Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Noissa työn osuus 10000+ euroa?Sain uuden tarjouksen Panan vehkeellä. Nyt on jo aika paljon parempi kuin edellinen. Syyskuussa sain 120 Zubadan Mitsusta tarjouksen 21k€ ja nyt 16 kW Pana all in one 17k€. Vielä on yksi tarjous saamatta, katotaan se vielä ennen päätöstä.
Aika lähelle, mutta ei aivan.Noissa työn osuus 10000+ euroa?
Zubadanin kohdalla versiosta riippuen 10t tai ylikin?Aika lähelle, mutta ei aivan.
=> Vai myyvätkö laitteet katteetta?
PANASONIC 16 KW AQUAREA AIO T-CAP + ASENNUSPAKETTI | Suomen Maalämpötukku
Tuotemerkki: Panasonic Tuotenumero: KIT-AXC16HE8 Toimitusaika: 1 – 5 arkipäivää Rahti: 59 € SISÄYKSIKKÖ WH-ADC0916H9E8 ULKOYKSIKKÖ WH-UX16HE8 SULANAPITOKAAPELI CZ-NE3P LISÄKSI ASENNUSPAKETTI, JOHON KUULUU: TYÖSÄILIÖ PAW-BTANK50L-1 (TYÖSÄILIÖ) PAW-A2W-MGTFILTER (MAGNEETTIFILTTERI) PAW-GRDS40...www.maalampotukku.fi
Tässä oli aloittajan tarjous maalämmöstä, joka oli 1. viestissä. Mitähn maksoi tuo kaivo tuossa?Täällä kun hetki sitten taivasteltiin sivukaupalla miten MLP-kaivo voi maksaa 5000 euroa niin se alkaa vaikuttaa aika halvalta mäihin verraten.
Pyysin tämän vuoden elokuussa uuden tarjouksen maalämmöstä ja tällä kertaa hinta oli vaivaiset 40 000 euroa (työt 2k, laitteet 2k. 2x 191 m kaivoa
"Pyysin tämän vuoden elokuussa uuden tarjouksen maalämmöstä ja tällä kertaa hinta oli vaivaiset 40 000 euroa (työt 2k, laitteet 2k. 2x 191 m kaivoa"Tässä oli aloittajan tarjous maalämmöstä, joka oli 1. viestissä.
Tuollainen maalämpökaivo 191 m voisi maksaa nyt noin 8000-10000 €
Maalämpökaivon poraus hinta - Vertaa Hinnat 2024!
Kilpailuta maalämpökaivon poraus hinta. Useita tarjouksia nopeasti täältä. Vertaa 2023 hinnat ja kilpailuta maalämpökaivon poraus heti!kodinplaza.fi
Missä päin Suomea?Jos jaksaa kilpailuttaa niin uskoisin pääsevän allekin. Minulle porattiin juuri alle 35€ per metri. Ei poraamisesta enää 40€ per metri tarvitse maksaa.
Päijät-Häme.Missä päin Suomea?
Vielä kaikille tietäjille kysymys. Ihmeteltiin pumppumiehen kanssa miten kylppärin lattialämmitys on tehty. Se on näköjään ihan samassa linjassa, kuin takka- ja työhuoneen patterit. Sitä voi säätää huoltoluukun taakse asennetulla patteriventtiilillä(?, kts. kuva). Ilmeisesti putket ovat niin syvällä valussa, ettei lattia lämpene liikaa pattereille ajettavalla kuumalla vedellä? Nyt kun asiaa ajattelen, niin tämä selittää miksi lattian lämpenemisessä kestää tuntikausia ja se pysyy pitkään lämpimänä vaikka lattialämmityksen katkaisisi.
Pumppumies veikkaili, että meille riittäisi varmaan ihan hyvin 40-45 asteinen vesi pattereihin, kun niitä on paljon ja ovat uusia. Jäin miettimään, että voiko siinä käydä niin, että kovilla pakkasilla lattia ei pysy lämpimänä, vai kestääkö lämpenemisessä vaan pidempään? Nyt linjaan näyttää menevän 36 asteista ja lattia on aavistuksen lämmin/neutraalin tuntuinen.
Näkyykö ne takkahuoneen putkenpäät sieltä huoltoluukun päästä? Jos näkyy potket poikki liität ne ta kappaleella johonkin toisen huoneen lähtöönEn muista ulkoa, mutta oliskohan 40m suuntaansa kun joskus mittasin. Putket menee pinnassa koteloituna jo nyt, mutta onhan tuossa oma vaivansa ja menee jonkun verran rahaa. Ja vilppiin pitäisi lisätä tolle oma piiri? Nousee herkästi takaisinmaksuaika kohti kymmentä vuotta.
Onko venttiili tulo vai paluuputkessa? Lattialämpökierron ottaminen radiaattorikierrosta niin, että paluuventtiili rajoittaa paluuvirtauksen lämpöä on ollut aika tavanomainen kytkentä. Idea taitaa osittain olla, että lattiakierrot on vedetty liitäntäpäässä ja mahdollisesti koko matkan rinnakkain, jolloin lämpö tasaantuu lähdön ja menon välillä ja säätö seuraa kohtuullisen hyvin lattian lämpötilaa niin, että se kuitenkin seuraa kiertoveden lämpötilaa, mutta matalampana ja säädöllä voi vaikuttaa eroon ikään kuin kertoimella.Se on näköjään ihan samassa linjassa, kuin takka- ja työhuoneen patterit. Sitä voi säätää huoltoluukun taakse asennetulla patteriventtiilillä(?, kts. kuva). Ilmeisesti putket ovat niin syvällä valussa, ettei lattia lämpene liikaa pattereille ajettavalla kuumalla vedellä?
Onko venttiili tulo vai paluuputkessa? Lattialämpökierron ottaminen radiaattorikierrosta niin, että paluuventtiili rajoittaa paluuvirtauksen lämpöä on ollut aika tavanomainen kytkentä.
Päivitän nyt tänne tuoreimman tarjouksen. 16900€ asennettuna Mitsun ELECTRIC ECODAN SHWM120 R32 + pieni puskurivaraaja, 9kw lisävastus jne. Vähennysten jälkeen n 15k€. Arvioitu takaisinmaksuaika riippuen sähkön ja kaukolämmön hinnoista joku 6v. En tarttunut vielä, kun naapuri jäi jahkailemaan ja piti tehdä yhteishankinta. Näillä spekseillä vaikuttaa ihan kohtuulliselta hankinnalta. Ajattelin vielä kysyä hintaan erillisellä isommalla (hybridi?)varaajalla ja Mitsun Hydrpboxilla/mikä se ei all in one nyt onkaan, jos sillä saisi tulevaisuudessa helpommin päivitettävän setin.
Ja loppuun vielä hintatieto kaverin hommaamasta maalämmöstä, josta mainitsin aiemmin. Yksi kaivo, reilu 100m2 okt ja olikohan 12 kw pumppu 24500€. Oli todella tyytyväinen hankintaan, säästää kuulemma 100-200€/kk ja ostohinta menee suoraan talon arvoon. Itse pidin hintaa aivan absurdina pieneen vähän kuluttavaan taloon, mutta kukin tyylillään. Yksi tarjous kuulemma riitti, kun tiesi hintahaarukat millä noita täällä myydään.
Miksi tuplatehoinen mlp noin pieneen taloon?Ja loppuun vielä hintatieto kaverin hommaamasta maalämmöstä, josta mainitsin aiemmin. Yksi kaivo, reilu 100m2 okt ja olikohan 12 kw pumppu 24500
En nyt pane päätäni pantiksi, että oli 12, mutta ihmettelin ääneen kun kuulin, että miten voi olla noin iso. Pitää vielä kysästä kun näen häntä seuraavan kerran.Miksi tuplatehoinen mlp noin pieneen taloon?
Hänellä oli mennyt talon vuosikulutus ja vehkeet sekaisin. Vuosikulutus 19 kw ja 6 kw pumppu.Miksi tuplatehoinen mlp noin pieneen taloon?
Taitaa olla vieläkin sekaisin vuosikulutus 19kWHänellä oli mennyt talon vuosikulutus ja vehkeet sekaisin. Vuosikulutus 19 kw ja 6 kw pumppu.
Taitaa olla vieläkin sekaisin vuosikulutus 19kW
Tuo kW on teho. Voisiko olla tuo 19 MWh ja ennen mlp.Se onkin koko talon vuosikulutus luultavasti
Mikähän siellä ennen MLP:taä oli lämmönlähteenä. Olisko ollu varaava sähkö?
Tai sitten 19 t kWh vuosi ennen MLPTuo kW on teho. Voisiko olla tuo 19 MWh ja ennen mlp.
Varmaan maalämmöllä tulee vuosikulutus olemaan nyt 4-5000kwh jatkossa.Hänellä oli mennyt talon vuosikulutus ja vehkeet sekaisin. Vuosikulutus 19 kw ja 6 kw pumppu.
Ja onhan maalämmöllä sitten selvästi pienemmät lämpölaskut kuin vilpillä. Kyllä se valinta helppo onKyllä aika 100% varmasti talon ostaja arvostaa MLP:tä enemmän kuin pelkää että kaivo jäätyy ja harmittelee, ettei talossa ole VILP:iä.
Kyllä aika 100% varmasti jos on kaksi identtistä taloa vierekkäin samalla hinnalla myynnissä ja toisessa on VILP ja toisessa MLP, menee MLP talo ensin kaupaksi. Voi mennä vaikka MLP talo olisi vähän kalliimpikin.
Kyllä aika 100% varmasti jos kysytään keneltä hyvänsä naissoletetulta, että ottaako pihalleeen mieluummin ison ulkoyksikön vai pienen kaivonkannen, niin jälkimmäinen voittaa äänestyksen.
Tämä pisti silmään, kun en ole niin syvällä näissä asioissa, mutta olen tähän saakka ymmärtänyt asian näin:Kun maalämmöllä ei juuri niitä muita taloudellisia etuja ole, niin sitten pitää nostaa nämä jälleenmyyntiarvot. Se on vähän kuin ostaisi taulun, osta ja nauti ja perikunta myy sitten hyvällä voitolla. Jos taulu on nätti niin voihan sitä seinällä pitää mutta myyminen kehysten ravistuttua voi osoittautua perin haastavaksi ja hävittäminen jätteenäkin on maksullista.
Kun maalämmöllä ei juuri niitä muita taloudellisia etuja ole,
Näinhän se taitaa ainakin tietyissä olosuhteissa ja lämmitystarpeilla mennäkin ja erot eivät valtavat ole, mutta eikö tämä kuitenkin ole enemmänkin sitä puolta, mitä mietitään, kun pitää omasta taskusta mahdollisia investointeja perustella?Se taloudellinen etu on aika pieni. Maalämmöllä voit päästä ehkä COP4, mutta vaikka se olisi COP10, tilanne ei niin kovin paljon muutu. VILPillä saat sen COP3 ehkä ylikin etelässä. Kun olet saavuttanut COP2, olet kerännyt jo puolet mahdollisista eduista. On se COP50 ja COP100 ero toki 50% mutta ei siitä kannata maksaa tupla hintaa ellei jostakin pyhästä periaatteesta ole kyse.
Jos arvioit, että koko lämpöenergiantarpeen tyydyttäminen on 100% eduista (=COP ääretön), ei esim. COP3 ja COP4 ero merkitse paljonkaan järjestelmän arvossa. Jos saat sen maalämmön tyyliin +3000 € enemmän kuin VILP, niin voi se kannattaakin.
Vuodessa nuo porausten toimitusajat ovat lehentyneet suunnilleen vuodella. Kauppa ei ole käynyt ja syykin on selvä.
katso liitettä 89708
Kyllä tuo selväksi kävi jo ensimmäisellä kerralla, noinhan se onTuossa viestissäni yritinkin tuoda esille, että eikö se "kumpi parempi" asetelma ole olemassa lähinnä, kun otetaan investoitava raha mukaan yhtälöön. Jos verrataan 1:1 periaatteella, niin eikö MLP ole kaikilta osin kuitenkin parempi teknologisesta näkökulmasta (tämä oli se alkuperäinen asia mitä kysyin)?
On se siinä mielessä parempi, että seuraavat ~20 vuotta se MLP toimii tehokkaammin (eli kuluttaa vähemmän sähköä), lisäksi maalämpö on vähemmän riippuvainen ulkoilman olosuhteista. Sinne kaivoon ei kuitenkaan varsinaisesti tule uutta lämpöä kuin vajaat puoli kWh neliölle. Se ei siis toimi uusiutuvalla energialla vaan sillä kallioon jo varastoituneella maan sisuksista tihkuneella lämmöllä kunnes se on loppunut. Oikeastaan ne kaivot pitäisi sijoitaa syvyytensä päähän toisistaan. Pintakeruupiiri on hyvä ja sillä saa monikymmenkertaisen tuoton suhteessa pinta-alaan, koska se on peräisin auringosta, ei maan ytimestä. Yleensä se pienikin kaupunkitontti olisi riittävä mutta pitää toki aika tarkaan kaivaa ympäriinsä. Energia ei siitä koskaan lopu. Tässä on vähän tämä markkinointi heittänyt härän pyllyä.Tuolla toisessa ketjussa oli vähän saman tyylistä, että keskustellaanko; 1) objektiivisesti teknologioista ja niiden ominaisuuksista keskenään vai 2) Subjektiviisesti parhaasta ratkaisusta tietylle käytäjälle, nämähän voivat ja ovatkin ajoittain ristiriidassa keskenään.