VILP Nibe F2120-12+SMO40+Jäspi GTV500 Hybrid Okt 2x80m2 Turunseutu

[Kellarinlämmittäjä]

Kun varaaja viilenee ja asteminuutit putoaa -30GM ulkoyksikkö käynnistyy 45Hz. Nostaa kuitenkin hetimiten takaisin 70Hz tuntumaan, jossa oli ennen sammumista.

Kai sillä jokin tuottotavoite on? Onko tuossa nyt niin että pysäytys ja käynistysraja ovat niin kaukana toisistaan että sen pitää ottaa kierroksia noinkin paljon jotta saa tuottolämpötilan ylös. Eli lämmityksen paluu varaajan pohjalle on niin kylmä ja latauskierron virtaus niin iso, että se joutuu käymään raskaasti saavuttaakseen pyynnin.

Setän Ecologic toimii "varaajalämmityksessä" kesällä katkokäynnillä niin että se antaa suunnilleen tavoitteen mukaista tuottolämpötilaa ja säätää kierrokset sen mukaan. Käynnistyksessä nostaa 50 rps ja pari minuuttia se tuolla käy. Tuottolämpötilatavoitteeseen suhtautuu kuitenkin joustavasti eli se voi alussa poiketa kumpaan suuntaan vain tavoitteesta ja lopussa ylittyä mutta varaajan lämpötila on ehdoton raja. Kun varaaja (minulla = öljykattila) saavuttaa pyyntilämpötilan niin seisahtuu heti. Varaajan anturi säätää selvästi vain sitä käyntilupaa, ei tuottolämpötilaa. Jos kulutus on suurempi kuin lämpötilaa vastaava minimituotto, jää sitten jatkuvalle käynnille.

 

[Hempuli]

Tuo on poikkeava tilanne, että uudelle käyntijaksolle lähtiessään nostaa kierrokset edellisen jakson korotetulle tasolle, kun asteminuutit ovat menneet kovin alas esim. käyntijakson alussa tapahtuneen sulatuksen johdosta. Toinen asteminuutteja tavanomaista alemmas vievä skenaario on makuuhuoneen patteritermarin avautuminen. Patteri on autotallissa kulkevien parin tuuman putkien päässä ja noista tulee melkoisesti kylmää vettä varaajaan, kun patteritermari päästää kierron valloilleen.

Jos tuo käy enemmän touhuilemaan korotetuilla kierroksilla, niin nostelen käynnistyseron asteminuutteja. Periaatteessa tuo toimii oikein, että kun lämpövaje on suuri, niin nostellaan tehoja.

Tämähän johtuu siitä, että nostin vilpin käyrää Oumanin käyrään nähden, jolloin lämpöero varaajan (BT25) ja tavoitelämmön välillä kasvoi parilla asteella eli puolessa tunnissa asteminuutteja kertyy 60GM enemmän kuin ennen. Sulatuksessa tuo vielä korostuu, jos se sattuu siihen kohtaan, kun anturin kohdalla on vielä viileämpää vettä.

Enhän F2120:n sielunelämää ymmärrä, mutta olen taipuvainen uskomaan, että @kurre orava ajatelma sen lämmityskäytön jaksottamisesta johtuisi tarpeesta jättää tilaa lämpimän käyttöveden tuottoon.

 

[jmaja]

Tätä on puitu ja parametrejä sörkitty ruotsi puolella mlp-pumpuissa... minun mielestä yksi noista parametreitä epäiltiin olevan PI.

Asteminuutithan on juuri se I. P taas on poikkeama hetkellisestä arvosta. PI-säädin siis laskisi invertterin tehon kaavasta k1 x (Tset- Tmeno) + k2 x GM.

Niben määrittelyllä k2 olisi negatiivinen.

 

[Tuokko]

Nyt on luettu tarkasti tämä HEMPULIN kertomus Niben toiminnoista. Itse juuri virittelen antureita ja huomenna sähkömiehen asennusten jälkeen laitetaan Nibe 2120-12 3-vaiheinen töihin. Lataan 2 m3 varaajaa Nibellä.
BT 25 laitettu puolivälin yläpuolelle ja BT 71 poistetun vastuksen alareikään. Onko oikea paikka? Oletan, että hienosäädöillä Anturien toimintaa voi sitten ohjailla?
SMO S40 -piuhojen kytkemistä vaille asennettu. Ohjausjohto ym. Asennettu. Ulkolämpötila anturi on. Mitä pitää vielä huomioida? Miten lähden optimoimaan laitteen säätöjä?
Talon lattialämmitys toimii omanaan jota säätää Ouman. Oulunmies ei tiedä, että mikä varaajaa lämmittää, puulämmitys jää rinnalle lämmittämään.
Nyt +2 astetta lämmintä, mutta Jouluksi lupaa pakkasia 10-15 astetta. Mielenkiintoinen projekti!

 

[roots]

Mihin kohtaa Nibe lataa?

 

[Tuokko]

Nibe lataa noin puoliväliin varaajaa. Putkiasennukset teimme 28 mm sinkityllä + puristeliitososilla.

 

[roots]

Nibe lataa noin puoliväliin varaajaa. Putkiasennukset teimme 28 mm sinkityllä + puristeliitososilla.

Mielenkiinnolla odotetaan kuinka sitten tuo ylempänä oleva anturi wörkkii. Oulunmies, ei siis mikään Setämies, ottaa sitten veden ihan ylhäältä vai?

 

[kurre orava]

Tuolla BT71 anturilla ei taida käytännössä olla vaikutusta asteminuutteihin, pumpun toimintaan ja käyntiin. Mutta näkyy toki sekin arvo sit Uplinkin kautta kuitenkin.

Kyllä tuo BT25:n sijoitus voi olla ihan toimiva mutta kokeilemallahan se selviää. Ilmeisesti vaihtoehtoja ei kuitenkaan juurikaan ollut?

Löytyy tuosta säätöpuoleltakin jotain työkaluja tuon hienosäätämiseen.

 

[Tuokko]

Ylhäältä varaajasta ottaa lämmitykseen veden tällä hetkellä. Voisi talven jälkeen muuttaa ottopisteen alemmas, eli samaan yhtyeeseen mihin Vilppi pukkaa lämpimän veden. Silloin yläosa ei niin sekoittuisi?

 

[Hempuli]

Joulukuu 2020
Sähkö 831 kwh ja puuta 213kwh. Lämmitystarveluku Turku 478 (normi 608 ). Jätevettä 132 ltr x 31=4092 ltr.
--> Energiaa 1044 kwh ja 2,2 kwh/lämmitystarveluku. Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 9492 kwh.

Joulukuun harrastuksiin kuului F2120 käyrän vexlaaminen. Viime kuussa nostin Niben käyrää, jolloin patterikierron lämpö tasoittui eikä Ouman seilannut niin paljon. Koska asteminuuttiero käyrän ja varaajan BT25-anturin välillä kasvoi, niin asteminuutit ehtivät alemmas. Jos vielä sulatus osui lämmitysjakson alkuun, niin miinuksia tuli edelleen. Niitä keriessä kiinni patteriverkko ehti tyhjentää varaajan lämpimästä vedestä hetkeksi. Palasin siis takaisin entiseen sillä erotuksella, että Niben valmiskäyrien sijasta otin käyttöön oman käyrän, joka on yhden asteen verran lämpimämpi kuin Oumanin käyrä. Voisihan tuota olla säätämättäkin edestakaisin.

Huonelämpöihin ei muutoksilla ole vaikutusta. Eikä liioin Niben lepo- ja käyntijaksoihinkaan. Nyt nollakeleillä mennään 6 starttia ja 16-17h käyntiä per vrk.

Sähköä kuluu nyt merkittävistä enemmän kuin öljyn kanssa (5276 kWh/2019). Vilppiä asenneltiin 10/2019 ja oli iskussaan marraskuun alusta. Onpa 2286 ltr keskimääräinen öljyn osto sentään hävinnyt. Saunapuiden kanssa kokonaisenergiankulutus 2020 oli 9492 kWh. Talon aikaisemmissa kulutuksissa pääsin melko tarkkaan arvioon 31000 kWh per vuosi. Vuosi 2020 oli siis lämpimin kautta aikojen. Luvut eivät ole lämpötilakorjattuja.

Edit 4.1.2021: Lämmitystarveluvut

 

[Hempuli]

Vuosi 2020 tilinpäätös
Yksi täysi kalenterivuosi on takana lämmön pummausta ulkoilmalta F2120-12 vilpin kanssa. Olenko tyytyväinen ratkaisuun? Olen.

Öljypannu oli ollut jo muutaman vuoden liian kauan käytössä ja uusina asukkaina oli pakko tehdä jotakin. Ensimmäinen budjettiajatus oli vaihtaa tilalle käytetty pannu ja ilppi pääasialliseksi lämmönlähteeksi. Ilpissä olisi tässä purulaatikossa ollut pari harmia. Ensinnä sijoituspaikka joko eteiseen, jolloin kierto olisi saattanut olla hyvin paikallista, tai olohuoneeseen, jossa ulkoyksikkö olisi tullut julkisivun puolelle. Toisekseen kun olin miehen luontaisimmassa asennossa, missä napa korkeimmalla kohtaa kelluu kummun päällä, ja kuuntelin kissan kulkua lattialla, niin tajusin asunnon äänimaailman viehättävyyden kaikessa hiljaisuudessaan. Silloin syntyi päätös, että tämä tölli lämpiää vesikierrolla jatkossakin.

Maalämpöpumpusta oli havaintoa sukulaiselta, mutta oman porakaivon ja naapurin toisinaan niukkavaraisen rengaskaivon vuoksi ei riskeerattu poraamista. Eikä jyrkässä kalliorinteessä löytynyt muutenkaan ihan sopivaa paikkaa toteutukseen.

Kiitos tämän foorumin luin eri brändin vilpeistä lukuisia hyviä kirjoituksia ja lopputulemana oli, jotta ei sillä merkillä ole niin merkitystä. Pikkasen mieli kääntyi hiljakseen CTC:n, Niben ja ES:n suuntaan sulkematta pois muitakaan. Asennusperiaatteeksi fiksautui 500 ltr energiavaraaja, jota lämmitetään jatkossa millä lämmitetään, kun oma tulevaisuuden ennustus on lapsenkengissään myös energiatalouden osalta. Asentajana toimi tuttu putkimies, jolla oli pari vaihtoehtoa eli ES tai Nibe. Hän itse oli laittanut ES:n, mutta meille suositteli Nibeä varaosien ja huollon paremman saatavuuden vuoksi. Niinpä Niben F2120-12, SMO40 ja GTV 500 Hybrid tuli taloon 10/2019, vaikka olin jo henkisesti kallistunut CTC:n 600-sarjan laitteeseen.

Talon energiakulutus oli haarukassa, koska öljytilaukset löytyi päiväkirjasta parilta vuosikymmeneltä. Arvoitus oli vanhan öljypannun hyötysuhde ja miten patteriverkko oli mitoitettu. Jonkinlaisen arvion patterien vaatimasta menoveden lämmöstä sai loggerilla suntin jälkeisestä patterien menovesiputkesta. Harmi vain, että suntti toimi lähes on/off periaatteella huonetermostaatin ohjaamana. Suuruusluokka oli keskiarvolaskuna vilpin tavoitettavissa ja uskalsi lähteä ainakin liikkeelle yhdellä kaksilehtisellä ja huonekohtaisilla yksilehtisillä. Toistaiseksi ovat riittäneet, kun ei oikeita pakkasia ole ollut.

Jotain olisin tehnyt toisinkin. Eri vilppejä miettiessä olisin lukenut manuaalit ja tutustunut niiden ohjauslogiikkaan. Lapsenusko oli, että kaikissa on inssit tehneet ohjauksen ihmisen ymmärrettäväksi ja mahdollistanut soveltamisen eri kombinaatioihin. Yllätys oli, että esim. Nibellä pidettiin varaajakytkentää energian tuhlauksena eivätkä ilmeisesti olisi halunnut antaa putkarin sitä tehdä ajattelemassani muodossa. Onneksi piruna asennusraamattuja lukien sieltä löytyi riittävästi ohjaavia parametreja, joten mielestäni lopputulos onnistui tietämättömyyden antamalla varmuudella. Uplink olisi kannattanut ottaa heti käyttöön, joskin hyvä, että tuli otettua myöhemmin, kiitos siitä foorumille.

Energiamielessä on tapahtunut pientä lisäeristämistä ja talon sisälämpöä on pienennetty edellisiin asukkaisiin nähden. Tosin myös ilmanvaihtoa on parannettu. Talon perinteinen energiakulutus 31.000 kWh vuodessa on pudonnut normitettuna 12.100 kWh:iin. Ilman vilppiä olisimme ehkä 27.000 kWh vuosikulutuksessa. Tai paremmalla öljypannulla 25.000 kWh, ehkä allekin.

Koppeja ei ole laskettu, vaikka ne olisivat ehkä mielenkiintoisia. Oma harrastuneisuus ei ole riittänyt pumppauslämmön mittaamiseen, vaan seuraan lähinnä tuvan, kellarikerroksen ja terassin lämpötiloja. Sekä sähkön kokonaiskulutusta. Jos vielä haluaisi energiankulutusta vähentää, niin auto olisi ehdottomasti parempi kohde kuin talon lämmitys.

Tilastoinnin perusteella energian vuosihinta nykyhinnoin olisi ollut 2000-2018 3044 €, 2019 2136 € ja 2020 1228 €. Kustannuksia ei ole normitettu lämmitystarpeen vertailulukuihin, joten viime vuosina on hyödytty lämpimistä talvistakin. Lähinnä luvut kertovat, että kiinnittämällä huomiota energian käyttöön (2019) ja lämpöpumpulla (2020) saadaan ihan hyviä säästöjä kulutuksessa asumismukavuuden kärsimättä.

Laitetaan vielä energiakustannusten jakautuminen taulukkona. Vuosi 2018 edustaa laskennallisesti vuosia 2000-2018 ed. omistajan merkintöjen pohjalta ja se on tehty 2019 kulutusjakautuman pohjalta.

 

[Tuokko]

Nibe 2120-12 on nyt minulla kehrännyt nyt parisen viikkoa. Säätöjen optimointia olen yrittänyt opiskella ja lueskellut tämän palstan käyttökokemuksia. Iso kiitos näistä seikkaperäisistä kokemuksista. Tuon ISON varaajan (2m3) kylkeen ei tosiaankaan Vilppiä kukaan suositellut. Mutta uskalsin laittaa ja luotan siihen, että kun SMO S40 :n saadaan oikeat parametrit niin Vilppi vörkkii lämpöä mahtavasti ja vastaavasti puunpoltto vähenee. Nyt pukkaa -20 astetta pakkasta ja puutakin palaa. En itse vielä täysillä ole päässyt säätöjen kanssa sinuksi, joten tässä muutama Uplinik -kuva asiantuntijoille katsottavaksi ja kommentoitavaksi. (Korkea lämpötila -piikki johtuu puulämmityksestä)

 

[Tuokko]

Sähkönmittaus Vilpille laitettu ja ensimmäisellä viikolla meni ”vain” noin 10-12 KWh / päivä. Lämmön Tuotosta ei ole tietoa, koska energiamittari on vielä asentamatta. Puuta tosiaan poltettu 1-3 pesällistä / päivä. Lämmitettyä alaa talossa 240 m2 ja puolilämmintä autotallia on 60 m2 (tätä Vilppi ei lämmitä)

 

[roots]

Tilastoinnin perusteella energian vuosihinta nykyhinnoin olisi ollut 2000-2018 3044 €

Mikä tuossa on öljyn yksikköhinta, kuulostaa vähän korkealta äkkiseltään...taitaa olla joku v2018 hinta, vai?

 

[Hempuli]

Öljylle hinta haettu 4.1.2020 Nesteeltä 1000 ltr mukaan 0,86015€ x 2286 ltr, sähkölle 0,121037€ x 5543 kWh, sähkön perusmaksu 28,30€ x 12 kk ja puulle 0,0248€ x 2640 kWh. Laskeminen on turhan tarkoilla luvuilla, koska esim. öljyä on tilattu vuosittain vaihteleva määrä. Suuruusluokan pitäisi olla kohdillaan, jos ei ole sattunut laskuvirhettä. Puut ovat olleet ns. ilmaisia, mutta olen laittanut siihen jonnin verran janojuomaa kuluiksi. Puun määrä heittänee eniten, mutta tuskin 10-20% enempää.

 

[Hempuli]

@Tuokko käyriin en osaa sanoa mitään, kun en tunne kuin oman kombinaation sielunelämää. Asteminuuteissa näytti vuodenvaihteessa olevan lähestyminen -200GM, jolloin pumppu on varmaan nostanut kierroksia ja päästyään alle -100GM taas heivannut. Eli säätänee tehoa tarpeen mukaan. Asteminuutit ovat olleet yli nollan ja sadassa pitkiä aikoja, joten varaajassa lämpöä on ollut yli tavoitelämmön. Pumppu ei ole hirveästi ilmeisesti töitä tehnyt, vaan puut ovat lämmittäneet.

 

[Hempuli]

Lounais-Suomikin sitten pääsi pakastelämpöihin -22C. Eilisehtoosta oli -18C ja saunaa klapeilla lämmitettäessä pohdin torpan lämmitystä. Vähän kutkutti katsoa, miten F2120 selviää kylmästä, kun teki +50C ulos ihan sujuvasti. Päätin kuitenki edetä aikaisemman suunnitelman mukaan, jossa kytken varaajan Lämpöparonin omin pikku kätösin päälle, kun pakkasherra kolkuttaa ovelle. Kiinnosti myös enemmän, miten vastuskytkentä toimii ja datan saanti torpan lämmitystarpeesta ilman pumppausta. Kun vanhassa töllissä on 10cm purua seinissä, niin se varmaan määritellään nykyisin aktiivitaloksi.

Vastus lämmitti aika nopeasti varaajan yläosan ja hakusessa lähinnä oli, mihin säätää termostaatin. Paronissa hystereesi on varmaan lähellä 10K, mutta se varmaan johtuu siitä, että anturi on samassa paketissa ja pienellä hystereesillä vastus katkoisi koko ajan. Koska BT25 vilpin menovesianturi oli varaajassa vastusta alempana (n. +40C), niin F2120 lähti pörisemään, kun asteminuutit putosivat riittävästi. Onneksi anturissa oli nuukan sähkömiehen jäljiltä sen verran johtoa, että sain nostettua sen vastuksen yläpuolelle. Anturi näyttää +80C, kun Paronin termostaatti on +70C:ssa.

Vapaakierto ulkoyksikköön toimii mielestäni hyvin aikaisemmista kokemuksista. F2120 pyöräyttää latauspumppua puolen tunnin välein -20C pakkasella, joten ulkoyksikön vesilämpö seilaa +36C - +41C. Ulkoyksikön liitännät ovat vastuksen alapuolella.

Ulkolämpötilan anturi BT28 näyttää todellista lukemaa, kun puhallusta ei ole. Ulkoyksikön käydessä anturi näyttää reilu 3K alempaa lämpötilaa. Lauhemmalla kelillä ero on 2K. Ulkoyksikkö siis sammuilee käytännössä -21/22C:ssä tuon perusteella.

Lämpökäyrät näyttävät menneen hihasta ravistettunakin kohdilleen.

 

[Hempuli]

Lämpöparonilla oli vastuu lämmityksestä 14.1.2021 19:00 - 16.1.2021 15:00. F2120 hörähti käyntiin asteminuuttien laskettua ja pääsi yöksi hoitamaan homman -16/-18C ulkolämmöille selviytyen siitä normisti. Kompura kiersi 111hz ja kuumakaasu oli 110C, piikki jopa 119C. Nyt -10C kierroksia 90hz ja kuumakaasu 100-110C. Tuotto oli parhaimmillaan 53,7C, kun käyrällä pyynti 48C.

Ääni on tasainen isoillakin kierroksilla, joskin taajuus on tietysti terävämpi.

Kompurakäyrän oli 10 vrk automaatilla ja palautin sen takaisin +4/-18C. Eipä tuolla pakkasilla tuntunut olevan muuta vaikutusta kuin kompura kiersi 10hz lujempaa ja käyntijakso lyheni. Tässä kombossa näyttää siltä, että huilijakso on 45 min ja käyntijakso 3h45min (-18C) tai 2h30min (-10C). Täytyypä miettiä ensi kesänä, miten yhdistelmään saisi pitemmät käynnit lataamatta varaajaa turhan kuumaksi. Lämmityskaudella ei kärsi kauheasti muutella toimivaa laitetta.

Illalla katsoin yhden sulatuksen. Hyvin vesi lorisi ja sitä tuli nelisen litraa. Sulatuksia eilisestä klo15 on tapahtunut viisi: klo 18.09, 23.59, 4.26, 9.28 ja 13.23. Kun Lämpöparoni hoiti lämmityksen, niin Niben latauspumppu pyörähti 20 sekunnin luokkaa puolen tunnin välein -20C:ssa ja kolmen varten välein lauhemmalla. Vapaakierto toimii meillä, mutta tuo varmistaa, jos on sähköä.

Sähköyhtiö mittasi torpan sähkönkulutukseksi -22C:ssa 6,0 kw tunnin tasoituksella eli ainakin tuon verran puruloota tarvitsee energiaa. Luku on linjassa aikaisemman öljynkulutuksen kanssa. F2120-12:lle Nibe on piirtänyt tuossa 5,0 kw tehon. Tarkoittanee sitä, että -18C:ssa on kytkettävä vastus. Niben teho- ja cop-käyrä tuntuu olevan suuruusluokassa kohdillaan omiin kokemuksiin verraten (jossakin oppaissa on käyrissä painovirhettä!). Malli 12 riittää tähän tölliin, koska sammuisi kuitenkin -21/22C:ssa, kun Niben oma anturi näyttää -25C.

Muuten tykkäsin ulkoyksikön sijoituksesta katon alle terassille lumipyryn aikana. Toki se puhaltaa ylös rinteeseen, jolloin kylmää ilmavirtaa palaa terassille, mutta vaikutus lienee jokseenkin vähäinen. Lunta ei ulkoyksikön alla ole kuin hippusia.

 

[Hempuli]

Tammikuu 2021
Sähkö 1323 kwh ja puuta 318kwh. Lämmitystarveluku Turku 655 (normi 663 ). Jätevettä 0 ltr x 31=0 ltr.
--> Energiaa 1641 kwh ja 2,5 kwh/lämmitystarveluku. Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 10040 kwh.

Jätevesipuhdistamo on nietoksen alla, joten vesilukemia ei laiskuudesta johtuen saada. Pientä hienosäätöä tein Oumanin lämpökäyrään, Niben kompressorikäyrään ja asteminuuttien käynnistyeroon. Asteminuutit ei normaalisti mene nyt niin pitkälle miinukselle, että F2120-12 nostelisi tehoja kertaluokalla. F2120 on rupsuttanut kuten koko ajan muutenkin, mitä nyt laitoin vastuksia mittaamaan torpan kulutusta -20C:ssa, kuten edellä oli juttua. Siksi harvakseltaan mennään lounaassa parinkympin pakkasille, jotta taidan tehdä tuota vastakin. Lisäkustannus vastuksista tosipakkasilla on kympin luokkaa päivässä ja tuon säästäisi muutenkin, jos paikkaisi reiän housun taskusta.

Kulutuksessa on merkittävä ero vuoden 2020 lämpimään tammikuuhun. Seuraavat sukupolvet ovat olleet reissuhommissa täälläpäin, joten saunaa ja autoja on lämmitetty torpan lisäksi enemmän. Mutta verrattuna talon ed. vuosikymmenien energiankulutukseen vanhan öljypannun kanssa ollaan kolmasosassa niistä.

 

[Hempuli]

Helmikuussa on ollut muutamia pakkasöitä, joissa Lounais-Suomi ylsi jopa -20C tuntumaan. Foorumin havaintojen mukaan F2120 sammuu, kun BT28 ulkoyksikön lämpötila-anturi saavuttaa -25C, mikä tapahtuu ulkolämmöillä -22/-23C. Itse en sammumista päässyt kokeilemaan, joskaan ei ollut halujakaan, vaan taktiikkana on pakkasennusteen tullessa kääntää Lämpöparoni 6kw päälle.

Ensimmäisellä helmikuun pakkasjaksolla piti kokeilla, mitä torppa tarvitsee tehoja eli ajattelin sammuttaa vilpin 44 tunniksi. Käytännössä tuo hoitui helposti nostamalla varaajasta BT25 anturi korkeammalle kuin Lämpöparoni, jolloin vilppi näki tavoitelämmön olevan koko ajan riittävä ja pyöräytti latauspumppua hetken 30-45 min välein, ettei vesi jäädy ulkoyksikössä. Onhan tuossa vapaakiertoakin, kun ulkoyksikkö on varaajaa korkeammalla. Tehoja tarvitaan 6kw/-20C lämmitykseen, mikä vastaa öljystä kulutuksen ja hyötysuhteen perusteella tehtyä arviota.

Muilla luvatuilla paremmilla pakkasilla Lämpöparoni oli yön päällä vilpin kanssa yhtäaikaa. Koska BT25 anturi on normisti Lämpöparonia alempana samoin kuin tulo ulkoyksiköltä, niin vilppi lämmitti varaajassa Lämpöparonin alapuolta. Lämpöparoni priimasi yläosan 60C:hen, jolloin Ouman sulki sunttia syöttäen vähemmän vettä varaajasta lämmitysverkkoon. F2120 teki sitten tunnin lämpöä ja huilasi toisen tunnin. Johtuen varmaan latauskierrosta, niin Lämpöparoni lämmittää ja huilaa samanaikaisesti vilpin kanssa eli yhteiskulutus on jaksoittain 9kw luokassa. Tämä lämmitysmetodi pitää muuttaa viimeistään silloin, kun sähköyhtiö käy rokottamaan tehomaksuja.

Laskeskelin paljonko tuli takkiin vastuksen kanssa, koska F2120 olisi selviytynyt tämän seudun pakkasista yksin pörräämällä sen 112Hz, missä olen sen maksimissaan nähnyt. Lämmitystarpeen mittaamisessa kului 100kwh ja kolmen yön vastusavussa 55kwh extraa.

Kombossa on pari lämpökäyrää eli vilppi ja Ouman, jotka vielä ovat lähes yhtenevät. Vilpin käyrä on asteen verran korkeampi. Pakkasen kiristyessä iltasella vilpin tavoitelämpö nousee käyrän mukaan. Asteminuutit kasvavat normaalia enemmän, koska tavoitelämpö kulkee edellä BT25 anturin näyttämään, vaikka toki siinäkin lämpö nousee, mutta ero tavoitelämpöön pysyy suhteellisen vakiona. Asteminuuttien mukaan laitetaan kompuraan kierroksia tai ohjataan vastuksia. Normitoimintaa, mutta hyvä tiedostaa, että Ouman vastaavassa kombossa pitää sunttia hartaasti selällään.

Tuuria oli vilpin mitoituksessa tai oikeastaan tehoarvauksessa. Meidän torpassa F2120-12 touhuaa täysillä siinä -20C tuntumassa eli harvassa tulee olemaan päivät tai yöt, jolloin tarvitaan jostakin lisää lämpöä eli suoraa sähkölämmitystä.

 

[Hempuli]

Sulatuksista tuli vettä nyt runsaasti, kun pakkasten jälkeen lykkäsi kosteutta ilmaan. Bongasin sulatusten määrän 01-02/2021.
Tammikuu: mediaani 9, minimi 2 ja maksimi 13 ja keskiarvo 7,8 krt/vrk.
Helmikuu: mediaani 7, minimi 4 ja maksimi 14 ja keskiarvo 7,6 krt/vrk. (22 päivää bongattu)

 

[Hempuli]

Helmikuu 2021
Sähkö 1349 kwh ja puuta 266 kwh. Lämmitystarveluku Turku xxx (normi 625 ). Jätevettä 128 ltr x 28=3584 ltr. (Tammikuu 3906 ltr)
--> Energiaa 1615 kwh ja x,x kwh/lämmitystarveluku. Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 10545 kwh.

Sulatusten vuorokautinen keskiarvo putosi 6,5:een, kun lounaaseen iski loppukuusta juhannuslämmöt. Tuli loppukuuhun kolme päivää ilman sulatuksia. F2120:een on ole keksinyt mitään säätökokeilua, joten on pöhissyt omaa tahtiaan 16-19h/vrk tehden 4-5 starttia per vrk. Kompura menee päivällä minimille 32hz ja yöllä hurisee 45hz. Alemmat kierrokset 25-31hz olen blokannut pois.

Laitetaanpa alle, miltä näyttää energiakustannukset, kun vilppi tuli 10/2019 taloon ja öljyn käyttö käytännössä loppui.