VILP Nibe F2120-12+SMO40+Jäspi GTV500 Hybrid Okt 2x80m2 Turunseutu

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Luin hiukan tarkemmin tuota kyseistä keskustelua ruotsin foorumilta:


Vapaasti suomennettaen niin nimimerkki "ralleballe" tuossa toteaa että ojausjärjestelmä on ikään kun on/off johon on ympätty kierroslukusäätö päälle. Säätö pyrkii etupäässä pääsemään tavoitteeseensa mikä on asteminuuttien nollaus, se ei niinkään pyri pitämään tilannetta tasapainossa.

Tuossa kompurakäyrän säädöissä on kahta arvoa, alempi mikä ilmeisesti tehdasasetuksiltaan on -3C jos oikein ymmärsin keskustelua ja ylempi +7C. Ilmeisesti kaikki operointi alempaa arvoa kylmemmässä lämpötilassa ajetaan enemmän tai vähemmän täysillä ja kaikki yli tuon toisen arvon minimiteholla. Noita voisi varmaan koittaa varovasti muuttaa.
 

roots

Vakionaama
Äh! Luin hoonosti edellisen viestin. Vastus ei ole SMO40 tiedossa. Vain anturit. Vastus laitetaan manuaalisesti, kun pakkanen paukkuu.
Eli BT25 että BT71 ovat turhia...mahtaiskos kone käydä tasaisemmin (jatkuvaa matalampaa tehoa=cop parempi) ilman niitä, koittaisin ainakin saada säätöä paremmaksi?

Voin hyvin kuvitella mitä on tapahtunut putkari<>Nibe keskutelussa...
....
Putkari: Kuinkas tämä @Hempuli kytketään?
Nibe: Onko lisälämmitintä/vastusta?
Putkari: On ***
Nibe: Laita sitten BT25 että BT71
Putkari: Ok
....

*** Tuossa kohtaa vain unohtui sanoa että SMO40 ei niitä hanskaa ;D , noo en tiedä mutta kuitenkin SMO ei asiaa hanskaa joten se ehkä olettelee jotain ja voi käyttäytyä eri lailla.
Tuo vähän on/off käyttäytyminen on minusta vähän outoa...
 

roots

Vakionaama
Luin hiukan tarkemmin tuota kyseistä keskustelua ruotsin foorumilta:


Vapaasti suomennettaen niin nimimerkki "ralleballe" tuossa toteaa että ojausjärjestelmä on ikään kun on/off johon on ympätty kierroslukusäätö päälle. Säätö pyrkii etupäässä pääsemään tavoitteeseensa mikä on asteminuuttien nollaus, se ei niinkään pyri pitämään tilannetta tasapainossa.

Tuossa kompurakäyrän säädöissä on kahta arvoa, alempi mikä ilmeisesti tehdasasetuksiltaan on -3C jos oikein ymmärsin keskustelua ja ylempi +7C. Ilmeisesti kaikki operointi alempaa arvoa kylmemmässä lämpötilassa ajetaan enemmän tai vähemmän täysillä ja kaikki yli tuon toisen arvon minimiteholla. Noita voisi varmaan koittaa varovasti muuttaa.
Aha, en nähnyt tätä......että olis oikein suunniteltu on/off-invertteri o_O, tsiisus "Pehmeet touhuu" ;) ...ehkä joku syy tuohonkin on keksitty, olisko se peukalon sijainti.
 

Jolberious

Vakionaama
Muistaakseni BT25lla ohjataan ennemminkin lisälämpöä esim öljykattilasta (eli bt25 antaa tietoa avata nelitieventtiiliä). Pitäisi kytkeä nimenomaan menoputkeen, ei varaajaan.

No pitää huomenna tavalla vähän manuskaa muistin virkistykseksi, kun ykis smo40&f2120 pitäisi naittaa yhteen.
Naitettu yhteen toimivasti jopa, mutta raportointi unohtui.

Ainoat pakolliset ovat tulo ja menolämpö lämmitysverkkoon, näiden kanssa SMO40 on jo riittävän tyytyväinen.
Mikäli ottaa shunttiohjatun lisälämmön käyttöön, tarvitsee kone kattilan lämpötilatiedon (BT52).
 

Jolberious

Vakionaama
Samaa mieltä, onko ne sen VILP:n sisällä tehdasvalmiina vai?
Ulkoyksiköstä löytyy valmiina seuraavat lämpötila-anturit (F2120 tapauksessa):
BT81 (Ruiskutus)
BT84 (Höyrystin)
BT14 (Kuumakaasu)
BT15(Nestejohto)
BT16 (Höyrystin)
BT17 (Imukaasu)
BT12 (Menolämpötila verkkoon)
BT3 (Paluulämpötila verkosta)

Näiden lisäksi tosiaan vaati anturit BT71 (Paluulämpötila) ja BT25 (Menolämpötila), jotka piti asentaa erikseen lämmitysjärjestelmän ja SMO40 välille.


Eli BT25 että BT71 ovat turhia
Ilman näitä sain ainakin itse virheilmoituksen aikaiseksi käyttöönotossa. Toisaalta, samat hommat pitkälti hoidetaan antureilla BT12 ja BT3, joten tsekkaako nuo sitten vain ja ainoastaan käyttöönotossa ja tämän jälkeen vain näyttää niiden lukemaa..
 
Viimeksi muokattu:

Jolberious

Vakionaama
Niin siis BT71+BT25 jos on niitä himmeleitä SMO40:llä, lisälämpö ja shuntti...mutta @Hempuli ei noita tarvitsisi....kö?
Näin minä tämän nyt käsitän.
Sanoisin että kannattaa kokeilla nappasta ne irti, ei siitä varmaan haittaa ole ainakaan testimielessä. Asiakkaan koneella / luona en viitsinyt ruveta testailemaan näitä ;)
 

roots

Vakionaama
Jos nappaa pois niin uskoisin pumpun säätävän paremmin kun nojaa paremmin vastaavien antureiden tietoihin...noilla lisäantureilla feedback antaa tietoa 'myöhässä'.

Tai sanotaan ainakin pitäisi...
 

janhunen

Tulokas
Niin siis BT71+BT25 jos on niitä himmeleitä SMO40:llä, lisälämpö ja shuntti...mutta @Hempuli ei noita tarvitsisi....kö?
Näin minä tämän nyt käsitän.
En ole nyt ihan satavarma, ymmärsinkö mistä tässä puhutaan, mutta käsittääkseni smo 40 ohjaa asteminuutteja eli käytännössä ulkoyksikön käynnistymistä noiden bt25 ja bt71 lukemien perusteella
 

Hempuli

Jäsen
Antureista
Ulkoyksikössä on @Jolberious mainitsemat anturit. SMO 40:lle kytkettävät BT25 (lämmitysverkon menovesi) ja BT71 (lämmitysverkon paluuvesi) ovat mielestäni (tai olen lähes satavarma siitä) pakollisia, koska me ei saatu järjestelmää käyntiin pelkkään käyttövedentuotantoonkaan (harharetki alussa!) ilman niitä. Omassa kombinaatiossa on patteriverkolle oma kiertovesipumppu (ja Ouman). Jos toimittaisiin ulkoyksikön menolämpöanturin BT12 varassa, niin lepotilassa BT12 ei tietäisi patteriverkolle menevää lämpöä, koska vilpin latauspumppu seisoo. Tai pyörähtää se harvakseltaan, mutta luultavasti vain jäätymiseneston vuoksi ja silloinkin vilpille pyörähtää viileää varaajan alaosasta. Havaintojeni mukaan asteminuutit muuttuvat kellontarkasti SMO 40:n käyrän ja BT25 erosta. Omalle kiertovesipumpulle saisi virran SMO 40:sta, mutta meillä se näyttää tulevan valtakunnanverkosta suoraan ilmeisesti siksi, että patteriverkkoa, sähkövastusta, kiertovesipumppua ja Oumania voidaan käyttää ilman vilpin kilkkeitäkin.

Kompressorikäyrä
SMO 40 huoltovalikosta 5.1.23 asetetaan kompressorikäyrä. Ehkä se on käyrä, mutta siinä asetetaan kaksi lämpötilaa: minimi- ja maksimitaajuudelle. Oletus on minimi +7C ja maksimi -3C. Kompressori hakee liikkeellelähtökierrokset tuolta käyrältä. @kurre orava laittoi linkin ruotsalaisen foorumin keskusteluihin aiheesta, mikä on ihan valaisevaa luettavaa. Nähdäkseni tämä on toinen merkittävistä F2120:n toimintaa ohjaavista välineistä. Kyseisellä foorumilla kirjoitettiin, että F2120 pyrkii saavuttamaan mahdollisimman nopeasti asteminuuttiarvon 0, joka pysäyttää kompressorin käynnistyäkseen taas asteminuuttien oletusarvolla -60. Oletuksena oleva kompressorikäyrä nosti lämmöt vilpiltä meidän pikkutalon pikkupakkasella aika nopeasti ylös luokkaa 88Hz:lla. Muutin kompressorikäyrää ja nyt se on -15/+4 ja nollassa vilp aloittaa 55Hz:lla.

Asteminuutit
Asteminuutithan lasketaan lämmitysveden lämpötilan erosta lämpökäyrän arvoon nähden. Jos ulkona on nolla, niin käyrän mukaisen veden lämmön tulisi olla esim. +35C. Jos se on todellisesti +33C, niin asteminuutteja lasketaan kaksi alas tai jos se on +36C, niin yksi ylös minuutin välein. Asteminuuttien saavuttaessa nollan ulkoyksikkö sammuu. Kun lämmitysvesi on todennäköisesti tuolloin lämpimämpää kuin pyynti, niin asteminuutit kasvavat hidastuen eron pienetessä. Maksimiarvo näyttää olevan 100. Kun lämmitysvesi jäähtyy viileämmäksi kuin pyynti, niin asteminuutit putoavat kiihtyvällä tahdilla ja kun arvo saavuttaa oletuksen -60 tai itse asetetun arvon, niin kompressori käynnistyy kompressorikäyrän osoittamalla taajuudella. Tähän asti ollaan omassa kokemuspiirissä.

Sitten tulkkausta kouluruotsin kanssa naapurista. Käyntiinlähtöarvon lisäksi SMO 40:ssa on Min Laitteistossa 4.9.3 asteminuuttiasetukset ja käynnistysero lisälämpö oletuksena 400 GM (gradminut?). Naapurin mukaan kun asteminuutit menee riittävästi miinukselle eli puolet tuosta arvot eli oletuksena -260, niin kompressorin taajuutta nostetaan pykälällä. Kun asteminuutit putoavat riittävästi eli -160, niin taajuutta pudotetaan pykälällä. Tämän lisäksi kompressori säätää taajuutta hertsi kerrallaan jonkun algoritmin mukaan, mutta foorumin mukaan tämä on kovin hidasta tarpeeseen nähden ainakin joissakin kombinaatioissa. Foorumilta kopioitu kuva selventänee.

Päivitystä omaan tilanteeseen
Edellisiltana muuttelin kompressorikäyrää ja tosiaan se vaikuttaa toimintaan. Kompressori on pyörähtänyt pykälän pienemmillä kierroksilla 55-60Hz:lla, kun ennen saattoi nähdä 88Hz. Lämpöä se tuotti silti yli tarpeen ja meni lepotilaan, mutta liekö tuo kovin vaarallista muutaman tunnin välein seistä tunnin verran. Eilen illalla saatiin kellarikerroksen Volcano Mini sähköihin ja puhaltamaan. Jotenkin tuo yllätti positiivisesti odotuksiin nähden, sen saa puhaltamaan hiljaisesti ja se lämmitti kellarikerroksen 14-19C:sta 18-21C:hen yön aikana. Vilppi ahersi yli 12h sen kanssa ja Ouman menovesikäyrästä (se on nyt 98% jatkuvasti auki) päätellen oli yhden aikoihin yöllä nostettu kompressorin kierroksia, kun lämpö oli noussut pykälällä eli jotain perää ruotsalaisfoorumin ajatuksissa täytyy olla. Samalla nousi asuinkerroksen lämpötila, joten säätäminen jatkuu taas. Ei sen puoleen, ihan kiva harrastus lämpöpumppuilu on näin talvisaikaan. Yhtäläisyyttä muihin harrastuksiin lienee se, että kaikki irtoraha menee.
SMO40asteminuutit.png
 

Hempuli

Jäsen
Sen verran antureista vielä, että mulla on BT6 varaajan lämpöanturi alkuseikkailun käyttövesilämmityksen puolesta. Se on edelleen fyysisesti paikallaan ja kytketty SMO 40:een, mutta kun otin käyttövesilämmityksen ja lisälämmityksen pois, niin anturin arvo hävisi alkunäytöstä, johon sen olin laittanut. Voi sen arvon jostain syövereistä ehkä löytää, mutta tuskin SMO 40 sitä ainakaan käyttää.
 

roots

Vakionaama
En tiedä sitten mutta ei kuulosta kovin älykkäältä vaikka tuolla Niben sivulla tuo alempi lukeekin, vähän kuulostaa väkisin tehdyltä.
Miksi sen pitää käyskennellä on/off tyyliin, saavutetaanko tuosta joku etu?
Omasta mielestä se parhaimpia tuloksia on/off tyylillä saavuta.
Koodi:
NIBE POLAR ILMAVESILÄMMITYS
Ilma-vesilämmityspaketti, jossa älykkäällä ohjauksella varustettu sisäyksikkö VVM 320 ja ulkoyksikkö lämpöpumppu F2120 muodostavat valmiin lämmityskokonaisuuden suurempiinkin pientaloihin.
Onkohan tuossa sitten jotain eroa jos on VVM320?
 

Hempuli

Jäsen
Onkohan tuossa sitten jotain eroa jos on VVM320?
Ruotsin foorumilla mainituissa säikeessä on VVM320 jollakulla eikä se nähdäkseni tuo älykkyyttä lisää. Ainakaan siinä suhteessa, että halutaan jatkuvaa käyntiä mahdollisimman stabiileilla kompressorin taajuuksilla.

Filosofisesti ottaen en osaa sanoa, kumpi on fiksumpaa: lineaarisesti vai portaittain muuttuva taajuus vilpin kompurassa. F2120 tuntuu tekevän molempia, kun 1HZ muutos suuntaan tai toiseen on hidasta ja portaittain saadaan nopeutta. Kompressorikäyrän ja asteminuuttiasetusten kombinaation säätötyö ei ole ainakaan minulle vielä auennut, mutta haetaan lisää kokemusta nyt kun kuormitus kasvoi.
 

Hempuli

Jäsen
Kompressorikäyrän säätöjen ja kellarikerroksen lämpöjen stabiloiduttua Woimala lähti aamupäivällä lepojakson jälkeen tulille ja paahtoi viitisen tuntia putkeen -1-0C:ssa. Lepäsi sitten iltapäivällä ja antoi varaajan jäähtyä. Käynnistyi 42Hz:lla ja pyynti nousi 48Hz:iin, mutta kompressori suostui vain 46Hz:lle. Noilla taajuuksilla nostaa ulkoyksikössä veden lämpöä 2,5K, kun patteriverkko puhaltimineen jäähdytti 3K. Varaaja lämpeni silti hitaasti, koska latauspumppu kierrättää vettä nopeammin kuin patteriverkon pumppu.

Laitoin päivällä asteminuutit oletukselle eli startti -60GM ja lisäysero 400GM. Kun asteminuutit saavuttivat -261, niin kompressorin pyynti nytkähti 76Hz:iin ja kompressori rupesi nostamaan ~7 s välein hertsillä taajuutta, kunnes saavutti pyynnin. Tosin pyynti oli nousut tuona aika pari yksikköä 79 Hz:iin. Sillä se nyt on puksuttanut. Ulkoyksikkö nostaa vedenlämpöä nyt 4K ja nostaa samalla pikkuhiljaa patteriverkon menoakin. Ainakin tällä kertaa mentiin precis svenskaforumin taulukon mukaan. Kohta pari tuntia pörrättyään asteminuutit ovat -306 ja kohta on -299, kun BT25 anturi varaajassa näyttää 1K enemmän kuin lämpökäyrän mukainen pyynti. Ei nähdä, josko -360:ssa olisi tapahtunut toinen varvikellon nousu.

Tuntuu, että kyllä porrastuksessa ja asteminuuteissa joku tolkku on. Pitäisi ehkä hankkia svedu-inssin silmälasit, että tuota osaisi oikeasta kulmasta katsoa ja saada kompressorikäyrä ja asteminuuttiasetukset kohdilleen ainakin nollan tienoilla, jollaista Lounais-Suomen ns. talvi on.
 

Hempuli

Jäsen
Nyt kun kellarikerroksen lämpö on stabiloitunut eilisaamuna, niin eilisen iltapäivän jälkeen lyhyen (30,5h) mittauksen aikana Woimala on käynnistynyt 6 kertaa ja käynyt 19h. Asteminuutit olivat oletuksena -60/400GM, kompressorikäyrä -15/+4 ja ulkolämpötila +1...+7C. Tuosta tulee palttiarallaa vuorokaudessa 4,7 käynnistystä, 3,2h käyntijaksot ja 15h käyntiä. Kompressorikäyrän muutos oli siis puhdas arvaus ja kokeilu. Jatkossa taas jäitä hattuun ja hiljaa sydämessä miettimään, mikä olisi sopiva kompromissi käynnistysten, jaksojen sekä varaajan ja patteriverkon hystereesin välillä. Ja ennen kaikkea, miten tuon toteuttaa näillä pelivälineillä.

Olin päivän reissussa, mutta illalla sain kiinni, kun asteminuutit oli juuri alentunut -160 alle, joka ruotsalaiskaavion mukaan tarkoittaa kompressorin taajuuden laskua oletusarvoilla portaan verran. Ja niinhän se tekikin jostakin 60Hz:sta 30Hz:iin. Yhden hertsin pudotus joka ~10 sekunti. Alan jo uskoa, jotta Ralleballe on asiaa kovasti tutkaillut ja on oikeassa kaavionsa kanssa.

Asteminuuttien kanssa touhuilussa varaajan kanssa on sellainen perusominaisuus, että jos ja kun varaaja jäähtyy tai lämpeää vaikka viiden asteen verran, niin kun ollaan lähellä lämpökäyrän arvoa, niin ei tapahdu mitään ja kun eroa alkaa olla 3-5K, niin johan on asteminuutit laukalla jompaan kumpaan suuntaan eikä jarrupoljinta löydy. Mutta toki yhden suomalaisen hampparin pitäisi svedudippainssitokan aivoitukset selättää.

Kun meillä vilpiltä paluu varaajaan on ihan ylhäällä, niin sulatukset vaikuttaa jonkin verran varaajan möyhennykseen. Ehkä pahempi on kuitenkin käynnistys lepotilan jälkeen, kun latauspumppu painaa 60% tehoilla aika pitkään viileätä vettä alakerrasta ylös. Totuuden nimessä ollaan jonkinasteisen hifistelyn partaalla, sillä pumppu tuottaa aivan nokko lämpöä. Marraskuussa 2018 meni keskimäärin sähköä 15kwh ja öljyä 9 ltr per vrk. Tänä vuonna 2019 sähköä on kulunut 260 kwh 8 vuorokaudessa eikä öljyä lainkaan. Eihän kulutuksen pudotus ihan kokonaan pumpun ansiota ole, mutta silti.
 
Ylös Bottom