VILP Nibe F2120-12+SMO40+Jäspi GTV500 Hybrid Okt 2x80m2 Turunseutu

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Luin hiukan tarkemmin tuota kyseistä keskustelua ruotsin foorumilta:


Vapaasti suomennettaen niin nimimerkki "ralleballe" tuossa toteaa että ojausjärjestelmä on ikään kun on/off johon on ympätty kierroslukusäätö päälle. Säätö pyrkii etupäässä pääsemään tavoitteeseensa mikä on asteminuuttien nollaus, se ei niinkään pyri pitämään tilannetta tasapainossa.

Tuossa kompurakäyrän säädöissä on kahta arvoa, alempi mikä ilmeisesti tehdasasetuksiltaan on -3C jos oikein ymmärsin keskustelua ja ylempi +7C. Ilmeisesti kaikki operointi alempaa arvoa kylmemmässä lämpötilassa ajetaan enemmän tai vähemmän täysillä ja kaikki yli tuon toisen arvon minimiteholla. Noita voisi varmaan koittaa varovasti muuttaa.
 

roots

Vakionaama
Äh! Luin hoonosti edellisen viestin. Vastus ei ole SMO40 tiedossa. Vain anturit. Vastus laitetaan manuaalisesti, kun pakkanen paukkuu.
Eli BT25 että BT71 ovat turhia...mahtaiskos kone käydä tasaisemmin (jatkuvaa matalampaa tehoa=cop parempi) ilman niitä, koittaisin ainakin saada säätöä paremmaksi?

Voin hyvin kuvitella mitä on tapahtunut putkari<>Nibe keskutelussa...
....
Putkari: Kuinkas tämä @Hempuli kytketään?
Nibe: Onko lisälämmitintä/vastusta?
Putkari: On ***
Nibe: Laita sitten BT25 että BT71
Putkari: Ok
....

*** Tuossa kohtaa vain unohtui sanoa että SMO40 ei niitä hanskaa ;D , noo en tiedä mutta kuitenkin SMO ei asiaa hanskaa joten se ehkä olettelee jotain ja voi käyttäytyä eri lailla.
Tuo vähän on/off käyttäytyminen on minusta vähän outoa...
 

roots

Vakionaama
Luin hiukan tarkemmin tuota kyseistä keskustelua ruotsin foorumilta:


Vapaasti suomennettaen niin nimimerkki "ralleballe" tuossa toteaa että ojausjärjestelmä on ikään kun on/off johon on ympätty kierroslukusäätö päälle. Säätö pyrkii etupäässä pääsemään tavoitteeseensa mikä on asteminuuttien nollaus, se ei niinkään pyri pitämään tilannetta tasapainossa.

Tuossa kompurakäyrän säädöissä on kahta arvoa, alempi mikä ilmeisesti tehdasasetuksiltaan on -3C jos oikein ymmärsin keskustelua ja ylempi +7C. Ilmeisesti kaikki operointi alempaa arvoa kylmemmässä lämpötilassa ajetaan enemmän tai vähemmän täysillä ja kaikki yli tuon toisen arvon minimiteholla. Noita voisi varmaan koittaa varovasti muuttaa.
Aha, en nähnyt tätä......että olis oikein suunniteltu on/off-invertteri o_O, tsiisus "Pehmeet touhuu" ;) ...ehkä joku syy tuohonkin on keksitty, olisko se peukalon sijainti.
 

Jolberious

Vakionaama
Muistaakseni BT25lla ohjataan ennemminkin lisälämpöä esim öljykattilasta (eli bt25 antaa tietoa avata nelitieventtiiliä). Pitäisi kytkeä nimenomaan menoputkeen, ei varaajaan.

No pitää huomenna tavalla vähän manuskaa muistin virkistykseksi, kun ykis smo40&f2120 pitäisi naittaa yhteen.
Naitettu yhteen toimivasti jopa, mutta raportointi unohtui.

Ainoat pakolliset ovat tulo ja menolämpö lämmitysverkkoon, näiden kanssa SMO40 on jo riittävän tyytyväinen.
Mikäli ottaa shunttiohjatun lisälämmön käyttöön, tarvitsee kone kattilan lämpötilatiedon (BT52).
 

Jolberious

Vakionaama
Samaa mieltä, onko ne sen VILP:n sisällä tehdasvalmiina vai?
Ulkoyksiköstä löytyy valmiina seuraavat lämpötila-anturit (F2120 tapauksessa):
BT81 (Ruiskutus)
BT84 (Höyrystin)
BT14 (Kuumakaasu)
BT15(Nestejohto)
BT16 (Höyrystin)
BT17 (Imukaasu)
BT12 (Menolämpötila verkkoon)
BT3 (Paluulämpötila verkosta)

Näiden lisäksi tosiaan vaati anturit BT71 (Paluulämpötila) ja BT25 (Menolämpötila), jotka piti asentaa erikseen lämmitysjärjestelmän ja SMO40 välille.


Eli BT25 että BT71 ovat turhia
Ilman näitä sain ainakin itse virheilmoituksen aikaiseksi käyttöönotossa. Toisaalta, samat hommat pitkälti hoidetaan antureilla BT12 ja BT3, joten tsekkaako nuo sitten vain ja ainoastaan käyttöönotossa ja tämän jälkeen vain näyttää niiden lukemaa..
 
Viimeksi muokattu:

roots

Vakionaama
Näiden lisäksi tosiaan vaati anturit BT71 (Paluulämpötila) ja BT25 (Menolämpötila), jotka piti asentaa erikseen lämmitysjärjestelmän ja SMO40 välille
Niin siis BT71+BT25 jos on niitä himmeleitä SMO40:llä, lisälämpö ja shuntti...mutta @Hempuli ei noita tarvitsisi....kö?
Näin minä tämän nyt käsitän.
 

Jolberious

Vakionaama
Niin siis BT71+BT25 jos on niitä himmeleitä SMO40:llä, lisälämpö ja shuntti...mutta @Hempuli ei noita tarvitsisi....kö?
Näin minä tämän nyt käsitän.
Sanoisin että kannattaa kokeilla nappasta ne irti, ei siitä varmaan haittaa ole ainakaan testimielessä. Asiakkaan koneella / luona en viitsinyt ruveta testailemaan näitä ;)
 

roots

Vakionaama
Jos nappaa pois niin uskoisin pumpun säätävän paremmin kun nojaa paremmin vastaavien antureiden tietoihin...noilla lisäantureilla feedback antaa tietoa 'myöhässä'.

Tai sanotaan ainakin pitäisi...
 

janhunen

Jäsen
Niin siis BT71+BT25 jos on niitä himmeleitä SMO40:llä, lisälämpö ja shuntti...mutta @Hempuli ei noita tarvitsisi....kö?
Näin minä tämän nyt käsitän.
En ole nyt ihan satavarma, ymmärsinkö mistä tässä puhutaan, mutta käsittääkseni smo 40 ohjaa asteminuutteja eli käytännössä ulkoyksikön käynnistymistä noiden bt25 ja bt71 lukemien perusteella
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Antureista
Ulkoyksikössä on @Jolberious mainitsemat anturit. SMO 40:lle kytkettävät BT25 (lämmitysverkon menovesi) ja BT71 (lämmitysverkon paluuvesi) ovat mielestäni (tai olen lähes satavarma siitä) pakollisia, koska me ei saatu järjestelmää käyntiin pelkkään käyttövedentuotantoonkaan (harharetki alussa!) ilman niitä. Omassa kombinaatiossa on patteriverkolle oma kiertovesipumppu (ja Ouman). Jos toimittaisiin ulkoyksikön menolämpöanturin BT12 varassa, niin lepotilassa BT12 ei tietäisi patteriverkolle menevää lämpöä, koska vilpin latauspumppu seisoo. Tai pyörähtää se harvakseltaan, mutta luultavasti vain jäätymiseneston vuoksi ja silloinkin vilpille pyörähtää viileää varaajan alaosasta. Havaintojeni mukaan asteminuutit muuttuvat kellontarkasti SMO 40:n käyrän ja BT25 erosta. Omalle kiertovesipumpulle saisi virran SMO 40:sta, mutta meillä se näyttää tulevan valtakunnanverkosta suoraan ilmeisesti siksi, että patteriverkkoa, sähkövastusta, kiertovesipumppua ja Oumania voidaan käyttää ilman vilpin kilkkeitäkin.

Kompressorikäyrä
SMO 40 huoltovalikosta 5.1.23 asetetaan kompressorikäyrä. Ehkä se on käyrä, mutta siinä asetetaan kaksi lämpötilaa: minimi- ja maksimitaajuudelle. Oletus on minimi +7C ja maksimi -3C. Kompressori hakee liikkeellelähtökierrokset tuolta käyrältä. @kurre orava laittoi linkin ruotsalaisen foorumin keskusteluihin aiheesta, mikä on ihan valaisevaa luettavaa. Nähdäkseni tämä on toinen merkittävistä F2120:n toimintaa ohjaavista välineistä. Kyseisellä foorumilla kirjoitettiin, että F2120 pyrkii saavuttamaan mahdollisimman nopeasti asteminuuttiarvon 0, joka pysäyttää kompressorin käynnistyäkseen taas asteminuuttien oletusarvolla -60. Oletuksena oleva kompressorikäyrä nosti lämmöt vilpiltä meidän pikkutalon pikkupakkasella aika nopeasti ylös luokkaa 88Hz:lla. Muutin kompressorikäyrää ja nyt se on -15/+4 ja nollassa vilp aloittaa 55Hz:lla.

Asteminuutit
Asteminuutithan lasketaan lämmitysveden lämpötilan erosta lämpökäyrän arvoon nähden. Jos ulkona on nolla, niin käyrän mukaisen veden lämmön tulisi olla esim. +35C. Jos se on todellisesti +33C, niin asteminuutteja lasketaan kaksi alas tai jos se on +36C, niin yksi ylös minuutin välein. Asteminuuttien saavuttaessa nollan ulkoyksikkö sammuu. Kun lämmitysvesi on todennäköisesti tuolloin lämpimämpää kuin pyynti, niin asteminuutit kasvavat hidastuen eron pienetessä. Maksimiarvo näyttää olevan 100. Kun lämmitysvesi jäähtyy viileämmäksi kuin pyynti, niin asteminuutit putoavat kiihtyvällä tahdilla ja kun arvo saavuttaa oletuksen -60 tai itse asetetun arvon, niin kompressori käynnistyy kompressorikäyrän osoittamalla taajuudella. Tähän asti ollaan omassa kokemuspiirissä.

Sitten tulkkausta kouluruotsin kanssa naapurista. Käyntiinlähtöarvon lisäksi SMO 40:ssa on Min Laitteistossa 4.9.3 asteminuuttiasetukset ja käynnistysero lisälämpö oletuksena 400 GM (gradminut?). Naapurin mukaan kun asteminuutit menee riittävästi miinukselle eli puolet tuosta arvot eli oletuksena -260, niin kompressorin taajuutta nostetaan pykälällä. Kun asteminuutit putoavat riittävästi eli -160, niin taajuutta pudotetaan pykälällä. Tämän lisäksi kompressori säätää taajuutta hertsi kerrallaan jonkun algoritmin mukaan, mutta foorumin mukaan tämä on kovin hidasta tarpeeseen nähden ainakin joissakin kombinaatioissa. Foorumilta kopioitu kuva selventänee.

Päivitystä omaan tilanteeseen
Edellisiltana muuttelin kompressorikäyrää ja tosiaan se vaikuttaa toimintaan. Kompressori on pyörähtänyt pykälän pienemmillä kierroksilla 55-60Hz:lla, kun ennen saattoi nähdä 88Hz. Lämpöä se tuotti silti yli tarpeen ja meni lepotilaan, mutta liekö tuo kovin vaarallista muutaman tunnin välein seistä tunnin verran. Eilen illalla saatiin kellarikerroksen Volcano Mini sähköihin ja puhaltamaan. Jotenkin tuo yllätti positiivisesti odotuksiin nähden, sen saa puhaltamaan hiljaisesti ja se lämmitti kellarikerroksen 14-19C:sta 18-21C:hen yön aikana. Vilppi ahersi yli 12h sen kanssa ja Ouman menovesikäyrästä (se on nyt 98% jatkuvasti auki) päätellen oli yhden aikoihin yöllä nostettu kompressorin kierroksia, kun lämpö oli noussut pykälällä eli jotain perää ruotsalaisfoorumin ajatuksissa täytyy olla. Samalla nousi asuinkerroksen lämpötila, joten säätäminen jatkuu taas. Ei sen puoleen, ihan kiva harrastus lämpöpumppuilu on näin talvisaikaan. Yhtäläisyyttä muihin harrastuksiin lienee se, että kaikki irtoraha menee.
SMO40asteminuutit.png
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Sen verran antureista vielä, että mulla on BT6 varaajan lämpöanturi alkuseikkailun käyttövesilämmityksen puolesta. Se on edelleen fyysisesti paikallaan ja kytketty SMO 40:een, mutta kun otin käyttövesilämmityksen ja lisälämmityksen pois, niin anturin arvo hävisi alkunäytöstä, johon sen olin laittanut. Voi sen arvon jostain syövereistä ehkä löytää, mutta tuskin SMO 40 sitä ainakaan käyttää.
 

roots

Vakionaama
En tiedä sitten mutta ei kuulosta kovin älykkäältä vaikka tuolla Niben sivulla tuo alempi lukeekin, vähän kuulostaa väkisin tehdyltä.
Miksi sen pitää käyskennellä on/off tyyliin, saavutetaanko tuosta joku etu?
Omasta mielestä se parhaimpia tuloksia on/off tyylillä saavuta.
Koodi:
NIBE POLAR ILMAVESILÄMMITYS
Ilma-vesilämmityspaketti, jossa älykkäällä ohjauksella varustettu sisäyksikkö VVM 320 ja ulkoyksikkö lämpöpumppu F2120 muodostavat valmiin lämmityskokonaisuuden suurempiinkin pientaloihin.
Onkohan tuossa sitten jotain eroa jos on VVM320?
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Onkohan tuossa sitten jotain eroa jos on VVM320?
Ruotsin foorumilla mainituissa säikeessä on VVM320 jollakulla eikä se nähdäkseni tuo älykkyyttä lisää. Ainakaan siinä suhteessa, että halutaan jatkuvaa käyntiä mahdollisimman stabiileilla kompressorin taajuuksilla.

Filosofisesti ottaen en osaa sanoa, kumpi on fiksumpaa: lineaarisesti vai portaittain muuttuva taajuus vilpin kompurassa. F2120 tuntuu tekevän molempia, kun 1HZ muutos suuntaan tai toiseen on hidasta ja portaittain saadaan nopeutta. Kompressorikäyrän ja asteminuuttiasetusten kombinaation säätötyö ei ole ainakaan minulle vielä auennut, mutta haetaan lisää kokemusta nyt kun kuormitus kasvoi.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Kompressorikäyrän säätöjen ja kellarikerroksen lämpöjen stabiloiduttua Woimala lähti aamupäivällä lepojakson jälkeen tulille ja paahtoi viitisen tuntia putkeen -1-0C:ssa. Lepäsi sitten iltapäivällä ja antoi varaajan jäähtyä. Käynnistyi 42Hz:lla ja pyynti nousi 48Hz:iin, mutta kompressori suostui vain 46Hz:lle. Noilla taajuuksilla nostaa ulkoyksikössä veden lämpöä 2,5K, kun patteriverkko puhaltimineen jäähdytti 3K. Varaaja lämpeni silti hitaasti, koska latauspumppu kierrättää vettä nopeammin kuin patteriverkon pumppu.

Laitoin päivällä asteminuutit oletukselle eli startti -60GM ja lisäysero 400GM. Kun asteminuutit saavuttivat -261, niin kompressorin pyynti nytkähti 76Hz:iin ja kompressori rupesi nostamaan ~7 s välein hertsillä taajuutta, kunnes saavutti pyynnin. Tosin pyynti oli nousut tuona aika pari yksikköä 79 Hz:iin. Sillä se nyt on puksuttanut. Ulkoyksikkö nostaa vedenlämpöä nyt 4K ja nostaa samalla pikkuhiljaa patteriverkon menoakin. Ainakin tällä kertaa mentiin precis svenskaforumin taulukon mukaan. Kohta pari tuntia pörrättyään asteminuutit ovat -306 ja kohta on -299, kun BT25 anturi varaajassa näyttää 1K enemmän kuin lämpökäyrän mukainen pyynti. Ei nähdä, josko -360:ssa olisi tapahtunut toinen varvikellon nousu.

Tuntuu, että kyllä porrastuksessa ja asteminuuteissa joku tolkku on. Pitäisi ehkä hankkia svedu-inssin silmälasit, että tuota osaisi oikeasta kulmasta katsoa ja saada kompressorikäyrä ja asteminuuttiasetukset kohdilleen ainakin nollan tienoilla, jollaista Lounais-Suomen ns. talvi on.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Nyt kun kellarikerroksen lämpö on stabiloitunut eilisaamuna, niin eilisen iltapäivän jälkeen lyhyen (30,5h) mittauksen aikana Woimala on käynnistynyt 6 kertaa ja käynyt 19h. Asteminuutit olivat oletuksena -60/400GM, kompressorikäyrä -15/+4 ja ulkolämpötila +1...+7C. Tuosta tulee palttiarallaa vuorokaudessa 4,7 käynnistystä, 3,2h käyntijaksot ja 15h käyntiä. Kompressorikäyrän muutos oli siis puhdas arvaus ja kokeilu. Jatkossa taas jäitä hattuun ja hiljaa sydämessä miettimään, mikä olisi sopiva kompromissi käynnistysten, jaksojen sekä varaajan ja patteriverkon hystereesin välillä. Ja ennen kaikkea, miten tuon toteuttaa näillä pelivälineillä.

Olin päivän reissussa, mutta illalla sain kiinni, kun asteminuutit oli juuri alentunut -160 alle, joka ruotsalaiskaavion mukaan tarkoittaa kompressorin taajuuden laskua oletusarvoilla portaan verran. Ja niinhän se tekikin jostakin 60Hz:sta 30Hz:iin. Yhden hertsin pudotus joka ~10 sekunti. Alan jo uskoa, jotta Ralleballe on asiaa kovasti tutkaillut ja on oikeassa kaavionsa kanssa.

Asteminuuttien kanssa touhuilussa varaajan kanssa on sellainen perusominaisuus, että jos ja kun varaaja jäähtyy tai lämpeää vaikka viiden asteen verran, niin kun ollaan lähellä lämpökäyrän arvoa, niin ei tapahdu mitään ja kun eroa alkaa olla 3-5K, niin johan on asteminuutit laukalla jompaan kumpaan suuntaan eikä jarrupoljinta löydy. Mutta toki yhden suomalaisen hampparin pitäisi svedudippainssitokan aivoitukset selättää.

Kun meillä vilpiltä paluu varaajaan on ihan ylhäällä, niin sulatukset vaikuttaa jonkin verran varaajan möyhennykseen. Ehkä pahempi on kuitenkin käynnistys lepotilan jälkeen, kun latauspumppu painaa 60% tehoilla aika pitkään viileätä vettä alakerrasta ylös. Totuuden nimessä ollaan jonkinasteisen hifistelyn partaalla, sillä pumppu tuottaa aivan nokko lämpöä. Marraskuussa 2018 meni keskimäärin sähköä 15kwh ja öljyä 9 ltr per vrk. Tänä vuonna 2019 sähköä on kulunut 260 kwh 8 vuorokaudessa eikä öljyä lainkaan. Eihän kulutuksen pudotus ihan kokonaan pumpun ansiota ole, mutta silti.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Melkein kuukausi takana Niben F2120-12:n ja 500 ltr varaajan kanssa. Kellarikerroksen Volcano Mini on puhaltanut viikon verran. Siirryin viikonvaihteessa säätämään patteriverkkoa Oumanin käyrän mukaan ja Nibe saa tehdä ~1K lämpimämpää käydessään. Suoraan vilpin käyrällä patteriverkkoon lämmöt pitkissä 3h vedoissa vaihtelivat, vaikka ei sitä huonelämmöissä juuri huomannut.

Kompressorikäyrän oletusäädön venytys vaikutti siten, että ulkoyksikkö hyrisee plussalla 33Hz tienoilla (eikä 80Hz ole näkynyt) ja kun nostin asteminuuttieroa 400->500GM, niin asteminuutit ei ole ehtinyt ennen varaajan lämpiämistä putoamaan alle -310, jossa kompressorin taajuutta olisi nostettu 60Hz luokkaan. Woimala on pörissyt putkeen viisikin tuntia matalilla kierroksilla ennen sammumista. Matalilla kierroksilla pumppu nostaa lämpöä 2K, mutta keskikierroksilla jo 4K. Lisäksi Nibe säätelee muutaman hertsin oman tahtonsa mukaan hissukseen.

Näyttää siltä, että keskeiset välineet pumpun toiminnan säätöön ovat kompressorikäyrä ja asteminuuttiero. Toki myös kompressorin startin asteminuuttiluku, mutta toistaiseksi luulen sen olevan enemmän hienosäätöä.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Marraskuu 2019
Sähkö 807 kwh, puuta 190 kwh ja öljyä 0 kwh. Lämmitystarveluku Turku 453 (normi 486). Jätevettä 21x170=3570 ltr.
--> Energiaa 997 kwh ja 2,2 kwh/lämmitystarveluku.
1575282165966.png


Tällä hetkellä käytössä on sähköyhtiön kulutustiedot ja puiden punnitus. Ed. omistajien aikaisempien vuosien energiakulutus perustuu öljyn 2000-luvun tilaushistoriaan ja sähkömittarin vaihdon jälkeiseen kulutukseen 2012-2018. Puiden kulutus valistuneeseen arvioon, kun osaltani olen niitä itse ollut tekemässä. Aikaisempien vuosien energiakulutus on jaksotettu kuukausille oman vuoden 2019 kulutusprofiilin mukaisesti siten, että joulukuu on vuoden 2018 kulutus ja tammi-marras on suurin piirtein jyvitetty kuukausittain kohdilleen.

Joulukuu 2018 ja vuosi 2019 perustuvat omiin mittaustietoihin. Energiakulutus on tuolloin pudonnut talvikuukausina 20% pääosin huonelämpötilan laskun vuoksi. Puun kulutukset ovat arvioita lokakuun 2019 loppuun. Marraskuussa saunottiin vähän muuallakin, joten kulutus on alakanttiin.

Kokonaisenergian suhteen kwh per lämmitystarveluku oli ed. omistajilla keskimäärin 7,7 kwh, meillä 12/2018 - 03/2019 se oli 5,5 - 5,9 kwh. Marraskuun 2019 lukema 2,2 kwh tuntuu ihan kohtuulliselta.

Vilp F2120-12 asennettiin lokakuussa 2019 ja tuli käyttöön kuun puolivälin jälkeen. Lokakuussa lämmitettiin aika paljon suorasähköllä. Laskeskelin jotta kokonaisenergiankulutus on luokkaa 35 % siitä, jos olisimme jatkaneet 60-luvun öljypannulla lämmittämistä. TMA:ta ja COP:ia ei ole mietitty, vaan tavoitteena on ollut mukavuus ja luotettavuus. Sekä osittain varautuminen energialähteiden muutokseen esim. auringon ja puun muodossa.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Putkari putkahti muutama päivä sitten ja siirsi vilpin lämpimän menoveden varaajan alakertaan. Alhaalla oli valmiiksi venttiili vastuksen yhteessä, joten vilpin paluu laitettiin siihen, niin ei tarvinnut tyhjentää varaajaa. Luulisin, jotta alakerta sekoittuu joka tapauksessa vilpin pyöriessä oli se missä tahansa yhteessä.
1575695345221.png

Aluksi näytti siltä, että alakerta lämpiää nopeasti ja yläosa viiveellä. Vesi ehti jäähtyä päivän aika 22C:ksi, kun Volcanoon laitettiin meno- ja paluupuolelle venttiilit. Ehdin jo melkein hylätä tämän ratkaisun, mutta muutin vilpin lämpökäyrän nollassa 3C korkeammaksi kuin Oumanin. Tuosta saattaa tulla hyötysuhteeseen pikkasen penaltia. Niben kompressorikäyrää jyrkensin -15C/4C -> -5C/7C.

Nyt ulkolämmöt ovat olleet plussalla. Vilpin sammuessa Ouman rajoittaa lämpöjä verkkoon ja varaaja tuntuu jäähtyvän patterien paluuvedellä alhaalta alkaen. Varaajassa on lämpömittarit alaosassa ja Niben BT25 yläpuolella. Aina viileä vesi ehdi ylemmälle mittarille, kun asteminuutit käynnistävät vilpin. Vilp lämmittää ~3C ja koska alakerta sekoittuu, niin yläkertaan nousee aika äkkiä Oumanin tarvetta lämpimämpää vettä. Jos Volcano puhaltaa alakertaa lämpimäksi, niin Ouman ehtii saamaan tarvettaan viileämpää vettä koettaen kompensoida sitä avaamalla sunttia. Tuo ei ehdi vaikuttamaan huonelämpöihin. Tämäkin vain mm. saunailtoina, kun mukavuuden takia nostamme puku- ja pesutilan lämpöjä.

Vilp pyörii loogisesti käynnistyen nyt käyttötuntimittarin mukaan 6 kertaa vuorokaudessa ja palttiarallaa 2,5h kerrallaan. En tiedä, mikä olisi hyvä suhde näille keleille. Kompressori käy nyt ulkolämmöstä riippuen 30-50Hz luokassa. Ehkä loivennan kompressorikäyrää ja/tai alennan Niben lämpökäyrää ihan hifistelläkseni. Tosin silloin Ouman joutuu tarjoamaan patteriverkkoon käyräänsä viileämpää vettä muutaman hetken. Taidan kuitenkin hankkia Oumaniin huoneanturin, kun saunapäivinä yläkerta lämpiää asteella ja muutenkin ennen kevätaurinkoa.

Niben F2120-12 tai oikeastaan SMO 40:n säätöjä voisi akateemisessa mielenkiinnossa kokeilla tai sitten ei.

Kompressorikäyrä on siis -5C/7C eli tuolla saa säädettyä, millä taajuudella kompressori käynnistyy ulkolämpötilan suhteen. Nibe säätää tuota hertsi kerrallaan hitaasti paitsi kun asteminuutit siirtyvät lisälämmön parametrin mukaisesti alueelta toiselle niin ~30Hz siirtymällä. Näistä GM gradminuuteista on ylempänä kaavio Ruotsin foorumista. Kompressorikäyrästä riippuu kuinka nopeasti varaajaa lämmitetään. GM arvoilla säädetään milloin nostetaan tehoja, jos kompressorikäyrän antama taajuus ei riitä. Itse laitoin 700 GM, niin ei taajuutta kovin äkkiä nosteta.

Niben lämpökäyrän mukaan lasketaan asteminuutit suhteessa BT25 menovesianturiin. Meillä BT25 on varaajassa, mutta se voisi olla esim. patteriverkon menossa varaajan jälkeen. Lämpökäyrän ja BT25 erotus kasvattaa tai laskee asteminuutteja. Kompura sammuu nollassa ja koska tunnin puolentoista tauko on meille riittävä, niin alensin kompuran käynnistysarvoa -60 -> -30, mikä on minimiarvo. Monet nostavat tätä, jotta tauko olisi pitempi.

Huoltovalikossa on vielä max. lämpötilaero, joka oletuksena on kompuralle 10. Kun BT25 ilmoittaa olevansa 10C lämpimämpää kuin käyrän lämpötilaarvo, niin asteminuutit nollataan ja kompura sammuu. Laitoin tuon arvoksi 4, ettei varaajaa ihan tulikuumaksi menisi ja vilpin käyntijaksot lyhenisivät.

Sulatukset ja käyntiinlähdöt sujuvat nyt hyvin, kun varaajan alaosa sekoittuu, mutta yläosa ei. Ainakaan ihan huipulta. Nyt varmaan metsästämään Oumanin huoneanturia. Se on varmaan joko halpa komponentti tai merkkituote lvi-liikkeessä.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Laitoin kiinatilaukseen pari kpl NTC10 10K B3950, joilla kokeillaan varmaan ensi vuoden puolella, mitä Ouman tykkää niistä.

Tänään kotivoimin puhallettiin puukuitua yläpohjaan, mitä nyt pikkasen jäi vajaaksi, kun alkoi näyttämään sateelta. Otin varmuudeksi Oumanin käyrää alas 3,7C, jolla se luulee heltiävän 1C huonelämpötilasta. Säätelen vilpin käyrää, kunhan lämmöt vakiintuu.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Pari viikkoa on menty F2120-12:n kanssa juurikaan säätämättä, mitä nyt hienosäätöä Oumanin kanssa. Oumanin käyrää pikkasen alensin ja Niben käyrä lähtee +10C samasta kasvaen 1K per ulkolämpötilan 5K alenema. Ajatus on loiventaa Niben käyrää, mutta olkoon noin, kunnes pikkupakkaset antavat lisää infoa. Ulkolämpötila Lounais-Suomessa on pysynyt aika vakaasti 0 - +5C.

Kompressorikäyrän muutin max: -15C ja min: +5. Kompura pyörähtää ~40Hz pikkuplussilla. Nostin kompuran käynnistyseron asteminuutit 700 GM ja koska kompura käynnistyy -30 GM, niin vasta -380GM:ssa kompuran kierrokset nostetaan seuraavalle tasolle. Nibe ei ole ehtinyt saavuttaa kuin ehkä -300GM, joten matalilla hertseillä mennään koko ajan.

Max. lämpötilaero käyrän ja menovesianturin BT25 välillä on asetettu 4K, jolloin asteminuutit nollautuu ja kompura sammuu. Tämän olen nähnyt tapahtuvan toisinaan johtuen ehkä sulatusten ajoituksesta ja/tai kellarin Volcanon puhallusjaksoista, jotka pudottavat verkoston paluulämpöä. Tuolloin asteminuutit menee pitkälle miinuksella ja vilp lämmittää pitkään, jolloin varaaja lämpenee reippaasti yli käyrän. Normisti kuitenkin asteminuutit nousevat miinukselta nollaan, jolloin vilp sammuu ja varaaja on tyypillisesti 3K lämpimämpi kuin Niben käyrä.

Kun varaaja on lämmin ja vilp lepäilee, niin Ouman syöttää patteriverkkoa, joka viilentää paluuvettä 2K. Viileä vesi kerrostuu varaajan alaosasta alkaen, kunnes saavuttaa menovesianturin BT25 varaajan puolivälissä. Silloin Niben asteminuutit lähtevät laskuun. Ennen kuin asteminuutit saavuttavat -30GM, niin varaajan yläosassa on lämmintä patteriverkkoon joksikin aikaa. Ouman avaa sittemmin sunttia kompensoidakseen pudonnutta lämpötilaa ja joskus Oumanin suntti on täysin auki, koska kestää hetken, ennen kuin vilp saa lämmintä vettä varaajan yläosaan. Huonelämpötilat ei tuosta hätkähdä.

Käyntijaksoja vuorokaudessa on ollut viisi ja pituus reilut 3h. Sulatuksia en ole katsonut, mutta nollan tuntumassa kosteassa väli on tyypillisesti 70 min. Kondessi- ja sulatusvesien määrä vaihtelee, olisiko ~30 ltr/vrk lähellä havaittua max.arvoa.

Miltä vaikuttaa tähän asti verrattuna entiseen? Hyvältä. Laitteet ovat toimineet ja ymmärrys niistä pikkasen kasvanut. Jotain säästöä tulee lämmityskuluissa, mutta luulen, ettei ensi Jouluna ole lompakossa yhtään enempää paalua kuin tänäkään vuonna.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Joulukuu 2019
Sähkö 887 kwh, puuta 313 kwh ja öljyä 0 kwh. Lämmitystarveluku Turku 480 (normi 608 ). Jätevettä 25x170=4250 ltr.
--> Energiaa 1200 kwh ja 2,5 kwh/lämmitystarveluku.
1577980193276.png

Odotusten mukaiset kulutukset 12/2019. Sähkön kulutus on noussut 500 kwh vs. 12/2018 ja öljyn kulutus 2480 kwh on poissa. Koko vuotta jos summailee, niin vanhan öljypannun oli jo aika päästä pois. Pakkastestejä ei vilpin kanssa ole vielä päässyt tekemään, mutta tulemme toimeen ilman niitäkin. Asukasmäärä vaihtelee tällä lämmityskaudella, kun jälkikasvut muuttojen ja työjärjestelyjen vuoksi ovat normaalia enemmän seuranamme. Tästä seuraa saunakertojen ja taloussähköjen määrään vaihtelua, jolloin korrelaatio energiakulutuksen ja lämmitystarpeen välillä ei ole aivan kohdillaan.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Joulun ja vuodenvaihteen pyhinä tein pientä säätöä itseäni viihdyttääkseni. Laitoin vilpin ja patteriverkkoa ohjaavan Ouman EH-800 käyrät samaksi, paitsi jotta vilpin käyrä asettui (kerroin 7, korjaus +1) 1K korkeammalle 0C-10C välillä. Niben kompurakäyrä on nyt max -18/min +4. Kompurakäyrän max. poikkeamaksi laitoin 2K eli kun BT25 varaajassa näyttää pari astetta enemmän kuin käyrä, niin asteminuutit nollataan ja kompura sammuu. Asteminuuttieroa kasvatin 700->800GM ja koska kompura starttaa -30GM, niin Nibe nostaa kompuran kierroksia ~30Hz -430 asteminuutilla ja pudottaa ne takaisin -230 asteminuutilla. Asteminuutit kasvavat suurimmillaan -300/350, joten lisäkierroksia ei oteta. Paitsi kerran, kun päästin kuumaa vettä oikein reilusti.

Tavoitteena oli avata Oumanin sunttia enemmän, jolloin patterivesi kiertäisi enemmän varaajan kautta. En kuitenkaan laittanut Oumanin käyrää korkeammalle kuin Nibe, jolloin Ouman olisi 100% auki lähes koko ajan. Ajatus on saada huonevastus Oumania säätämään ja silloin sen tulisi ainakin osan aikaa ohjata patterien menovettä.

Nyt Ouman säätelee 40% luokassa, kun varaaja on lämmin. Niben levätessä ja patterien paluuveden (-2K) täyttäessä varaajaa Ouman avautuu viiveellä aina 100% asti ja ainakin toisinaan -2K vesi ehtii uudelleen kiertoon ennen Niben käynnistymistä, jolloin paluuvesi on jo -4K. Nibe lämmittää varaajan alaosaa ensin ja lämmin vesi nousee varaajan yläosaan, jolloin pienellä viiveellä varaaja on käytännössä kauttaaltaan tasalämpöinen eli -2K Niben tuottolämmöstä. Patterikierron ja varaajan lämmöt nousevat pikkuhiljaa samaa tahtia, kun Ouman on edelleen 100% auki. Kun saavutetaan Oumanin käyrä, niin Ouman hiljalleen sulkee sunttia aina 40% asti, jolloin jonkin aikaa patteriverkkoon menee käyrää lämpimämpi vesi kompensoiden syötettyä käyrää viileämpää vettä. Purulaatikossamme on sen verran massaa, ettei patteriverkon vaihtelu vaikuta huonelämpöön häiritsevästi. Nibe sammuu välillä asteminuuttien pienentyessä nollaan ja välillä kun varaaja on pyyntiä 2K lämpimämpää.

Nibessä kompura kiertää +5C/32Hz, +3C/35Hz ja -3/58Hz, starttailee ~5 kertaa/vrk ja käyntiaika on 18-20h/vrk. Ennen käyntiaika oli 15h luokkaa. Minusta pidempi käyntiaika tuntuu paremmalta ja se korreloi toisessa ketjussa Niben tuen tavoittelemaan 6500h vuosittaiseen käyntiaikaan riittävän hyvin. Talon kokonaissähkönkulutus on ollut ~28 kwh/vrk ja ulkolämpötilat muutaman asteen plussalla keskimäärin viime aikoina.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Nibe F2120 havainto, kun asteminuutit menevät riittävän alas ja kompuran kierroksia nostetaan kertaluokalla ~30Hz. Mikäli tuolloin asteminuutit nollautuvat käyrän maksimilämpöeron (mulla nyt 2K) johdosta ja kompura käy levolle, niin seuraava startti lähtee samoilla korotetuilla kierroksilla eikä kompurakäyrän mukaan. Korotetuilla kierroksilla stintti on muita lyhyempi ja asteminuutit nollautuvat normaalisti ja taas jatketaan kompurakäyrän mukaisesti.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Tammikuu 2019
Sähkö 883 kwh, puuta 210 kwh ja öljyä 0 kwh. Lämmitystarveluku Turku 455 (normi 663 ). Jätevettä 23x170=3910 ltr.
--> Energiaa 1093 kwh ja 2,4 kwh/lämmitystarveluku.
1580730602873.png

Tammikuu oli lämmin meilläkin Lounais-Suomessa. Joulukuussa sauna lämpesi useammin. Vilpin energiakulutusta ei ole erikseen mitattu. Vain Carunan mittari painaa rahaa yhtiölle. Sähkön kulutus oli 4 kwh pienempi kuin joulukuussa. Tammikuu oli tylsä: ulkolämpö oli lähes sama 0-5C koko kuun ja Nibe F2120-12 puksutti tasaiseen käynnistyen 5-6 krt/vrk ja käyden 17-18h/vrk. Sulatusvesiä on ollut ulkoilman kosteusprosentin 65% lähes nollasta sumuisen ja tihkusateisen 50-60 ltr/vrk tuottoon.

Vertailu edellisiin vuosiin on hankalaa, kun omistajuus on vaihtunut, sisälämpötiloja laskettu, kellarikerroksen lämpöjä nostettu, yläpohjaa lisäeristetty ja porattu kolme korvausilmareikää. Öljylämmitykseen verrattuna vilpillä kulutukset ovat ihan linjassa odotuksiin nähden, mieluummin oikeastaan pienemmät.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Hiukan aiheen vierestä mutta aika läheltä liipaten kuitenkin, onko tuossa Jäspin Hybrid GTV-500:sen tyyppikilvessä maininta minkä kokoiset nuo vesikierukat tuossa ovat? Esitteissä puhutaan vaan kupariputken halkaisijasta mutta ei kerrota sen koommin mikä on kierukoiden mitoitus.

Osaako @Hempuli sanoa minkä verran tyypillisesti on eroa varaajan lämpötilan ja ulostulevan esilämmitetyn veden välillä? Yhden tuollaisen välitin eteenpäin asiakkaalle syksyllä mutta oli paketissa joten ei tullut katsottua olisko ollut tyyppikilpeä josta nuo kierukoiden tehot olisivat ilmenneet.

Lähinnä hiukan pohdin tulevia omalta osaltani, on tuo öljykattila varaajaksi pieni. Mieli tekisi tuollaista Jäspin Ovaali Hybrid 1000L mutta ovat aika suolaisen hintaisia vaan. Niidenkään osalta en löytänyt merkintää kierukoiden mitoituksesta esitteistä tai teknisistä tiedoista.
 

Alfonzo

Jäsen

Liitteet

Viimeksi muokattu:

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Muuten en tiedä onko tämä nyt niin edullista tämä lämpöpumpulla lämmittäminen mitä väitetään, katselin Carunan sivuista niin sähkönkulutuksen muutos viime vuoden helmikuuhun on vaatimattomat 1101% :cool:
Pienempi F2120-12 ei 16-malliin verrattuna nosta sähkönkulutusta noin dramaattisesti, ainoastaan kolminkertaistaa kulutuksen.
Tosin viime vuonna tuona aikana meni lämmitysöljyä ~67 litraa ja tänä vuonna ei lainkaan, mikä osaltaan lämmittää mieltä. :p
PS. Koetan ehtoosta muistaa katsella kierukan lämpöjä.
1581591954929.png
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Koetin mittailla infralla putkea teippaamalla, mutta mun viisari ei kovin luotettava ole. Handulla varmistelin. Kuumaa vettä päästin niin, jotta pumppu pumppasi pariin otteeseen kylmää ja meno kierukoihin oli selvästi kylmä. Kierukasta tuli ulos samanlämpöistä koko ajan.

Oma johtopäätös on, että kierukat lämmittää veden sitä mukaan lähes varaajan lämpöön kuin keittiön hanasta saa ulos.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Nyt kun kiinanposti viimein pääsi viimeiset metrit omaan laatikkoon asti, niin kytkin Ouman EH-800:een huoneanturin. Anturi on
"Waterproof Temperature NTC 10K B3950 0.5% Sensor Temperature Probe Thermistor 5m". Antureita saa hyvin varustetusta elektroniikkaliikkeestä Suomestakin, mutta tuossa tuli 5m johtoa mukana ja anturi oli dipattu vedenpitäväksi valmiiksi. Hinta oli alle 5 euroa. Tuosta puuttuu potikka, jolla sisätilasta saisi säädettyä lämpöä. Eipä tule vahinkosäätöjä, kun sen tekee Oumanin valikoista.

Oumanista laitoin huonekorjauksen korjausaika (I-säätö) 1h -> 0h kuten @pökö oli tehnyt. Myös huonelämmön mittauksen hidastusajan pudotin 2h -> 0,5h. Meillä huoneanturi on olohuoneessa 1,5m plasmatelkusta (350W) ja sehän säteilee mukavasti lämpöä anturille. Nyt kun laittaa telkkarin lämmittämään, niin johan lämmityskierto putoaa jopa 5K. Onneksi on pieni asunto, niin muu tila ei viilene. Sunnuntaiehtoosta saattoi havaita elohopeassa ehkä 0,5K pudotuksen kauimmaisessa makuuhuoneessa, mitä en pidä huonona asiana muutenkaan.

Huoneanturi tasoitti huonelämpöä verrattuna pelkkään ulkolämmön mukaisen käyrän ohjaukseen, joskin sekin toimi ihan hyvin. Meillä vaan olohuoneen ikkunan kautta mollukka lämmittää melkoisesti, kunhan tuo nousee horisonttia korkeammalle. Tarkoitus olisi, jottei lämmitettäisi samaan aikaan auringon kanssa, joten siksi Oumanista on haettu nopeaa reagointia huonelämmön muutokseen.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Helmikuu 2019
Sähkö 881 kwh, puuta 229 kwh ja öljyä 0 kwh. Lämmitystarveluku Turku 477 (normi 625 ). Jätevettä 106ltr x 29=3074 ltr.
--> Energiaa 1110 kwh ja 2,3 kwh/lämmitystarveluku.
1583152549217.png

Puuthan kuluu suhteessa aika hyvin, vaikka sauna lämpiää ~1krt ja pata lisäksi ~2krt per viikko. Sekapuuta on helmikuussa poltettu 55 kg. Kai sen energia-arvo on reilu 200 kwh. Ainakin kivet ja vesi on ollut lämpimiä.

F2120:n ja eri mittarien arvoja katsellessa melkein arvaa etukäteen, mitä ne kulloinkin näyttävät. Eipä tietty harmita, ettei tuo yllättele. Kuukauden puolivälissä laitoin Oumanille huoneanturin kiinni. Tarkoitus oli tasoittaa plasmatv:n ja auringon tuottamaa lämpöä ja niinhän se tekikin. Huoneanturi on 1,5m päästä tv:stä eikä aurinko ihan paista anturiin. Ouman pudottaa menovettä 4K per 1K lämmönnousu. Periaatteessa muu kämppä viilenee, kun olkkari lämpenee, mutta eipä sitä ole ainakaan vielä huomannut nenänpäässä.

Ennen huoneanturia lämpö saattoi nousta 1,5K yli tavoitteen, kun oli parempi miehitys päivät kotosalla (=lapsen ja lapsenlapsen hoito) arkiviikoilla. Jossain tilanteissa meni 0,4K alle tavoitteen. Anturin kanssa ollaan pienin poikkeuksin 0,2K haarukassa suuntaan jos toiseen. Ouman pudottaa menovettä auringon paistaessa 4-5K, jolloin paluuvesi on 6-7K normitilannetta alempana. Paluuvesi täyttää varaajan vilpin levätessä. Kun vilp saa käynnistysluvan, niin silläpä kestää kerätä varaajan lämmöt omalle käyrälleen hetken. Eipä tuo haittaa. Vähän mietin laittaa Nibellekin huoneanturin hienosäätöön, mutta saa nähdä.

Vilpin käynnistysaikoja olen tasoittanut laskemalla 10 vrk:n liukuvia arvoja. Käynnistyskertoja helmikuussa on ollut siten 5,1-6,1 krt/vrk ja se on käynyt 16,6-17,8 h/vrk. Vrk:n keskimääräinen käyntijakso on ollut 2,7-3,4 h/kerta.

1583155146431.png

Kun katselee Charunasta vrk-kulutusta ja heidän ulkolämpöään tasoittaen sen viikon keskiarvolle, niin vaikka vipuja ja parametreja on rustailtu, niin perusilme pysyy hyvin samana. Vilppiä asenneltiin lokakuussa vaihtelevasti, joten se ei kerro mitään.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Ennen kuin kevät muuttuu kesäksi, niin laitan muutaman graafin, joilla olen seurannut omaa Nibe F2120-12:sta ja talon energiakulutusta. Erillistä lämpöenergian kulutusta ei ole seurannassa, vaan ainoastaan talon sähkömittari ja pari lämpötilaloggeria.
1585119709438.png

Kuva 01, Carunan vuorokausikulutus Ilmatieteen laitoksen vuorokauden keskilämpötilan funktiona.

Viikonloppuina kulutus on ollut yleensä keskimääräistä suurempi, joista yksittäiset huiput. Alimmat arvot ovat syntyneet maaliskuussa auringon lämmittäessä. Aurinko paistaa olohuoneeseen kohtuu voimakkaasti rinnetalossa. Lounais-Suomessa ei keskilämmöt tänä talvena ole juurikaan heitelleet. Käyrän tiedot alkavat vasta joulukuun 10. päivä, jolloin katsoin säätämisen tasaantuneen.

1585120293976.png

Kuva 02, Carunan liukuva 7 vrk-keskikulutus Carunan liukuvan 7 vrk-keskilämmön funktiona

Minulle tämä näyttää siltä, että vaikka olen kaikenlaista säätöä välillä tehnyt, niin kylmällä ilmalla kuluu energiaa vääjäämättä ja ellei säädöt ole ihan virheelliset, niin kysymys on vain hienosäädöstä ja hyvästä harrastuksesta.

1585120695854.png

Kuva 03, Liukuvan 7 vrk-kulutuksen ero kuva 01 trendiviivaan kalenterin funktiona.

Kiinnosti, miten vrk-kulutus suhteutuu keskimääräiseen ulkolämpötilan mukaiseen kulutukseen kalenterin suhteen. Trendin yläpuolella olemme olleet, kun lapset ovat asustelleet meillä matkan tai työn vuoksi yleensä viikon kerrallaan. Pikkuvilperikin laittaa pyykkikoneen laulamaan ja lämmintä vettä kuluu normaalia enemmän. Kevään aurinko on pudotellut kulutusta.

1585121342221.png

Kuva 04, Eteisen sisälämpötila Ilmatieteen laitoksen ulkolämpötilan funktiona tunneittain.

Eteinen on keskeisellä paikalla, joten toinen loggeri on siellä 1,5m korkeudella. Siniset pisteet kuvaavat lämpötilaa ennen Oumanin huoneanturia. Se valehtelee hieman, sillä sisälämmöt nousivat asukasmäärän tilapäisissä nousuissa, kun pizzaa oli uunissa ja talo touhua täynnä. Punaiset pisteet kertovat sisälämmön huoneanturin asennuksen jälkeen. Siinä lämmöt nousevat auringon ja plasmatv:n vuoksi. Keltaiset pisteet ovat sen jälkeen, kun talon hallitus päätti, että lämpöä pitää alentaa 0,5K. Niitä on vasta muutamalta päivältä.

1585122084760.png

Kuva 05, Patterilämpö Ilmatieteen laitoksen lämpötilan funktiona tunneittain.

Toinen loggeri on olohuoneen kaksilehtisen patterin välissä antaen muutaman asteen matalampaa lämpöä kuin kiertovesi. Niben ja Oumanin käyrät ovat vaihdelleet, joten niihin ei kannata verrata. Keltaiset pisteet ovat ilman huoneanturia, vihreät huoneanturin kanssa ja siniset ovat puolen asteen pudotuksen jälkeen.

1585122414861.png

Kuva 06, Nibe kompressorikäyrä ja sen kierrokset ulkolämpötilan mukaan.

Vielä kompressorikäyrä, joka melkoisen hyvin säätää vilpin tehoa ulkolämmön mukaan, jotta tulee sekin todennettua.

Lämpötilat tosiaan vaihtelee päivällä yön suhteen nyt keväällä. Jonkin verran aurinko lataa lämpöä purulootaankin, joten tästä eteenpäin satunnaisvaihtelu tulee kasvamaan. Toivottavasti joku saa näistä vertailutietoa omaan ratkaisuunsa.
 
Ylös Bottom