Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
- Keskustelun aloittaja Kellarinlämmittäjä
- Aloitettu
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #122
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #123
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Setä kiertää nyt 65-70 r/s, pakkasta varsin tarkaan 10 astetta. 72 kWh vuorokautta kohti noin 10 asteen pakkasessa eli sähköteho 3 kW. Sulatukset tuottavat keskimääri noin 1,5 litraa/sulatus. Jos sulatuksia olisi puolet harvemmin, tehoreserviä vapautuisi huomattavasti. Sulatukset vievät tätä nykyä noin 11 % tuotantoajasta. Pesulatuksen aikana 1,2 kW
Mittaustulos -9,5 °C:ssa lämmityskäynnin aikana 70 r/s
Pe 3,5 kW
Pth 10,8 kW
COP 2,9 (36,5 °C tuottolämpötilassa)
Setä kiertää nyt 65-70 r/s, pakkasta varsin tarkaan 10 astetta. 72 kWh vuorokautta kohti noin 10 asteen pakkasessa eli sähköteho 3 kW. Sulatukset tuottavat keskimääri noin 1,5 litraa/sulatus. Jos sulatuksia olisi puolet harvemmin, tehoreserviä vapautuisi huomattavasti. Sulatukset vievät tätä nykyä noin 11 % tuotantoajasta. Pesulatuksen aikana 1,2 kW
Mittaustulos -9,5 °C:ssa lämmityskäynnin aikana 70 r/s
Pe 3,5 kW
Pth 10,8 kW
COP 2,9 (36,5 °C tuottolämpötilassa)
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Mitenkä on nyt etelän "paukkupakkaset" purreet copiin? Oma kone hetkellisen copin mukaan puski 6,5 kW ja ulkona oli -16°C aamulla, ottoteho n. 3kW eli summitainen cop ohjekirjan sulatuskertoimella silti liiki kakkosta, kun joutuu tekemään lämpöä 24/7 ja tulovesi tippuu dt arvoon 8°C. P
yynti edelleen ja koko ajan 45, joten tuo tehon ja tuloveden määrä vaikuttaa paljon. Sain sulatuksen jälkeen laitteesta irti yli 12 kW, joten nollassa tehoja piisaa.
Mitenkä on nyt etelän "paukkupakkaset" purreet copiin? Oma kone hetkellisen copin mukaan puski 6,5 kW ja ulkona oli -16°C aamulla, ottoteho n. 3kW eli summitainen cop ohjekirjan sulatuskertoimella silti liiki kakkosta, kun joutuu tekemään lämpöä 24/7 ja tulovesi tippuu dt arvoon 8°C. P
yynti edelleen ja koko ajan 45, joten tuo tehon ja tuloveden määrä vaikuttaa paljon. Sain sulatuksen jälkeen laitteesta irti yli 12 kW, joten nollassa tehoja piisaa.
Karhu
Aktiivinen jäsen
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Itse huomannut että noita hetkellisiä coppeja saisi olla ottamassa minuutin välein jos niistä haluaisi jotain pidemmän aikavälin seurantaa. Siksi tuo Pollu on hyvä. Kuluvan kuukauden koti-copin keskiarvo tähän mennessä 2.24, Netatmolla mitattu keskilämpötila -4.1. Tulis jo oikeasti kylmä, haluaisin mittaroida öljyn ja pumpun yhteiskäyttöä.HelaKammo sanoi:
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Kyllä sellanen on jo täällä käytössä. Sulatus tulee aina juuri vain ja ainoastaan tarpeeseen. Tosin öljyjen takia lisäsin ensin 4 tunnin, nyt 3 tunnin pakkokäännön, kun veteli välillä kuivalla pakkasellla pari vuorokautta yhtäputkee. Kovalla pakkasella neljässä tunnissa öljyä on jo selvästi väärissä paikoissa liikaa.Ismo67 sanoi:
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Kuinka monella muuten on "lennosta" sulattava pumppu? Mulla tämän alkuperäinen softa teki sen, ja olen lähes satavarma siitä, että se oli ekan kompuran tuho. Venttiilinkäännön jälkeiset äänet eivät olleet kaunista kuultavaa, ainakaan sillä rotary-koneella. Scrollin kanssa näkyy joku valmistajakin sitä suosittelevan, mutta enpä uskalla kokeilla. Pienet odottelut ei haittaa, kun sulatus itsessään kestää 2min, ja 3min jälkeen ollaan jo hommissa, jos pyynti vaatii.
Kuinka monella muuten on "lennosta" sulattava pumppu? Mulla tämän alkuperäinen softa teki sen, ja olen lähes satavarma siitä, että se oli ekan kompuran tuho. Venttiilinkäännön jälkeiset äänet eivät olleet kaunista kuultavaa, ainakaan sillä rotary-koneella. Scrollin kanssa näkyy joku valmistajakin sitä suosittelevan, mutta enpä uskalla kokeilla. Pienet odottelut ei haittaa, kun sulatus itsessään kestää 2min, ja 3min jälkeen ollaan jo hommissa, jos pyynti vaatii.
R
Riku84
Vieras
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Alfea tuntuu sammuttavan kompuran, vena kääntyy ja sen jälkee mennään jollain 700-1000w otolla joku 2-3min sulatus valmis. Takaisin täydessä lämmityksessä joku 3-5min kun täytetään varaajan yläosaa (300l).
Alfea tuntuu sammuttavan kompuran, vena kääntyy ja sen jälkee mennään jollain 700-1000w otolla joku 2-3min sulatus valmis. Takaisin täydessä lämmityksessä joku 3-5min kun täytetään varaajan yläosaa (300l).
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Tuo näyttäs olevan ihan lämpöpumppukäyttöön tehty scrolli. En oo uskaltanu tosiaan kokeilla, miltä scrolli kuulostaa, jos lennosta kääntää. Vähenishän siinä starttikerrat ja sulatus nopeutus minuutilla...pökö sanoi:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #131
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Valitettavasti nämä pakkaset menivät sivu suun, kun en ollut paikalla mittaamassa. Setä oli kuitenkin päällä ja pitänyt paikat lämpimänä. Sisälämpötila oli laskenut reilun asteen mutta tuohonkin on syy siinä, että kierrokset oli rajoitettu 60 r/s. Vapaasti käydessään taas ajautuu helposti tilanteeseen, että pitää taukoja kattilan lämmettyä. Ilman lauhduttua nyt on jo normaali lämpö 23 °C. Pakkasta lienee käynyt enimmillään ehkä jopa 15 astetta.
HelaKammo sanoi:
Valitettavasti nämä pakkaset menivät sivu suun, kun en ollut paikalla mittaamassa. Setä oli kuitenkin päällä ja pitänyt paikat lämpimänä. Sisälämpötila oli laskenut reilun asteen mutta tuohonkin on syy siinä, että kierrokset oli rajoitettu 60 r/s. Vapaasti käydessään taas ajautuu helposti tilanteeseen, että pitää taukoja kattilan lämmettyä. Ilman lauhduttua nyt on jo normaali lämpö 23 °C. Pakkasta lienee käynyt enimmillään ehkä jopa 15 astetta.
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Ctc törähtää venttiilin vaihtaessa tilaa lennossa. Eikä tos kai mitään lämmittimiä ole kompuralle.
Tyhmäkäynti 2,5W noin, ainaki Kamstrupin mukaan. Lämmönvaihdin pitänee lämpöä yllä?
Nämä myös maallikon äimistelyjä.
Ctc törähtää venttiilin vaihtaessa tilaa lennossa. Eikä tos kai mitään lämmittimiä ole kompuralle.
Tyhmäkäynti 2,5W noin, ainaki Kamstrupin mukaan. Lämmönvaihdin pitänee lämpöä yllä?
Nämä myös maallikon äimistelyjä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #134
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Ei tuo lennosta kääntäminen mitenkään pahalta kuulosta. Siinä nelitieventtiilissä on varmaan aikamoiset paine-erot. Suhahdus kuuluu selvästi pannuhuoneeseen ja ulos, mutta oikein mitään muuta ihmeellistä siitä ei kuulukaan. CTC 520M:n sähköteho on sulatuksen aikana pieni , keskimäärin vain 1,2 kW koko sulatusjakson aikana (käyntinopeus =40 r/s). Teho nousee sulatusjakson loppua kohti jäiden sulamisen jälkeen ja on lopussa noin kaksinkertainen siitä mitä sulatusjakon alkuvaiheessa.
Ei tuo lennosta kääntäminen mitenkään pahalta kuulosta. Siinä nelitieventtiilissä on varmaan aikamoiset paine-erot. Suhahdus kuuluu selvästi pannuhuoneeseen ja ulos, mutta oikein mitään muuta ihmeellistä siitä ei kuulukaan. CTC 520M:n sähköteho on sulatuksen aikana pieni , keskimäärin vain 1,2 kW koko sulatusjakson aikana (käyntinopeus =40 r/s). Teho nousee sulatusjakson loppua kohti jäiden sulamisen jälkeen ja on lopussa noin kaksinkertainen siitä mitä sulatusjakon alkuvaiheessa.
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Mullon sama scrolli maalämpöpumpussa. Tuoreemmissa malleissa tuon on korvannut erikseen lämmityskäyttöön suunniteltu ZH malli.
Tuollaisen saman sarjan kompressorin paloittelin tuossa jokin aika taaksepäin...
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6855.0
pökö sanoi:
Mullon sama scrolli maalämpöpumpussa. Tuoreemmissa malleissa tuon on korvannut erikseen lämmityskäyttöön suunniteltu ZH malli.
Tuollaisen saman sarjan kompressorin paloittelin tuossa jokin aika taaksepäin...
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6855.0
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #136
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Tässä on käynnin aikainen COP tyypillisissä ulkolämpötilaa vastaavissa käyntiolosuhteissa. Kylmässä kierrokset ovat kovemmat ja tuottolämpötila hiukan korkeampi kuin lämpimämmissä olosuhteissa.
Tuossa kun ihastelin tuota Fraatin scrollin palastelua, jäin pohtimaan, että millähän tekniikalla tuo scrollin spiraali oikein valmistetaan.
Tässä on käynnin aikainen COP tyypillisissä ulkolämpötilaa vastaavissa käyntiolosuhteissa. Kylmässä kierrokset ovat kovemmat ja tuottolämpötila hiukan korkeampi kuin lämpimämmissä olosuhteissa.
Tuossa kun ihastelin tuota Fraatin scrollin palastelua, jäin pohtimaan, että millähän tekniikalla tuo scrollin spiraali oikein valmistetaan.
Liitteet
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Tuota Nibeä ohjaan rele-vedolla "päälle/pois" ja latauspumppu on myös oman logiikkani hallussa, eikä Niben. Yleensä kun tulee käsky sammua, Nibe sammuu samantien. Sattuipa silmään tuossa juuri tilanne jossa logiikka käski koneen pois käynnistä sekunteja sen jälkeen kun sulatus oli kääntynyt päälle.
Onneksi olen logiikkaani laittanut että latauspumppu jää 5 minuutiksi päälle sen jälkeen kun sammutus tehdään, nimittäin Nibe näytti tekevän niin että:
- Vaikka sammutuskäsky oli jo saatu, se ajoi sulatuksen loppuun
- Käänsi lämmitykselle
- Ajoi höyrystimen kylmäksi (eli imuroi loput sulatuslämmöt kennosta)
- Sen sijaan että olisi laittanut ulkoyksikön puhaltimen käyntiin ja jatkanut lämmitystä, sammui siihen kohtaan pyynnön mukaisesti.
Eli Nibe ei tykkää sulatusenergioiden haaskaamisesta vaan imi vehkeet kylmäksi ennen pysähdystä
Tuota Nibeä ohjaan rele-vedolla "päälle/pois" ja latauspumppu on myös oman logiikkani hallussa, eikä Niben. Yleensä kun tulee käsky sammua, Nibe sammuu samantien. Sattuipa silmään tuossa juuri tilanne jossa logiikka käski koneen pois käynnistä sekunteja sen jälkeen kun sulatus oli kääntynyt päälle.
Onneksi olen logiikkaani laittanut että latauspumppu jää 5 minuutiksi päälle sen jälkeen kun sammutus tehdään, nimittäin Nibe näytti tekevän niin että:
- Vaikka sammutuskäsky oli jo saatu, se ajoi sulatuksen loppuun
- Käänsi lämmitykselle
- Ajoi höyrystimen kylmäksi (eli imuroi loput sulatuslämmöt kennosta)
- Sen sijaan että olisi laittanut ulkoyksikön puhaltimen käyntiin ja jatkanut lämmitystä, sammui siihen kohtaan pyynnön mukaisesti.
Eli Nibe ei tykkää sulatusenergioiden haaskaamisesta vaan imi vehkeet kylmäksi ennen pysähdystä
R
Riku84
Vieras
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Onkos täälä muita joilla on atlantickin kone (Alfea) Itseä hämmästyttää kovasti alhaiset kuumakaasu lämmöt vai onko ne ihan normaalia tuollaiselle ruiskuskoneelle. En ole anturia laittanut kompuran lähelle vielä mutta on kaasuputkessa ennen sisäyksikön lämmönvaihdinta. Pyörii siinä 35 tietämillä kun mennää pikkutehoilla ja joku 45-50 kun ladataan käyttövettä eli kaasupohjas.
Onkos täälä muita joilla on atlantickin kone (Alfea) Itseä hämmästyttää kovasti alhaiset kuumakaasu lämmöt vai onko ne ihan normaalia tuollaiselle ruiskuskoneelle. En ole anturia laittanut kompuran lähelle vielä mutta on kaasuputkessa ennen sisäyksikön lämmönvaihdinta. Pyörii siinä 35 tietämillä kun mennää pikkutehoilla ja joku 45-50 kun ladataan käyttövettä eli kaasupohjas.
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Koneistetaan...
https://www.youtube.com/watch?v=QcM0vXLyYpc
https://www.youtube.com/watch?v=bgr0cKUixrE
Sen sijaan jos joskus pääsee pitelemään tälläisiä niin sitten ihmettelee jo että miten nuo voivat sopia toisiinsa.... (ruuvikompura/-ahdin)
https://www.youtube.com/watch?v=stjvbAO_6JQ
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Koneistetaan...
https://www.youtube.com/watch?v=QcM0vXLyYpc
https://www.youtube.com/watch?v=bgr0cKUixrE
Sen sijaan jos joskus pääsee pitelemään tälläisiä niin sitten ihmettelee jo että miten nuo voivat sopia toisiinsa.... (ruuvikompura/-ahdin)
https://www.youtube.com/watch?v=stjvbAO_6JQ
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Kyttäsinpä yhden sulatuksen tässä. Domoticz ei mulla laske kun minuutin intervallilla, mutta seurasin 15 sekunnin näytevälillä käytöstä antureilta suoraan. 3-4 astetta plussaa ja kosteutta riittävästi, jäätää aikalailla. Sulatus on ihan pisimmästä päästä mitä on nähty ja copin lasku käyntivedon aikana myös pahimmasta päästä. Sulatusvettä tulee koneen alle ku hanasta päästäen, en ole mitannut määriä, mutta ihan omiks tarpeiks.
Alkuvaiheessa oltiin tukkeessa ja kynnettiin 7kW teholla, Cop 2.7
30 sec meni kierron jäähtymiseen, sitten oltiin 2.5min pakkasella. Seuravat 45 sec meni siihen että palauduttiin täysille tehoille. Sitä en osaa sanoa paljonko viivettä aiheuttaa nuo anturit putkissa, mutta oletettavasti viiveet pätee molempiin suuntiin, joten kokonaisenergiat lienee aika kohdallaan.
Miinusmerkkistä energianmenekkiä varaajasta oli laskelmieni mukaan yhteensä 270Wh ja kompressorille meni suunnilleen 100Wh sinä aikana kun COP alle 1, eli takkiin tuli suoraan sulatuksesta 370Wh.
Sulatuksen jälkeen hetkellinen teho 9.5kW ja cop 3.7. Kovin pitkään ei moisilla löylyillä menty, koneen jäätyessä cop laskee kuin lehmän häntä ja sulatusten kanssa toteutuva lukema tässä kelissä on melko tarkkaan 3.
Tuosta voi pähkäillä että 45 minuutin ajon jälkeinen 7kW teho on 2.5kW heikompi kuin puhtaalla kennolla. Silloin alta kymmenen minuutin hävitään cop-menetyksenä yhtä paljon kuin koko sulatukseen menevän energia, eli itse asiassa sulatus olisi kannattanut tehdä jo ehkä aikaisemminkin. No, tämä olikin ongelmakeli.
Kuvissa sulatuksen tehovaihtelut ja yhden vedon COPin lasku.
Tässä kun olis tosi alas taipuva invertteri, niin coppi olis toisenlainen. Autotallin seinässä Panasonic samaan aikaan näkyi hiljalleen kehräävän vettä tiputellen, eli se onnistuu tuossa tempussa ja tekee varmaan julmettua coppia.
Kyttäsinpä yhden sulatuksen tässä. Domoticz ei mulla laske kun minuutin intervallilla, mutta seurasin 15 sekunnin näytevälillä käytöstä antureilta suoraan. 3-4 astetta plussaa ja kosteutta riittävästi, jäätää aikalailla. Sulatus on ihan pisimmästä päästä mitä on nähty ja copin lasku käyntivedon aikana myös pahimmasta päästä. Sulatusvettä tulee koneen alle ku hanasta päästäen, en ole mitannut määriä, mutta ihan omiks tarpeiks.
Alkuvaiheessa oltiin tukkeessa ja kynnettiin 7kW teholla, Cop 2.7
30 sec meni kierron jäähtymiseen, sitten oltiin 2.5min pakkasella. Seuravat 45 sec meni siihen että palauduttiin täysille tehoille. Sitä en osaa sanoa paljonko viivettä aiheuttaa nuo anturit putkissa, mutta oletettavasti viiveet pätee molempiin suuntiin, joten kokonaisenergiat lienee aika kohdallaan.
Miinusmerkkistä energianmenekkiä varaajasta oli laskelmieni mukaan yhteensä 270Wh ja kompressorille meni suunnilleen 100Wh sinä aikana kun COP alle 1, eli takkiin tuli suoraan sulatuksesta 370Wh.
Sulatuksen jälkeen hetkellinen teho 9.5kW ja cop 3.7. Kovin pitkään ei moisilla löylyillä menty, koneen jäätyessä cop laskee kuin lehmän häntä ja sulatusten kanssa toteutuva lukema tässä kelissä on melko tarkkaan 3.
Tuosta voi pähkäillä että 45 minuutin ajon jälkeinen 7kW teho on 2.5kW heikompi kuin puhtaalla kennolla. Silloin alta kymmenen minuutin hävitään cop-menetyksenä yhtä paljon kuin koko sulatukseen menevän energia, eli itse asiassa sulatus olisi kannattanut tehdä jo ehkä aikaisemminkin. No, tämä olikin ongelmakeli.
Kuvissa sulatuksen tehovaihtelut ja yhden vedon COPin lasku.
Tässä kun olis tosi alas taipuva invertteri, niin coppi olis toisenlainen. Autotallin seinässä Panasonic samaan aikaan näkyi hiljalleen kehräävän vettä tiputellen, eli se onnistuu tuossa tempussa ja tekee varmaan julmettua coppia.
Liitteet
pökö
Kaivo jäässä
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Gree antaa ulos mukavasti 8kW noin 2,6 copilla kun ulkona sataa ja on +4 lämmintä, pyyntinä 40. Sulatuksia ei tule eikä jäätä, mutta vettä valuu viemäröityyn laatikkoon aivan perkeleesti. Hienosti toimii molemmat, pumppu ja viemäröinti.
Gree antaa ulos mukavasti 8kW noin 2,6 copilla kun ulkona sataa ja on +4 lämmintä, pyyntinä 40. Sulatuksia ei tule eikä jäätä, mutta vettä valuu viemäröityyn laatikkoon aivan perkeleesti. Hienosti toimii molemmat, pumppu ja viemäröinti
.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #145
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Setällä tuo toimintakertomus näin nollakelillä on hiukan outo. Koska lämmitystä on pakko rajoittaa sunteilla ja Setän kierroksia ei saa rajoitettua alle 50 r/s, seurauksena on varsin omituinen lämmityskäyrä, kun ajoittain ajaudutaan tilanteeseen, että lämmöt nousee ja on tauon paikka.
Naillä keleillä sulatuksilta ei voi välttyä, lämpötila on ollut vuorokauden käytännössä nollassa. Jos kone ei ryntäilisi sulatusten jälkeen, se voisi putkutella vähän hiljempaa ja samalla välttyisi ylilämmön pumppaukselta. Tuo suurempi käyntiteho on merkinnyt toisaalta muutaman sulatuksen pois jäämistä, nuo sulatukset kun käytännössä tapahtuvat kellon mukaan. Kellon ja tarpeen ero näin kostella säällä ei juuri nyt ole mahtanut olla järin suuri.
Setällä tuo toimintakertomus näin nollakelillä on hiukan outo. Koska lämmitystä on pakko rajoittaa sunteilla ja Setän kierroksia ei saa rajoitettua alle 50 r/s, seurauksena on varsin omituinen lämmityskäyrä, kun ajoittain ajaudutaan tilanteeseen, että lämmöt nousee ja on tauon paikka.
Naillä keleillä sulatuksilta ei voi välttyä, lämpötila on ollut vuorokauden käytännössä nollassa. Jos kone ei ryntäilisi sulatusten jälkeen, se voisi putkutella vähän hiljempaa ja samalla välttyisi ylilämmön pumppaukselta. Tuo suurempi käyntiteho on merkinnyt toisaalta muutaman sulatuksen pois jäämistä, nuo sulatukset kun käytännössä tapahtuvat kellon mukaan. Kellon ja tarpeen ero näin kostella säällä ei juuri nyt ole mahtanut olla järin suuri.
Liitteet
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #147
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Härmistymislämpö kennoon voi olla muuten varsin huomattava energianlähde. Tuo härmistyslämpö näyttäisi olevan nollakelillä tyypillisesti 20 % kennon ilmasta pyydystämästä energiasta. Jotkut mittaukset näyttävät suurempiakin lukemia, mutta syynä voi olla myös sumun kerääntymistä, jolloin lautumislämpöä ei tule vaan vesipisarat vaan jäätyvät kennoon kiinni.
ekomies sanoi:
Härmistymislämpö kennoon voi olla muuten varsin huomattava energianlähde. Tuo härmistyslämpö näyttäisi olevan nollakelillä tyypillisesti 20 % kennon ilmasta pyydystämästä energiasta. Jotkut mittaukset näyttävät suurempiakin lukemia, mutta syynä voi olla myös sumun kerääntymistä, jolloin lautumislämpöä ei tule vaan vesipisarat vaan jäätyvät kennoon kiinni.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #148
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Nythän on Setä päässyt käytännön olosuhteisiin. Pakkasta aamulla 18 astetta. Viidessätoista asteessa jaksoi vielä pitää menoveden lämmön päälle 36 asteen, mutta 18 asteessa lämpötila jäi jo vajaaseen 35 °C:een, mikä ei enää pitkän päälle riittäisi pitämään huonelämpötilaa. Koska pakkasta oli vain muutaman tunnin ajan, öljypoltinta ei tarvittu.
Algebrani mukaan -17 °C:ssa
Sähköteho 4,6 kW, lämpöteho 10,5 kW, lämpöteho sulatuksin noin 8,7 kW
COP sulatukset huomioiden noin 2 mutta lämmityskäynnin aikana vielä selvästi yli.
Sitten aamullinen yllätys oli, että lauhteenkeräys kouru on oli umpi jäässä. Vettä sulatukset noissa olosuhteissa tuottavat enää vähän, vain noin puoli litraa 67 minuutin syklissä (lämmityskäynti 60 minuuttia + ~7 minuutia sulatusta). Tuosta Setä ei olisi omin avuin selvinnyt, vaan auttavaa kättä kuuman veden muodossa tarvittiin. Eli kyykkyyn olisi kohta mennyt.
Mikähän sen noin jääti?
Nythän on Setä päässyt käytännön olosuhteisiin. Pakkasta aamulla 18 astetta. Viidessätoista asteessa jaksoi vielä pitää menoveden lämmön päälle 36 asteen, mutta 18 asteessa lämpötila jäi jo vajaaseen 35 °C:een, mikä ei enää pitkän päälle riittäisi pitämään huonelämpötilaa. Koska pakkasta oli vain muutaman tunnin ajan, öljypoltinta ei tarvittu.
Algebrani mukaan -17 °C:ssa
Sähköteho 4,6 kW, lämpöteho 10,5 kW, lämpöteho sulatuksin noin 8,7 kW
COP sulatukset huomioiden noin 2 mutta lämmityskäynnin aikana vielä selvästi yli.
Sitten aamullinen yllätys oli, että lauhteenkeräys kouru on oli umpi jäässä. Vettä sulatukset noissa olosuhteissa tuottavat enää vähän, vain noin puoli litraa 67 minuutin syklissä (lämmityskäynti 60 minuuttia + ~7 minuutia sulatusta). Tuosta Setä ei olisi omin avuin selvinnyt, vaan auttavaa kättä kuuman veden muodossa tarvittiin. Eli kyykkyyn olisi kohta mennyt.
Mikähän sen noin jääti?
Liitteet
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Eikös se punainen piuha ole lämmityslaite ? Se ei näytä olevan tehtäviensä tasalla kun ei ole sillä kohtaa reikää jäässä. Noin periaatteessa laitteesta pitäisi valua 0-asteista vettä ja sen pitäisi +asteisen vastuksen avulla ehtiä juosta pois ennen jäätymistä. Tuo kaukalo on aika iso ja kaukana, vesi pitäisi saada pysymään purona kasassa sen vastuksen reitillä ettei se kohtaa laajoja kylmiä pintoja ja menee tarpeeksi lujaa. Onnistuneissa ilpin pohjissa on vesiura lähes kennossa kiinni, ja siinä pienellä korotuksella vastus joka pitää ojan auki yrittämättä lämmittää pohjapeltiä.
Taitaa olla pienen modauksen paikka.
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Eikös se punainen piuha ole lämmityslaite ? Se ei näytä olevan tehtäviensä tasalla kun ei ole sillä kohtaa reikää jäässä. Noin periaatteessa laitteesta pitäisi valua 0-asteista vettä ja sen pitäisi +asteisen vastuksen avulla ehtiä juosta pois ennen jäätymistä. Tuo kaukalo on aika iso ja kaukana, vesi pitäisi saada pysymään purona kasassa sen vastuksen reitillä ettei se kohtaa laajoja kylmiä pintoja ja menee tarpeeksi lujaa. Onnistuneissa ilpin pohjissa on vesiura lähes kennossa kiinni, ja siinä pienellä korotuksella vastus joka pitää ojan auki yrittämättä lämmittää pohjapeltiä.
Taitaa olla pienen modauksen paikka.
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Hitachissa luotetaan siihen, että sulatus on tarpeeksi tehokas, alkuun toki voi tulla kylmääkin vettä, mutta sellaista haaleaa se on pakkaskelissäkin. Jäätyy vasta maassa/kaivossa. Itsellä Devin saatto vielä odottamassa, laitetaan jos tarve, ajattelin -10'C rajakytkintä sulatukseen. Tuo Devi riittää vielä kaivoon ja sulatuskouruun asti ja kiertää tulo, sekä menoputket.
Hitachissa luotetaan siihen, että sulatus on tarpeeksi tehokas, alkuun toki voi tulla kylmääkin vettä, mutta sellaista haaleaa se on pakkaskelissäkin. Jäätyy vasta maassa/kaivossa. Itsellä Devin saatto vielä odottamassa, laitetaan jos tarve, ajattelin -10'C rajakytkintä sulatukseen. Tuo Devi riittää vielä kaivoon ja sulatuskouruun asti ja kiertää tulo, sekä menoputket.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #151
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Punainen on letkun sulanapitokaapeli, 2m, 20 W, jonka itse olen hommannut. Se on kytketty koneeseen koneen ohjaamaksi. Milloin se pitää sitä päällä, ei näy mistään. Amme on CTC:n oma ja siinä on lämmitin pohjassa. Tehosta tai päälläolosta ei ole mitään nähtävissä. CTC:llä ei ole valmista lämmitettyä lauhdeletkua.
Yritin laittaa tuon letkun sulanapitokaapelin niin, että se ei keräisi roskia. Se oli myös hyvin jäykän oloista, joten en taivuttanut sitä jyrkästi.
Tuo kiiltävä muhviosa tuossa lauhdeammeessa oli muistaakseni metallia. Siihen sopiva letkun liitin minulla on lauhdeletkussa muovinen peäisin Bilteman imuletkusta, jonka sisähalkaisija on noin 22 mm. Letkussa ei ollut jäätä, sillä tuo jääpanos avautui helposti kun kaadoin sulatuksen hetkellä lämmintä vettä ammeen keskelle. Jäitä sai sulatella sitten vedellä jo kauemmin, jotta ammeen sai ihan puhtaaksi.
Edit: Kun katsoin juuri konetta, niin altaassa on jo pieni jääklimpin alku kasvamassa. Tuo allas ei ilmeisesti lämpene, tai ei lämpene ainakaan läheskään tarpeeksi.
VesA sanoi:
Punainen on letkun sulanapitokaapeli, 2m, 20 W, jonka itse olen hommannut. Se on kytketty koneeseen koneen ohjaamaksi. Milloin se pitää sitä päällä, ei näy mistään. Amme on CTC:n oma ja siinä on lämmitin pohjassa. Tehosta tai päälläolosta ei ole mitään nähtävissä. CTC:llä ei ole valmista lämmitettyä lauhdeletkua.
Yritin laittaa tuon letkun sulanapitokaapelin niin, että se ei keräisi roskia. Se oli myös hyvin jäykän oloista, joten en taivuttanut sitä jyrkästi.
Tuo kiiltävä muhviosa tuossa lauhdeammeessa oli muistaakseni metallia. Siihen sopiva letkun liitin minulla on lauhdeletkussa muovinen peäisin Bilteman imuletkusta, jonka sisähalkaisija on noin 22 mm. Letkussa ei ollut jäätä, sillä tuo jääpanos avautui helposti kun kaadoin sulatuksen hetkellä lämmintä vettä ammeen keskelle. Jäitä sai sulatella sitten vedellä jo kauemmin, jotta ammeen sai ihan puhtaaksi.
Edit: Kun katsoin juuri konetta, niin altaassa on jo pieni jääklimpin alku kasvamassa. Tuo allas ei ilmeisesti lämpene, tai ei lämpene ainakaan läheskään tarpeeksi.
Liitteet
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #152
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Tämmöistä jälkeä Setällä sai aikaan -17 °C:ssa. Tässäkin on puutteena vielä kiihdytysaika täyteen laukkaan. Tehon noston aikana tuotto on pienempi joten sulatuksen kuluttama energia on suhteessa hiukan suurempi kuin liitteen kuvassa ja todellinen teho siis pienempi. Ero ei ole kuitenkaan suuri, sillä tuo kiihdytys 40 r/s -> 90 r/s vie noin 5 minuuttia. Tänä aikana tuotannon COP on hiukan parempi ja sähkönkulutus luonnollisesti suhteessa tuotantoon. En nyt keksinyt kuinka tuon olisi tuohon järkevästi kompensoinut, joten tässä kuvassa on olettu, että kone joko sulattaa tai käy lämmityskäyntiä 90 r/s. Täysillä se yrittikin talvea tappaa.
Pyyntilämpötilan nostaminen ei heikennä lämmitystehoa mutta nostaa ottotehoa.
Tämmöistä jälkeä Setällä sai aikaan -17 °C:ssa. Tässäkin on puutteena vielä kiihdytysaika täyteen laukkaan. Tehon noston aikana tuotto on pienempi joten sulatuksen kuluttama energia on suhteessa hiukan suurempi kuin liitteen kuvassa ja todellinen teho siis pienempi. Ero ei ole kuitenkaan suuri, sillä tuo kiihdytys 40 r/s -> 90 r/s vie noin 5 minuuttia. Tänä aikana tuotannon COP on hiukan parempi ja sähkönkulutus luonnollisesti suhteessa tuotantoon. En nyt keksinyt kuinka tuon olisi tuohon järkevästi kompensoinut, joten tässä kuvassa on olettu, että kone joko sulattaa tai käy lämmityskäyntiä 90 r/s. Täysillä se yrittikin talvea tappaa.
Pyyntilämpötilan nostaminen ei heikennä lämmitystehoa mutta nostaa ottotehoa.
Liitteet
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Ei pieni jää siellä haittaa kunhan koko ajan on väylä auki, sinne pitäisi tulla keväisten sulamisvesien tapainen ura vastuksen kohdalle. Kannattaa tosiaan tutkia mitä se lämmityskaapeli tekee. Kourun lämmitin taisi olla jonkinlaisen retkipatjan alla, sen pitäisi olla sen päällä. Ei sitä peltikourua kannata lämmitellä, siihen tarvitaan pakkasessa mielettömät tehot vaan lämmitetään pelkkää ohikulkevaa vettä jotta se pysyy liukasliikkeisenä.
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Ei pieni jää siellä haittaa kunhan koko ajan on väylä auki, sinne pitäisi tulla keväisten sulamisvesien tapainen ura vastuksen kohdalle. Kannattaa tosiaan tutkia mitä se lämmityskaapeli tekee. Kourun lämmitin taisi olla jonkinlaisen retkipatjan alla, sen pitäisi olla sen päällä. Ei sitä peltikourua kannata lämmitellä, siihen tarvitaan pakkasessa mielettömät tehot vaan lämmitetään pelkkää ohikulkevaa vettä jotta se pysyy liukasliikkeisenä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #154
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Sen verran sain tutkittua koetin kynällä, että tuolle ammeen vastuselementille tulee virta sulatuksen aikana. Sen pitäisi varmaan kytkeytyä päälle lämpötilan mukaan riittävän paljon ennen sulatuksen alkamista. Lauhemmilla keleillä se on pysynyt täysin puhtaana. Ihan helppo juttu ei ole tehdä tuota ammeen lämmitintä uudelleen.
Sen verran sain tutkittua koetin kynällä, että tuolle ammeen vastuselementille tulee virta sulatuksen aikana. Sen pitäisi varmaan kytkeytyä päälle lämpötilan mukaan riittävän paljon ennen sulatuksen alkamista. Lauhemmilla keleillä se on pysynyt täysin puhtaana. Ihan helppo juttu ei ole tehdä tuota ammeen lämmitintä uudelleen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #155
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Pakkasta nyt noin 8 astetta ja kouruun on kertynyt taas huomattavasti jäätä mutta vesireitti on selvä. Kun pakkasta oli vain aste pari, tuo amme pysyi täysin puhtaana. Tämä jäätiköityminen ei näköjään tapahdu hetkessä, vaan jäätä alkaa kerääntyä vähitelen. Kun tuo jäähtyy kylmässä ilmavirrassa, sen päälle kertyy taas helposti lisää jäätä. Sulanapitokaapelin puoli ei kerää jäätä samalla tavalla. Kaapeli joko lämmittää tai estää ilman virtauksia, ehkä kompressorin puolelta kennosta tippuu vesi lämpimämpänä.
Tunnustelin tuota vettä ja se on kyllä jää kylmää. Viimeiset kennosta tippuvat tipat ovat ilmeisesti lämpimiä, koska kennokin on sulatuksen lopussa lämmin. Kun kenno alkaa sulaa, vesipisarat valuvat hyyhmäistä kennoa pitkin alas ja varmaan suurin osa vedestä tulee alas aikalailla 0 asteisena. Jospa tuon ammeen lämmityksen saisi päälle jo ennen sulatuksen alkamista niin ensimmäiset tipat eivät putoaisi kylmän muovin päälle.
Ongelmaan on luvattu paneutua. Toivottavast sulanapito-ohjelmaan saadaan päivitystä tai uusia asetuksia.
Onkohan Rema vielä linjoilla ?
Pakkasta nyt noin 8 astetta ja kouruun on kertynyt taas huomattavasti jäätä mutta vesireitti on selvä. Kun pakkasta oli vain aste pari, tuo amme pysyi täysin puhtaana. Tämä jäätiköityminen ei näköjään tapahdu hetkessä, vaan jäätä alkaa kerääntyä vähitelen. Kun tuo jäähtyy kylmässä ilmavirrassa, sen päälle kertyy taas helposti lisää jäätä. Sulanapitokaapelin puoli ei kerää jäätä samalla tavalla. Kaapeli joko lämmittää tai estää ilman virtauksia, ehkä kompressorin puolelta kennosta tippuu vesi lämpimämpänä.
HelaKammo sanoi:
Tunnustelin tuota vettä ja se on kyllä jää kylmää. Viimeiset kennosta tippuvat tipat ovat ilmeisesti lämpimiä, koska kennokin on sulatuksen lopussa lämmin. Kun kenno alkaa sulaa, vesipisarat valuvat hyyhmäistä kennoa pitkin alas ja varmaan suurin osa vedestä tulee alas aikalailla 0 asteisena. Jospa tuon ammeen lämmityksen saisi päälle jo ennen sulatuksen alkamista niin ensimmäiset tipat eivät putoaisi kylmän muovin päälle.
Ongelmaan on luvattu paneutua. Toivottavast sulanapito-ohjelmaan saadaan päivitystä tai uusia asetuksia.
Onkohan Rema vielä linjoilla ?
Liitteet
S
Sähkömees
Vieras
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Neljä virhettä:
1. Kaapelin pitää olla koko kennon alueella
2. Kaapeli ei saa mennä tuosta reiästä läpi. Sinulla ei ole ilmeisesti teräviä reunoja tuossa, eli ei haittanne, mutta huono tapa.
3. Sulatuskaapelin teho VÄHINTÄÄN 70W/2m
4. Noin käy kun nelitieventiili hakataan suoraan lämmitys -> sulatus -> lämmitys. Valuma-ajan pitäisi olla 15-30 sekuntia.
Neljä virhettä:
1. Kaapelin pitää olla koko kennon alueella
2. Kaapeli ei saa mennä tuosta reiästä läpi. Sinulla ei ole ilmeisesti teräviä reunoja tuossa, eli ei haittanne, mutta huono tapa.
3. Sulatuskaapelin teho VÄHINTÄÄN 70W/2m
4. Noin käy kun nelitieventiili hakataan suoraan lämmitys -> sulatus -> lämmitys. Valuma-ajan pitäisi olla 15-30 sekuntia.
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Hyvä tai huono mutta itse kytkin 2m sulanspitokaapelin suoraan sisäyksikölle lähtevään jännitteeseen. En tiedä onko fujitsulla edes muuta vaihtoehtoa. Ohjeessa ohjeistetaan pyöräyttämään kaapeli pohjassa ja loput laitoin vesiletkuun. Tuntuu toimivan mutta vastus on tietysti aina päällä.
Hyvä tai huono mutta itse kytkin 2m sulanspitokaapelin suoraan sisäyksikölle lähtevään jännitteeseen. En tiedä onko fujitsulla edes muuta vaihtoehtoa. Ohjeessa ohjeistetaan pyöräyttämään kaapeli pohjassa ja loput laitoin vesiletkuun. Tuntuu toimivan mutta vastus on tietysti aina päällä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #159
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Tätä tässä pelkään itsekkin. Jää ei saisi varmaan koskaan ulottua kennoon saakka.
1) Kaapeli on tarkoitettu vain pitämään lauhdeletku sulana. Tuon ammeen pohjassa on koneen oma mattolämmitin. Se on koko matkalla. Haiskahtaa kuitenkin, että voisihan tuosta kaapelista olla etua jos ottaisi pidemmän ja laittaisi sen ensin tuon koko ammeen ympäri tai ainakin sen etureunaan. Sieltä tuo jäätikkö alkaa kasvaa.
2) Teräviä reunoja tuossa ei ole mutta miten kummassa kaapelin voisin muuten laittaa. Letkun ympärille sitä on erittäin vaikea laittaa.
3) Jaha. Tehokkaampi tuo varmaan voisi olla. Täytyy yrittää kysyä, jos noita saisi tehokkaampia. Ehkä CTC:llä on jotain speksejä tai suosituksia. Sinällään tuo sulanapitokaapeli on ilmeisesti päällä vain sulatuksen ajan joten jokseenin saman tekevää vaikka olisi tehokkaampi
Onko Fujissa ollenkaan mitään omaa tehdastekoista lämmitintä ? Koneen sisällä ja tuossa lauhdeammeessa käy sellainen viima, että mikään lämmitin ei sitä varmasti pakkasella sulana pidä lämmityskäynnin aikana.
No, jäät on nyt taas sulateltu. Saas nähdä, kuinka nopeasti alkaa taas kerätä uutta.
pökö sanoi:
Tätä tässä pelkään itsekkin. Jää ei saisi varmaan koskaan ulottua kennoon saakka.
Sähkömees sanoi:
1) Kaapeli on tarkoitettu vain pitämään lauhdeletku sulana. Tuon ammeen pohjassa on koneen oma mattolämmitin. Se on koko matkalla. Haiskahtaa kuitenkin, että voisihan tuosta kaapelista olla etua jos ottaisi pidemmän ja laittaisi sen ensin tuon koko ammeen ympäri tai ainakin sen etureunaan. Sieltä tuo jäätikkö alkaa kasvaa.
2) Teräviä reunoja tuossa ei ole mutta miten kummassa kaapelin voisin muuten laittaa. Letkun ympärille sitä on erittäin vaikea laittaa.
3) Jaha. Tehokkaampi tuo varmaan voisi olla. Täytyy yrittää kysyä, jos noita saisi tehokkaampia. Ehkä CTC:llä on jotain speksejä tai suosituksia. Sinällään tuo sulanapitokaapeli on ilmeisesti päällä vain sulatuksen ajan joten jokseenin saman tekevää vaikka olisi tehokkaampi
Tom1s sanoi:
Onko Fujissa ollenkaan mitään omaa tehdastekoista lämmitintä ? Koneen sisällä ja tuossa lauhdeammeessa käy sellainen viima, että mikään lämmitin ei sitä varmasti pakkasella sulana pidä lämmityskäynnin aikana.
No, jäät on nyt taas sulateltu. Saas nähdä, kuinka nopeasti alkaa taas kerätä uutta.
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Kyllä kai sitä omaa kaabelia kannattaisi laittaa maton päälle ja kennon kohdalle siihen mihin vesi tippuu, ettei vesi juuri siihen pahaan paikkaan pystyisi kovettumaan. Tuo kouru on ilppeihin verraten vähän lavea, vesi ei keräänny helposti sulana pidettäviksi puroksi kovin spontaanisti vaan sitä varmaan jää pisaroina makailemaan ja jäätymään. Siinä on sitten siementä seuraavalle jäälle.
Kyllä kai sitä omaa kaabelia kannattaisi laittaa maton päälle ja kennon kohdalle siihen mihin vesi tippuu, ettei vesi juuri siihen pahaan paikkaan pystyisi kovettumaan. Tuo kouru on ilppeihin verraten vähän lavea, vesi ei keräänny helposti sulana pidettäviksi puroksi kovin spontaanisti vaan sitä varmaan jää pisaroina makailemaan ja jäätymään. Siinä on sitten siementä seuraavalle jäälle.