Jos nyt tulkitsin tuota käyrästöä oikein, mittaus on tehty jossakin -3 °C ulkolämpötilassa. Lauhduttimen (kenno) anturin kanssa on ilmeisesti ollut ongelmia sillä lauhtumislämpötila alle puhalluslämpötilan. Sulatusten aikaan kennon lämpötila on laskenut noin -20 °C:een. Ehkä tuo kuumakaasuputki on parempi vertailukohta. Siinä tosin saattaa taas olla tulistusta, mutta joskus sekin on ihmeen lähellä puhalluslämpötilaa.
Klo 4:50
Puhallusilma 35 °C, kenno 30 °C, P= 1500 W, COP=4,0
Klo 7:25
Puhallusilma 37 °C, kenno 32 °C, P= 2000 W, COP=4,0
Klo 7:00
Puhallusilma 38 °C, kenno 33 °C, P= 2500 W, COP=4,0
Klo 8:00
Puhallusilma 44 °C, kenno 35 °C, P= 3300 W, COP=3,5
Klo 8:25
Puhallusilma 42 °C, Kenno 36 °C, P= 3000 W, COP=3,4
Tässä ILP joutuu tekemään kovasti työtä sähköllä sulatuksen aikana, kun se kiskoo -20 asteisesta sisäyksilöstä kaasuja plussan puolella olevaan ulkoyksikön kennoon. VILPissä pumppaustyön pitäisi jäädä pienemmäksi, kun lämmönvaihtimen lämpötila on korkeampi tai loppuvaiheessa sama kuin sulatettavan ulkoyksikön kennon. Vastalahjana ILP ei taida juuri syödä tekemäänsä lämmöntuotantoa, VILP taas pumppaa tuotantoaan takaisin harakoille.
Sulatuksista puheen ollen, alla olevassa kuvassa on tarkasteltu Setän sulatusta hiukan samaan tapaan aikasarjana mutta lämpötilan mukaan kuvattuna. Sulatus tapahtuu kattilan lämpötilan noustessa noin 42,5 °C. Tämän jälkeen sarja jatkuu sulatuksen jälkeen hiukan alhaisemmasta lämpötilasta. Sulatuksen ansiosta tehontuotto on piirun verran parempi suhteessa tuottolämpötilaan, mutta ero ei juurikaan näy COP:ssa. Tuo 2,9 litraa tuottanut sulatus kesti vain 350 s ja kulutti sähköä 0,13 kWh ja suhteutettuna tunnin tuotantoon 70 r/s:lla, koko sulatuksen vaikutus COP:iin on noin 0,3 yksikköä +35 °C:ssa.