VILP Nibe F2120-12+SMO40+Jäspi GTV500 Hybrid Okt 2x80m2 Turunseutu

[Kellarinlämmittäjä]

Kun varaaja viilenee ja asteminuutit putoaa -30GM ulkoyksikkö käynnistyy 45Hz. Nostaa kuitenkin hetimiten takaisin 70Hz tuntumaan, jossa oli ennen sammumista.

Kai sillä jokin tuottotavoite on? Onko tuossa nyt niin että pysäytys ja käynistysraja ovat niin kaukana toisistaan että sen pitää ottaa kierroksia noinkin paljon jotta saa tuottolämpötilan ylös. Eli lämmityksen paluu varaajan pohjalle on niin kylmä ja latauskierron virtaus niin iso, että se joutuu käymään raskaasti saavuttaakseen pyynnin.

Setän Ecologic toimii "varaajalämmityksessä" kesällä katkokäynnillä niin että se antaa suunnilleen tavoitteen mukaista tuottolämpötilaa ja säätää kierrokset sen mukaan. Käynnistyksessä nostaa 50 rps ja pari minuuttia se tuolla käy. Tuottolämpötilatavoitteeseen suhtautuu kuitenkin joustavasti eli se voi alussa poiketa kumpaan suuntaan vain tavoitteesta ja lopussa ylittyä mutta varaajan lämpötila on ehdoton raja. Kun varaaja (minulla = öljykattila) saavuttaa pyyntilämpötilan niin seisahtuu heti. Varaajan anturi säätää selvästi vain sitä käyntilupaa, ei tuottolämpötilaa. Jos kulutus on suurempi kuin lämpötilaa vastaava minimituotto, jää sitten jatkuvalle käynnille.

 

[Hempuli]

Tuo on poikkeava tilanne, että uudelle käyntijaksolle lähtiessään nostaa kierrokset edellisen jakson korotetulle tasolle, kun asteminuutit ovat menneet kovin alas esim. käyntijakson alussa tapahtuneen sulatuksen johdosta. Toinen asteminuutteja tavanomaista alemmas vievä skenaario on makuuhuoneen patteritermarin avautuminen. Patteri on autotallissa kulkevien parin tuuman putkien päässä ja noista tulee melkoisesti kylmää vettä varaajaan, kun patteritermari päästää kierron valloilleen.

Jos tuo käy enemmän touhuilemaan korotetuilla kierroksilla, niin nostelen käynnistyseron asteminuutteja. Periaatteessa tuo toimii oikein, että kun lämpövaje on suuri, niin nostellaan tehoja.

Tämähän johtuu siitä, että nostin vilpin käyrää Oumanin käyrään nähden, jolloin lämpöero varaajan (BT25) ja tavoitelämmön välillä kasvoi parilla asteella eli puolessa tunnissa asteminuutteja kertyy 60GM enemmän kuin ennen. Sulatuksessa tuo vielä korostuu, jos se sattuu siihen kohtaan, kun anturin kohdalla on vielä viileämpää vettä.

Enhän F2120:n sielunelämää ymmärrä, mutta olen taipuvainen uskomaan, että @kurre orava ajatelma sen lämmityskäytön jaksottamisesta johtuisi tarpeesta jättää tilaa lämpimän käyttöveden tuottoon.

 

[jmaja]

Tätä on puitu ja parametrejä sörkitty ruotsi puolella mlp-pumpuissa... minun mielestä yksi noista parametreitä epäiltiin olevan PI.

Asteminuutithan on juuri se I. P taas on poikkeama hetkellisestä arvosta. PI-säädin siis laskisi invertterin tehon kaavasta k1 x (Tset- Tmeno) + k2 x GM.

Niben määrittelyllä k2 olisi negatiivinen.

 

[Tuokko]

Nyt on luettu tarkasti tämä HEMPULIN kertomus Niben toiminnoista. Itse juuri virittelen antureita ja huomenna sähkömiehen asennusten jälkeen laitetaan Nibe 2120-12 3-vaiheinen töihin. Lataan 2 m3 varaajaa Nibellä.
BT 25 laitettu puolivälin yläpuolelle ja BT 71 poistetun vastuksen alareikään. Onko oikea paikka? Oletan, että hienosäädöillä Anturien toimintaa voi sitten ohjailla?
SMO S40 -piuhojen kytkemistä vaille asennettu. Ohjausjohto ym. Asennettu. Ulkolämpötila anturi on. Mitä pitää vielä huomioida? Miten lähden optimoimaan laitteen säätöjä?
Talon lattialämmitys toimii omanaan jota säätää Ouman. Oulunmies ei tiedä, että mikä varaajaa lämmittää, puulämmitys jää rinnalle lämmittämään.
Nyt +2 astetta lämmintä, mutta Jouluksi lupaa pakkasia 10-15 astetta. Mielenkiintoinen projekti!

 

[roots]

Mihin kohtaa Nibe lataa?

 

[Tuokko]

Nibe lataa noin puoliväliin varaajaa. Putkiasennukset teimme 28 mm sinkityllä + puristeliitososilla.

 

[roots]

Nibe lataa noin puoliväliin varaajaa. Putkiasennukset teimme 28 mm sinkityllä + puristeliitososilla.

Mielenkiinnolla odotetaan kuinka sitten tuo ylempänä oleva anturi wörkkii. Oulunmies, ei siis mikään Setämies, ottaa sitten veden ihan ylhäältä vai?

 

[kurre orava]

Tuolla BT71 anturilla ei taida käytännössä olla vaikutusta asteminuutteihin, pumpun toimintaan ja käyntiin. Mutta näkyy toki sekin arvo sit Uplinkin kautta kuitenkin.

Kyllä tuo BT25:n sijoitus voi olla ihan toimiva mutta kokeilemallahan se selviää. Ilmeisesti vaihtoehtoja ei kuitenkaan juurikaan ollut?

Löytyy tuosta säätöpuoleltakin jotain työkaluja tuon hienosäätämiseen.

 

[Tuokko]

Ylhäältä varaajasta ottaa lämmitykseen veden tällä hetkellä. Voisi talven jälkeen muuttaa ottopisteen alemmas, eli samaan yhtyeeseen mihin Vilppi pukkaa lämpimän veden. Silloin yläosa ei niin sekoittuisi?

 

[Hempuli]

Joulukuu 2020
Sähkö 831 kwh ja puuta 213kwh. Lämmitystarveluku Turku 478 (normi 608 ). Jätevettä 132 ltr x 31=4092 ltr.
--> Energiaa 1044 kwh ja 2,2 kwh/lämmitystarveluku. Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 9492 kwh.

Joulukuun harrastuksiin kuului F2120 käyrän vexlaaminen. Viime kuussa nostin Niben käyrää, jolloin patterikierron lämpö tasoittui eikä Ouman seilannut niin paljon. Koska asteminuuttiero käyrän ja varaajan BT25-anturin välillä kasvoi, niin asteminuutit ehtivät alemmas. Jos vielä sulatus osui lämmitysjakson alkuun, niin miinuksia tuli edelleen. Niitä keriessä kiinni patteriverkko ehti tyhjentää varaajan lämpimästä vedestä hetkeksi. Palasin siis takaisin entiseen sillä erotuksella, että Niben valmiskäyrien sijasta otin käyttöön oman käyrän, joka on yhden asteen verran lämpimämpi kuin Oumanin käyrä. Voisihan tuota olla säätämättäkin edestakaisin.

Huonelämpöihin ei muutoksilla ole vaikutusta. Eikä liioin Niben lepo- ja käyntijaksoihinkaan. Nyt nollakeleillä mennään 6 starttia ja 16-17h käyntiä per vrk.

Sähköä kuluu nyt merkittävistä enemmän kuin öljyn kanssa (5276 kWh/2019). Vilppiä asenneltiin 10/2019 ja oli iskussaan marraskuun alusta. Onpa 2286 ltr keskimääräinen öljyn osto sentään hävinnyt. Saunapuiden kanssa kokonaisenergiankulutus 2020 oli 9492 kWh. Talon aikaisemmissa kulutuksissa pääsin melko tarkkaan arvioon 31000 kWh per vuosi. Vuosi 2020 oli siis lämpimin kautta aikojen. Luvut eivät ole lämpötilakorjattuja.

Edit 4.1.2021: Lämmitystarveluvut

 

[Hempuli]

Vuosi 2020 tilinpäätös
Yksi täysi kalenterivuosi on takana lämmön pummausta ulkoilmalta F2120-12 vilpin kanssa. Olenko tyytyväinen ratkaisuun? Olen.

Öljypannu oli ollut jo muutaman vuoden liian kauan käytössä ja uusina asukkaina oli pakko tehdä jotakin. Ensimmäinen budjettiajatus oli vaihtaa tilalle käytetty pannu ja ilppi pääasialliseksi lämmönlähteeksi. Ilpissä olisi tässä purulaatikossa ollut pari harmia. Ensinnä sijoituspaikka joko eteiseen, jolloin kierto olisi saattanut olla hyvin paikallista, tai olohuoneeseen, jossa ulkoyksikkö olisi tullut julkisivun puolelle. Toisekseen kun olin miehen luontaisimmassa asennossa, missä napa korkeimmalla kohtaa kelluu kummun päällä, ja kuuntelin kissan kulkua lattialla, niin tajusin asunnon äänimaailman viehättävyyden kaikessa hiljaisuudessaan. Silloin syntyi päätös, että tämä tölli lämpiää vesikierrolla jatkossakin.

Maalämpöpumpusta oli havaintoa sukulaiselta, mutta oman porakaivon ja naapurin toisinaan niukkavaraisen rengaskaivon vuoksi ei riskeerattu poraamista. Eikä jyrkässä kalliorinteessä löytynyt muutenkaan ihan sopivaa paikkaa toteutukseen.

Kiitos tämän foorumin luin eri brändin vilpeistä lukuisia hyviä kirjoituksia ja lopputulemana oli, jotta ei sillä merkillä ole niin merkitystä. Pikkasen mieli kääntyi hiljakseen CTC:n, Niben ja ES:n suuntaan sulkematta pois muitakaan. Asennusperiaatteeksi fiksautui 500 ltr energiavaraaja, jota lämmitetään jatkossa millä lämmitetään, kun oma tulevaisuuden ennustus on lapsenkengissään myös energiatalouden osalta. Asentajana toimi tuttu putkimies, jolla oli pari vaihtoehtoa eli ES tai Nibe. Hän itse oli laittanut ES:n, mutta meille suositteli Nibeä varaosien ja huollon paremman saatavuuden vuoksi. Niinpä Niben F2120-12, SMO40 ja GTV 500 Hybrid tuli taloon 10/2019, vaikka olin jo henkisesti kallistunut CTC:n 600-sarjan laitteeseen.

Talon energiakulutus oli haarukassa, koska öljytilaukset löytyi päiväkirjasta parilta vuosikymmeneltä. Arvoitus oli vanhan öljypannun hyötysuhde ja miten patteriverkko oli mitoitettu. Jonkinlaisen arvion patterien vaatimasta menoveden lämmöstä sai loggerilla suntin jälkeisestä patterien menovesiputkesta. Harmi vain, että suntti toimi lähes on/off periaatteella huonetermostaatin ohjaamana. Suuruusluokka oli keskiarvolaskuna vilpin tavoitettavissa ja uskalsi lähteä ainakin liikkeelle yhdellä kaksilehtisellä ja huonekohtaisilla yksilehtisillä. Toistaiseksi ovat riittäneet, kun ei oikeita pakkasia ole ollut.

Jotain olisin tehnyt toisinkin. Eri vilppejä miettiessä olisin lukenut manuaalit ja tutustunut niiden ohjauslogiikkaan. Lapsenusko oli, että kaikissa on inssit tehneet ohjauksen ihmisen ymmärrettäväksi ja mahdollistanut soveltamisen eri kombinaatioihin. Yllätys oli, että esim. Nibellä pidettiin varaajakytkentää energian tuhlauksena eivätkä ilmeisesti olisi halunnut antaa putkarin sitä tehdä ajattelemassani muodossa. Onneksi piruna asennusraamattuja lukien sieltä löytyi riittävästi ohjaavia parametreja, joten mielestäni lopputulos onnistui tietämättömyyden antamalla varmuudella. Uplink olisi kannattanut ottaa heti käyttöön, joskin hyvä, että tuli otettua myöhemmin, kiitos siitä foorumille.

Energiamielessä on tapahtunut pientä lisäeristämistä ja talon sisälämpöä on pienennetty edellisiin asukkaisiin nähden. Tosin myös ilmanvaihtoa on parannettu. Talon perinteinen energiakulutus 31.000 kWh vuodessa on pudonnut normitettuna 12.100 kWh:iin. Ilman vilppiä olisimme ehkä 27.000 kWh vuosikulutuksessa. Tai paremmalla öljypannulla 25.000 kWh, ehkä allekin.

Koppeja ei ole laskettu, vaikka ne olisivat ehkä mielenkiintoisia. Oma harrastuneisuus ei ole riittänyt pumppauslämmön mittaamiseen, vaan seuraan lähinnä tuvan, kellarikerroksen ja terassin lämpötiloja. Sekä sähkön kokonaiskulutusta. Jos vielä haluaisi energiankulutusta vähentää, niin auto olisi ehdottomasti parempi kohde kuin talon lämmitys.

Tilastoinnin perusteella energian vuosihinta nykyhinnoin olisi ollut 2000-2018 3044 €, 2019 2136 € ja 2020 1228 €. Kustannuksia ei ole normitettu lämmitystarpeen vertailulukuihin, joten viime vuosina on hyödytty lämpimistä talvistakin. Lähinnä luvut kertovat, että kiinnittämällä huomiota energian käyttöön (2019) ja lämpöpumpulla (2020) saadaan ihan hyviä säästöjä kulutuksessa asumismukavuuden kärsimättä.

Laitetaan vielä energiakustannusten jakautuminen taulukkona. Vuosi 2018 edustaa laskennallisesti vuosia 2000-2018 ed. omistajan merkintöjen pohjalta ja se on tehty 2019 kulutusjakautuman pohjalta.

 

[Tuokko]

Nibe 2120-12 on nyt minulla kehrännyt nyt parisen viikkoa. Säätöjen optimointia olen yrittänyt opiskella ja lueskellut tämän palstan käyttökokemuksia. Iso kiitos näistä seikkaperäisistä kokemuksista. Tuon ISON varaajan (2m3) kylkeen ei tosiaankaan Vilppiä kukaan suositellut. Mutta uskalsin laittaa ja luotan siihen, että kun SMO S40 :n saadaan oikeat parametrit niin Vilppi vörkkii lämpöä mahtavasti ja vastaavasti puunpoltto vähenee. Nyt pukkaa -20 astetta pakkasta ja puutakin palaa. En itse vielä täysillä ole päässyt säätöjen kanssa sinuksi, joten tässä muutama Uplinik -kuva asiantuntijoille katsottavaksi ja kommentoitavaksi. (Korkea lämpötila -piikki johtuu puulämmityksestä)

 

[Tuokko]

Sähkönmittaus Vilpille laitettu ja ensimmäisellä viikolla meni ”vain” noin 10-12 KWh / päivä. Lämmön Tuotosta ei ole tietoa, koska energiamittari on vielä asentamatta. Puuta tosiaan poltettu 1-3 pesällistä / päivä. Lämmitettyä alaa talossa 240 m2 ja puolilämmintä autotallia on 60 m2 (tätä Vilppi ei lämmitä)

 

[roots]

Tilastoinnin perusteella energian vuosihinta nykyhinnoin olisi ollut 2000-2018 3044 €

Mikä tuossa on öljyn yksikköhinta, kuulostaa vähän korkealta äkkiseltään...taitaa olla joku v2018 hinta, vai?

 

[Hempuli]

Öljylle hinta haettu 4.1.2020 Nesteeltä 1000 ltr mukaan 0,86015€ x 2286 ltr, sähkölle 0,121037€ x 5543 kWh, sähkön perusmaksu 28,30€ x 12 kk ja puulle 0,0248€ x 2640 kWh. Laskeminen on turhan tarkoilla luvuilla, koska esim. öljyä on tilattu vuosittain vaihteleva määrä. Suuruusluokan pitäisi olla kohdillaan, jos ei ole sattunut laskuvirhettä. Puut ovat olleet ns. ilmaisia, mutta olen laittanut siihen jonnin verran janojuomaa kuluiksi. Puun määrä heittänee eniten, mutta tuskin 10-20% enempää.

 

[Hempuli]

@Tuokko käyriin en osaa sanoa mitään, kun en tunne kuin oman kombinaation sielunelämää. Asteminuuteissa näytti vuodenvaihteessa olevan lähestyminen -200GM, jolloin pumppu on varmaan nostanut kierroksia ja päästyään alle -100GM taas heivannut. Eli säätänee tehoa tarpeen mukaan. Asteminuutit ovat olleet yli nollan ja sadassa pitkiä aikoja, joten varaajassa lämpöä on ollut yli tavoitelämmön. Pumppu ei ole hirveästi ilmeisesti töitä tehnyt, vaan puut ovat lämmittäneet.

 

[Hempuli]

Lounais-Suomikin sitten pääsi pakastelämpöihin -22C. Eilisehtoosta oli -18C ja saunaa klapeilla lämmitettäessä pohdin torpan lämmitystä. Vähän kutkutti katsoa, miten F2120 selviää kylmästä, kun teki +50C ulos ihan sujuvasti. Päätin kuitenki edetä aikaisemman suunnitelman mukaan, jossa kytken varaajan Lämpöparonin omin pikku kätösin päälle, kun pakkasherra kolkuttaa ovelle. Kiinnosti myös enemmän, miten vastuskytkentä toimii ja datan saanti torpan lämmitystarpeesta ilman pumppausta. Kun vanhassa töllissä on 10cm purua seinissä, niin se varmaan määritellään nykyisin aktiivitaloksi.

Vastus lämmitti aika nopeasti varaajan yläosan ja hakusessa lähinnä oli, mihin säätää termostaatin. Paronissa hystereesi on varmaan lähellä 10K, mutta se varmaan johtuu siitä, että anturi on samassa paketissa ja pienellä hystereesillä vastus katkoisi koko ajan. Koska BT25 vilpin menovesianturi oli varaajassa vastusta alempana (n. +40C), niin F2120 lähti pörisemään, kun asteminuutit putosivat riittävästi. Onneksi anturissa oli nuukan sähkömiehen jäljiltä sen verran johtoa, että sain nostettua sen vastuksen yläpuolelle. Anturi näyttää +80C, kun Paronin termostaatti on +70C:ssa.

Vapaakierto ulkoyksikköön toimii mielestäni hyvin aikaisemmista kokemuksista. F2120 pyöräyttää latauspumppua puolen tunnin välein -20C pakkasella, joten ulkoyksikön vesilämpö seilaa +36C - +41C. Ulkoyksikön liitännät ovat vastuksen alapuolella.

Ulkolämpötilan anturi BT28 näyttää todellista lukemaa, kun puhallusta ei ole. Ulkoyksikön käydessä anturi näyttää reilu 3K alempaa lämpötilaa. Lauhemmalla kelillä ero on 2K. Ulkoyksikkö siis sammuilee käytännössä -21/22C:ssä tuon perusteella.

Lämpökäyrät näyttävät menneen hihasta ravistettunakin kohdilleen.

 

[Hempuli]

Lämpöparonilla oli vastuu lämmityksestä 14.1.2021 19:00 - 16.1.2021 15:00. F2120 hörähti käyntiin asteminuuttien laskettua ja pääsi yöksi hoitamaan homman -16/-18C ulkolämmöille selviytyen siitä normisti. Kompura kiersi 111hz ja kuumakaasu oli 110C, piikki jopa 119C. Nyt -10C kierroksia 90hz ja kuumakaasu 100-110C. Tuotto oli parhaimmillaan 53,7C, kun käyrällä pyynti 48C.

Ääni on tasainen isoillakin kierroksilla, joskin taajuus on tietysti terävämpi.

Kompurakäyrän oli 10 vrk automaatilla ja palautin sen takaisin +4/-18C. Eipä tuolla pakkasilla tuntunut olevan muuta vaikutusta kuin kompura kiersi 10hz lujempaa ja käyntijakso lyheni. Tässä kombossa näyttää siltä, että huilijakso on 45 min ja käyntijakso 3h45min (-18C) tai 2h30min (-10C). Täytyypä miettiä ensi kesänä, miten yhdistelmään saisi pitemmät käynnit lataamatta varaajaa turhan kuumaksi. Lämmityskaudella ei kärsi kauheasti muutella toimivaa laitetta.

Illalla katsoin yhden sulatuksen. Hyvin vesi lorisi ja sitä tuli nelisen litraa. Sulatuksia eilisestä klo15 on tapahtunut viisi: klo 18.09, 23.59, 4.26, 9.28 ja 13.23. Kun Lämpöparoni hoiti lämmityksen, niin Niben latauspumppu pyörähti 20 sekunnin luokkaa puolen tunnin välein -20C:ssa ja kolmen varten välein lauhemmalla. Vapaakierto toimii meillä, mutta tuo varmistaa, jos on sähköä.

Sähköyhtiö mittasi torpan sähkönkulutukseksi -22C:ssa 6,0 kw tunnin tasoituksella eli ainakin tuon verran puruloota tarvitsee energiaa. Luku on linjassa aikaisemman öljynkulutuksen kanssa. F2120-12:lle Nibe on piirtänyt tuossa 5,0 kw tehon. Tarkoittanee sitä, että -18C:ssa on kytkettävä vastus. Niben teho- ja cop-käyrä tuntuu olevan suuruusluokassa kohdillaan omiin kokemuksiin verraten (jossakin oppaissa on käyrissä painovirhettä!). Malli 12 riittää tähän tölliin, koska sammuisi kuitenkin -21/22C:ssa, kun Niben oma anturi näyttää -25C.

Muuten tykkäsin ulkoyksikön sijoituksesta katon alle terassille lumipyryn aikana. Toki se puhaltaa ylös rinteeseen, jolloin kylmää ilmavirtaa palaa terassille, mutta vaikutus lienee jokseenkin vähäinen. Lunta ei ulkoyksikön alla ole kuin hippusia.

 

[Hempuli]

Tammikuu 2021
Sähkö 1323 kwh ja puuta 318kwh. Lämmitystarveluku Turku 655 (normi 663 ). Jätevettä 0 ltr x 31=0 ltr.
--> Energiaa 1641 kwh ja 2,5 kwh/lämmitystarveluku. Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 10040 kwh.

Jätevesipuhdistamo on nietoksen alla, joten vesilukemia ei laiskuudesta johtuen saada. Pientä hienosäätöä tein Oumanin lämpökäyrään, Niben kompressorikäyrään ja asteminuuttien käynnistyeroon. Asteminuutit ei normaalisti mene nyt niin pitkälle miinukselle, että F2120-12 nostelisi tehoja kertaluokalla. F2120 on rupsuttanut kuten koko ajan muutenkin, mitä nyt laitoin vastuksia mittaamaan torpan kulutusta -20C:ssa, kuten edellä oli juttua. Siksi harvakseltaan mennään lounaassa parinkympin pakkasille, jotta taidan tehdä tuota vastakin. Lisäkustannus vastuksista tosipakkasilla on kympin luokkaa päivässä ja tuon säästäisi muutenkin, jos paikkaisi reiän housun taskusta.

Kulutuksessa on merkittävä ero vuoden 2020 lämpimään tammikuuhun. Seuraavat sukupolvet ovat olleet reissuhommissa täälläpäin, joten saunaa ja autoja on lämmitetty torpan lisäksi enemmän. Mutta verrattuna talon ed. vuosikymmenien energiankulutukseen vanhan öljypannun kanssa ollaan kolmasosassa niistä.

 

[Hempuli]

Helmikuussa on ollut muutamia pakkasöitä, joissa Lounais-Suomi ylsi jopa -20C tuntumaan. Foorumin havaintojen mukaan F2120 sammuu, kun BT28 ulkoyksikön lämpötila-anturi saavuttaa -25C, mikä tapahtuu ulkolämmöillä -22/-23C. Itse en sammumista päässyt kokeilemaan, joskaan ei ollut halujakaan, vaan taktiikkana on pakkasennusteen tullessa kääntää Lämpöparoni 6kw päälle.

Ensimmäisellä helmikuun pakkasjaksolla piti kokeilla, mitä torppa tarvitsee tehoja eli ajattelin sammuttaa vilpin 44 tunniksi. Käytännössä tuo hoitui helposti nostamalla varaajasta BT25 anturi korkeammalle kuin Lämpöparoni, jolloin vilppi näki tavoitelämmön olevan koko ajan riittävä ja pyöräytti latauspumppua hetken 30-45 min välein, ettei vesi jäädy ulkoyksikössä. Onhan tuossa vapaakiertoakin, kun ulkoyksikkö on varaajaa korkeammalla. Tehoja tarvitaan 6kw/-20C lämmitykseen, mikä vastaa öljystä kulutuksen ja hyötysuhteen perusteella tehtyä arviota.

Muilla luvatuilla paremmilla pakkasilla Lämpöparoni oli yön päällä vilpin kanssa yhtäaikaa. Koska BT25 anturi on normisti Lämpöparonia alempana samoin kuin tulo ulkoyksiköltä, niin vilppi lämmitti varaajassa Lämpöparonin alapuolta. Lämpöparoni priimasi yläosan 60C:hen, jolloin Ouman sulki sunttia syöttäen vähemmän vettä varaajasta lämmitysverkkoon. F2120 teki sitten tunnin lämpöä ja huilasi toisen tunnin. Johtuen varmaan latauskierrosta, niin Lämpöparoni lämmittää ja huilaa samanaikaisesti vilpin kanssa eli yhteiskulutus on jaksoittain 9kw luokassa. Tämä lämmitysmetodi pitää muuttaa viimeistään silloin, kun sähköyhtiö käy rokottamaan tehomaksuja.

Laskeskelin paljonko tuli takkiin vastuksen kanssa, koska F2120 olisi selviytynyt tämän seudun pakkasista yksin pörräämällä sen 112Hz, missä olen sen maksimissaan nähnyt. Lämmitystarpeen mittaamisessa kului 100kwh ja kolmen yön vastusavussa 55kwh extraa.

Kombossa on pari lämpökäyrää eli vilppi ja Ouman, jotka vielä ovat lähes yhtenevät. Vilpin käyrä on asteen verran korkeampi. Pakkasen kiristyessä iltasella vilpin tavoitelämpö nousee käyrän mukaan. Asteminuutit kasvavat normaalia enemmän, koska tavoitelämpö kulkee edellä BT25 anturin näyttämään, vaikka toki siinäkin lämpö nousee, mutta ero tavoitelämpöön pysyy suhteellisen vakiona. Asteminuuttien mukaan laitetaan kompuraan kierroksia tai ohjataan vastuksia. Normitoimintaa, mutta hyvä tiedostaa, että Ouman vastaavassa kombossa pitää sunttia hartaasti selällään.

Tuuria oli vilpin mitoituksessa tai oikeastaan tehoarvauksessa. Meidän torpassa F2120-12 touhuaa täysillä siinä -20C tuntumassa eli harvassa tulee olemaan päivät tai yöt, jolloin tarvitaan jostakin lisää lämpöä eli suoraa sähkölämmitystä.

 

[Hempuli]

Sulatuksista tuli vettä nyt runsaasti, kun pakkasten jälkeen lykkäsi kosteutta ilmaan. Bongasin sulatusten määrän 01-02/2021.
Tammikuu: mediaani 9, minimi 2 ja maksimi 13 ja keskiarvo 7,8 krt/vrk.
Helmikuu: mediaani 7, minimi 4 ja maksimi 14 ja keskiarvo 7,6 krt/vrk. (22 päivää bongattu)

 

[Hempuli]

Helmikuu 2021
Sähkö 1349 kwh ja puuta 266 kwh. Lämmitystarveluku Turku 656 (normi 625 ). Jätevettä 128 ltr x 28=3584 ltr. (Tammikuu 3906 ltr)
--> Energiaa 1615 kwh ja 2,5 kwh/lämmitystarveluku. Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 10545 kwh.

Sulatusten vuorokautinen keskiarvo putosi 6,5:een, kun lounaaseen iski loppukuusta juhannuslämmöt. Tuli loppukuuhun kolme päivää ilman sulatuksia. F2120:een on ole keksinyt mitään säätökokeilua, joten on pöhissyt omaa tahtiaan 16-19h/vrk tehden 4-5 starttia per vrk. Kompura menee päivällä minimille 32hz ja yöllä hurisee 45hz. Alemmat kierrokset 25-31hz olen blokannut pois.

Laitetaanpa alle, miltä näyttää energiakustannukset, kun vilppi tuli 10/2019 taloon ja öljyn käyttö käytännössä loppui.

 

[Hempuli]

Nyt on ollut kuivaa keväistä pakkaskeliä ja F2120 on sulatellut toisella tapaa. Normisti sulatuksissa varvaa 90 Hz, mutta nyt ei viitsinyt juurikaan kierroksia nostaa. Auringon vaikutuskin alkaa näkyä, vaikka meille se paistaa vasta iltapäivästä. Huilaustauko pitenee, kun Ouman sulkee varaajasta suntin huonelämmön noustessa.

Ulkolämpö ylempi viiva ja alempi kastepiste.

 

[Adamooppeli]

Lämpöparonilla oli vastuu lämmityksestä 14.1.2021 19:00 - 16.1.2021 15:00. F2120 hörähti käyntiin asteminuuttien laskettua ja pääsi yöksi hoitamaan homman -16/-18C ulkolämmöille selviytyen siitä normisti. Kompura kiersi 111hz ja kuumakaasu oli 110C, piikki jopa 119C. Nyt -10C kierroksia 90hz ja kuumakaasu 100-110C. Tuotto oli parhaimmillaan 53,7C, kun käyrällä pyynti 48C.

Vilpillä näyttää liikkuvan nuo kuumakaasun lämmöt selkeästi korkeammalla kuin mlp puolella. Minulla R407C kone. Muistini mukaan koneessa on kuumakaasuraja tehdasasetus 115 C. Lämmitys moodissa lattialämmöllä liikkuu tammikuu - maaliskuun välillä 57 C - 78 C. Normi lkv syklin lopussa max 94 C.
Oliko tämä F2120 R410 kone.

 

[Hempuli]

Oliko tämä F2120 R410 kone.

Pilkun tarkempi tutkija sanoisi, että F2120 on R410A kylmäaineella, mutta itse totean, jotta on.

 

[Hempuli]

Maaliskuu 2021
Sähkö 909 kwh ja puuta 224 kwh. Lämmitystarveluku Turku 523 (normi 575 ). Jätevettä 132 ltr x 31=4092 ltr.
--> Energiaa 1133 kwh ja 2,2 kwh/lämmitystarveluku. Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 10658 kwh.
F2120-12 sulatus: mediaani 5, minimi 0 ja maksimi 12 ja keskiarvo 5,6 krt/vrk.

Sen verran lämmintä on, jotta vilp pyörii käytännössä 32Hz minimillään ja huilaustauot välillä pitenee. Käyntijaksoja tyypillisesti 5 ja käynnin pituus 3h, iltapäivästä alle 2h ja iltasella yli 4h auringon laskiessa.

Sanotaan heti aluksi, jotta pumppu toimii hyvin ja tuvassa on hyvä tasainen lämpö. Foorumilla on ollut juttua siitä, että F2120 haluaa kiirehtiä lämmöntuotossa ja oletuksena nostaa kompuran kierroksia. Osittain varmaan, jotta ehtii tekemään myös kuumaa käyttövettä, mutta voi olla myös olosuhteiden vaihtelevuus toinen syy.

Ulkolämmön vaihtelevuus ja sulatukset ovat jollain tapaa myrkkyä asteminuuttisäädölle energiavaraajan kanssa. Jos kompurakäyrä on loiva eli koetetaan ajaa pitkää käyntijaksoa mahdollisimman alhaisilla kierroksilla eli teholla, niin auringon laskiessa mennään pitkälle miinuksille asteminuuteissa. Auringon lämmittäessä varaajasta otetaan niukasti lämpöä ja patteriverkosto jäähtyy kerryttäen varaajan alaosaan reilua 20C vettä. Ulkoilman illalla kylmetessä suntti päästää lämmintä vettä varaajasta patteriverkkoon ja reilu 20C vesi saavuttaa vilpin anturin ja asteminuutit laskevat jyrkästi, koska tavoitelämpö on reilu 30C. Vilp lämmittää varaajaa pienellä teholla, joten asteminuutit ehtivät laskea yhä alemmas. Ulkolämpötila laskee myös, jolloin tavoitelämpö nousee ja asteminuutteja ei tahdo saada kiinni.

Toinen tilanne on aamuyön kosteus, joka laukaisee helposti muutaman sulatuksen, joka syöttää varaajaan viileää. Jos asteminuutit ovat laskussa, niin sulatukset vielä kiihdyttävät laskua. Tämähän on korjattavissa jyrkemmällä kompurakäyrällä, jolloin ulkolämmön laskiessa otetaan vilpistä tehoa enemmän tai pienellä asteminuuttierolla, jolloin asteminuuttien saavuttaessa tietyn pisteen, nostetaan kompuran kierroksia kertaluokalla. Tai sitten antaa vilpin jauhaa pikkuhiljaa varaajan lämpöjä ylemmäs.

Valmistajan näkökulmasta kannattaa normaalille mäkitupalaiselle laittaa oletuksena vilp keräämään lämpöjä ylös tehojen kanssa suhteellisen nopeasti, ettei milloinkaan poikkeavien tilojen yhteisvaikutuksesta tupa viilene vähääkään. Muuten tulee kommenttia, jotta huono on. Tavantallaaja ei voi huomata marginaalista copin heikkenemistä eikä osaa välittää lyhyistä käyntijaksoistakaan.

Osittain maanalaisen kellarikerroksen kanssa vanhassa talossa olen huomaavani, jotta syksyllä lämpöä ei sinne tarvita niinkään, kun maa on lämmin, mutta keväällä se taitaa tarvita lämpöä suhteessa enemmän, kun maa on vielä kylmää.

 

[Hempuli]

Huhtikuu 2021
Sähkö 615 kwh ja puuta 196 kwh. Lämmitystarveluku Turku 381 (normi 377 ). Jätevettä 147 ltr x 30=4420 ltr.
--> Energiaa 811 kwh ja 2,1 kwh/lämmitystarveluku. Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 10633 kwh (-25kwh/ed.kk).
F2120-12 sulatus: mediaani 1, minimi 0 ja maksimi 6 ja keskiarvo 1,5 krt/vrk.

Sulatuksia olen alkuvuodesta kirjannut
Kuukausi / lkm / keskiarvo / mediaani / minimi / maksimi
Tammikuu - 242 - 7,81 - 9 - 2 - 13
Helmikuu - 182 - 6,50 - 7 - 0 - 14
Maaliskuu - 174 - 5,61 - 5 - 0 - 12
Huhtikuu - 46 - 1,53 - 1 - 0 - 6

Sulatuksien lukumäärät siis kuukauden ja muut päiväkohtaisia. Huhtikuun sulatukset sattuivat aamuyöhön ja oma yksittäinen havainto aamun sulatuksesta oli, jottei kennossa ollut huurteen hiventäkään. Lähinnä tuntui siltä, että F2120 haluaa varmuudeksi kokeilla, josko olisi jotain tullut. Sulatus- ja kondenssivesien tuotto on ollut vähäistä, mutta myös niukkaa.

Muuten on maaliskuun havainnot vahvistunut auringon lämmöstä ja asteminuuteista tässä kombossa. Meillä on vain yksi lämmityspiiri, jossa sekä asuin- että kellarikerros. Ouman pudottelee kierron lämpöä olohuoneen anturin mukaan. Olohuone on ilta-auringon suuntaan ja lämmetessään aiheuttaa sen, että lämmityskierto viilenee myös kellarikerroksessa. Lämmöt kellarikerroksessa putoaa ehkä asteen eli ei sillä käytännön vaikutusta ole. Periaatteessa kuitenkin pitäisi olla erikseen säädettävät piirit asuin- ja kellarikerroksessa.

Vilppi pörrää näillä keleillä 32-50Hz. Alimmat kierroksethan on meillä blokattu pois. Käyntikertoja huhtikuulla on tullut 5/vrk ja pituus 2-3h kerrallaan. Sattuneella aurinkoviikolla käyntijakson pituudet jäin alle 2h.

Odotusten mukainen pumppuhan tuo on ollut, vaikka ominaisuuksia ja omituisuuksia olen tässä langassa retostellut.

Edit: lämmitystarveluku

 

[Hempuli]

Nyt yli 20C päiväkeleillä F2120 pumppaa varaajaa kerran pari vuorokaudessa tunnin jakson, kun Ouman on sulkenut lämmityskierron. Aloittaa kuten lämmityskaudellakin 45hz, mutta ei lähde suoraan laskemaan kierroksia, vaan nostaa poikkeuksellisesti samantien varvit 90hz hetkeksi ja palauttaa taas 45hz 2-3 minuutiksi. Tämän jälkeen laskee ne nopeasti 32hz, mikä on pienin sallimani kellotus.

 

[kurre orava]

Jännä tuo nosto 90 hz:Iin, ei oo täälläpäin tullut nähtyä vastaavaa ilmiötä. Onko sinulla astemlnuutit kuin paljon pakkasella pumpun lähtiessä käyntiin?
Lienee joku omituisuus softassa, niitähän tuossa Nibellä tuntuu riittävän.

 

[Hempuli]

Onko sinulla astemlnuutit kuin paljon pakkasella pumpun lähtiessä käyntiin?

Käytiinlähtö on -30GM eli pienin mahdollinen. Koska BT25 on varaajan keskellä, niin alaosa on pitkään seisseenä 22C, mikä menee pumpulle. Mene ja tiedä, mistä tuollainen alkukiukku johtuu. Kaipa tuo tietää, mitä tekee.

 

[pökö]

Koska BT25 on varaajan keskellä, niin alaosa on pitkään seisseenä 22C, mikä menee pumpulle.

Tempoo nyt aika kivaa coppia, onko mitattu tai seurailtu mikä se on?

 

[Hempuli]

Tempoo nyt aika kivaa coppia, onko mitattu tai seurailtu mikä se on?

Eipä ole copin mittaamiseen viisaria. Ainoa kulutusmittain on sähköyhtiöllä ja se näytti eiliseltä 8,25 kwh. Uuniruoka vei tietty osansa...

 

[Hempuli]

Nyt yli 20C päiväkeleillä F2120 pumppaa varaajaa kerran pari vuorokaudessa tunnin jakson, kun Ouman on sulkenut lämmityskierron. Aloittaa kuten lämmityskaudellakin 45hz, mutta ei lähde suoraan laskemaan kierroksia, vaan nostaa poikkeuksellisesti samantien varvit 90hz hetkeksi ja palauttaa taas 45hz 2-3 minuutiksi. Tämän jälkeen laskee ne nopeasti 32hz, mikä on pienin sallimani kellotus.

Ulkolämmöt hivenen viileni tai sitten sattui jotakin muuta, joka palautti Niben aloittamansa 45hz jälkeen pudottamaan kierrokset alemmas ilman alkukiukkua. Kirjataan tämäkin ylös yhtenä ominaisuutena. Kohtahan tuon voi laittaa kesälomalle.

 

[Hempuli]

Toukokuu 2021
Sähkö 391 kwh ja puuta 203 kwh. Lämmitystarveluku Turku 151 (normi 161 ). Jätevettä 132 ltr x 31=4092 ltr.
--> Energiaa 594 kwh ja 3,9 kwh/lämmitystarveluku. Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 10356 kwh (-277kwh/ed.kk).
F2120-12 sulatus: mediaani 0, minimi 0 ja maksimi 4 ja keskiarvo 0,3 krt/vrk.

Yllä nykyhintojen mukainen energialasku euroina. F2120:sta asenneltiin 10/2019. Tänä vuonna oli sähkövastus käytössä muutamana päivänä tammi- ja helmikuussa. Paitsi lämpöpumpulla, niin asuintottumusten muutos vaikuttaa myös aika paljon energian kulutukseen vanhoja vuosia verrateen vuoteen 2019. Toukokuussa 2020 oli tp-asukkaalla sähköpatteri hohkaamassa 26C:tä.

Sulatuksia oli kaiken kaikkiaan 10 toukokuussa ja nekin ihan alkupäivinä. Aamulla 31.5.2021 otin vilpistä virrat pois, jotta saa kesän levätä. Viime aikoina se on pörähtänyt 2-3 kertaa yön ja aamun kuluessa.

Vanha 80 ltr vesipata on viittä vaille korvattu uudella 50ltr vastaavalla. Uudessa on savuputken aukko hieman alempana, niin ei tule niin paljon pukeen mutkaa alaspäin hormiin. Padan hormi menee vielä sivusuunnassa toisen hormin ali ja kesähelteellä on pitänyt lämmittää nuohousluukusta hormia, jotta savu jaksaisi tunkea itsensä pihalle. Muutenkin tykkään pienemmästä padasta enemmän. Vie varmaan vähemmän puuta, joskin ns. ilmaisilla puilla taitaa TMA vierähtää vielä seuraavankin sukupolven yli.

 

[Hempuli]

Kesäkuu 2021
Sähkö 178 kwh ja puuta 147 kwh. Lämmitystarveluku Turku xxx (normi 19 ). Jätevettä 136 ltr x 30=4080 ltr.
--> Energiaa 325 kwh ja xxx kwh/lämmitystarveluku. Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 10226 kwh (-130kwh/ed.kk).
F2120-12 pois päältä.

Laitetaanpa välillä, miten energian nykyhinnoilla se olisi tullut maksamaan. Todellista tilannetta tuo ei kuvaa, mutta kun en viitsi kikkailla inflaatiolla tai öljyn hinnan hetkellisillä vaihteluilla. Sen tuo kertoo, jotta meillä kesäöljyn polttaminen olisi aivan turhaa co2 generointia. Vanhaa pannua ei vain voinut ottaa kylmäksi, kun sen hiljainen vuoto ei olisi haihtunut taivaalle.

Saunan vanha toimiva vesipata 80ltr vaihdettiin kesäkuun alussa 50ltr pataan. Vanhasta joku rouva sai kesäkeittiöönsä tiskiveden lämmittimen. Nyt säästyy lähes ilmaisia puita. Laskin vuosisäästöksi vähän alle 10€, joten TMA on reilut 40 vuotta...

Hyvin on puruloota lämmennyt ilman vilppiäkin. Kesäkuun huonelämmön keskiarvo 22,1C, joka nousee aurinkoisena iltana 25C tuntumaan (jopa 27C). Ikkunoita ja ovia on pääsääntöisesti ollut aina avoinna joka suuntaan. Heivasin pois mittarin mukaisen viilennyksen, jossa luukkuja pidetään suljettuina, kun sisällä on viileämpää kuin ulkona. Olo on mukavampi, kun käy ilmavirtausta. Eipä sitä ole tarvinnut kovin paljoa itse tehdä lattiatuuletinta pöristämällä.

Ilpin hankinta kävi hetken mielessä. Tuli ja meni. Periaatteessa viileä huoneisto olisi mukavampi, mutta lämpöä pääsee pakoon kellarikerrokseen, jossa on 20C koko ajan. Viime kesänä siellä tuli nukuttua yksi yö. Ilpin kanssa vain pitäisi olla ovet ja ikkunat säpissä, mikä tappaa ilmanvaihdon, kun painovoimainen on kesätauolla. Ja onhan se mukava herätä hyvin pyörityn lämpimän yön jälkeen.

 

[Hempuli]

Heinäkuu 2021
Sähkö 212 kwh ja puuta 83 kwh. Lämmitystarveluku Turku xxx (normi 2 ). Jätevettä 115 ltr x 31=3565 ltr.
--> Energiaa 295 kwh ja xxx kwh/lämmitystarveluku. Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 9845 kwh (-380kwh/ed.kk).
F2120-12 pois päältä.

Ei ole ollut lämmitystä eikä jäähdytystä. Pitkä hellejakso nostaa rakenteiden ja ympäristön lämpöjä, joten parvekkeella on ollut öisin hyttysverkko ja uni on maistunut siellä. Onneksi asuinalue on hiljainen, joten äänistäkään ei ole ollut haittaa. Nyt alkaa yöt olla sen verran viileitä, jotta rakenteet pääsevät viilenemäänkin.

Puuta on mennyt niukasti, kun kotikiuas ei ole juuri ollut käytössä auringon porottaessa. On voinut vaikuttaa vedenkulutukseenkin, mutta pitää katsoa myöhemmin, kun vaihdettiin vanha wc-istuin tuoreempaan. Laitoin kyllä pytystä vesimäärät maksimeihin 3 ja 6 ltr.

Joskus on tullut ystävällismielistä vinoilua lämpöjen, kulutusten ja energian jatkuvasta seuraamisesta. Heinäkuussa siitä tuli kuitenkin hyväksyvää kommenttia, kun pitkän kuivan jakson ja hetkittäisen kovan vedenkulutuksen johdosta porakaivon vedenpinta meni ilmeisesti niin alas, ettei pumppu jaksanut nostaa painetta riittävästi. Seurauksen pumppu kävi lähes jatkuvasti. Tämä näkyi poikkeuksena sähkön kulutusprofiilissa. Otettiin pumppu pois päältä ja rajattiin pesukoneen yms. käyttöä. Vuorokauden jälkeen palattiin normisettiin. Eihän tuollaista normisti huomaa ja tilanne korjaantuu itsestään. Haittana kaivon turha lämpeneminen 1 kw teholla. Mutta oman kaivon kanssa hyvä tietää, kun vesihuolto on sen varassa.

 

[Hempuli]

Laitoinpa Nibe F2120-12:n pörräämään, johan se on lomaillut kolmisen kuukautta. Ei tänään mitenkään kylmä vielä ole, kun ulkolämmöt on 20C tuntumassa. Klo 14:43 laitoin virrat SMO40:sta ja se kertoili lämmittävänsä kompressoria. Pieni ihmetys kävi kolmen vartin kuluttua, kun muistelin, jotta ei se viimeksi lämmitellyt kuin puolisen tuntia. Klo 15.50 kävin vaihtamassa SMO40 valikoista autom.tilan asetukset (4.9.2) kohdasta lämmityksen pysäytys 17C->25C ja suodatusaika 24h->1h. Klo 16.53 pumppu heräsi ja pumppaili 500 ltr varaajan 19C->34,7C ja sammutti itsensä klo 18.22. Latauspumppu seisoi myös koko kesän ja lähti normisti käymään.

Piti olla aktiivinen tällä kertaa, kun viime syksynä annoin pumpun jauhaa asteminuutit kovasti pakkasella kunnon kierroksilla. Asetuksissa on nyt 1100GM, joten vasta 550GM pitäisi tehojen nousta kertaluokalla. Tuo teki ihan omia juttujaan kompuran kierrosten suhteen, vaikka asteminuutit pysyi alle 407GM. Meillä 32Hz on minimi kompurakäynti. Kaipa se tiesi, mitä teki.

 

[pökö]

Latauspumppu seisoi myös koko kesän ja lähti normisti käymään.

Mulla on aina pumput seisonut kesät eikä ikinä jumittaneet.
Nytkin mlp pumppuineen huilinut toukokuusta tämän kuun puoliväliin ja nätisti kaikki pörähtäneet käyntiin.

 

[roots]

Mulla on aina pumput seisonut kesät eikä ikinä jumittaneet.
Nytkin mlp pumppuineen huilinut toukokuusta tämän kuun puoliväliin ja nätisti kaikki pörähtäneet käyntiin.

Onko ihan sähöt pois, meinaan vaan että kone voi niitä rykiä välillä jos siinä semmonen ominaisuus on...
Oma latauspumppu oli jumissa, arvasin että näin voi olla mutta ajattelin että testataan vikadiagnostiikka ja toimi se.

 

[pökö]

Onko ihan sähöt pois, meinaan vaan että kone voi niitä rykiä välillä jos siinä semmonen ominaisuus on...

Rykimisominaisuus nibessä on mutta se on estetty koska muuten se rykii koko kesän yli 80 asteisella vedellä.