Onko tohon muuten joku testeri olemassa millä voi tsekata yksittäisen kaapelin kyvyn?
Ite kun on tullut nypittyä vuosien saatossa puhelinpiuhojen tilalle aina yksitellen tarpeen mukaan piuhoja, vanhin jotain varmaan ~20v.
Valokuidun kaivamista
- Viestiketjun aloittaja pökö
- Aloituspäivämäärä
Ite kun on tullut nypittyä vuosien saatossa puhelinpiuhojen tilalle aina yksitellen tarpeen mukaan piuhoja, vanhin jotain varmaan ~20v.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
No tuossa kun sitä "tutkaamista" noiden Elisankin asentajien toimesta vierestä seurasin, niin todella epämääräistä pelkkää huitelua ihan sinne-tänne, löyty jos löyty ihan tuurilla. Kaveri huiteli sen mittarinsa kanssa ensin yhdestä, sitten toisesta suunnasta ja se kaapeli noiden mukaan kulki n. 2m poikkeamalla mukamas milloin missäkin, ihan siitä riippuen mistä suunnasta ja millä kertaa sitä "tutkattiin". Välillä ei löytynyt narun narua maasta, välillä jopa 3 kpl siellä mukamas kulki. Vaikka itsekin ihan tasan tarkkaan tiedän ettei tuolla mennyt kuin taloon tuleva yksittäinen sähkön syöttökaapeli, eikä tasan tarkkaan yhtään mitään muuta.
Ja tätä teki vieläpä kaksi ihan erillistä porukkaa, ekana tuon tilaajaputken käsinkaivaja ja sittemmin sen varsinaisen liitoksen tehnyt konekaivaja. Molemmat huiteli samanlaisilla meloilla tuota maata ja noihin "mittauksiin" luotto ainakin meikäläisellä oli ihan totaalisen nollassa. Ei kyllä itselläni pokka kestäisi sitä kaivurin kauhaa ainakaan kovin roheesti tuohon maahan tuikata noilla "mitauksilla". Se ei nyt sinällään ole vaarallista jos ei 1m lähempää "mitattua" sähkökaapelia aleta kaiveskelemaan, mutta kun välillä tuo mela ei mukamas löytänyt sieltä maasta mitään naruja lainkaan, niin tässä kohtaa iskee ainakin itselleni se isompi huoli ja luottamus tuohon "mittaukseen" romahtaa ihan tyystin.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Meillä ex. taloyhtiössä joskus 2000-luvun alkupuolella virittelin sisäverkon ja laajakaistayhteydet maailmalle, niin en sitten jaksanut noiden kahden talon väliin alkaa mitään kaapeleitakaan kaiveskelemaan tms. niin löysin sitten talojen kellareista telekaapit, joiden välillä kulki sellainen perinteinen 100 parinen puhelinköysi, jota pitkin siis asukkaiden lankapuhelut kulki talosta toiseen, se varsinainen telekeskus kun oli vain toisessa talossa. No tuosta talon rakentamisen yhteydessä vuonna 1980 vedetystä narusta oli sitten jokunen pari yhä vapaana, joista 2 paria nappasin ihan randomina ja tuikkasin LAN-kytkimeen kiinni. Tuohan perhana otti noiden kytkinten välille 100Mb/s yhteyden että napsahti, nopeampaan ei nuo 10/100 kytkimet olisi edes kyenneet. Ja näin sain sen 100Mb/s rungon kulkemaan talojen kellarikerroksissa, josta sitten haarotettiin porraskohtaiset vedot ylös, pari WLAN-AP:ia per porras ja näin asukkaat pääsi nettiin. Alkuinvestointi nyt maksoi jotain, mutta sen jälkeen tuo ylläpito oli pelkkä nettiyhteyden kk-maksu, joka siis tässä tapauksessa jakaantui 105 asunnolle = ihan peanuts vs. että jokaisella olisi ollut se oma ADSL-yhteys kalliilla kk-maksulla.
Halvin tapa mitata on pari läppäriä kiinni toisiinsa piuhan kautta, ja sitten nopeustestiä ajamaan.
milläs nopeustestillä tuo onnistuu, eikös ne yritä maailmalle päästä...No ei yritä jos itse siirrät isoa tiedostoa koneiden välillä. Tapoja on monia, vaikka ssh tms. Tietysti pitää vähän osata verkkoasetusten laittoa, jotta saa point to point verkon toimimaan koneiden välillä.
Yleensä joku task manageri kertoo verkon siirtonopeuden. 100Mbit vauhdissa levyjärjestelmä on harvoin se pullonkaula.
Husky
Hyperaktiivi
Joo sori, rj45 töpselissä on 4+4 piuhaa eli 4 paria.
Edit: telekaappin päässä vain yht 4kpl piuhoja on kytketty tuohon kampaan ja ko suojakuoressa olevista 4kpl on vapaana. Toinen harmaa johto on kokonaan kytkemättä (rj45 töpseleitä on kussakin sisärasiassa 2kpl). Eli tämä kaapin päässä kytkemättä olisi kuituhommaan planA ja kaikki 8kpl piuhoja on kytketty sisällä rj45 töpseliin, johon saisi reitittimen sitten.
Toisessa päässä (telekaapissa) on ylimääräistä lenkkiä ja siksi ajattelin kokeilla. Toisen pään ajattelin olevan telekaapissa, mutta hyvä huomio, että jos on välirasia jossakin
Täytyy katsoa voisiko olla, mutta luulen kyllä että ei ole. Matkaa tuosta on 8m telekaappiin.
Johdon kuori (harmaa, kaksi johtoa jotka "liimattu" yhteen) on sellaista pehmeätä/vähän tahmeata, että voi olla juuttunut vuosien saatossa putkeen kiinni.
EDIT: suojaputket lähtevät tietääkseni ylöspäin ja katonrajassa telekaappiin. Sisäkatossa (eikä seinissäkään) ei näy rasioita, joten kaiketi menee ilman välirasioita koko matkan. Oletan, että ei vintin puolella puhallusvillan seassa ole välirasioita
Tämähän onkin päätymässä siihen, että jos tuota cat5 piuhaa ei saa liikkeelle suojaputkessa, niin on pikku pakko saada nopeus varmistettua tai kuitumuunnin pitää laittaa ihan eri paikkaan (ikävästä paikasta tiiliseinän läpi). Olisipa hienoa jos asennusukkeli suostuisi tekemään ko. testin pikkurahalla, mutta veikkaan että sanoo ettei kuulu hänelle.
.
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
Sähkökaapelin ja kuidun yhtäaikaisessa kaivamissa jossain vaiheessa oli se ongelma että sähkö- ja kuituyhtiö eivät meinanneet päästä sopuun siitä että kuinka suuri osuus kuuluu kuidulle. Sähköyhtiöt yrittivät yleensä laskuttaa liikaa. Sähkökaapeli taisi mennä min 70cm ja kuitu saisikin olla paljon matalemmalla.
Jossain näitä projekteja haja-asutusalueelle olikin muutamavuosi sitten vireillä, mutta en tiedä onko ne loppuneet kokonaan.
Hempuli
Töllintunaaja
Kaivuun jälkityöt hoituvat kunnasta tai kaivajasta eri tavoin. Empiirisesti paikkakunnilla, jossa maanrakennusurakoitsijat ovat yleisesti tunnettuja ja myös vähälukuisia, niin on työn laadulla suurempi merkitys yritykselle. Täällä kasa-asutuksen keskellä kaivuuyrityksia tulee kaukaakin eikä tunnettuus ole niin hyvä, mikä sallii JukuJuku-menetelmän kaivuun.
Turun sanomat uutisoi tänään maksumuurin takaa, miten Raisio, Turku ja Naantali aikoo saada tolkkua kaivauksiin, kun kunnalla on niukasti pelimerkkejä puuttua entisiin luottamukseen perustuvaan kaivamisiin. Niinpä nyt kaivuulupa ja ohjestus tulee olemaan kattavampi. Lisäksi siihen halutaan pari naapurikuntaa mukaan. Lupa antaisi enemmän eväitä useamman kaapelin sijoittamiseen samaan uraan ja huomautusmaksut heikosta maisemoinnista.
Raision lautakuntaesitys aiheesta on julkinen.
Turun sanomat uutisoi tänään maksumuurin takaa, miten Raisio, Turku ja Naantali aikoo saada tolkkua kaivauksiin, kun kunnalla on niukasti pelimerkkejä puuttua entisiin luottamukseen perustuvaan kaivamisiin. Niinpä nyt kaivuulupa ja ohjestus tulee olemaan kattavampi. Lisäksi siihen halutaan pari naapurikuntaa mukaan. Lupa antaisi enemmän eväitä useamman kaapelin sijoittamiseen samaan uraan ja huomautusmaksut heikosta maisemoinnista.
Raision lautakuntaesitys aiheesta on julkinen.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Tai siis 4 paria. Se valkoinen on tuossa kuvassa vaan melko tiukasti kierretty kunkin värin kanssa yhteen.
No toissakesänä meillä Hki:ssä tosiaan kaivettiin 3x kun Valoo, Valokuitunen ja Helen Sähköverkot operoi tällä alueella samoja katuja vuorotellen auki.
pökö
Kaivo jäässä
Kyllä ja kadut avataan niin monta eri kertaa kuin on kuitufirmoja liikkeellä.Tulevana kesänä kaivetaan kuitenkin kaikki alueen tiet auki vesijohtoja uusiessa, niin luulen että valokuitu asennetaan vasta sen jälkeen kun tiet on asvaltoitu uudelleen.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Kaapeli-tv verkko, tai sen kautta toimitettu netti, on aivan yhtä vikaherkkää teknologiaa kuin adsl ja vdsl eli lankapuhelinverkko.
Noilla kuvailemillasi häiriöillä ei ole kuidun kaivuun kanssa todennäköisesti mitään tekemistä.
Kyllä minullakin kupariverkko aikoinaan pätki, syyllinen oli milloin pylväässä kaapelin eristettä takonut tikka, milloin ylikuuluminen, ja milloin hapettunut liitos jossakin.
Ongelmat loppui kun saatiin toiselta toimijalta kuitu taloon ja samoihin aikoihin kuparitkin rullattiin pois.
pökö
Kaivo jäässä
Kaapeliverkko ei ole vikaherkkä mutta jos nyt kuitumies sen täppää kauhalla paskaksi ni silloin se on vikaherkkää.
Vaatii kyllä sitkeyttä puolustaa kuidunkaivajaa kun koko muu suomi kärsii kuidun kaivamisesta.
puuteknikko
Vakionaama
Jep, varsinkin kun viat mystisesti alkoivat suunnilleen yhtä aikaa sen kanssa kun joka puolella kuntakeskusta kaivettiin vauhdilla kuitua maahan.
Ei näkynyt vihreitä miehiä, mutta ainakin ruotsia ja ranskaa kuulin paljon urakoiden aikana.
Ei näkynyt vihreitä miehiä, mutta ainakin ruotsia ja ranskaa kuulin paljon urakoiden aikana.
Yhteiskaivuut ovat varsin ongelmallisia. Kadun varrella kun yhteen torppaan menee vain yhdeltä firmalta se kuitu, niin kaivuu on tilkkutäkkiä että operaattorin A kuitu menee 1, 26, 35 asuntoihin, kun B kuidut menee 2…17, 22, 30.. operaattori C asiakkaita on sitten tuosta välistä, mutta niiden edellinen työmaa on myöhässä joten eivät pääse tulemaan vielä, niin koko kaivuuta pitää siirtää…Kaivuun jälkityöt hoituvat kunnasta tai kaivajasta eri tavoin. Empiirisesti paikkakunnilla, jossa maanrakennusurakoitsijat ovat yleisesti tunnettuja ja myös vähälukuisia, niin on työn laadulla suurempi merkitys yritykselle. Täällä kasa-asutuksen keskellä kaivuuyrityksia tulee kaukaakin eikä tunnettuus ole niin hyvä, mikä sallii JukuJuku-menetelmän kaivuun.
Turun sanomat uutisoi tänään maksumuurin takaa, miten Raisio, Turku ja Naantali aikoo saada tolkkua kaivauksiin, kun kunnalla on niukasti pelimerkkejä puuttua entisiin luottamukseen perustuvaan kaivamisiin. Niinpä nyt kaivuulupa ja ohjestus tulee olemaan kattavampi. Lisäksi siihen halutaan pari naapurikuntaa mukaan. Lupa antaisi enemmän eväitä useamman kaapelin sijoittamiseen samaan uraan ja huomautusmaksut heikosta maisemoinnista.
Raision lautakuntaesitys aiheesta on julkinen.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Ne mitään ongelmallisia ole. Sähköyhtiö kaivaa sinne maahan sen oman keltaisen putkensa ja sen kaveriksi hautaa sinne esim. 3 tai 4 punaista ja peittelee kuopan. Sinne se on sitten helppo kuituoperaattorin 1 pujotella se omansa yhteen punaiseen putkeen, operaattorin 2 toiseen jne.
pökö
Kaivo jäässä
Miksei noin sitten tehdä?
Ei se ihan noin mene… eri operaattoreilla erinlaisia yhteystekniikoita (GPON & PtP) ja kytkinkaapit eri puolilla asuinaluetta josta ne putket tulee kiinteistöille. GPON haarottimien paikat jokaisella operaattoreilla eri paikkavaatimuksin jne
Koeta siinä saada sähköyhtiön pysymään aikataulussa, kun 2-3 ulkopuolisen vaatimusten mukaan pitää mennä, lisäksi alueille tulee lisäkaivuupyyntöjä kun joku mattimyöhänen onkin saanut tilauksen uitettua päällikön kautta uitettua sisään, vaikka enää ei pitänyt tulla muutoksia
Viimeksi muokattu:
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Hämeentien rempassahan ymmärtääkseni tehtiin näin, koska ei haluttu että joku kohta kaivaa heti rempan jälkeen kadun uudelleen auki. Muualla olettaisin että pitäisi löytää se joku joka nuo lisäputket kustantaisi ja taas pitäisi se uuden kaapelin vetäjä velvoittaa käyttämään noita putkia eikä kauvaa sitä omaa rännniään siihen viereen.
Niin siis en tässä puhunut mistään kuitujen mikroputkista vaan noista 110mm punaisista muoviputkista, joihin ne kaapelit tai kuidun mikroputkiniput voidaan sitten myöhemmin kaivamati vetää. Toki se kaapin paikka tai asiakkaan mikroputki joudutaan puhkaisemaan tuohon muoviputkeen, mutta ne varsinaiset runkovedot menee siellä jo valmiissa putkessa nätisti.
Täällä meillä Elisa teki juuri näin. Ensin ne kaiveskeli noita runkokuituja varten kaivannot, joihin upotti 3x noita punaisia 110mm muoviputkia. Seuraavaksi tuli kaappiasentajat ja yhteen noista muoviputkista vedettiin se rungon mikroputkinippu noiden kaappien välille, luokkaa 200...500m vetoja. Ja tämä vaihe meni siis lähes kokonaan kaivamati. Vasta seuraavana kesänä alettiin sitten yhdistelemään asiakkaitakin tuohon, joita varten sitten joutui parhaimmillaan tekemään vain sen pienen puhkaisun asiakkaan kohdalle, hiukka huonommalla tuurilla kaivettiin katu poikki jos tuo valmis putkitus menikin siellä kadun vastakkaisella puolella. Ja siis tuo asiakkaiden mikroputkinippu vedettiin nätisti sinne omaan muoviputkeensa, jos tuosta rungon mikroputkinipusta ei enää pokalle sitä omaa mikroputkeaan riittänytkään. No meillä täällä yhden GPON-haaran "perällä" tuo rungon mikroputkinippu riitti vallan mainiosti myös muutamalle asiakkaalle, joten tuolla maassa siis pötköttelee vielä 2x 110mm punaiset muoviputket yhä tyhjinä.
Kun sitten taas Valoo ja Valokuitunen, molemmat hautasi maahan suoraan vain sen mikroputkinipun ihan sellaisenaan. Eikä noita kaappejakaan täällä pahemmin ole, liekkö Valooltakaan bongannut kuin yhden ainokaisen koko alueelta.
Harrastelija
Hyperaktiivi
No ei niitä kaappeja välttämättä montaa tarvita kun kuidulla pääsee kymmeniä kilometreja.
Toki jotain kustannusoptimointia tekevät kuitukilometrien ja kaappien määrän välillä.
Toki jotain kustannusoptimointia tekevät kuitukilometrien ja kaappien määrän välillä.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Mutta ne helpottavat kummasti verkon ylläpitoa ja muutostöitä tulevaisuudessa jos siihen liittyy lisää asiakkaita. Se matka uudelta asiakkaalta lähimpään GPON-kaappiin on aina melko lyhyt ja kaapissahan se sitten jo liitetäänkin runkoon. Tod.näk. myös tuossa rungon sisältävässä mikroputkinipussa riittää se oma mikroputkensa myös tälle uudelle asiakkaalle, mutta jos ei, niin sinne tyhjään 110mm punaiseen muovirööriin on helppo vetää yksi mikroputkien nippu lisää, johon tämä uusi asiakas sitten liitetään, ellei sitten sitä asiakkaan omaa sinistä mikroputkeaan vedetä ihan suoraan sinne kaappiin jos matka on kovin lyhyt kuten esim. meidän tapauksessa tehtiin, tuo kaappi kun on tuossa tonttisisääntulomme kyljessä 5m kivijalasta.
Mutta jos verkko onkin toteutettu tuolla Valoon ja Valokuitusen one-timer tekniikalla kustannukset ihan totaalisesti minimoiden, ei tuo laajennus olekaan välttis enää ihan niin helppoa ja pahimmillaan se on taas kadut uudelleen auki kun siitä maahan jo kaivetusta mikroputkinipusta loppuikin pillit kesken = sen yhden asiakkaan lisääminen myöhemmin saattaa olla hyvinkin kallista.
Viimeksi muokattu:
Joo, yhteen väliin kyllä suorastaan v***tti, kun hetken laitettiin sähkökaapelia maahan ja monet kuitufirmat tuli perässä ja jätti jäljet vähän miten sattuu, meidän piikkiinhän sitä yritettiin laittaa vaikka ekana oltiin oltu.
Mutta sekin selvisi ja myös juuri se että ei samaan monttuun.(,kun lisätöinä ja rahasta oltaisiin voitu tehdä samalla.) Vaikka tekisi välitäytön ja siihen laittaisi.
MUTTA
Jollain työmaalla sai laittaa samaan monttuun. Se oli toki pieni kunta, olisko ollut Kuru kyseessä.
Mutta sekin selvisi ja myös juuri se että ei samaan monttuun.(,kun lisätöinä ja rahasta oltaisiin voitu tehdä samalla.) Vaikka tekisi välitäytön ja siihen laittaisi.
MUTTA
Jollain työmaalla sai laittaa samaan monttuun. Se oli toki pieni kunta, olisko ollut Kuru kyseessä.
puuteknikko
Vakionaama
Asennukseen taitaa kuulua kaikilla se, että yhteys tulee muuntimelle asti ja asiakas hoitaa itse loput.
Valokuitunen rakentaa PtP tekniikalla eli jokaiselle tilaajalle viedään dedikoitu kuitu sieltä kytkinkaapista, joka voi olla aika kaukanakin, kun GPON tekniikassa yhteyksiä haaroitetaan ja yksi kadun pätkä on yksi puun haara. Tällöin voi se 110-putki toimia näppärästi yhteisenä reittinä kaikille tien tilaajille ja risteyksessä on haaroitin. Lisäksi ne mikrokanavat vedetään kiinteistöihin tyhjänä ja vasta myöhemmin puhalletaan se kuitu, joko siitä kytkinkaapilta tai lähimmältä haarottimelta.
Tuokin nyt vähän riippuu siitä mikä se varaston telekaappi on. Jos huoneistojakamo on siellä varqstossa, niin nimenomaan sinnehän se kuitu pitäökin tuoda, eikä sinne asuntoon sisään.
Husky
Hyperaktiivi
Juu u, mutku noista talon sisään tulevista piuhoista ei voi olla varma, vm1997 cat5, 8 piuhaa. Eli ne täytyisi testata (ja mm laittaa liitin toiseen päähän) ja olisi hyvä jos saisi tuon delegoitua kuituasentajille.
Etenki ku pitäis jo huomenna tietää kun yllättäen on jo katselmus, niin en ehdi ite alkaa perehtyä.
Ja siis tyytyisin 100M nopeuteen hyvinkin. Mainittakoon että vaikuttaa siltä, ettei ne pirut liiku suojaputkissa: 4kpl 90 mutkia ja matkaa 22m niin ei voi vaihtaa niitä cat6:een.
Jos kuituboksia ei laita tuonne niin muut paikat on paljon huonompia.
Riippuen minkälaisella sopparilla urakoitsijat toimii.
Jos on kiinteä korvaus kuidun päättämisestä/kiinteistö ja budjetoitu x.kiinteistöä/vrk, voi olla että eivät halua silloin omalla rahalla sitä toteuttaa. Usein urakoitsijoilla on eth testeri jolla voivat testata yhteyden melko simppelisti - aikaa menee minuutti/yhteys.
Jos liittimiä pitää rakentaa / fixata voi olla nihkeämpää, ellei siitä tee erikseen omaa proggista.
Husky
Hyperaktiivi
Kitos paljon. Tän jälkeen on sentäs vähän rattaalla tässä asiassa.
Voin kyllä maksaa liittimen tekemisestä (piuhan toisessa päässä liitin valmiina)
Husky
Hyperaktiivi
Täällä on muuten pirstaloitu homma pieniin. Alihankkijan alihankkija touhuamassa kolmella pienellä alueella jotka vielä kaukana toisistaan. Ja kaivaja 200km päästä ja huomioitava että tälle alueelle tällä tietoa 4 operaattoria tulossa.
Kyllä KTV piuhat saa kyytiä ja kätevää markkinointia. Toiv. ollaan sähköpiuhojen kanssa tarkempia.
Näiden täytyy mennä omassa pihassa useiden piuhojen yli, kuinkahan onnistuu
Kyllä KTV piuhat saa kyytiä ja kätevää markkinointia. Toiv. ollaan sähköpiuhojen kanssa tarkempia.
Näiden täytyy mennä omassa pihassa useiden piuhojen yli, kuinkahan onnistuu
Harrastelija
Hyperaktiivi
Noita ethernet piuhoja laitetaan liittimeen yleensä tämän näköisellä työkalulla. Painaa (yksittäisen) piuhan koloon ja leikkaa piuhasta ylimääräisen pois. Eli työkalu kannattaa käyttää oikein päin ettei leikkaa piuhaa väärältä puolelta liitintä.
Vastaavaa työkalua on käytetty jo 80-luvulla lankapuhelin hommissa. Krone ehkä alkuperäisen työkalun keksijä.
www.partco.fi
Jopa 10€:lla saa testerin jolla voi tarkistaa että johdot ovat oikeassa järjestyksessä ja jokainen johto on kiinni.
Sitten kun mitataan johdon sähköisiä ominaisuuksia ja nopeuksia niin hinta taitaa nousta useampiin satasiin, jopa tuhansiin.
Tällä tarkoitan että edullisesti voi itsekin tehdä perusjuttuja. Mitattavien johtojen määrästä riippuu kannattaako kunnon testeriin satsata. Kyllähän nuo firmatkin saattaa ottaa äkkiä yli 50€ tunti eli omat laitteet voi tulla halvemmaksi. Lopuksihan ne voi myydä niin ei koko summa mene ”hukkaan”.
Vastaavaa työkalua on käytetty jo 80-luvulla lankapuhelin hommissa. Krone ehkä alkuperäisen työkalun keksijä.
Krone ASENNUSTYÖKALU RJ45 RASIALIITTIMELLE - PARTCO
www.partco.fi
Jopa 10€:lla saa testerin jolla voi tarkistaa että johdot ovat oikeassa järjestyksessä ja jokainen johto on kiinni.
Sitten kun mitataan johdon sähköisiä ominaisuuksia ja nopeuksia niin hinta taitaa nousta useampiin satasiin, jopa tuhansiin.
Tällä tarkoitan että edullisesti voi itsekin tehdä perusjuttuja. Mitattavien johtojen määrästä riippuu kannattaako kunnon testeriin satsata. Kyllähän nuo firmatkin saattaa ottaa äkkiä yli 50€ tunti eli omat laitteet voi tulla halvemmaksi. Lopuksihan ne voi myydä niin ei koko summa mene ”hukkaan”.
Meikäläisen Valoon kuituliittymä tuli eilen vihdoin käyttökuntoon. Täytyy sanoa että paremminkin ja vähemmälläkin v-tuksella olisi voinut mennä. Koko projekti kesti yli 3 vuotta. Aluksi Valokuitusen kanssa, mutta sitten Valoon vaihtaen, jonka kanssa kesti 2.5 vuotta. Muita ei ollut tarjolla. Halusin asennuksen olemassa olevaa putkistus käyttäen tuulikaappiin, joka tuntui sotkevan urakoitsijan pasmat kokonaan.
Kirjoittelin viimeksi marraskussa että kuitu oli juuri puhallettu ja toive oli saada liittymä ennen vuodenvaihdetta. No näin ei sitten tapahtunut. Meni neljä kuukautta kuidun puhaltamisesta vakuuttaa Valoon aspa että meidän asennus oli jäänyt puolitiehen kun puhallettu kuitu roikkui suojaamattomana kuituputkesta seinällä. Tästä ei missään vaihessa tuntunut tieto kulkevan Valoon ja aliurakoitsijan välillä vaikka kirjoittelin ahkerasti aspaan. Viesteihin vastaaminen kesti tyypillisesti reilun viikon.
Toive oli saada asentaja paikalle että olisi yhdessä katsottu että miten laitetaan kuidun kytkentäboksi ja kuitupääte fiksusti seinälle. Kun mitään ei tapahtunut niin päätin sitten tehdä oman viritelmän ja siirsin sekä kuidun että kuituboksin seinän sisään huoltoluukun taakse. Piuhat kulkee seinän sisässä reitittimelle katonrajassa ja sieltä taas toisen huoltoluukun takana vanhoihin puhelinkaapeliputkiin. Asentaja tuli eilen ja hommassa meni sitten lopulta puoli tuntia. 500M/500M liittymä toimii nyt ihan oletetuilla nopeuksilla.
Kuvissa tilanne kun odoteltiin asentajaa kuidun puhaltamisen jälkeen, sitten huoltoluukun asennuksen jälkeen ja lopputilanne kun asentaja kytki kuidun suoraan kuitupäätteen koteloon, ei tullut mitään lisäboksia.
Kirjoittelin viimeksi marraskussa että kuitu oli juuri puhallettu ja toive oli saada liittymä ennen vuodenvaihdetta. No näin ei sitten tapahtunut. Meni neljä kuukautta kuidun puhaltamisesta vakuuttaa Valoon aspa että meidän asennus oli jäänyt puolitiehen kun puhallettu kuitu roikkui suojaamattomana kuituputkesta seinällä. Tästä ei missään vaihessa tuntunut tieto kulkevan Valoon ja aliurakoitsijan välillä vaikka kirjoittelin ahkerasti aspaan. Viesteihin vastaaminen kesti tyypillisesti reilun viikon.
Toive oli saada asentaja paikalle että olisi yhdessä katsottu että miten laitetaan kuidun kytkentäboksi ja kuitupääte fiksusti seinälle. Kun mitään ei tapahtunut niin päätin sitten tehdä oman viritelmän ja siirsin sekä kuidun että kuituboksin seinän sisään huoltoluukun taakse. Piuhat kulkee seinän sisässä reitittimelle katonrajassa ja sieltä taas toisen huoltoluukun takana vanhoihin puhelinkaapeliputkiin. Asentaja tuli eilen ja hommassa meni sitten lopulta puoli tuntia. 500M/500M liittymä toimii nyt ihan oletetuilla nopeuksilla.
Kuvissa tilanne kun odoteltiin asentajaa kuidun puhaltamisen jälkeen, sitten huoltoluukun asennuksen jälkeen ja lopputilanne kun asentaja kytki kuidun suoraan kuitupäätteen koteloon, ei tullut mitään lisäboksia.
Husky
Hyperaktiivi
Muistuttaa vähän meidän tilannetta. Saas nähdä kuinka mahdotonta kaikki on tämän alihankkijan alihankkijan kanssa.
No olen antanut periksi nykyään, kun mikään ei toimi ja mikään ei onnistu jos on softa tai IT-homma. Ihan alkaen kun koittaa vaihtaa TV:stä kanavaa, niin kannattaa jo varautua siihen, että EI onnistu, niin ei mene hermo.
Vuosimallin -97 cat5 kaapelit toimivat yleensä 1Gbps, jos sattuu tuuri 2,5Gbps menee myös, mutta tosiaan siellä pitää olla töpseli päässä.
Kuituasentajat kyllä helposti menevät siitä mistä aita on mata,lin, eli lähimmästä paikasta läpi ja purkki johonkin makkarein seinään tms persreikäpaikkaan, jos antaa niiden tehdä niin kuin haluavat, mutta kyllä ne sen sinne varastoon tuovat, jos se ei muuten ole kohtuuttoman hankala toteuttaa.
Sen sijaan niiden vanhojen kuparikaapeleiden päättämiseen niillä ei todennäköisesti ole kaluja tai tarvikkeita, eikä operaattori missään tapauksessa sellaista niille korvaa, ne saavat maksun vain kuitupäätteen asentamisesta, kaikki siitä eteenpäin on sisäverkkoa joka ei operaattoria kiinnosta.
Riippuu paljon eettä kuinka alihankkija ja operaattori osaa hanskata normista poikkeavat asennukset. Olen ymmärtänyt ns perusasennukset sujuivat meidän alueessa oikein hyvin aikataulujen venymistä lukuunottamatta, mutta näihin poikkeaviin asennuksiin ei vaan ollut mitään selvää käytäntöä. Ei aliurakoitsijalla eikä Valoolla.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Mikä nyt sitten onkaan "poikkeva" asennus kun aikalailla yksilöllisiä ne tuppaa olemaan joka ainut, kuka haluaa sen reitityksen mitäkin kautta, purkkien paikoista ja aktiivilaitteiden tarvitsemista sähkösyötöistä nyt sitten puhumattakaan. Meillä tosin tuo taisi olla sieltä ihan helpoimmasta päästä, kuitukaappi 5m kivijalasta ja talon päädystä valmista putkitusta suoraan kellarista mediakaappiin, jossa oli jo pistorasiat yms. valmiina.
Normiasennus näyttäisi olevan sellainen että on ulkopurkki jonka takaa porataan reikä seinän läpi ja seinän toisella puolella on sitten varsinainen kuitumuunnin. Näin se ainakin näyttäisi menevän naapurustossa.
Tämän ulkopurkin puuttuminen tuntui olevan se vaikea pala. Kuidunpuhaltajatkin olivat sitä etsineet esin itsekseen ja tulivat sitten lopulta ovelle kysymään. Olivat vaimon mukaan hyvin hämmästyneitä kun hän näytetti tuulikaapin seinällä olevaa kuituputkea. Ja asia oli kyllä sovittu Valoon kanssa ja myös jälkikäteen moneen kertaan muistutettu kun ei tuntunut menevän tieto menevän perille vaikka aspan mukaan tieto oli joka kerta välitetty urakoitsijalle. Itse epäilen että homma hajosi aliurakoitsijan kohdalla, mutta mistäpä tuota tietää.