Vappuvisa - tyhjiömittarin lukema

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja MrCabin
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Pitäiskö tästä nyt vetää se johtopäätös että se venttiili vuotaa?
Kaikissa kylmä kompressoreissa tyypistä riippumatta; mäntä, rotaatio, scrolli tai ruuvi kompressori on purkaus puolella takaisku läppä ja sitä painaa alas jonkinlainen jousi voima. Tästä huolimatta tyhjiö pumppu pystyy vetämään alle 1 mbar tyhjiön sekä purkaus että imupuolelle kompressoria vaikka tyhjiön vetäminen suoritetaan tuon takaiskun jälkeen. Vuotavatko nuo kaikki takaiskut vai onko tyhjiöpumpun imuvoima riittävä että ne aukeavat voittaen tuon jousen voiman?
 
Vuotavatko nuo kaikki takaiskut vai onko tyhjiöpumpun imuvoima riittävä että ne aukeavat voittaen tuon jousen voiman?

Imussa ei ole voimaa se on voiman puutetta. Samalla tavalla kuin köydellä ei voi työntää ei pumpulla voi vetää.

Sinne painepuolelle jää kaasumolekyylejä ja ne ovan hyvin liukkaita livahtamaan pois mistä tahansa rakosesta, jota ei ole kunnolla tiivistetty. Millainen se venttiili oikeasti on? Metalli metallia vasten?
 
Imussa ei ole voimaa se on voiman puutetta. Samalla tavalla kuin köydellä ei voi työntää ei pumpulla voi vetää.
Uh oh, taas mennään 😵‍💫

Täytyy sanoa etten oikein ymmärrä mistä tulee ajatus ettei tyhjiö pumpulla voi imeä.

Kun laitan tyhjiöpumpun päälle ja suljen sormen päällä imuportin, niin seuraavan kerran kun menen Amerikkaan, niin jään jumiin passin tarkastuksessa kun tuo sormenjälki ei ole enää sama kuin se oli edellisellä käynnillä 👀

Minä en lähde tässä keskustelussa sen enempää kommentoimaan mikä on pumpun tai kompressorin kyky imeä.
 
Et ole koskaan kuullut Magdeburgin puolipalloista?

Siinä onkin hyvä esimerkki siitä kuinka paine toimii. Koehan toimii vain paineistetussa kaasussa tai nesteessä. Kannattaa perehtyä sen fysiikkaan ja mitä kokeella todistettiin. Alempana linkki.

Täytyy sanoa etten oikein ymmärrä mistä tulee ajatus ettei tyhjiö pumpulla voi imeä.

Sanoinkin ettei sillä voi vetää samalla tavalla kuin köydellä ei voi työntää.

Jos sinulla on pullossa tyhjiö ja siinä on yhteessä herkkä takaiskuventtiili, joka ei vuoda. Sinä et voi imeä pumpulla sitä takaiskua auki. Vaikka pumppu olisi kuinka tehokas tai vaikka yrittäisit käyttää "vesivasaran" kaltaisia rajuja alipaineiskuja imemällä venttiilistä hyvin äkillisesti, niin venttiili ei aukea. Venttiili voi aueta vain, jos pullossa on vähänkin painetta, joka työntää venttiilin auki kun imet siltä vastapainetta pois.

Tuo https://fi.wikipedia.org/wiki/Magdeburgin_puolipallot on hyvä esimerkki siitä miten se toimii. Jos tuollainen koe tehtäisiin avaruudessa, pallojen puoliskoja ei pystyisi pitämään imemällä kiinni toisissaan, koska palloja kiinni pitävä voima ei tule pallon sisältä vaan ulkopuolelta.
 
Jos sinulla on pullossa tyhjiö ja siinä on yhteessä herkkä takaiskuventtiili, joka ei vuoda. Sinä et voi imeä pumpulla sitä takaiskua auki. Vaikka pumppu olisi kuinka tehokas tai vaikka yrittäisit käyttää "vesivasaran" kaltaisia rajuja alipaineiskuja imemällä venttiilistä hyvin äkillisesti, niin venttiili ei aukea. Venttiili voi aueta vain, jos pullossa on vähänkin painetta, joka työntää venttiilin auki kun imet siltä vastapainetta pois.
Tämä oli juuri se tilanne tuossa testissä. Putkistossa oli alkuvaiheessa 0-paine ja tyhjiöpumppu loi mittarin 2. puolelle 1mbar paineen ja samanaikaisesti takaiskun takana oleva mittarin paine putosi 1mbar tasolle.
Korostan tässä sen että ilman tyhjiöpumpun luomaa alipainetta ei voisi tapahtua mitään ”työntöä” kyllä ensin muodostuu alipaine joka mahdollistaa tuon virtauksen takaiskun läpi.
 
Vielä sen verran tuosta imuvaikutuksesta, joka tuntuu olevan kuin peikko tässä keskustelussa.

Ajattele pölynimuria - kun laitat sen päälle niin imeekö se roskan lattialta vai ”hyppääkö” roska sinne putkeen? Jos se hyppää, niin mistä se roska saa voiman tuohon hyppyyn?
 
Onko se teoria jo muotoutunut ja miten sen mittarin paineen voi laskea?
Tein ihan käytännön testejä enkä tehnyt mitään laskelmia - tähän täytyy vastata niiden jotka ovat heittäneet lasku kaavoja esille.

Minä laitoin vain tyhjiöpumpun rallattamaan ja eri tilanteissa imin tyhjiötä ja mittasin paineen sekä tyhjiöpumpun että tyhjiöitävän kohteen puolelta.
 
Ajattele pölynimuria - kun laitat sen päälle niin imeekö se roskan lattialta vai ”hyppääkö” roska sinne putkeen? Jos se hyppää, niin mistä se roska saa voiman tuohon hyppyyn?

Jos olen kuun pinnalla ja käynnistän imurin, niin vaikka kuussa onkin runsaasti ns. kuupölyä niin hiukkastakaan siitä ei hyppää sinne imuriin vaikka se olisi maailman tehokkain imuri, jonka imuvoima riittää tyhjiön tuottamiseen. Sitä pölyä pitäisi lapiolla sinne imuriin kauhoa ja silti olisi vaikeuksia saada se menemään putkesta läpi.

Mistä se voima "hyppäämiseen" siis tulee vain maan päällä? Se tulee siitä, että ilmakaasun korkea 1 bar paine työntää sen roskan sinne imuriin kun imurin imuputkessa ei ole enää saman suuruista vastapainetta vaan alipaine, jonka imuri kehittää poistamalla ilmaa imuputkesta.
 
…vaan alipaine, jonka imuri kehittää poistamalla ilmaa imuputkesta.
Meidän ei tarvitse lähteä avaruuteen tai kuun pimeälle puolelle todistamaan pölynimurin toimintaa.

Tämän olen nyt sanonut jo monta kertaa että me luodaan alipaine, oli sitten kyseessä kompressori joka imee, taltiointilaite joka imee, tyhjiöpumppu joka imee, samoin kuin tuo pölynimuri joka imee.

Näillä laitteilla luodaan tai kehitetään alipaine niinkuin kommentissasi mainitsit pölynimurin kohdalla. Tämä on se efekti joka me fyysisesti voidaan testata ja ja käsin koskea. Jos joku haluaa ajatella että alipaineen luoma virtaus johtuu työntämisestä niin vallitkoon vapaus - itse käytän näitä kaikkia laitteita koska minun tarvitsee imeä niillä jotakin on se sitten kylmäainetta höyrystimestä, taltioida kylmäainetta, poistaa kosteutta ja ilmaa kylmäjärjestelmästä tai pölyä lattian kulmista.
 
Tämä on se efekti joka me fyysisesti voidaan testata ja ja käsin koskea.

Tällainen fyysisesti testattava ajatusleikki tuli mieleen. Sinulla on kaksi kaasupulloa. Toisessa 5 bar ja toisessa 3 bar painetta. Yhdistät pullot keskenään venttiilillä. Kun avaat venttiilin, niin imeekö 3 barin pullo kaasua 5 barin pullosta vai puhaltaako 5 barin pullo kaasua 3 barin pulloon?
 
Viimeksi muokattu:
Tällainen fyysiesti testattava ajatusleikki tuli mieleen. Sinulla on kaksi kaasupulloa. Toisessa 5 bar ja toisessa 3 bar painetta. Yhdistät pullot keskenään venttiilillä. Kun avaat venttiilin, niin imeekö 3 barin pullo kaasua 5 barin pullosta vai puhaltaako 5 barin pullo kaasua 3 barin pulloon?
Tänään juuri siirsin propaania pullosta toiseen paine-eron avulla eli kyllä se siirtyy pullosta jossa on korkeampi paine matalaa painetta kohti. Tässä ei ole mitään ongelmaa.

Kun mennään tämän ilmanpaineen alapuolelle niin meidän täytyy tehdä työtä saadaksemme tuo paine-eron aikaan.

Nyt olemme ajautuneet taas aika pitkälle tuosta alkuperäisestä kysymyksestä.
 
Kun mennään tämän ilmanpaineen alapuolelle niin meidän täytyy tehdä työtä saadaksemme tuo paine-eron aikaan.

Paine eron tekeminen vaatii aina työtä. Ei se ilmanpaineesta riipu. Mutta tarkoitatko että pullosta toiseen paineella siirtäminen ei ole imemistä?

Entä jos... ison kaasupullon sisällä on pieni kaasupullo. Ison paine on 5 bar ja pienen paine on 3 bar. Ison pullon pohjalla on roskia. Avaat pienen pullon venttiilin siellä ison pullon pohjan lähellä ja roskat imeytyvät isosta pullosta sinne pieneen 3 bar pulloon. Voiko tuota kutsua imuksi jos kaasun mukana imeytyy myös roskia ?
 
Heitän vielä tähän pari kommenttia oman osuuteni päätteeksi.

Ymmärrän hyvin kuinka käytännön terminologiaa käyttävät ja teoreettisesti asiaa pohtivat näkökannat saavat aikaan tällaisen pitkälle venähtävän keskustelun, joka alkoi kysymyksestä jolla ei alun perin ollut mitään kosketuspintaa siihen mihin tämä keskustelu on edennyt.

Käytännön töissä kun me kylmätekniikassa käytämme tyhjiöpumppua niin me sanomme että me "imemme" tai "vedämme" systeemiin tyhjiön esim. 1 mbar tasolle. Me emme sano että koska tyhjiöpumppu pystyy luomaan 0,5 mbar alipaineen niin systeemissä oleva ilma ja kosteus työntyvät tyhjiöpumpun pesään, missä on tuo alempi paine.
Tai imuroidessani olohuoneen lattiaa Nilfiskin Hepa 2000 pölynimurilla ja kissan kulkiessa ohitse sen häntä joutuu pölynimurin putkeen sanon silloin pojalleni että pölynimuri imaisi kissan hännän enkä sano että kissan häntä työntyi sinne putkeen, koska ihan varmasti kissa ei sitä tehnyt.

Molemmissa esimerkeissä lopputulos on se olennainen asia huolimatta siitä miten me nämä asiat ilmaisemme käyttämällä vakiintuneita termejä. Sekä käytännössä että teoriassa nuolen suunta on sama - kosteus ja ilma poistuvat systeemin korkeammasta paineesta tyhjiöpumpun pesän alipainetta kohti ja kissan häntä ajautuu huoneen korkeammasta ilmanalasta pölynimurin sisällä olevaa alipainetta kohti.

Nyt lähden saunaan ja totean että löylyssä iholleni muodostuva kosteus on sekä hien aiheuttamaa, mutta samalla myös kiukaalle heitetystä löylystä iholle muodustuvaa kondenssivettä. Lopputulos tässäkin on tärkeä - ihohuokoset avautuvat ja tulee puhdas ja rento olo suihkun jälkeen :)
 
Viimeksi muokattu:
Vaikka me huomioidaan puutteet/virheet kysymyksen lähtötiedoissa niin ilmiö jää selitämistä vaille. Onko kukaan kysynyt asiaa tekoälyltä kuinka hyvän vastauksen se kehittää teorian pohjalta? Mutta, jos teoria ja käytännön kokeen tulokset ei vastaa toisiaan niin jossakin on klappia. Vappuvisan testi siis jää tuloksiltaan kovin puollinaiseksi.
 
Vaikka me huomioidaan puutteet/virheet kysymyksen lähtötiedoissa niin ilmiö jää selitämistä vaille.

Se venttiili vuotaa, eihän tuossa muusta voi olla kyse. Kun ei ole vastapainetta niin se ei tiivisty. Ja kun ei ole tilavuutta putkessa niin pienikin vuoto saa paineen pääsemään pois. Jos siellä olisi jälkimmäisellä mittarilla lisäksi pieni säiliö, niin saisi selville onko kyse pienestä vuodosta vai vuotaako se ihan solkenaan eli miten nopeasti se paine laskee tyhjiöitäessä.
 
Vaikka me huomioidaan puutteet/virheet kysymyksen lähtötiedoissa niin ilmiö jää selitämistä vaille.
Vastasin tähän alkuun lähinnä intuitiivisesti että se takaisku ei vaikuta mitään koska virtaus on tuossa koko ajan sen päästösuuntaan joten se on auki kunnes paine on sama kummallakin puolella (eli se 1mbar). Sulkeutumispainehan oli varsin pieni, alle 40mbar, ehkä kaasuvirtaus pystyy vaan pitämään sen auki loppuun asti, varsinkin jos vakumointi tapahtuu nopeasti.
 
Vastasin tähän alkuun lähinnä intuitiivisesti että se takaisku ei vaikuta mitään koska virtaus on tuossa koko ajan sen päästösuuntaan joten se on auki kunnes paine on sama kummallakin puolella (eli se 1mbar). Sulkeutumispainehan oli varsin pieni, alle 40mbar, ehkä kaasuvirtaus pystyy vaan pitämään sen auki loppuun asti, varsinkin jos vakumointi tapahtuu nopeasti.

Kyseisen venttiilin tietoja:

In NRV/NRVH check valves a sealing disc is activated by the spring to close or open the valve, and the force of the spring determines the
differential opening pressure. When the refrigerant ows through the valve and the differential pressure is more than min. opening
pressure, the piston will move to stop face and compress the spring, then the valve will open.


Jos venttiilin mallin tietää voi tuon avautumispaine-eron (ODP) katsoa tuolta taulukosta

 
Kyseisen venttiilin tietoja:

In NRV/NRVH check valves a sealing disc is activated by the spring to close or open the valve, and the force of the spring determines the
differential opening pressure. When the refrigerant ows through the valve and the differential pressure is more than min. opening
pressure, the piston will move to stop face and compress the spring, then the valve will open.


Jos venttiilin mallin tietää voi tuon avautumispaine-eron (ODP) katsoa tuolta taulukosta

Katson ventiilin tiedot alkuviikosta. Koko tiedetään ja ODP:lle on kaksi vaihtoehtoa, 40 ja 70 mbar jos en väärin muista. Kannattaa tarkistaa.
 
1778177111676.png


Tuo (4) on "PTFE with glass fiber" ja se tiivistää tuon täysin silloin kun paine puskee tiivistettä vasten takaperin.

Myötösuuntaan tiivistys pettää heti pienimmästäkin paineesta, koska tuohon tiivisteeseen tulee rako ilman vastapainetta, mutta vettiili avautuun luvattuun täyteen virtaamaan vasta kun koko jousi on puristunut tuota (9) päätyä vasten. Tiivistyspinta ei siis ole tuon männän (5) ja rungon (7) välissä vaan tuossa kiekon (4) etupinnalla.
 
Se venttiili vuotaa, eihän tuossa muusta voi olla kyse. Kun ei ole vastapainetta niin se ei tiivisty. Ja kun ei ole tilavuutta putkessa niin pienikin vuoto saa paineen pääsemään pois. Jos siellä olisi jälkimmäisellä mittarilla lisäksi pieni säiliö, niin saisi selville onko kyse pienestä vuodosta vai vuotaako se ihan solkenaan eli miten nopeasti se paine laskee tyhjiöitäessä.
Ei ole vielä tullut itselleni vastaan takasikuventtiiliä, joka tiivistäisi kunnolla ilman vastasuuntaan vaikuttavaa kaasunpainetta. Johtopäätöshän moisesta olisi, että vastaavasti syystä tai toisesta auki ponnahtanut takaiskuventtilin läppä jää vuotamaan, ellei moista vastasuuntaista painetta ole hetkeäkään esiintynyt aukiponnahduksen jälkeen.

Epäilen, että suoritetut kokeet tuloksineen ovat myös moisen takaiskuventtiilin ominaisuuden sivuvaikutus, kun kyse on melko vähäisellä myötäsuuntaisella paineella avautuva takaiskuventtiili. Mieleen tulee myös varoituksen sana, eli ei ole todellista varmuutta, että tyhjiö aina onnistuisi luotettavasti myötäsuuntaisen takaiskuventtiili lävitse. Mielestäni voi suorittaa edellä esitetyn kaltaisen kokeilun myös schrader-tyyppisen (ilpin tyhjiiöntiliitäntää tms. muistuttavan) voimakkaalla jousella varustetun rakenteeltaan takaiskuventtiiliä muistuttavan venttiilin kautta, saadaanko noinkin aikaan kunnon tyhjiöinti. Periaatteessahan tuollainen ei aukene, ellei myötäsuuntaista painetta ole baarikaupalla. Jätetään tarkemmat spekulaatiot mahdollisen kokeen antamien kokemusten jälkeisiksi.
 
Olen jo testin tehnyt ja tulos oli mitä itse olin odottanut ilman mitään laskukaavaa, mutta se yllätti ne jotka yrittivät laskemalla saada selville mitä tuo takaiskun jälkeinen tyhjiö on.
Itse olen kovin epäileväinen aktoriteetteihin ja siksi minulle ei kelpaa käden lämpöiset vastaukset eli palataan koulutkseen ja opetamiseen, vappuvisaan. Ja ihan hyvällä tahdolla, opetavaisessa mielessä. Miten testissä voi odottaa mitään jos lähtötietoja, esim takaiskun teknisiä ominaisuuksia ei tarkisteta vaan oletetaan? Minun mentorini LVI puolella on teroittanut että älä koskaan oleta mitään. Tällä hän tarkoitti että mihinkään ei voi luottaa vaan kaikki on tarkistettava jos haluaa olla varma. Joten, opetajikin voi oppia kouluttaessaan vaikka vain vappuvisan muodossa - miksi yksisuuntaventiilin teknisiä tietoja ei tarkistettu? Oletettavsti oletettiin.
 
Itse olen kovin epäileväinen aktoriteetteihin ja siksi minulle ei kelpaa käden lämpöiset vastaukset eli palataan koulutkseen ja opetamiseen, vappuvisaan. Ja ihan hyvällä tahdolla, opetavaisessa mielessä. Miten testissä voi odottaa mitään jos lähtötietoja, esim takaiskun teknisiä ominaisuuksia ei tarkisteta vaan oletetaan? Minun mentorini LVI puolella on teroittanut että älä koskaan oleta mitään. Tällä hän tarkoitti että mihinkään ei voi luottaa vaan kaikki on tarkistettava jos haluaa olla varma. Joten, opetajikin voi oppia kouluttaessaan vaikka vain vappuvisan muodossa - miksi yksisuuntaventiilin teknisiä tietoja ei tarkistettu? Oletettavsti oletettiin.
Testi ei perustunut olettamuksiin ja kysymyksen asettelu sitä tukevan kaavion mukaan oli mielestäni hyvin selkeä.

Kyllä sen takaiskun tiiveys testattiin ennen testiä - myös avautumispaine testattiin, mutta sitä ei mitattu, koska ei olllut käytössä mittaria, jossa olisi ollut mbar asteikko myös nolla paineen yläpuolella. Molempien tyhjiömittareiden lukema saavutti 1 mbar paineen lähes saman aikaisesti - siinä ei ollut siis juurikaan viivettä mistä tässä on spekuloitu josko se takaisku olisi vuotanut.

Testin alkuperäinen tarkoitus oli testata pystyykö tyhjiön vetämään kompressorin purkauspuolen venttiilistä niin että myös kompressorin imupuoli ja sitä kautta myös höyrystin saadaan tyhjiöityä ja tämä testi osoitti että kyllä pystyy ja tyhjiö muodostui koko systeemiin.
 
Mielestäni voi suorittaa edellä esitetyn kaltaisen kokeilun myös schrader-tyyppisen (ilpin tyhjiiöntiliitäntää tms. muistuttavan) voimakkaalla jousella varustetun rakenteeltaan takaiskuventtiiliä muistuttavan venttiilin kautta, saadaanko noinkin aikaan kunnon tyhjiöinti. Periaatteessahan tuollainen ei aukene, ellei myötäsuuntaista painetta ole baarikaupalla.
Schrader venttiili sulkeutuu jousen vaikutuksesta ja systeemin paine painaa sen kiinni sitä tiukemmin mitä suurempi paine systeemissä on. Systeemissä oleva painehan siis sulkee sen vain tiukemmin - se ei aukene paineen vaikutuksesta. Sen saa auki vain kun neulan kara työnnetään sisäänpäin neulaventtiilin avaajalla - sen toiminto on siis päinvastainen takaisukuventtiillin verrattuna kun se on asennettuna kylmäpiirissä.

Jos nyt tyhjiöpumppu kytketään kiinni Shrader venttiili yhteeseen niin tyhjiö pyrkii vetämään venttiilin karan tiukemmin kiinni - meidän pitää siis mekaanisesti avata tuo Schrader venttiili tai suositetavaa on jopa poistaa tuo venttiilin kara, että saadaan virtausvastus minimoitua.

Alla kuva "väkisin" avatusta Schrader venttiilin karasta.

IMG_0321.jpeg
 
Molempien tyhjiömittareiden lukema saavutti 1 mbar paineen lähes saman aikaisesti - siinä ei ollut siis juurikaan viivettä mistä tässä on spekuloitu josko se takaisku olisi vuotanut.

Mielenkiintoisesti sanailtu. Mitä se sitten teki jos se ei vuotanut?

"toinen mittari on jousi kuormitteisen takaiskun takana, jolla on 0,2 bar avautumispaine"

Tässä ei tosiaan mainittu, mikä on sen sulkeutusmispaine, mutta jos tyhjentyminen tapahtui lähes saman aikaisesti, niin ei siinä ehditty saavuttaa edes sitä 200 mbar avautumispainettakaan. Tyhjiöinnin olisi voinut pysäyttää siinä 800 mbar kohdalla ja todeta, että toisella puolella on yhä 0 bar jäljellä.
 
Schrader venttiili sulkeutuu jousen vaikutuksesta ja systeemin paine painaa sen kiinni sitä tiukemmin mitä suurempi paine systeemissä on. Systeemissä oleva painehan siis sulkee sen vain tiukemmin - se ei aukene paineen vaikutuksesta. Sen saa auki vain kun neulan kara työnnetään sisäänpäin neulaventtiilin avaajalla - sen toiminto on siis päinvastainen takaisukuventtiillin verrattuna kun se on asennettuna kylmäpiirissä.
Tiedän tuon. Vertaisin lähinnä tilanteeseen, jossa schrader asennetaan "väärin päin" eli takaiskuventtiiliksi. Kyllä schraderin saa paineella aukenemaan esimerkiksi paineenalaisella kaasulla, kompressorilla (vrt. renkaan täyttö), vaikkei neulaventtiiliä mekaanisesti auki painettaisikaan. Painetta tyypillisesti kuitenkin tarvitaan melkoisesti enemmän noin, kuin jos neulaventtiili painetaan mekaanisesti sisään täyttösuulakkeen kohouman avulla.

Koko tässä keskustelussa on ongelmana, että testisi osoitti takaiskuventiilin käytännössä falskaavan myötäsuuntaan valittujen komponenttien kohdalla (vaikka avautumispainettta ei koko prosessin kuluessa saavutetakaan). Tuo on noin, kun kerran jäännöskaasu poistui tyhjiömittarin mukaan takaiskuventtiilin takana olevasta putkiston osasta. Tuo ei siltikään ole tae, että moista tapahtuisi kaikkien kompressoreiden läppämekanismien kanssa luotettavasti. Järjestelmähän tyhjenee myös TEVin kautta (kun saavutetaan melkein tyhjiö, ehjä TEV avautuu jo periaatteensa takia) eikä elektronisia paisuntaventtiileitä välttämättä ajeta (eikä pidä ajaa yksinkertaisessa kylmälaitteessa) täysin kiinni laitetta sammutettaessa. Kapillaarithan vuotavat kaasut lävitseen muutenkin. Eli tyhjiöinti onnistuu toistakin kautta luonnostaan.
 
Testi ei perustunut olettamuksiin ja kysymyksen asettelu sitä tukevan kaavion mukaan oli mielestäni hyvin selkeä.

Kyllä sen takaiskun tiiveys testattiin ennen testiä - myös avautumispaine testattiin, mutta sitä ei mitattu, koska ei olllut käytössä mittaria, jossa olisi ollut mbar asteikko myös nolla paineen yläpuolella. Molempien tyhjiömittareiden lukema saavutti 1 mbar paineen lähes saman aikaisesti - siinä ei ollut siis juurikaan viivettä mistä tässä on spekuloitu josko se takaisku olisi vuotanut.
Testi antoi tulokseksi että avautumispaine on 200mbar mutta oletan että asiaa ei tarkisteta teknisitä dokumentaatioista jotka sanoo että avautumispaine on 40mbar (tai 70mbar riippuen mallista). Minusta kuulostaa siltä että vappunvisan lähtötiedot sisälsi oletuksen että kokeessa saatu avautumispaine on oikea, sama kuin teknisisä manuaaleissa. Ristiriita avautusmispaineessa 200mbar <> 40mbar kertoo jotakin mutta on jäänyt epäselväksi että mitä?
 
Testi antoi tulokseksi että avautumispaine on 200mbar mutta oletan että asiaa ei tarkisteta teknisitä dokumentaatioista jotka sanoo että avautumispaine on 40mbar (tai 70mbar riippuen mallista). Minusta kuulostaa siltä että vappunvisan lähtötiedot sisälsi oletuksen että kokeessa saatu avautumispaine on oikea, sama kuin teknisisä manuaaleissa. Ristiriita avautusmispaineessa 200mbar <> 40mbar kertoo jotakin mutta on jäänyt epäselväksi että mitä?
Vappuvisa heitettiin peliin Tanskassa ollessani joten ei ollut mahdollisuutta tarkistaa tuon ko. venttiilin tyyppiä, jota olin käyttänyt ja sitä kautta sen avautumis painetta ennen matkalle lähtöä. Vappu tuli siellä ajankohtaiseksi joten tästä tämä epäselvyys johtui 🫣
 
Ristiriita avautusmispaineessa 200mbar <> 40mbar kertoo jotakin mutta on jäänyt epäselväksi että mitä?

Se lopullinen 40 mbar < > 0 mbar testi kertoo, että tehtäesä "tiiveys testi vesi patsaalla" mitataan mm. veden pintajännitystä, molekyylikokoa ja viskositeettia. Vesiputkistossa voidaan käyttää hamppua tiivisteenä. Kaasuputkistossa se ei taida toimia yhtä hyvin? 200 mbar jäi arvoitukseksi, mistä tuli.
 
Viimeksi muokattu:
Tein tänään uuden testin kalibroimalla tyhjiömittarit. Sitten laitoin pari tippaa tyhjiöpumppu öljyä takaiskun sisään ja puhalsin typellä puhtaaksi.

Testasin takaiskun pitävyyden 1000 mbar tyhjiömittarilla ja kun hitaasti päästi tyhjiön pois niin tyhjiömittari jäi näyttämään 960 mbar eli takaiskun jousivoima piti takana 40 mbar mikä vastasi valmistajan ilmoittamaa avautumis painetta.

Tämän jälkeen vedin tyhjiön niin että 1000 mbar tyhjiömittari oli tyhjiöpumpun puolella ja 150 mbar mittari oli takaiskun takana. Tulos oli se että 1000 mbar mittari näytti alle 1mbar painetta ja 150 mbar mittarin lukema oli 40 mbar. Takaiskun taakse jäi siis jousivoiman aiheuttama paine.

Opin tässä itse sen että mittalaitteiden lisäksi pitää testata useampaan kertaan mitattavan kohteen toiminta.

Voin heittää testistä kuvamateriaalia jos tuo testin selostus yksinään ei tuonut riittävää selvyyttä miten testi suoritettiin.
 
Tuohon kun lisätään vielä se että takaiskatkin ovat yksilöitä tai jopa viallisia eli suoralta kädeltä ei voi sanoa kovin absoluuttista totuutta mitä niiden kanssa tapahtuu.
Aika äärimmäinen testi takaiskan kannalta?
 
Tuohon kun lisätään vielä se että takaiskatkin ovat yksilöitä tai jopa viallisia eli suoralta kädeltä ei voi sanoa kovin absoluuttista totuutta mitä niiden kanssa tapahtuu.
Aika äärimmäinen testi takaiskan kannalta?
Oli hyvä testata ettei jää sellainen hiukan epätietoinen fiilis mitä tapahtuu kun on systeemissä rinnakkaisten kompuroiden välillä takaiskuja purkaus puolella että varmasti tulee tyhjiöityä kaikki loopit.

Nyt voi näyttää oppilaille työsalissa miten pitää toimia kun on itse testannut miten se toimii ja ylittänyt kaikki ”sudenkuopat”

Lisään tähän vielä että nyt pystyy todentamaan tuon homman niin että sekä käytäntö ja teoria toteutuvat loogisesti.
 
Tuohon kun lisätään vielä se että takaiskatkin ovat yksilöitä tai jopa viallisia eli suoralta kädeltä ei voi sanoa kovin absoluuttista totuutta mitä niiden kanssa tapahtuu.
Aika äärimmäinen testi takaiskan kannalta?
Kaikki yksilöitä ja tiivistä venttiiliä ei ole olemassakaan.
 
Miten olisi palloventtiili rosteri rungolla ja teflon tiivisteillä - 100% tiiveys tai pronssinen porttiventtiili (gate valve) myös 100% tiiveys
Eikai sentään 100% tiivistä ole olemassakaan, jos sen haluaa prosenteilla ilmaista. Ikiliikkuja ja tiivis venttiili on vielä keksimättä.
 
Takaisin
Ylös Bottom