Itselläkin kävi jo aiemmin mielessä laittaa tuohon vilppi samaan tapaan kuin öljykattilan kanssa tehtäisiin. Riskit ja kulut olisi halvalla laitteella minimaaliset mutta säästöpotentiaali nähtävästi suuri. Kaukolämpöä tarvitaisiin kuitenkin vain pieni osa käyttöajasta.
VILP? 300 m2 pari/erillistalo Helsinki
- Viestiketjun aloittaja Ode
- Aloituspäivämäärä
Itselläkin kävi jo aiemmin mielessä laittaa tuohon vilppi samaan tapaan kuin öljykattilan kanssa tehtäisiin. Riskit ja kulut olisi halvalla laitteella minimaaliset mutta säästöpotentiaali nähtävästi suuri. Kaukolämpöä tarvitaisiin kuitenkin vain pieni osa käyttöajasta.
Ilpeillä pääsisi suht samaan lopputulokseen halvemmalla, eikä tulisi ylimääräisiä laitteita vedellä tehtävään lämmönjakoon. Lisäksi niillä saisi makkarit jäähdytettyä kesäisin. Tämä on kuitenkin aavistuksen kikkaratkaisu ja plan b. Mitsun 120 Zubadan korvaamaan koko setin on ensisijainen ratkaisu
Niin ja saa tukan hulmuamaan jos aikoo päästä samaan tulokseen kuin ajamalla lämmön lämmityskiertoon kuten pitäisi. Plus tietenkin käyttöveteen lämpöä ympäri vuoden, mitä ei ILP:llä saa päivääkään.
Näin on ja täällä on kohta 4 vuotta kuunneltu tuota puhinaa. Kesällä kylmää ja talvella kuumaa. En tiedä osaanko enää olla kotona, jos joku vekotin ei puhalla vieressä.
Lämpimän veden tuotannon osuus on aika marginaalinen kokonaisuudesta ja tulee lämmitykseen verrattuna aika huonolla copilla. Lämpimään veteen on mennyt kesä - elokuussa n. 500 kWh per kk. Tuosta voi säästää vilpillä kylmässä ehkä sata - pari kWh? Siitä näkökulmasta vaikutus on pieni, eikä tarvitse välittää siitä riittääkö vesi vai ei.
En itsekkään pidä tuota käyttövettä motivaattorina ja siksi lähinnä käyttöveden voisi esilämmittää puskurivaraajan kierukassa, ja sitten "tulistaa" kaukolämmöllä. Riittävyys on taattu, ja esilämmitys säästää kaukolämpöä jonkun verran ja ainakin leikkaa huipputehoa.
Jos kaukolämpölaitteisto uusitaan, niin siinä yhteydessä puskurivaraajan asennus ja VILP varten vapaiden yhteiden sulutus ja tulppaus on "pikkuhomma" kaukolämmön uusivalle putkarille. Näin sitten myöhemmin siihen voi liittää halutun pumpun todella helposti.
Jos kaukolämpölaitteisto uusitaan, niin siinä yhteydessä puskurivaraajan asennus ja VILP varten vapaiden yhteiden sulutus ja tulppaus on "pikkuhomma" kaukolämmön uusivalle putkarille. Näin sitten myöhemmin siihen voi liittää halutun pumpun todella helposti.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Miten kaukolämmössä tuo huipputeho määritellään? Vettä voi kulua esim. tunnin aika ikkunassa siinä määrin että se ylittää suurenkin talon lämmitystarpeen - saati sitten hetkellisesti.
Ei kai sentään? Kaukolämpöverkosto on valtava ja yhden talon kulutus siitä on ihan marginaalinen osuus. Hanasta tulee lämmintä niin kauan kun kaukolämpöverkossa riittää potkua tai lämmönsiirrin hajoaa. Täällä on mm. maailman suurimpia lämpöakkuja tasaamassa kulutuhuippuja. https://www.helen.fi/uutiset/2020/mustikkamaa
Faktat:
Faktat:
- Kahteen Mustikkamaan kallioluolaan varastoidaan kaukolämpöä. Luolaveden lämpötila vaihtelee 50–90 °C:een välillä.
- Luolavaraston tehollinen tilavuus on 260 000 kuutiometriä ja energiakapasiteetti noin 11 500 MWh. Lataus- ja purkausteho on 120 MW.
- Lämpöluolan purkaminen tai lataaminen täydellä teholla kestää neljä vuorokautta
- Lämpöluolat vähentävät Helenin hiilidioksidipäästöjä 21 000 tonnia vuodessa. Varastoidun lämmön avulla voidaan tasata kysyntäpiikkejä ja siten leikata fossiilista lämmöntuotantoa esimerkiksi kylminä talvipäivinä.
- Mustikkamaan lämpöluolat saadaan tuotantokäyttöön kesällä 2021.
- Helenillä on suunnitteilla lämpöluola myös Kruunuvuorenrantaan. Tämä energian kausivarasto toimisi eri periaatteella kuin Mustikkamaan lämpövarasto.
Viimeksi muokattu:
Kansikatti
Jäsen
Kuinka paljon lämmintä vettä per kk te oikein kulutatte, jos lämpimään veteen on mennyt 500 kWh per kesäkuukausi? Vai tarkoittaako, että lämmintä vettä on mennyt 500 kWh:n edestä?
Jos ottaa meidän talon lämpimän veden kulutuksen mittariksi, niin kahdelta hengeltä (joskus 3) meillä meni Viessman:in applikaation perusteella kesäkuussa 410kWh lämpöenergiaa käyttöveteen ja sen tuottoon meni 82 kWh sähköenergiaa (55C pyynti, näköjään lämpötilan laskiessa varaajassa 50C alkoi lämmittämään). Pumppuna Vitocal 250-A AWO-E-AC 251.A10, kytketty jo talossa olleeseen 500l varaajaan, josta se yläosa lämpimälle vedelle (ja alaosa patteri-&lattialämmitykseen).
Ei kuluteta kovin paljoa (keskivertoa enempää?). Kesä heinä ja elokuussa kulutus on n. 500 kWh/kk kaukolämpöä ja lämmitys on poissa päältä. Sen pitäisi tuottaa pelkästään käyttövettä. Jos teillä oli kulutus 410, niin ei se kovin kaukana ole, varsinkaan kun meillä on suht pitkät vedot kylppäriin?
Kattelin Helenin rapsoja ja lämmitys pois päältä käyttövesi päällä, kierto pois päältä kaukolämpöä kuluu 6 kWh niinä päivinä kun ei olla oltu kotona. En tiedä kuluttaako lämmönsiirrin ton idlaillessaan ja saisiko sen kokonaan nolliin sammuttamalla kaukolämpölaitteiston. 6 kWh x 365 = 2190 kWh vuodessa.
En tiedä miten toi vertautuu esim. varaajan lämpöhukkaan?
En tiedä miten toi vertautuu esim. varaajan lämpöhukkaan?
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
Vettä pitäisi virrata että se kuluttaisi energiaa. Siellä pitäisi olla sulku, jolla voi sen sulkea kokonaan.
Meillä 300 l varajaa 3 x 1 kW vastuksilla ja tammi maaliskuun kulutus 325kWh toki kulutuskin pientä 20m3
Ilman mitään esilämmityksiä taikka siihen olevia mahdollisuuksia
Joillakin yhtiöillä esimerkiksi 3 peräkkäisen tunnin suurin keskiteho. Tietenkin jos laskee kuumaa vettä hanan täydeltä luokkaa tunnin verran tai pitempään, tuo voi alkaa vaikuttaa etenkin pientalossa tehomaksuunkin (esimerkiksi kuutio tunnissa on suunnilleen hanan täydeltä suurimmista kotitalouden hanoista ja tuollaisen veden lämmittäminen 55 asteeseen vaatii luokkaa 50kWh ja hiukan ylikin).
Ta
Tarkoitatko, että tuo kattaa kaiken lämpimän veden, vai varaajan lämpöhukan päivässä?
Saattaa olla sama asia? Kun varaaja lämpenee kuumemmaksi, niin lämpöhukkakin kasvaa. Se siis saavuttaa tasapainon jossain kohtaa. Tuolla lämmitysmäärällä se voi olla aina riittävän kuuma ellei ihan hirveästi käytetä vettä. Energiaa kuluisi vähiten jos sen pitäisi koko ajan saman lämpöisenä mutta sähkön kustannus ei olisi silloin minimi.
Adamooppeli
Vakionaama
Ketju on pitkä.
1. Millainen käsitys sinulla nyt talo todellisesta lämmöntarpeesta lämmitys xxx kWh, lämminkäyttövesi xxx kWh ilman mitään muita lämmönläheitä ?
2. Mikä on tämän hetkinen sinun realistinen arvio ? Jos laitat vilpin tuottamaan pattereiden kautta kaiken tarvittavan lämmityksen (komp +vastukset ) ja vilpillä lämmin käyttövesi (komp +vastukset )-> mikä on vuosi COP tälle kokoonpanolle, ilman mitään muita apu lämmönlähteitä ?
Tuo käyttövesi vie itellä n. 3 - 6 kWh vuorokaudessa kun on kierto päällä ajastettuna. Jos kokoajan päällä. n 12 kWh
haraldh
Vakionaama
Kattaa meillä kaiken. Ei ainakaan muutaman kuukauden otannalla lämpötila laske niin että pitäisi lämmittää ekstratunteja.
1. 40000 kWh molemmat yhteensä ja mitä nyt 4 hengen perhe kuluttaa lämmintä vettä? 4000-5000 kWh?
2. COP 2,5 tienoilla.
Pitkä ketju. Mutta pari vuotta ollut Viessman 2hlö+ satunnaiset saunojat. n.10kWh/viikko (kovalla pakkasella enemmän). Luulisin 200 litraa säiliö. 50 lämpöasetus, mittaus ylhäältä, nostaa kerran päivässä 54 (ylemmäksi ei saa) ja mittaus normaali. Kiertovesi ei ole ollut lainkaan päällä. Ja periaatteessa lämmittää jos on tarve koko ajan. Nyt kun siirsin sähkön kiinteään. 54 lämmitys klo14-16. (Aiemmin yöllä, pörssisähkö) Sen aikaa saisi vesi sekoittua kun nostaa lämpöä. En ole vielä tutkinut mistä saisin päälle. (Kännykästä sitä en saa). Oletettavasti automaattisesti kuumentaa omatoimisesti vähän korkeammalle satunnaisesti.
Nostetaas ketju taas pinnalle. Perustin ketjun reilu 3,5 vuotta sitten ja vielä ollaan kaukolämmössä. Talossa on tehty muuta remppaa ja lämmitysjärjestelmän vaihto on jäänyt tauolle. Tavoitteeni on vaihtaa vilppiin syksyn aikana, riippuen siitä miten remontti etenee. Vaihtoehdot ovat tällä hetkellä:
- Panasonic T-CAP Saksasta. 16 kW vehjes ei valitettavasti ole tarjouksessa, joten se vähentää tämän vaihtoehdon mielekkyyttä. Ehkä 12 kW pelilläkin pärjäisi 90% talvista ilman vastuksia, mutta mieluummin ottaisin 16 kW mallin. Tämän lisäksi pitäisi hommata puskuri + vastus ja lämminvesivaraaja + maateline muut tilpehöörit jostain. Huoltoakin tälle saisi tarvittaessa Suomesta.
- Sprsun 20 kW, 22 kW tai 29 kW + sisäsarja + sprsun puskuri ja varaaja sekä maateline AntinValinnasta. Tämän etuna on hinta (varauksin) ja saatavuus kotimaasta (verkkokaupassa tällä hetkellä loppu, lisää tulee 28.8.). Huonoina puolina mahdolliset haasteet huollon saatavuuden kanssa (jos/kun sellaista vuosien aikana tarvitsee). Antti kyllä vastasi kyselyyni todella nopeasti, joten siitä tuskin jäisi kiinni, mutta Sprsun huoltoja tekevää liikettä ei taida olla? Antinvalinnan puskurisäiliöt ja lämminvesivaraajat ovat houkuttelevan hintaisia. Mietin, että jos hommaan noi, mutta eri merkkisen pumpun, niin voikohan tulla jotain haasteita? Yritin tutkia lämminvesivaraajan tietoja ja mielestäni siinä ei ole käsin säädettävä termostaattia, vaan lämpöpumppu ohjaa sitä. Myöskään puskurivaraajassa ei ole termaria, vaan sitäkin ohjaa pumppu. Kysyin termostaatista Antilta ja hän vastasi, että "Puskurivaraajassa sekä käyttövesivaraajassa 6kW vastus joka on mahdollista kytkeä ilmavesilämpöpumpun ohjaukseen. Kontaktorille mahdollista tuoda myös erillinen termostaatti jolla ohjataan sähkövastusta tarvittaessa."
Panan tai Sprsunin hankintaa hidastaa myös se, että minulla ei ole laitteille asentajaa. Antti mainitsi asennuksia tekevän firman, mutta he eivät kuulemma ota tällä hetkellä uusia työmaita kiireen vuoksi. Jos tiedätte jonkun, joka tekee asennuksia Helsingissä itse hankituille laitteille, niin saa vinkata minulle.
- TCL kotimaasta asennettuna https://tcl-tekniikka.fi/. Tämä on uusi tulokas, jolle saa asennuksen ja tukea tarvittaessa. Ainakin myyntipuheiden mukaan. Speksit uuden sukupolven R290 laitteissa ovat kovat, eikä hintakaan ole mahdoton. Kysyn tuolta tarjousta piakkoin.
- Panasonic T-CAP Saksasta. 16 kW vehjes ei valitettavasti ole tarjouksessa, joten se vähentää tämän vaihtoehdon mielekkyyttä. Ehkä 12 kW pelilläkin pärjäisi 90% talvista ilman vastuksia, mutta mieluummin ottaisin 16 kW mallin. Tämän lisäksi pitäisi hommata puskuri + vastus ja lämminvesivaraaja + maateline muut tilpehöörit jostain. Huoltoakin tälle saisi tarvittaessa Suomesta.
- Sprsun 20 kW, 22 kW tai 29 kW + sisäsarja + sprsun puskuri ja varaaja sekä maateline AntinValinnasta. Tämän etuna on hinta (varauksin) ja saatavuus kotimaasta (verkkokaupassa tällä hetkellä loppu, lisää tulee 28.8.). Huonoina puolina mahdolliset haasteet huollon saatavuuden kanssa (jos/kun sellaista vuosien aikana tarvitsee). Antti kyllä vastasi kyselyyni todella nopeasti, joten siitä tuskin jäisi kiinni, mutta Sprsun huoltoja tekevää liikettä ei taida olla? Antinvalinnan puskurisäiliöt ja lämminvesivaraajat ovat houkuttelevan hintaisia. Mietin, että jos hommaan noi, mutta eri merkkisen pumpun, niin voikohan tulla jotain haasteita? Yritin tutkia lämminvesivaraajan tietoja ja mielestäni siinä ei ole käsin säädettävä termostaattia, vaan lämpöpumppu ohjaa sitä. Myöskään puskurivaraajassa ei ole termaria, vaan sitäkin ohjaa pumppu. Kysyin termostaatista Antilta ja hän vastasi, että "Puskurivaraajassa sekä käyttövesivaraajassa 6kW vastus joka on mahdollista kytkeä ilmavesilämpöpumpun ohjaukseen. Kontaktorille mahdollista tuoda myös erillinen termostaatti jolla ohjataan sähkövastusta tarvittaessa."
Panan tai Sprsunin hankintaa hidastaa myös se, että minulla ei ole laitteille asentajaa. Antti mainitsi asennuksia tekevän firman, mutta he eivät kuulemma ota tällä hetkellä uusia työmaita kiireen vuoksi. Jos tiedätte jonkun, joka tekee asennuksia Helsingissä itse hankituille laitteille, niin saa vinkata minulle.
- TCL kotimaasta asennettuna https://tcl-tekniikka.fi/. Tämä on uusi tulokas, jolle saa asennuksen ja tukea tarvittaessa. Ainakin myyntipuheiden mukaan. Speksit uuden sukupolven R290 laitteissa ovat kovat, eikä hintakaan ole mahdoton. Kysyn tuolta tarjousta piakkoin.
Viimeksi muokattu: