Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

[pökö]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

]Näihin edellisiin vilp käppyröihin verrattuna ei tätä omaa viidensadan tekelettä oikein kauheesti voi haukkua kun cop pysyy nollakeleillä vielä yli kakkosen 38 asteisella vedellä. Kai täytyy koittaa viikko ajaa tarpeen vaatimalla minimi pyynnillä jotta näkee muuttuuko cop. En vaan jaksaisi renkata päivittäin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tässä olisi Setän COPit ja tehot kompressorin 50 r/s pyörimisnopeudella pääosin +4 °C asteen lämpötilassa ilman sulatuksia. Ensimmäiset pisteet 30-31 asteen tuottolämpötilassa jäävät trendistä. Voisikohan syynä olla, että kompressori ei ollut vielä lämmennyt käyntilämpötilaan? Jotta sai noita matalan lämpötilan arvoja, piti ensin pitää jäähdytystauko. Tämmöisiä tuloskuvioita saa suhteellisen kivuttomasti, kun kirjaa tulokset ylös kattilan lämmetessä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tässä on Argosta mitattu COP sulatuksilla. Märät kelit tekevät oikein kuopan. Tässä ei ole vakiolämpöä, vaan teho on vaihdellut tarpeen mukaan.

Tuo on sinällään mielenkiintoista, että tuolla ILPilläsi näyttäisi olevan mahdollista päästä samaan hyötysuhteeseen kuten Setän ViLPillä. Odottaisin VILPiltä pientä periaatteellista etua, sillä lauhtumislämpötilan pitäisi yleensä olla merkittävästi alhaisempi kuin ILPeissä. Jos ILP puhaltaa päälle +40 °C, kennon on oltava reilusti lämpimämpi, varmaankin 45 °C tai ylikin. Setän ei tarvitse tehdä minulla kuin +35 asteista. 10 asteen pudotus Setän COP-käyrällä näyttäisi parantavan COPia ilman sulatuksia noin pykälän verran ~ +4 °C lämpötilassa. Sulatusten vaikutus on jotain 0,5 yksikköä COP:ssa, joskaan pudotus ei vielä juuri neljässä asteessa näyttäisi olevan noin suuri.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

]cop pysyy nollakeleillä vielä yli kakkosen 38 asteisella vedellä. Kai täytyy koittaa viikko ajaa tarpeen vaatimalla minimi pyynnillä jotta näkee muuttuuko cop.

Olisiko tuosta mitään mitauspisteitä erilaisissa tarkasti tunnetuissa olosuhteissa ? Mielenkiinnolla myös kuulisin, jos joku tietävämpi analysoisi, miksi noissa lukemissa on noinkin suuri ero. Näissä laitteissa nuo periaatteet ovat aika tarkaan samat, kompressorit usein yhdeltä ja samalta valmistajalta. Jos syynä olisi höyrystimen ja lämmönvaihtimen mitoituserot, luulisi osateholla kuitenkin COPin paranevan.

 

[VesA]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tuo on sinällään mielenkiintoista, että tuolla ILPilläsi näyttäisi olevan mahdollista päästä samaan hyötysuhteeseen kuten Setän ViLPillä. Odottaisin VILPiltä pientä periaatteellista etua, sillä lauhtumislämpötilan pitäisi yleensä olla merkittävästi alhaisempi kuin ILPeissä. Jos ILP puhaltaa päälle +40 °C, kennon on oltava reilusti lämpimämpi, varmaankin 45 °C tai ylikin. Setän ei tarvitse tehdä minulla kuin +35 asteista. 10 asteen pudotus Setän COP-käyrällä näyttäisi parantavan COPia ilman sulatuksia noin pykälän verran ~ +4 °C lämpötilassa. Sulatusten vaikutus on jotain 0,5 yksikköä COP:ssa, joskaan pudotus ei vielä juuri neljässä asteessa näyttäisi olevan noin suuri.

Tuossa kuvassa on paljon vaikka mitä, jos ruutu on sellainen että värit erottuvat. Tuleva kaasu on sen 5 astetta ilmaa kuumempaa useinkin, mutta neste on sitten kylmempää.

Ylhäällä on Honeywellin kosteusanturi. Se ei ole kovin hyvä suurilla kosteuksila, mutta tuohon on sovellettu piirin datalehden korjauskaavaa. Punaiset ovat tuleva ja menevä kylmäaine, siinä välissä on tumman vihreä ulostuloilma. Harmaa siellä seassa on COP. Kirkas vihreä on ulostuloteho. Sitten on musta - ilmavirta. Sinivihreä on ottoteho, sitten on ulkolämpötila ja kastepiste. Tuo kuva on tehty paljastamaan sulatuksen toimintaa, mutta ulkoyksikössä ei ollut antureita.. kun Argot ovat minulla räystään alla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Jos nyt tulkitsin tuota käyrästöä oikein, mittaus on tehty jossakin -3 °C ulkolämpötilassa. Lauhduttimen (kenno) anturin kanssa on ilmeisesti ollut ongelmia sillä lauhtumislämpötila alle puhalluslämpötilan. Sulatusten aikaan kennon lämpötila on laskenut noin -20 °C:een. Ehkä tuo kuumakaasuputki on parempi vertailukohta. Siinä tosin saattaa taas olla tulistusta, mutta joskus sekin on ihmeen lähellä puhalluslämpötilaa.

Klo 4:50
Puhallusilma 35 °C, kenno 30 °C, P= 1500 W, COP=4,0
Klo 7:25
Puhallusilma 37 °C, kenno 32 °C, P= 2000 W, COP=4,0
Klo 7:00
Puhallusilma 38 °C, kenno 33 °C, P= 2500 W, COP=4,0
Klo 8:00
Puhallusilma 44 °C, kenno 35 °C, P= 3300 W, COP=3,5
Klo 8:25
Puhallusilma 42 °C, Kenno 36 °C, P= 3000 W, COP=3,4

Tässä ILP joutuu tekemään kovasti työtä sähköllä sulatuksen aikana, kun se kiskoo -20 asteisesta sisäyksilöstä kaasuja plussan puolella olevaan ulkoyksikön kennoon. VILPissä pumppaustyön pitäisi jäädä pienemmäksi, kun lämmönvaihtimen lämpötila on korkeampi tai loppuvaiheessa sama kuin sulatettavan ulkoyksikön kennon. Vastalahjana ILP ei taida juuri syödä tekemäänsä lämmöntuotantoa, VILP taas pumppaa tuotantoaan takaisin harakoille.

Sulatuksista puheen ollen, alla olevassa kuvassa on tarkasteltu Setän sulatusta hiukan samaan tapaan aikasarjana mutta lämpötilan mukaan kuvattuna. Sulatus tapahtuu kattilan lämpötilan noustessa noin 42,5 °C. Tämän jälkeen sarja jatkuu sulatuksen jälkeen hiukan alhaisemmasta lämpötilasta. Sulatuksen ansiosta tehontuotto on piirun verran parempi suhteessa tuottolämpötilaan, mutta ero ei juurikaan näy COP:ssa. Tuo 2,9 litraa tuottanut sulatus kesti vain 350 s ja kulutti sähköä 0,13 kWh ja suhteutettuna tunnin tuotantoon 70 r/s:lla, koko sulatuksen vaikutus COP:iin on noin 0,3 yksikköä +35 °C:ssa.

 

[pamppu]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tässä ILP joutuu tekemään kovasti työtä sähköllä sulatuksen aikana, kun se kiskoo -20 asteisesta sisäyksilöstä kaasuja plussan puolella olevaan ulkoyksikön kennoon. VILPissä pumppaustyön pitäisi jäädä pienemmäksi, kun lämmönvaihtimen lämpötila on korkeampi tai loppuvaiheessa sama kuin sulatettavan ulkoyksikön kennon. Vastalahjana ILP ei taida juuri syödä tekemäänsä lämmöntuotantoa, VILP taas pumppaa tuotantoaan takaisin harakoille.

Onhan kokonaistaloudellisesti järkevämpää käyttää sulatukseen copilla tuotettua energiaa mahdollisimman paljon, versus suorasähköä eli kompuran vatkausta. Sulatukseen tarvittava kokonaisenergia ei kuitenkaan siitä muutu, mutta tuhlattu sähkömäärä kyllä.

Lisäksi näin sulatus on nopeampi ja tuottavaan työhön päästään nopeammin, mistä seuraa hivenen etua siinä vaiheessa kun kaikki tehot on käytössä.

Ilppikin toimii vilpin tavoin tässä silloin kun vedontunteesta ei ole pelkoa, eli esim Panan +10 ylläpitoasetuksella, jolloin puhallin käy täysillä myös sulatuksessa.

 

[kurre orava]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Alla logi ES:n tämäniltaisesta käyntijaksosta ja siinä tulleesta sulatuksesta (maltillisen pieni sellainen). Koko sulatus siitä että tehot on ajettu alas ja nelitieventtiili ilmeisesti käännetty noin 4 minuuttia siihen että pumppu jälleen lämmittää. Kenno tulee niin lämpimäksi että tuntuu sormin lämpimältä kun sitä koskettaa sulatuksen loppupuolella. Ja jos tuon edessä seisoo niin on kun turkkilaisessa saunassa kun puhaltaa sulatuksen jälkeen lämmöt harakoille ja höyryt pois.

Keli on tyypillistä lounaisrannikon keliä, noin 3 astetta lämmintä. Lokiplotista näkyy hyvin nuo pumpun tyypilliset vaikeudet säätää EEV:ta tietyissä lämpötiloissa joihin tämä "molemmin puolin nollaakin" kuuluu. Tuntuu että säätö menee ihan selälleen, kk lämmöt mataliksi ja copitkin romahtaa. Tuossa nimenomaisessa lokissa copit pysyvät sentään 3,5-4 tietämissä, toisaalta varaajan pyyntikin on maltilliset 32 astetta.

 

[VesA]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Jos nyt tulkitsin tuota käyrästöä oikein, mittaus on tehty jossakin -3 °C ulkolämpötilassa. Lauhduttimen (kenno) anturin kanssa on ilmeisesti ollut ongelmia sillä lauhtumislämpötila alle puhalluslämpötilan. Sulatusten aikaan kennon lämpötila on laskenut noin -20 °C:een. Ehkä tuo kuumakaasuputki on parempi vertailukohta. Siinä tosin saattaa taas olla tulistusta, mutta joskus sekin on ihmeen lähellä puhalluslämpötilaa.

Klo 4:50
Puhallusilma 35 °C, kenno 30 °C, P= 1500 W, COP=4,0
Klo 7:25
Puhallusilma 37 °C, kenno 32 °C, P= 2000 W, COP=4,0
Klo 7:00
Puhallusilma 38 °C, kenno 33 °C, P= 2500 W, COP=4,0
Klo 8:00
Puhallusilma 44 °C, kenno 35 °C, P= 3300 W, COP=3,5
Klo 8:25
Puhallusilma 42 °C, Kenno 36 °C, P= 3000 W, COP=3,4

Tässä ILP joutuu tekemään kovasti työtä sähköllä sulatuksen aikana, kun se kiskoo -20 asteisesta sisäyksilöstä kaasuja plussan puolella olevaan ulkoyksikön kennoon. VILPissä pumppaustyön pitäisi jäädä pienemmäksi, kun lämmönvaihtimen lämpötila on korkeampi tai loppuvaiheessa sama kuin sulatettavan ulkoyksikön kennon. Vastalahjana ILP ei taida juuri syödä tekemäänsä lämmöntuotantoa, VILP taas pumppaa tuotantoaan takaisin harakoille.

Sulatuksista puheen ollen, alla olevassa kuvassa on tarkasteltu Setän sulatusta hiukan samaan tapaan aikasarjana mutta lämpötilan mukaan kuvattuna. Sulatus tapahtuu kattilan lämpötilan noustessa noin 42,5 °C. Tämän jälkeen sarja jatkuu sulatuksen jälkeen hiukan alhaisemmasta lämpötilasta. Sulatuksen ansiosta tehontuotto on piirun verran parempi suhteessa tuottolämpötilaan, mutta ero ei juurikaan näy COP:ssa. Tuo 2,9 litraa tuottanut sulatus kesti vain 350 s ja kulutti sähköä 0,13 kWh ja suhteutettuna tunnin tuotantoon 70 r/s:lla, koko sulatuksen vaikutus COP:iin on noin 0,3 yksikköä +35 °C:ssa.

Putkien lämpötilat ( punaiset käyrät) on mitattu huonosti: anturit olivat tungettuina eristeen alle ilman tahnoja sun muita eli kumpikin lämpötila on liian pieni, mutta johdot olivat sentään siellä samassa lämmössä. Lauhduttimen anturi oli tungettuna koneen oman anturitaskun ja putken nurkkaan, mutta johtoja ei oltu sidottu samaan putkeen eli sekin anturi näyttää liian vähän. Onewireanturi kun saa huomattavan osan lämpötilatiedostaan metallisten johtojen kautta, TO-92 muovikoppa johtaa niihin verraten huonosti lämpöä.

Sensijaan COPppiin ja tehoihin vaikuttavat mittaukset on kalibroitu huomattavan vaivan kanssa ja anturit sijoiteltu niin, että niiden lukemat sopivat edustamaan koko kennon keskimääräistä toimintaa. Kennon puhalluksesta kun löytyi muistaakseni 7 vyöhykettä joissa puhallusnopeus ja lämpötila vaihtelivat aika paljon, lämpötilaerot olivat 2-3 asteen luokkaa, puhallusnopeuseroja en enää muista.

Argo sulattelee kyllä siinä mielessä fiksusti että sulatuksen kesto riippuu suoraan jäiden määrästä. Ja sen verran rajusti, ettei vehje tarvitse pohjavastustaan.

-3:ssa ei enää näy COPin romahdus ennen sulatusta, mutta hiukan lämpöisemmillä säillä kenno ilmeisesti menee tukkoon ja se ehtii näkyä paljon selvemmin kuin tuossa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Mikähän sitten voisi olla tyypillinen hyvä arvo lauhtumislämpötilalalle
-VILPissä, jos se tuottaa esim. juuri +35 °C vettä ?
-ILPissä, jos se puhaltelee 40 °C ilmaa ?
-MLPssa, jos se tuottaa +35 ­­°C vettä ?

Voisiko joku ehkä 5 asteen ero riittää noille veteen siirtäville ? Tällöin lämpötilaero kylmässä päässä olisi vielä latauskierron Δt:n verran enemmän.

Höyrystinpuolen lämpötilaa voi VILPissä arvailla aika hyvin jäätymisen perusteella. Pellin pinnan lämpötilaero ulkoilmaan vaikuttaisi olevan jotain noin 4 astetta pienellä teholla ja ehkä 6 astetta suuremalla tehopyynnillä.

MLP:n höyrystinkin tarvitsee jonkinlaisen lämpötilaeron kaasun ja keruupiiriin poistuvan maaliuoksen välille toimiakseen. Onkohan näistä mitään tutkittua tietoa ?

 

[VesA]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Mikähän sitten voisi olla tyypillinen hyvä arvo lauhtumislämpötilalalle
-VILPissä, jos se tuottaa esim. juuri +35 °C vettä ?
-ILPissä, jos se puhaltelee 40 °C ilmaa ?
-MLPssa, jos se tuottaa +35 ­­°C vettä ?

Voisiko joku ehkä 5 asteen ero riittää noille veteen siirtäville ? Tällöin lämpötilaero kylmässä päässä olisi vielä latauskierron Δt:n verran enemmän.

Höyrystinpuolen lämpötilaa voi VILPissä arvailla aika hyvin jäätymisen perusteella. Pellin pinnan lämpötilaero ulkoilmaan vaikuttaisi olevan jotain noin 4 astetta pienellä teholla ja ehkä 6 astetta suuremalla tehopyynnillä.

MLP:n höyrystinkin tarvitsee jonkinlaisen lämpötilaeron kaasun ja keruupiiriin poistuvan maaliuoksen välille toimiakseen. Onkohan näistä mitään tutkittua tietoa ?

Dataa on MLP:stä vaikka kuinka, mutta tuossa Vaillantissa on lämmönvaihdin kuumalta puolelta palaavan tavaran ja imupuolen välillä. Tässä on joku piste:

 

[pamppu]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

jos tuon edessä seisoo niin on kun turkkilaisessa saunassa kun puhaltaa sulatuksen jälkeen lämmöt harakoille ja höyryt pois.

Tuo se on kyllä jännä että jotkut koneet tekee tuon (ilmeisesti yrittäen kuivata viimeisetkin rippeet vesistä pois) ja Nibe tekee kaiken toisin, eli kääntä venttiilin ja ajaa höyrystimen kylmäksi, ennenkun flekti käynnistyy. Tuo näkyy sisälle pumpattavissa tehoissa hetkellisenä teho/cop -piikkinä, ennenkuin homma tasoittuu ulkolämpötilaa vastaavaksi.

Nibessähän sitten ilmeisesti viimeiset vesipisaroiden rippeet jäätyvät kennoon takaisin, mutta sitä ei ole koettu ongelmaksi?

 

[sam123]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Mikähän sitten voisi olla tyypillinen hyvä arvo lauhtumislämpötilalalle
-VILPissä, jos se tuottaa esim. juuri +35 °C vettä ?
-ILPissä, jos se puhaltelee 40 °C ilmaa ?
-MLPssa, jos se tuottaa +35 ­­°C vettä ?

Voisiko joku ehkä 5 asteen ero riittää noille veteen siirtäville ? Tällöin lämpötilaero kylmässä päässä olisi vielä latauskierron Δt:n verran enemmän.

Höyrystinpuolen lämpötilaa voi VILPissä arvailla aika hyvin jäätymisen perusteella. Pellin pinnan lämpötilaero ulkoilmaan vaikuttaisi olevan jotain noin 4 astetta pienellä teholla ja ehkä 6 astetta suuremalla tehopyynnillä.

MLP:n höyrystinkin tarvitsee jonkinlaisen lämpötilaeron kaasun ja keruupiiriin poistuvan maaliuoksen välille toimiakseen. Onkohan näistä mitään tutkittua tietoa ?

On. Käyttäjä Zadah oli käytössä maalämpöpumppu joka käytti kesällä kaivon sijasta VILP:n ulkoyksikköä. Teki mittaukset ja purki sen pömpelin pois seinältä kun ei säästöä syntynyt. Totesi muistikuvieni mukaan että ilmalämmönvaihdin oli niin paljon huonompi ettei säästöä kylmempään kaivoon saatu. TJMV.

 

[janti]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tästä voi lukea zadahin kokemuksia Rovaniemeltä ilmahöyrystimestä MLPn yhteydessä
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=4465

Tyhjiöputkikeräimet hoitivat pääosin lämmöntarpeen kesällä ja siksi ilmahöyrystimelle oli käyttöä lähinnä pilvisinä päivinä.

Ei tuota puhallin höyrystintä ole mihinkään purettu. Yksi projekti VILP oli kyllä zadahilla myynnissä.

 

[Sähkömees]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Suorahöyrystin ei tosiaan ole järkevä oman kokemuksen mukaan. Meillä on kuitenkin erittäin matala kaivo, joten tässä mielessä siitä saattaa olla latauksellista merkitystä. MLP lämpötila nousee nopeammin todennäköisesti, kun sitä kevät/syksypäivinä ei käytetä.

Ongelmat ohjauksessa ovat sitten aivan käsittämättömiä, sekä kylmäaineiden oikea sijainti on varsin ongelmallinen ja vaatii useasti pumpdownia mikä kuluttaa osaltaan energiaa hukkaan.

Jos tälläistä kokoonpanoa aikoo, niin ehdottomasti oma VILP (ei On/off, liikaa tehoa kesällä) ja oma MLP laitteisto omille vaihtimilleen. Silloin ohjaus on triviaalia. Hyötysuhteiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kesällä laitteisto pääsee hyvin matalille antotehoille katkon välttämiseksi. Silloin päästään 5-6 coppeloihin leikiten 25 asteen ylläpitävällä lattialämmöllä yli +7C ulkolämpötiloissa. Tästäkään ei mitään hyötyä tule ulosmittaamaan, mutta ajatus on hyvä.

 

[sam123]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Ei tuota puhallin höyrystintä ole mihinkään purettu. Yksi projekti VILP oli kyllä zadahilla myynnissä.

Purettu jo vuosia sitten:

Otin ulkohöyristemen irti tänä kesänä, koska siitä ei saanut merkittäviä hyötyjä maalämpöön verrattuna. Eli ei siis käytännössä kannata...

 

[zadah]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Juu, pitääpä kirjoitella tännekkin välillä

Otin tosiaan ulkohöyrystimen pois, sillä en päässyt sillä merkittäviin säästöihin, oikeastaan oli aivan sama ajoinko porakaivolla vai höyrystimellä....

Jossakin suuremmassa kohteessa systeemistä voisi olla hyötyä, sillä se säästäisi porakaivoa kovempiin talvi olosuhteisiin.

PS. Nykyään olen siirtynyt harrastajasarjasta ammattilaissarjaan, eli yli 3 kg luvat löytyy...

 

[pökö]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Juu, pitääpä kirjoitella tännekkin välillä

Pysy foorumilla vaan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Otin tosiaan ulkohöyrystimen pois, sillä en päässyt sillä merkittäviin säästöihin, oikeastaan oli aivan sama ajoinko porakaivolla vai höyrystimellä....

Kun katsoo vaikkapa Sampan käyriä ilman sulatuksia, periaatteellinen hyöty siirryttäessä 40 °C käyrää pitkin 5 °C:sta +10 °C:een on varsin tarkkaan puoli yksikköä eli parannusta COP 3,5:sta COP 4:ään. Jos lämmintä olisi peräti 20 °C, COP 4,5 olisi mahdollista saavuttaa. Kesällä kulutus on varmaan sen verran pientä, että säästö tuskin ehtii muodostua kovin merkittäväksi. Jos Lapin kesän mittaa lämmitetään vettä 1000 kWh energialla, parannus sähkön kulutuksessa COP 3,5:sta COP 4:ään tekisi ostosähkössä säästöä ruhtinaalliset 36 kWh. Jos saavutettaisiin tuo parannus COP 4,5:een, säästöä muodostuisi 64 kWh. Onhan se suhteellisesti merkittävä parannus lämpöpumpun kuluttamaan energiaan mutta kokonaisuudessaan varmaan aika pieni säästö. Kun saavuttaa COP 2, on jo voittanut 50% ja sitä loppua 50% ei mikään lämpöpumppusysteemi pysty säästämään.

Tuo piste missä VILP sitten toimii lähtökohtaisesti samalla hyötysuhteella kuin MLP, olisikin kiinnostava. Jos ajattelee, että VILP saattaa alkaa huurtumaan noin +5:ssä asteessa ja MLP:n jäähtynyt litku on jossakin 0°C paikkeilla lähtiessään kierrokselle saattaisivat olla vertailtulämpötilat. Lapissa VILP ei ehkä oikein pääse oikeuksiiinsa, kun suurin osa vuodesta ollaan pakkasen puolella. Etelässä pakkasaika jää usein alle 25 % vuoden tunneista.

VesA
Nuo Vaillatin lämpötilat eivät ihan auenneet minulle ilman lisäselitystä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tuo se on kyllä jännä että jotkut koneet tekee tuon (ilmeisesti yrittäen kuivata viimeisetkin rippeet vesistä pois) ja Nibe tekee kaiken toisin

JOo, hieman olen tuota ihmetellyt. Kennon kuumennus jatkuu Setällä vielä pari minuuttia sen jälkeen, kun vedet ovat jo pudonneet. Lämmin kenno puhalletaan ilmalla kylmäksi ja sitten mennään. Tuloksena ainakin näyttävä höyryefekti. Kenno vaikuttaa ihmeen kuivalta ja puhtaalta sulatuksen jälkeen ja voi kyllä hyvin olettaa, ettei sinne perintöjäitä jää jäljelle. Saas nähdä kun on pakkasta ja navakka tuuli. Jos itse sulatus vielä onnistuukin niin tuo loppupunnerrus voi kysyä kovasti papua.

Ero Mitsun kennoon ennen sulatusta on myös kuin yöllä ja päivällä. Mitsun ILP vetää kennonsa niin tukkeeseen, että ihan ihmettyttää, että siitä vielä ilma kulkee läpi, kun ulkopuolikin kennosta alkaa muuttua tasaisen valkoiseksi. Setän kennossa ulkopinnassa ei näy pääsääntöisesti mitään ja sisäpuolella on hiukan kuuraa pinnoilla. Kennosta näkyy vielä komeasti valo läpi ennen sulatusta.

 

[jalittam]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Kuis se sulatuksen ottama teho sit lasketaan esim ton mun tontilla olevan härvelin osalta?
Noin 2kW pumppu ottaa aktin aikana ja jähyttää vettä semmottis dt6 1,35kuution virtaamalla.

 

[kotte]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Jossakin suuremmassa kohteessa systeemistä voisi olla hyötyä, sillä se säästäisi porakaivoa kovempiin talvi olosuhteisiin.

Mikäänhän ei estäne asentamasta maalenkin rinnalle "muoviputkiaitaa" pylväiden varaan palloventtiilin erottamana. Ideana siis olisi antaa auringon ja kesäisen ilman lämmön siirtyä tuosta aidasta maaputken kuormitusta vähentämään. Kustannuksina olisi siis pylväät, putkenkannattimet, lisäputki ja -litku sekä venttiili. Tuskin tuosta silti kannattavaa saa, koska materiaalikustannus on kumminkin useita satoja euroja ja hyöty luultavasti vain joitakin euroja kaudessa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Kuis se sulatuksen ottama teho sit lasketaan esim ton mun tontilla olevan härvelin osalta?
Noin 2kW pumppu ottaa aktin aikana ja jähyttää vettä semmottis dt6 1,35kuution virtaamalla.

Kuinkas kauan lysti kestää ?

Aika (s) / 3600 * 2 kW = sulatukseen tarvittava sähkö (kWh)
6 * 1,35/3,6*4,18 = sulatukseen tarvittava lämpöteho = 9,4 kW. Tämä kertaa aika tunteina = sulatuslämpö (kWh)

Sähkö pitää lisätä tätä edustavan lämmitysjakson kulutukseen ja sulatuslämpö vähentää lämmitysjakson tuotannosta. Näin saa laskettua COP:n ilman sulatuksia ja sulatusten kanssa.

 

[pökö]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Mikäänhän ei estäne asentamasta maalenkin rinnalle "muoviputkiaitaa" pylväiden varaan palloventtiilin erottamana. Ideana siis olisi antaa auringon ja kesäisen ilman lämmön siirtyä tuosta aidasta maaputken kuormitusta vähentämään. Kustannuksina olisi siis pylväät, putkenkannattimet, lisäputki ja -litku sekä venttiili. Tuskin tuosta silti kannattavaa saa, koska materiaalikustannus on kumminkin useita satoja euroja ja hyöty luultavasti vain joitakin euroja kaudessa.

Mahtaako tuollaisesta olla mitään hyötyä vuositasolla?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Olisi siitä hyötyä, kuten laskin. Sähköä säästyisi muutaman kymmenen kWh tuotettua 1000 kWh kohti. Tuo 1000 kWh varmaan vastaisi suunnilleen 3 kk veden lämmitystä kesällä.

 

[pökö]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Kyllä tuo hyöty on niin pieni että kannattaa jättää tekemättä.

 

[kotte]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Mahtaako tuollaisesta olla mitään hyötyä vuositasolla?

Epäilen, että yleensä ei rahallisessa mielessä, mutta vaikkapa joissakin kosteissa lounaan saaristo-oloissa saattaisi estää alimittaista kaivoa jäätymästä, jolloin etua voisi olla. Onhan tuollaista systeemiä käytetty jopa kokonaan ilman maapiiriä, vrt. http://swedishcleantech.se/hittaforetag/arkiv/publikforetagslista/octopusenergiab.5.15e11b60142d72a5bc94cf.html "Ispinne".

 

[jalittam]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Lystin kestohan riippuu iha keleistä ja jupiterin renkaiden asennosta suhteessa kuun pimeään puoleen.

kWh mittari nussuttaa pumpun tahtiin. Toi kaava energiahäviöön varaajassa oli se tarvittava. Kiitos siitä Kellarinlämmittäjälle!

Laiskana kyselen tyhmiä täällä, kun täällä löytynee kokemusperäistäkin tietoa. Kaippa toi kaava olis löytyny jostain intervepistäkin - tahi tältä saitilta. Mut oon siis laiska ja hyödynnän toisten tietotaitoja.

Jos semmottis 6 minsaa sulattelee ni alta 1kWh edestä kaikkoaa lämpöä varaajasta. Per sulatussetti, jos se ton ajan kestää kaikkinensa.

 

[jalittam]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Vaikko asentaa toinenki pollu väärinperin sulatusta monitoroimaan?
Kaippa seki olis mahdollista...

 

[sam123]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Mikäänhän ei estäne asentamasta maalenkin rinnalle "muoviputkiaitaa" pylväiden varaan palloventtiilin erottamana. Ideana siis olisi antaa auringon ja kesäisen ilman lämmön siirtyä tuosta aidasta maaputken kuormitusta vähentämään. Kustannuksina olisi siis pylväät, putkenkannattimet, lisäputki ja -litku sekä venttiili. Tuskin tuosta silti kannattavaa saa, koska materiaalikustannus on kumminkin useita satoja euroja ja hyöty luultavasti vain joitakin euroja kaudessa.

Nii ja sitten semmonen pikku juttu ettei lämpöä tarvita kesällä. Siksi koko keskustelu "kesä COP:sta" on aivan turhaa. Tili tehdään, tai jätetään tekemättä, lämmityskaudella.

 

[pökö]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tottakai lämpöä tarvitaan kesällä, tosin paljon vähemmän kuin talvella.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Itselläni kesäaikainen kulutus on huomattavaa, kun kellarikerrosta pitää lämmittää. Ennen tuo vei luokkaa 8 litraa päivässä öljyä, tosin siihen sisältyi vesikin. Nyt kesällä VILP vei noin 10 kWh sähköä + veden tulistus noin 6 kWh/d ja taisi olla kellarissa vielä lämpimämpääkin kuin koskaan aikaisemmin. Tuota veden tulistusta tulen vielä pienentämään kun saan haalistetun veden jakeluun.

 

[sam123]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Itselläni kesäaikainen kulutus on huomattavaa, kun kellarikerrosta pitää lämmittää. Ennen tuo vei luokkaa 8 litraa päivässä öljyä, tosin siihen sisältyi vesikin. Nyt kesällä VILP vei noin 10 kWh sähköä + veden tulistus noin 6 kWh/d ja taisi olla kellarissa vielä lämpimämpääkin kuin koskaan aikaisemmin. Tuota veden tulistusta tulen vielä pienentämään kun saan haalistetun veden jakeluun.

Rinteen sisässä on meilläkin alakerta ja kesällä ei lämmitetä tippaakaan. Taloa VIILENNETÄÄN kesällä. Käyttövettä lämmitetään joku muutaman kymmentä minuuttia kerran/kaksi vuorokaudessa. Voisihan sitä lämmittää hulluna ja samalla ILP jäähdyttää mutta mikä järki siinä olisi?

 

[pökö]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Pesutiloja (ja kellareita) lämmitetään yleisesti läpi vuoden, harvempi niitä jäähdyttää.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Rinnetalo on vähän eri juttu. Minulla tuo kellarikerros on kuta kuinkin kokonaan maan alla. Se on kylmä (ja kostuu) kesälläkin, jos sitä ei lämmitä. Talvella sen lämmitys on vain mukavuuskysymys, sillä silloin se pysyy paremmin kuivana.

Vähän pöhkö rakenne mutta kun valmiin osti niin pitää elää sen mukaan.

 

[sam123]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

minuako nyt tarkoitat?

En tiedä kuulutkko siihen "mukavuuslämpö" joukkoon joka valittaa kuumuutta kesällä ja pitää lämmöt kuitenkin kosteissa tiloissa ja myöskin muissa laattatiloissa. Tämä sen vuoksi että laatta tuntuu jalkapohjaan kylmältä. Mutta pidetään "mukavuuslämpöä" ja sitten hikoillaan kesäkuumalla kesästä toiseen.

Toinen samanlainen ryhmä on "hetivalmiskiuas" porukka kun se ei paljoa lämmitä muhimisteholla. Sitten sauna on 40 asteinen kesällä ja taas ihmetelllään kun on kämpässä kuuma nukkua

Lämmitän minäkin noin periaatteessa alakertaa tai siis tasaan lämpöä koska sama vesi kiertää ala- ja yläkerran välillä. Yläkertaa ei taida saada juuri yli 25 asteiseksi koska lattiapinta viilentää. Tai sitten pitäisi oikeasti avata sälekaihtimet, käyttää uunia jne. kuumentamalla kuumentaa.

Mutta jokainen tyylillään...

 

[pökö]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

En tiedä kuulutkko siihen "mukavuuslämpö" joukkoon joka valittaa kuumuutta kesällä ja pitää lämmöt kuitenkin kosteissa tiloissa

Kyllä kuulun. Sinähän et voi tähän sakkiin kuulua kun maalämpölaitteesi ei taivu yhden huoneen lämmittäjäksi koska lykkää aina täyttä tehoa ulos, onko näin ?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Hyvät herrat, palataanpas aiheeseen

Tässä lämpötilakäyrää. Setä ei selvästi osaa sulatella ihan niin kuin pitäisi. Sulatustarve vaihtelee ja oheisen suorituskykymittauksen aikana on ollut kaksi sulatusta. Lämpötilakäyrä on juuri otettu, mutta tehomittaus on jo muutaman päivän takaa.

Tehomittauksen käyristä näkee, että sulatus ei ole vaikuttanut suorituskykyyn. Sulatuksille on menty tasan tunnin lämmityskäynnin jälkeen, kun koneen käyntinopeus on rajoitettu mittausta varten 50 r/s. Lämpötilakäyrissä se on saanut käydä vapaasti tahtonsa mukaan. Sulatuksen jälkeinen kiukunpuusta johtaa koneen pysähtymiseen kattilan lämmettyä mutta kattilan jäähdyttyä se osaa lähteä liikkeelle rauhallisemmin ja näkyy ajoittain vedelleen kolmenkin tunnin mittaisia siivuja nätisti.

Suhteutettuna 1 h 50 r/s käyntiin tuotetettaessa 35 °C +1 °C:ssa, nuo suorityskykymittauksen aikaiset sulatukset pudottivat COPia 0,4 pykälää 3,7:een. Käytännössä sulatuksia on usein harvemmin, kun kone käy pienemmällä teholla mutta toisaalta taas välillä nuo sulatukset ovat sitten paljon raskaampia.

Sulatus näkyy patsi kiertoon menevän lämpötilan putoamisena myös pienenä nikaleena ulkolämpötilassa kun anturi lämpenee hiukan sulatuksen aikana.

 

[pökö]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tästä me ollaan värvätty ennenkin ja silloin sanoit ettei vaihtoventtiili-mlp oikein sovellu pelkän pesuhuoneen lämmitykseen.

 

[kotte]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Itse kuulun siihen joukkoon, joka kesällä sekä lämmittää että jäähdyttää. Lämmitän saunan pesuhuoneen ja toisen suihkuhuoneen lattioita imemällä lämpöä varastosta, jossa on pakastimia, jää- ja kylmäkaappi. Kun tuo varasto pysyy tuolla tavoin hiukan viileämpänä, niin myös viereiset ja yläpuoliset huoneet pysyvät viileämpinä tai ainakin tarvitsevat periaatteessa vähemmän jäähdytystä (toki varastosta imetään ilmaa suoraan ulos muutenkin ja tilalle ulkoilmaa sekä välistä tuuletetaan ulos muutenkin). Etenkään kesäaikaan ei pesuhuoneen lattioita saa helposti kuivumaan ilman lämmittämistä (lue: kuivaamatta käsin tai käyttämättä kosteudenpoistajaa, joka sitten taas lämmittäisi pääasiassa sisäilmaa).

Ei tuolla suurta taloudellista merkitystä ole, mutta kunhan konstailen.