja loput sitten niin, että oikea virtaus toteutuu kaikilla.

Etuna tuosta on pienempi melu, pienempi sähkönkulutus ja suurempi maksimitehostus. Haittana kai epätarkempi virtausmäärän mittaus ja säätö. Oleellista on kuitenkin vain kokonaisilmamäärien oikea tasapaino, jonka voi varmistaa mittaamalla IV-koneen yhteistä sekä paine-eron talon vaipan yli. Tuo jälkimmäinen toimii vain varsin tiiviillä taloilla eli uudehkoilla tai tiiviiksi saneeratuilla.

Toinen mihin tuo valinta vaikuttaa on heittopituus, joka kasvaa paine-eroa kasvatettaessa. Suuri heittopituus kasvattaa virtausnopeuksia huoneessa, mutta toisaalta liian lyhyt heittopituus ja kylmä tuloilma saattavat johtaa kylmän valumiseen lattialle ja sitä kautta vedontunteeseen.

 

[nuuka-iivari]

No sitä mieltä että takkakytkin on sytytysapu. Kyllä palamisenkin aikana korvausilmaa tarvitsisi.

Kun uuden talon ilmanvaihto lähtökohtaisesti pitäisi olla tasapainoon säädetty, niin harkitse voisitko lisätä jonnekkin ulkoilmaräppänän, mikä tasaisi erilispoistojen aiheuttamia alipaineita.

Ihmettelen kyllä, että edelleen sallitaan lain vaatima erilispoistojen korvausilman suunnittelu kuitattavaksi vain maininnalla takkakytkimestä. Se ei ole oikeasti siihen suunniteltu.

Nähtävästi tuohon perustui 2010 kun omaa taloani aloin rakentaa, ja LVI-suunnittelijalta kysyin että eikö 2:lle talossa olevalle tulisijalle tarvisi korvausilman, niin kuittasi vain että "ei missään nimessä, näissä uusissa matala-energia taloissa ei saa olla yhtään ylimääräistä reikää. Kaikki ilma pitää tulla IV-koneen kautta" Johon minä minä sitten: " AHA, NO SE ON SITTEN JUST NIIN!" Eikä tullut korvausilma räppänää, vaikka järki sen puolesta puhuikin. Ja on ns. vituttanut kohtuu eeppisesti että en pitänyt päätäni ja luottanut normaaliin maatiaisjärkeen. Tiivis muovipussi talo + pakkanen + pätkivä IV-kone = savua, sen hajua ja megalomaaninen kyrpä otsassa, koska tekemätön paikka.

 

[raippa]

Täällä potilaana myös 145 MV ja kova sulattelutahti ihmetyttää. Valloxin tukea ei oikein asia tunnu kiinnostavan ja takuukin on pömpelistä sopivasti jo loppunut.

Eli kone on uudesta (201 asti sulatellut aika tiuhaan, sulattelu alkaa yleensä ulkolämpötilan painuessa alle -5 C.

Esimerkki:

5.1.2021 ulkolämpötila oli vrk aikana -21 C - -10 C välillä ja kone teki 24h aikana 33 sulatusta.. Laite on käytännössä 1/3 ajasta sulatuksella. Sulatuksen aikana puhaltimet ovat äänestä päätellen melko pienellä teholla, sillä kanavat hiljenevät melkein kokonaan sulatuksen aikana.

Sähköä menee parhaimmillaan (pahimmillaan) vajaat 30 kWh vuorokaudessa, kun "normaalilämpötiloissa" puhaltimet vievät sen ~2 kWh. Saa nähdä onko koko härveli tönkköjäässä, kun tulee kunnon -30 C pakkaset Naapurissa verrokkina Valloxin 101 MV ja sulatuksia kolmasosa tästä.

Sulatusasetukset ovat normaalit, eli LTO-kennon ohitus, sisä %RH 0 ja Ulkoilma °C 20. Mitähän nämä arvot oikein tarkoittavat? Muutenhan tuota sulatuksen toimintaa ei voine säätää?

Huoltovalikko kertoo tällä hetkellä:

Tuloilma 15°C

Tuloilma LTO-kennosta 13°C

Jäteilma -1°C

Ulkoilma -10°C

Poistoilma 18°C

 

[puuteknikko]

Onhan tuossa jäteilma ihan reippaasti pakkasella, joten ei ihme jos alkaa sulatella usein. En tiedä, millä logiikalla kone aloittaa ja lopettaa sulatuksen, Cloudissahan lukee manuaalisulatusvalinnan kohdalla, että laite lopettaa sulatuksen automaattisesti kun kaikki jää on sulanut. Joku lämpötila-anturi siellä lienee haistelemassa kennon lämpötilamuutoksia?

Itseäni alkoi korpeamaan melkein tunnin mittaiset sulatusjaksot tuossa kympin pakkasilla, jolloin jäteilma oli -1..-2C. Laitoin nyt kokeeksi alkuun tuon %RH:n arvoon -50 ja katson, miten se vaikuttaa kun loppuviikosta pitäisi olla reippaita pakkasia. Kennon tukkoon jäätymisen pitäisi näkyä siinä, että LTO ei enää ota kunnolla lämpöä talteen, joten sen bongaa aika nopeasti käppyröitä katsomalla. Itse epäilen, että tuollainen aste-pari pakkasella oleva jäteilma ei välttämättä tuki kennoa jäällä jos kosteusrasitus ei ole kovin suuri.

 

[janti]

Itseäni alkoi korpeamaan melkein tunnin mittaiset sulatusjaksot tuossa kympin pakkasilla, jolloin jäteilma oli -1..-2C. Laitoin nyt kokeeksi alkuun tuon %RH:n arvoon -50 ja katson, miten se vaikuttaa kun loppuviikosta pitäisi olla reippaita pakkasia.

Jos oikein käsitän niin laite käyttää tehostusta vain jos sisäilman kosteus nousee tuon 50% yläpuolelle (kosteustehostus aktivoituna). Tuo on aika OK lukema, niin ei turhaan (suihkun/saunan) kosteutta puhallella hukkaan.

 

[puuteknikko]

Jos oikein käsitän niin laite käyttää tehostusta vain jos sisäilman kosteus nousee tuon 50% yläpuolelle (kosteustehostus aktivoituna). Tuo on aika OK lukema, niin ei turhaan (suihkun/saunan) kosteutta puhallella hukkaan.

Tuota kosteustehostusta säädetään eri paikasta, se vaihtelee oletuksena automaattisesti normaalin tilanteen mukaan. Esim. nyt kone näyttää poistoilman kosteudeksi 31% ja kosteusanturin raja on 36%. Tuo toimii aika hyvin, se ottaa nopeasti kovimmat kosteuslukemat suihkujen tai saunomisen jälkeen pois ja tasaantuu sitten taas normaaliksi.

Valloxin ohje sanoo, että poikkeuksellisen kosteissa tiloissa pitäisi nostaa tuota %RH-arvoa ja kuivissa vastaavasti laskea. Oletan, että tuossa ikään kuin säädetään sitä, miten todennäköisesti jäätä alkaa kerääntymään kennoon. Tuo ulkoilman prosenttiarvo on sitten ihan tuntematon minulle.

 

[jmaja]

Täällä potilaana myös 145 MV ja kova sulattelutahti ihmetyttää.

Miten IV on tasapainossa? Laita käyrää hieman lämpimämmältä, kun ei sulata ja jälkilämmitys ei ole päällä. .

Onhan se selvä, että sähköä menee runsaasti 16 C pyynnillä -20 C:ssä, kun poistoilmakin on vain 18.

 

[janti]

Oletan, että tuossa ikään kuin säädetään sitä, miten todennäköisesti jäätä alkaa kerääntymään kennoon. Tuo ulkoilman prosenttiarvo on sitten ihan tuntematon minulle.

Siis tuo kosteussäätö ja sen arvo -50% löytyy nyt sulatusasetusten alta?

Täällä olikin ohjeita tuosta negaatisesta arvosta
" Aseta poikkeuksellisen kosteissa olosuhteissa kosteusprosentti suuremmaksi kuin nolla ja kuivissa olosuhteissa vastaavasti pienemmäksi kuin nolla."

Jos ei tuo -50% tuota toivottua tulosta, niin voi kokeilla puhaltimen pysäytys sulatusta.

 

[puuteknikko]

Siis tuo kosteussäätö ja sen arvo -50% löytyy nyt sulatusasetusten alta?

Cloudissa on näin:

 

[janti]

Cloudissa on näin:

Juu, jos ei tuo -50% auta, niin Sulatustavan voisi muuttaa puhaltimen pysäytykseen "Puh. pysäytys".

Sulatusasetukset

 

[raippa]

Miten IV on tasapainossa? Laita käyrää hieman lämpimämmältä, kun ei sulata ja jälkilämmitys ei ole päällä. .

Onhan se selvä, että sähköä menee runsaasti 16 C pyynnillä -20 C:ssä, kun poistoilmakin on vain 18.

Virtaukset on säädetty kolmeen kertaan, eli pitäisi olla kunnossa. Hiukan siis alipainetta. 2018 valmistunut talo ja 0.6 tiiveys mitattu.

Pyynti on tällä hetkellä 15 C, eli sähköllä joutuu hieman lämmittämään kun tulo LTO:sta 12-13 C. Liekö tuo poistoilman jäähtyminen ~4 C normaali tuolla -10 C kelillä? Poisto on lähtiessä varmaan n. 22 C ja koneelle tulee 18 C.

Ongelma tulee tuosta sulattelusta; jos pömpeli on sulatuksella 1/3 ajasta, niin kokonaishyötysuhde jää aika vaatimattomaksi, kun ohitus päällä ajetaan sulattelua. Sähkönkulutusta saa pienennettyä estämällä tuon 1,8 kW lisälämmitysvastuksen käytön. Muuten laite ottaa yli 2 kW tehoa sulatusten aikana, kun yrittää pitää sähköllä tulon pyyntiarvossa.

Alla päivän käppyrä.

 

[janti]

Ongelma tulee tuosta sulattelusta; jos pömpeli on sulatuksella 1/3 ajasta, niin kokonaishyötysuhde jää aika vaatimattomaksi, kun ohitus päällä ajetaan sulattelua. Sähkönkulutusta saa pienennettyä estämällä tuon 1,8 kW lisälämmitysvastuksen käytön. Muuten laite ottaa yli 2 kW tehoa sulatusten aikana, kun yrittää pitää sähköllä tulon pyyntiarvossa.

Kannattaa kokeilla tuota toista sulatustapaa = tuloilmapuhaltimen pysäytystä. Tuo sulattaa kennon nopeammin ja vastuskin pääsee helpommalla.

 

[puuteknikko]

Kannattaa kokeilla tuota toista sulatustapaa = tuloilmapuhaltimen pysäytystä. Tuo sulattaa kennon nopeammin ja vastuskin pääsee helpommalla.

Saattaa vaan aiheuttaa melko ison alipaineen, mutta jos korvausilmalle on kunnolliset väylät niin voi olla pienempi paha. Meillä on vanhempi talo niin tietää kyllä, että nurkat suhisee jos tuota käyttää vaikka olen paikkoja tiivistänyt aina pintaremontin yhteydessä. Itsellä kun on Valloxin ilmalämmityskone tuossa niin olen sitten kotiautomaatiossa laittanut kaukolämpökäyrää korkeammalle jos havaitaan, että kennoa sulatellaan.

 

[raippa]

Saattaa vaan aiheuttaa melko ison alipaineen, mutta jos korvausilmalle on kunnolliset väylät niin voi olla pienempi paha. Meillä on vanhempi talo niin tietää kyllä, että nurkat suhisee jos tuota käyttää vaikka olen paikkoja tiivistänyt aina pintaremontin yhteydessä. Itsellä kun on Valloxin ilmalämmityskone tuossa niin olen sitten kotiautomaatiossa laittanut kaukolämpökäyrää korkeammalle jos havaitaan, että kennoa sulatellaan.

Kyllä, pysäytys ei oikein toimi sulatukseen, kokeiltu on. Kiskoo korvausilman sitten tulisijan kautta, vaikka on tuplapellit..

Mihinhän tuo sulatustarpeen arviointi perustuu ja mitenhän nuo kaksi arvoa, joita voi säätä, vaikuttavat?

 

[Hhartikainen]

Liekö tuo poistoilman jäähtyminen ~4 C normaali tuolla -10 C kelillä? Poisto on lähtiessä varmaan n. 22 C ja koneelle tulee 18 C.

Miten kanavat on eristetty yläpohjassa? Äkkiseltään vaikuttaa viilenevän turhan paljon.

 

[puuteknikko]

Jäin muuten miettimään, että kertooko omissa sulatuskäppyröissäni näkyvä melko vaatimaton jäteilman lämpötilan nousu siitä, että energiaa käytetään reilusti sulatukseen? Viime talvena jäteilman lämpö nousi selvästi sulatusten keston ollessa suunnilleen yhtä pitkiä. Tässä vaan on välissä tainnut tulla parikin ohjelmistopäivitystä niin tuosta ei aina tiedä.

 

[puuteknikko]

Kyllä, pysäytys ei oikein toimi sulatukseen, kokeiltu on. Kiskoo korvausilman sitten tulisijan kautta, vaikka on tuplapellit..

Mihinhän tuo sulatustarpeen arviointi perustuu ja mitenhän nuo kaksi arvoa, joita voi säätä, vaikuttavat?

Itse olen tuon kosteusarvon tulkinnut niin, että sillä kerrotaan logiikalle, miten paljon kennoon todellisuudessa päätyy kosteutta eli sitä mikä jäätä muodostaa. Tämä päättely suoraan siitä miten ohje sanoo, että erityisen kosteissa olosuhteissa arvoa pitää nostaa ja kuivissa laskea. Mitään konenäköähän siellä ei ole vaan jäätyminen arvioidaan ties mistä, kuten vaikka ILPeissä.

Itse veikkaan, että Valloxilla on otettu varman päälle, jotta kenno ei missään normaaliolosuhteissa mene jäästä tukkoon. Peruspertti ei noita lukemia yms. kuitenkaan seuraile.

 

[janti]

Kyllä, pysäytys ei oikein toimi sulatukseen, kokeiltu on. Kiskoo korvausilman sitten tulisijan kautta, vaikka on tuplapellit..

Tuo kuulostaa siltä että laite on turhan kovalla.

 

[raippa]

Miten kanavat on eristetty yläpohjassa? Äkkiseltään vaikuttaa viilenevän turhan paljon.

Poistokanavissa taitaa olla 50mm Insuplast tms valkoinen eriste. Puhallusvillaa ~40 cm ja kattotuolien välissä kovavilla 10cm.

 

[raippa]

Tuloilma 15°C
Tuloilma LTO-kennosta 11°C
Jäteilma -6°C
Ulkoilma -17°C
Poistoilma 17°C

Jäähtyy jäähtyy..

 

[jmaja]

Poistokanavissa taitaa olla 50mm Insuplast tms valkoinen eriste. Puhallusvillaa ~40 cm ja kattotuolien välissä kovavilla 10cm.

Missä välissä ne kanavat ovat? Tuon kovavillan päällä eli upotettuna puhallusvillaan? Jos noin, oudon paljon kyllä jäähtyy. Onko mittaukset tarkkoja?

 

[jmaja]

Jäin muuten miettimään, että kertooko omissa sulatuskäppyröissäni näkyvä melko vaatimaton jäteilman lämpötilan nousu siitä, että energiaa käytetään reilusti sulatukseen? Viime talvena jäteilman lämpö nousi selvästi sulatusten keston ollessa suunnilleen yhtä pitkiä. Tässä vaan on välissä tainnut tulla parikin ohjelmistopäivitystä niin tuosta ei aina tiedä.

Eiköhän tuossa ole käytössä osittainen ohitus? Vai miksi muuten tuloilma olisi sulatuksen aikana selvästi lämpimämpää kuin ulkoilma. Eikös tuon kesäpellin ohjaus mennyt täysin uusiksi hiljattain? Vai vaatiiko tuo myös uudempaa rautaa?

 

[puuteknikko]

Eiköhän tuossa ole käytössä osittainen ohitus? Vai miksi muuten tuloilma olisi sulatuksen aikana selvästi lämpimämpää kuin ulkoilma. Eikös tuon kesäpellin ohjaus mennyt täysin uusiksi hiljattain? Vai vaatiiko tuo myös uudempaa rautaa?

Se vaatii uudemman ohjainkortin kuin mikä minulla on, näin muistelen asian olevan. Minun tapauksessani tuloilman lämpötila selittyy sillä, että ilmalämmityskone sekoittaa huoneistosta kiertoilmaa tuohon raitisilmaan.

 

[jmaja]

Mikäs tuossa @puuteknikko kuvassa on aikaskaala? Miten ennen sulatti? Jos jäteilma on yli +5C, ei kai siellä voi enää jäätä olla. Tuohan näyttää lopettavan sulatuksen heti kun jäteilma notkahtaa ylös. Kai se on hyvä mittari kennon pintalämmöstä, joka sitten nousee nollan yli, kun jäät on poissa.

 

[puuteknikko]

Pystyviivojen väli on noin 30 minuuttia.
Vanhalla versiolla sulatukset näytti samalta kuin raipalla, ne oli tuollaisia nopeahkoja (max. 30 min) rykäyksiä ja jäteilma meni kymmenen plusasteen paikkeille. Näyttäisi nykyään tosiaan tuossa 4-5C jäteilman paikkeilla pistävän LTO:n taas päälle ja sulatus päättyy. Mielenkiinnolla odotan, miten kosteusprosentin radikaali säätö vaikuttaa sulatusherkkyyteen kun rapeat pakkaset alkaa kohta.

Valloxin pilvipalvelu on jo hävittänyt ihan vanhimman aineiston, mutta tässä näkyy vielä vanhan version toimintaa. Molemmissa sulatuksen kesto on 30 minuuttia.

 

[jmaja]

Ilmeisesti @puuteknikko sulatti ennen turhan herkästi eli jäätä ei ollut, kun jäteilma lämpeni noin paljon.

Miten tuore ohjelmaversio @raippa on?

 

[raippa]

Kone on vuosimallia 2018 ja ohjelmistoversio 2.0.2. Säädin sisä %RH arvoon -10, seurataan onko mitään vaikutusta.