VILP monoblock 2000-luvun kaukolämpötaloon - tulee Panan J-sarjan 9 kW monoblock

BBF

Vakionaama
Meillä laite on ollut käytössä kuukauden verran ja näillä tiedoilla ottaisin jonkun muun laitteen.

Esim tämänhetkinen tilanne näyttää tälle. Ei edes tehdä ylilämmintä vettä ja silti COP on aivan paska. Näillä spekseillä COP.n pitäisi olla lähempänä neljää kuin kahta.
Ei tuo nyt aivan paskalta näytä. Ei vilpillä pääse talvella mihinkään 4 COP iin.
 

teehookoo

Jäsen
Ei tuo nyt aivan paskalta näytä. Ei vilpillä pääse talvella mihinkään 4 COP iin.
Siksi datassa onkin mukana tämän hetken ulkolämpötilatieto ;) jos kurkkaat laitteen datalehteä ja vertaat lukemia niin huomaat, että aika kaukana ollaan ilmoitetusta

Yllä mainittu tilanne vastaa datalehden mukaista suorituskykyä kun pakkasta on -15 niin kyllä em. käytös hieman nostattaa kulmakarvan reunaa.
 

sanpsa

Aktiivinen jäsen
Siksi datassa onkin mukana tämän hetken ulkolämpötilatieto ;) jos kurkkaat laitteen datalehteä ja vertaat lukemia niin huomaat, että aika kaukana ollaan ilmoitetusta

Yllä mainittu tilanne vastaa datalehden mukaista suorituskykyä kun pakkasta on -15 niin kyllä em. käytös hieman nostattaa kulmakarvan reunaa.
Onko tuo pumpun itse laskema cop? Todennäköisesti on melkoisen kostea keli missä pumppu on, verrattuna ehkä labraoloissa mitattuun datalehteen...
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Varmaankin myös kolmevaiheinen Panasonic T-Cap 12 kw monoblock olisi tarkoituksenmukainen pumppu. Senhän pitäisi tuottaa 12 kw 20 asteen pakkasella.
 
Viimeksi muokattu:

BBF

Vakionaama
Tarvitseeko vastus voimavirtapistorasian vai riittäisikö tavallinen 16 A Schuko-pistorasia? Voimavirtapistorasia järjestyy kyllä tarvittaessa. Sen sulakkeet ovat lj-huoneessa, mutta voimavirtapistorasia on tällä hetkellä lj-huoneen viereisessä autotallissa.
Miksi ihmeessä vastus pitäisi olla pistotulpalla? Yleensä ne kytketään kiinteästi kontaktorin kautta mitä voi sitten ohjata käsin tai jollain termostaatilla. Ja 3-vaihesähkön ne tarvitsee jos on yli 3kW.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Miksi ihmeessä vastus pitäisi olla pistotulpalla? Yleensä ne kytketään kiinteästi kontaktorin kautta mitä voi sitten ohjata käsin tai jollain termostaatilla. Ja 3-vaihesähkön ne tarvitsee jos on yli 3kW.

Jos se on täysin varalla niin miksi maksaa sen asentamisesta kiinteäksi lisää?
 

Harrastelija

Vakionaama
Maksaa sekin jos pitää se 3~ pistorasia hommata.
Saako esim Shellyn samaan hintaan niin voi olla kiinteästi ja saa päälle vaikka etänä lomareissulta.
 

BBF

Vakionaama
Jos se on täysin varalla niin miksi maksaa sen asentamisesta kiinteäksi lisää?
Varmaan halvemmaksi tulee kiinteä kun 3-v tulppa/rasia sekä kumikaapelit. Kiinteät laitteet kytketään kiinteästi, siirrettävät pistotulpalla. Eikä tulppaliityntää oikein saa automatisoitua. Omasta mielestä tyhmää laittaa mitään pistotulppia lämmitysjärjestelmään.
 

HelaKammo

Vakionaama
Omassa on välissä turvakytkin, jos sitä aikoo käyttää aktiivisesti virrallisena, niin käyttökytkin. Jos vastus on omalla termostatilla, niin johan sekin katkaisee syötön, ja ylikuumenemmissuoja on pakollinen joka tapauksessa.

Melko virityksiä ehdotetaan.

Kiertovesipumput on pistotulpalla, siihen se vielä käy.
 

teehookoo

Jäsen
Tämä toimii niin että sulatuksne jälkeen se vääntää EEV:n samaan asentoon kuin ennen sulatusta. Sitten se alkaa avaamaan sitä kun häyrystin menee ensin tosi kylmäksi liian pienestä avautumasta johtuen kun huurre puuttuu.

Kuis sulla ulkolämpöanturi reagoi sulatukseen? Täällä on ko. anturi kohtuullisen lähellä höyrystintä niin anturi näkee melko lämpöpiikin sulatuksen aikana. EEV:n hidas säätö voi johtua siitäkin että kun anturi "näkee väärin".

Anturin siirto toiseen paikkaan tuskin haittaa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Kuis sulla ulkolämpöanturi reagoi sulatukseen? Täällä on ko. anturi kohtuullisen lähellä höyrystintä niin anturi näkee melko lämpöpiikin sulatuksen aikana. EEV:n hidas säätö voi johtua siitäkin että kun anturi "näkee väärin".

Anturin siirto toiseen paikkaan tuskin haittaa.

Se säätää sen tasan siihen mitä se oli ennen sulatusta. Ulkolämpötilaa käytetään EEV säätämiseen vain käynnistyksessä. Niitä arvoja voi käsin säädellä paremmin tilanteeseen sopiviksi.
 

teehookoo

Jäsen
Säätöjä siis löytyy aika paljon enemmän kuin tästä. Ei tässä ole mitään tuollaisia säätömahdollisuuksia.

Ohjekirja jopa sanoo, että voi koneelle kertoa esim glykolipitoisuuden, mutta ihan höpöpuhetta. Niin moneen kertaan on käyty kaikki valikot läpi ja missään ei ole moista vaihtoehtoa. Edes modbus rekisterin takana.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Säätöjä siis löytyy aika paljon enemmän kuin tästä. Ei tässä ole mitään tuollaisia säätömahdollisuuksia.

Vastaavasti sitten niistä säädöistä pitää itse päätelleä mitä ne tekee ja mihin vaikuttaa. Osa tuntuu olevan ihan väärin laitettuja, mutta kun ei tiedä varmaksi mitä ne tekevät niin ei voi suin päin mennä korjailemaankaan.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Kaisai 14 kw monoblockin ja Panasonic 12 kw T-Cap monoblockin hintaero rahteineen on noin 1300 €. Panasonic hiukan kiinnostaa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Niinpä. Nähdäkseni Panasonicin 12 kw pumppu riittäisi varsin hyvin. Varmaankin sen säädöistä löytyy enemmän tietoa kuin Kaisaista. 🤔

Sehän selviää kun avaa käsikirjan ja selvittää sopiiko se tähän käyttöön. Positiivista on jos sielä töytyy valmis mallikaavio juuri sellaiseen asennukseen mitä mietit.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Siihen en ota kantaa, mutta hankalaa on löytää Kaisaihin uutta puhaltimen moottoria joka alkoi ääntämään jo ekan viikon käytön jälkeen.

No, moni taas valittaa että Pana huutaa häiritsevästi vaikkei ole vikaakaan. Itse pidä Panaa hyvänä merkkinä ja monta tuotetta on ollut Panasonic merkillä itsellä. Eniten huolestuttaa ne tarinat, ettei laitteen takuu ole oikein toiminut.
 

Ode

Aktiivinen jäsen
. Jokatapauksessa aivan liian pieni 4-putkikytkettäväksi työsäiliöksi, koska muljahtaa ympäri parissa minuutissa ja lisäksi todennäköisesti sekoittaa vedet. Tuon kokoluokan koneet haluvat vettä siinä 2000 l/h ja työsäiliön pitäisi mieluusti riittää yhden sulatuksen ajaksi. Jos tuohon tarvitaan työsäiliö (4-putkikytkentä), jonka turvin kone voi käydä riippumatta lattialämmityksestä, sen pitäisi olla isompi, sanotaan 250 litraa tai yli.
Minkälainen kytkentä näihin tulee? VILP lämmittää varaajaa ja vesi kiertää lämmitysjärjestelmässä? Ja vaihtoventtiili, jos haluaa vielä tehdä pumpulla lämmintä käyttövettä?
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Minkälainen kytkentä näihin tulee? VILP lämmittää varaajaa ja vesi kiertää lämmitysjärjestelmässä? Ja vaihtoventtiili, jos haluaa vielä tehdä pumpulla lämmintä käyttövettä?
Näin ajattelen ja tätä kirjoittaessani havahdun, että kv-kierronhan voisi jättää kokonaan poiskin vilp:stä.😅 Tämä on tietysti itsestään selvää. Vaihtoventtiili olisi ehkä siinä mielessä tarkoituksenmukainen, että se mahdollistaisi käyttöveden esilämmityksen (n. 25-35 C) ja miksei täydenkin lämmityksen erityisesti kesäaikaan, jos sulkisi lämmityskiertoon lähtevän veden. 🤔 Tällöin ei tarvitsisi lämmittää käyttövettä 55 asteeseen pelkästään käyttövesivaraajan vastuksella.
 

Ton1A

Vakionaama
Tuossa olisi vähän dataa siitä mihin Panasonic Aquarea T-CAP 9 kW (H-sarja) pystyy. SIitä tosiaan lähtee se luvatut 9 kW irti myös -23 °C ulkolämpötilassa, eikä se joudu mihinkään kellosulatuslimboon vielä siinä lämpötilassa. Tuota kylmempää ei oikein ole ollut niiden viiden vuoden aikana kun mulla on tää pumppu ollut. Mutta älä silti osta H-sarjaa, J on kaiketi jo paljon parempi, tässä on ikävä käyntiinlähtöbugi jos tää pysähtyy ylilämmityksen vuoksi alle 0 °C ulkolämpötilassa.

Kulutus/tuotto on vähän hassu, kun olen väistellyt kaikkein pahimpia pörssisähköpiikkejä. Tää meidän talo selviää hyvin 6-8 tunnin lämmityskatkoksesta -15 °C ulkolämpötilassa, ja tuo Panasonic saa hyvin kerittyä lämmitysvelan takaisin ilman että talon jäähtymistä edes huomaa.

Mä olen ajatellut, että korvaisin puskuritankkina toimivan öljykattilan tällä, https://www.huipputuotteet.fi/energiavaraajat/energiavaraaja-tiv-300l/ Mulla tosin on lisäksi vielä 120-litrainen tulistusvaraaja käyttövedelle.

Meillä tuo Panasonic kierrättää puskurin vettä, koitetaan pitää se asteen lämmityspyyntöä kuumempana, kuitenkin vähintään +32 °C. Siitä sitten otetaan kahteen eri lattialämmityspiiriin shuntilla, toinen on lattian pääkierto ja toinen pesutilat. Tuota on hankala järjestää muulla tavalla, kun on tuo hiljaa kiertävä yleensä lämpimämpi piiri, ja kovaa kiertävä yleensä viileämpi piiri.

1772383520068.png
 

Ton1A

Vakionaama
Juu, tuon pitäisi olla kova peli. Mulla on muuten vastaava, mutta 9 kW ja vanhempi H-sarja, eli WH‐MXC09H3E8.

Varmista että myös pohjanlämmitin tulee mukana, mun koneessani sen koodi on CZ-NE3P. Maatelineen koodi on PAW-GRDSTD40. HeishaMon on kiva, jos tykkää open source monitorointiratkaisusta ja on vähän IT-osaamista omasta takaa.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Samaa olen miettinyt itse kun olen putkiani nimen omaan tinalla juotellut.

Hyviä puolia:
  • Avattavissa ja suunnattavissa uudelleen
  • Siisti jälki, kupariputket eivät pala eivätkä pehmene juotoskohdista
  • Jännityksen poisto mahdollinen kun hiukan lämmittää
  • Huolella tehtynä hygieeninen ilman mitään pieniä rakoja
  • Aina täydellinen tiiveys
  • Halvimmat osat ja hyvin edulliset työkalut ja tarveaineet
  • Kätevä erikoistapauksissa myös messinikierteiden tiivistämiseen ja jäykistämiseen

Huonot puolet
  • Hiukan hidas tehdä suhteessa vaihtoehtoisiin menetelmiin.
  • Osien oltava puhtaat. Tosin uusia osia käytettäessä ne ovat aina puhtaita eikä ammattilaisilla mitään muita edes ole.
  • Juotosaine huuhdeltava pois mieluusti jo saman päivän kuluessa.
  • Oltava oikeat osat mutta ainoastaan kovajuotoksessa on mahdollista tehdä villejä haaralähtöjä suoraan putkesta - joskaan ei ole silloinkaan suositeltavaa.
Tämän videon kohdassa 22.40 tinataan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kannattaa mahdollisuuksien mukaan nuo juotokset tehdä joko vaakasuorassa tai niin että sauma on ylöspäin niin ei tule noita valumajälkiä. Jos työn pystyy suunnittelemaan niin että juottamisen jälkeen putket voi irrotella jostakin liittimistä, putket voi myös halutessaan kiillotella helposti. Mahdollisen eristeenkin voi tällöin pujottaa ehjänä sukkana putken ympärille.

Avattavien liitosten järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista ellei niillä ole jotain todellista virkaa kuten liityntä jonnekin, venttili jne. Jos muodostuu pidempi putken vinkura, tällöinkin voi yleensä jättää vain viimeisen sauman paikallaan juotettavaksi ja tyypillisesti voi valita, että se paikallaan juotettava sauma ei ole alasuin vaan joko vaakaan tai ylöspäin. Tuo tiiveyskoe puhaltemalla on ihan turhaa.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Tässä on mielenkiintoinen asennusvideo 16 kw Kaisai monoblock -pumpusta. Tässä käytetään 200 litraista puskurivaraajaa ja 200 lämminvesivarajaa. Niiden välissä on vaihtoventtiili. Lämminvesivarajan sähkövastus on pistotulpalla (kohta 10.39-10.42). Kyseessä on siis kokonaisuudessaan hyvin samankaltainen asennus kuin minulla olisi. Käytin YouTuben englanninkielistä tekstitystä.
 
Viimeksi muokattu:

teehookoo

Jäsen
Kaisain 12, 14 ja 16kW kone on sama kone. Koneen teho muutetaan dippikytkimellä kylmäpuolen piirilevyltä.

Omaani tein 14kW muutoksen maanantaina. Koneen kun käynnisti niin näytöllä ilmoitettiin ODU Model 14kW.

Seuraavat asiat muuttuu ainakin muuttui;

- Puhaltimen max rpm nyt 650 (oli 630)
- Vesipumpun kapasiteetti nyt 2.5m3/h (oli 2.2m3/h)

Lisäksi oletan, että max hertzit muuttui myös mutta pitää vielä logittaa lisää jos jäisi haaviin jokin korkeampi lukema kuin 78Hz...

Hiukan nauratti :D
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Kaisain 12, 14 ja 16kW kone on sama kone. Koneen teho muutetaan dippikytkimellä kylmäpuolen piirilevyltä.

Omaani tein 14kW muutoksen maanantaina. Koneen kun käynnisti niin näytöllä ilmoitettiin ODU Model 14kW.

Seuraavat asiat muuttuu ainakin muuttui;

- Puhaltimen max rpm nyt 650 (oli 630)
- Vesipumpun kapasiteetti nyt 2.5m3/h (oli 2.2m3/h)

Lisäksi oletan, että max hertzit muuttui myös mutta pitää vielä logittaa lisää jos jäisi haaviin jokin korkeampi lukema kuin 78Hz...

Hiukan nauratti :D
Mielenkiintoista!

Mitä mieltä olet Kaisain pumpusta tällä hetkellä?

Saisin Panasonic T-Cap 12 kw pumpun edullisesti. Panasonicin 9 kw pumppukin saattaisi riittää. Silti kumpikin näistä pumpuista tulisi reilusti yli tuhat euroa kalliimmaksi kuin Kaisain 14 kw pumppu (9 kw Panasonic maksaisi 1200 € enemmän kuin Kaisain 14 kw). Panasonicin pumppu pidentäisi investoinnin takaisinmaksuaikaa.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Tällä hetkellä kiikarissani on Panasonic T-Cap J-sarjan 9 kw pumppu. Tämän kylmän talven kylmimpänä vuorokautena kaukolämpöenergiaa kului 170 kw eli n. 7 kw/h. Näin ollen 9 kw pumpun pitäisi riittää. Siinä on 3 kw vastus. Lisäksi puskurivaraajaan tulisi 4.5 kw vastus.
 
Back
Ylös Bottom