VILP Nibe F2120-12+SMO40+Jäspi GTV500 Hybrid Okt 2x80m2 Turunseutu

[Kellarinlämmittäjä]

Erillistä lämpöenergian kulutusta ei ole seurannassa

Muutenhan tuo seurantapuoli vaikuttaisi olevan kunnossa mutta tuotto puuttuu. Kun tuo lämmitys on jo aikaisemmin ollut aika monipuolista, siitäkään ei oikein pääse kiinni, mitä tuotettu määrä voisi olla. Tuon kuvan 6 perusteella näyttää pumpulle töitä piisaavan ihan kiitettävästi.

 

[Hempuli]

Lämmityksen tuoton arvuuttelu on melkoisella toleranssilla. Tiedossa on öljytilaukset vuodesta 2000-2018 sekä öljyn kulutus kaudelta 2018-2019. Öljypannu oli vuodelta 1968, joten sen hyötysuhde ja paljonko energiaa meni hormista harakan hyvinvointiin on epätarkkaa. Sisälämpö putosi ~3K muutossa, kellaritilan lämmöt nousi jonkin verran ja seiniin tuli korvausilmalle reikiä kolme. Kiukaan ja padan lämmitysvaikutusta ja sen muutosta ei tiedä Erkkikään. Eikä siinä vielä kaikki eli varmaan lähimmäksi pääsee, kun talon sähkön kulutuksesta vähentää 5-6 kWh/vrk pois ja jäännöksen kertoo cop3:lla. Tuo tarkoittaisi nollakelissä 3*25 eli ~75 kWh/vrk.

Nibe on kevään koittaessa tai muutosten johdosta lyhentänyt käyntiaikaansa ~3h -> ~2h per kerta sekä vuorokautista käyntiaikaansa ~17h -> ~14h. Oumanin huoneanturin ja auringon kanssa on käynyt siten, että päivällä Ouman pudottaa kiertovettä jopa 10K ja sulkee käytännössä sunttia. Varaajaan palaa hiljakseen vilpin levätessä 25C vesi. Asteminuutit kiiruhtavat vilpin käynnistyessä alaspäin 7-8K minuuttivauhtia, kun Nibe keräilee tyhjäkäynnillä lämpöjä 2K aste-erolla. Joskus asteminuutit menee niin paljon pakkaselle, että Nibe hertsaa siitä ja nostaa kierroksia ~30Hz. En ole tuota viitsinyt säädellä, kun tuntuu, jotta Woimala osaa hoitaa itse itsensä.

Kalliin sähkön ja lähes ilmaisen puun kustannus on ollut vuoden alkukuukausina ~150 €/kk. Luulen, että energian vuosikustannusten seuranta olisi tässä huushollissa järkevä taso. Jos energiakusteista haluaa oikeasti niistää, niin katse kääntyy pihalle vuoden 2009 farmariin, joka on polttanut 2000 ltr dieseliä vuodessa. Viime vuosia en ole katsonut, kun siitä tulee paha mieli, mutta ajot lienee maltillistuneet +30.000 km/v -> ~25.000 km/v.

Vaikka öljyn hinta on laskenut, niin vielä ei ole kaduttanut lähtöpassien anto öljykattilalle.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jos energiakusteista haluaa oikeasti niistää, niin katse kääntyy pihalle vuoden 2009 farmariin, joka on polttanut 2000 ltr dieseliä vuodessa.

Voisihan tuosta saada tuurilla ja taidolla tonnin pari kapitaalia vapautettua. Muutaman vuoden vanhemalla kulutus voisi olla hiukan pienempi. Noin uudessahan linee jo dpf:t ja ties mitä muuta maustetta.

 

[VesA]

Noin uudessahan linee jo dpf:t ja ties mitä muuta maustetta.

Eikai tuon ikäisessä enää ole dpfää.. siitä on jo laitettu rautakanki läpi ja kerrottu älylle että älä kaipaa sitä..

 

[Hempuli]

Koetinpa katsella historiaa kaudelta 2018-2019 ja verrata sitä kauteen 2019-2020 nollakelillä. Nyt arvioin lämmitykseen kuluvan vilpillä 25 kWh/vrk sähköä ja kulutussähköä olisi 6 kWh/vrk. Puuta käytetään kiukaassa ja padassa keskimäärin 8 kWh/vrk. Lämmityksen tuotto olisi cop3x25 eli 75 kWh/vrk.

Viime talvena nollakelillä (joo, oli luntakin) öljyä kului 89 kWh/vrk, sähköä 12 kWh/vrk ja puuta 8 kWh/vrk. Joitakin muutoksia on tapahtunut, esim. kellarikerros on nyt lämpimämpi ja tasaisempi lämmöiltään kuin vuosi sitten (~15C -> 18-19C).

Luvut ei ole absoluuttisen tarkkoja, joten niihin pitää suhtautua varauksella, mutta ovat mielestäni ihan hehtaarilla.

PS. Auto saa olla vielä, kun mittarilukemakin alkaa vasta kolmosella. Ajokilometrejä vähentämällä saadaan varmasti helpommin säästöt kuin talon lämmityksestä niistämällä.

 

[Hempuli]

Maaliskuu 2020
Sähkö 798 kwh, puuta 222 kwh ja öljyä 0 kwh. Lämmitystarveluku Turku 479 (normi 575 ). Jätevettä 151ltr x 31=4681 ltr.
--> Energiaa 1020 kwh ja 2,1 kwh/lämmitystarveluku.

Maaliskuussa 2020 en ole Nibe F2120:n kanssa puuhaillut. Loppukuusta auringon paistaessa pudotin sekä Oumanin patterikäyrää että Niben lämpökäyrää parilla asteella. Huonelämpötilaa pudotin puolella asteella. Johonkin auringon lämpö varastoituu, kun muutos ei huonelämpöihin juurikaan vaikuttanut. Paitsi nyt, kun Lounais-Suomeen tuli talvi ja kauden pakkasennätys, päästiin pyyntilämpötilaan. Iltapäivän auringossa Ouman sulkee suntin ja kiertovesi jäähtyy huonelämpötilaan, jolloin kellarikerros jäähtyy 1-2K. Olen tavannut nostaa siellä väliaikaisesti Volcanolla lämpöjä saunomisen ajaksi, mutta noilla kiertolämmöillä ei saa aikaiseksi kuin puhalluksen. Kiuas lämpeää normisti, joten ei haittaa.

Kevään tullessa hävisivät sulatus- ja kondenssivedet. Vasta nyt yöpakkasilla on muutamassa päivässä saatu reilu 10 ltr. Ulkoilman kosteus on ollut 50-80% ja kastepiste kaukana.

Vilpin käynnistyskertoja maaliskuun lopussa 10 vrk liukumalla on ollut 6,0 krt/vrk ja se on käynyt 13,4 h/vrk keskimäärin 2,23 h/kerta. Aurinkoisilla päivillä lepäilee pitkään parhaan pumppausajan.

Vedenkulutus on kasvanut runsaasti, kun olemme olleet etätöissä. Lisäksi jouduin arpomaan alkukuun kulutusta, kun puhdistamo tyhjennettin helmikuun lopussa ja panoslaskuri odotti keruusäiliön täyttymistä. Nyt kulutuksessa on varmaan 500-700 ltr lapinlisää.

Sähkön- ja mahdollisesti jopa energiankulutuksen puolesta näyttää siltä, että vuonna 2020 pääsemme pumppaajien kymppikerhoon. Siis lämpöpumppaajien eikä lentomatkustajien klubiin. Maaseudun 4h-kerhoon ei koskaan ole ollutkaan asiaa.

 

[Hempuli]

Huhtikuu 2020
Sähkö 606 kwh, puuta 230 kwh ja öljyä 0 kwh. Lämmitystarveluku Turku 387 (normi 377 ). Jätevettä 125ltr x 30=3750 ltr.
--> Energiaa 836 kwh ja 2,2 kwh/lämmitystarveluku.

Huhtikuu on ollut kovin tylsä lämpöpumpun kanssa. Varaajan lämmöt riittää vilpin huilin ajaksi, kun Ouman ei syötä lämmintä verkkoon missään vaiheessa suntti täysin auki, jollaiseksi säädin sen talvella. Aurinkoiset päivät lämmittävät länsi-ikkunasta asuinkerrosta siihen tahtiin, jotta Ouman sulkee suntin illaksi ja patterien kiertovesi jäähtyy kellarikerroksen 18-19C:lle. Noin klo 23 vilp saa asteminuutit sen verran miinukselle, että käynnistyy. Olenkin sammutellut kellarin Volcano Miniä toisinaan ja se on saanut käydä vain aamupäivän, kun kiertovedessä on lämpöä.

Vilpin käynnistyskertoja huhtikuun lopussa 10 vrk liukumalla on ollut 5,0 krt/vrk ja se on käynyt 10,2 h/vrk keskimäärin 2,04 h/kerta. Aurinkoisilla päivillä lepäilee pitkään parhaan pumppausajan.

Vedenkulutus on tasoittunut, vaikka olemme olleet etätöissä. Eipä tuo kovin iso ole kuitenkaan.

 

[Hempuli]

Toukokuu 2020
Sähkö 434+208=642 kwh ja puuta 229 kwh. Lämmitystarveluku Turku 228 (normi 161). Jätevettä 159ltr x 31=4930 ltr.
--> Energiaa 871 kwh ja 3,8 kwh/lämmitystarveluku.

Toukokuu teki seurantaan muutospisteen, kun asukasluku talossa kasvoi yhdellä kuun puolivälissä. Hänelle piti sisustaa väliaikainen tila kellarikerrokseen, kun elelee ihan toisella aikavyöhykkeellä helteitä odotellen. Tilan lämmitystarve on ainakin aluksi ollut 26C, mikä on ajanut kastemadot pintaan haukkomaan happea ja päätymään rastaspoikueen suihin. Koska kellarissa on yksi Volcano Mini puhallin ja lämmityksen kiertovesi oli öisin 30C ja päivällä 20C, niin olisi pitänyt laittaa yläkerran pattereihin termostaatit, jotta Volcanolle olisi saanut lämmintä vettä. Volcano ei ole ehkä asuintilojen lämmitin, niin päädyin lämmittämään paluumuuttajaa suorasähköllä omalla mittauksella. Kuvaajassa se näkyy keltaisena palkkina.

Vilp Nibe F2120 kävi alkukuusta 2 krt/vrk ja 9-10h/vrk huilaten iltapäivästä lähes puoliyöhön. Loppukuusta oli niin lämmin, ettei se jaksanut kuin pyörähtää kerran 1-2h, joten sammutin sen 25.5.2020 aamulla. Oumanin laitoin kesätilaan ajamaan sunttia auki viikoittain ja patteriverkon kiertovesipumpun jätin päälle, kun en sitä kuitenkaan muista pyöräytellä kesällä. Käyttöveden lämmityksen kulutus kasvaa, kun esilämmityksen lämmöt putoaa, mutta taitaa olla melko marginaalista.

Vedenkulutus on kasvanut, vaan ei mitenkään dramaattisesti ja 5 kuutiota osoittaa melko nuivaa lotraamista.

Opittua: suorasähkö on öljyn lisäksi myrkkyä energiankulutukselle sekä kulutuksen seuraaminen ja ymmärtäminen on lompakolle tärkeää. Asumisviihtyisyydestä ei tarvitse tinkiä, mutta helposti kulutusprofiili muuttuu enemmän kuin lämmitystä säätämällä saa säästettyä.

Markiisi on ollut loppukuusta länsi-ikkunan edessä joka ilta ja hyväksi havaittu. Etenkin käyttö moottorilla on ollut oiva ratkaisu, kun ei kukaan olisi juossut taloa ympäri sitä säätämään veivaamalla. Pitkin iltaa sitä tulee laskettua enemmän auringon laskeutuessa kohti horisonttia. Leikkaa olohuoneen lämpöjä ihan kiitettävästi.

 

[Hempuli]

Kesäkuu 2020
Sähkö 209+51=260 kwh ja puuta 195 kwh. Lämmitystarveluku Turku 0 (normi 19). Jätevettä 125ltr x 30=3750 ltr.
--> Energiaa 455 kwh ja *,* kwh/lämmitystarveluku.

Kesäkuussa Nibe F2120-12 oli sammuksissa. Kuu oli helteinen ja vain alkukuusta kellarikerroksessa oli suorasähköllä patteri. Talon (tyhjäkäynti)kulutus oli kesäkuun lopussa 10 vrk keskiarvona 5,11 kwh/vrk ja alin 2,57 kwh/vrk.

Asuintilat ovat pysyneet maltillisessa lämmössä länsi-ikkunan markiisin ja yöllisen läpituuletuksen vuoksi.

Vertailun vuoksi vuosi sitten kesäkuussa öljylämmityksen aikaan kului öljyä 440 kwh ja sähköä 221 kwh, josta hätäisenä johtopäätöksenä öljyenergialla saavutettiin vain lisää CO2:sta ilmakehään.

 

[Hempuli]

Heinäkuu 2020
Sähkö 239+75=314 kwh ja puuta 361 kwh. Lämmitystarveluku Turku 6 (normi 2). Jätevettä 159ltr x 31=4929 ltr.
--> Energiaa 675 kwh ja *,* kwh/lämmitystarveluku.

Nibe F2120-12 on edelleen sammuksissa. Viileämpi heinäkuu aiheutti kellarin asukkaan lämmitystarvetta 75 kwh ja useita saunassa käyntejä, joten klapia meni aika vilkkaasti. Asukki pakkasi nyt kuun vaihteessa laukkunsa ja hyppäsi koneeseen kohti toisia leveysasteita.

Vuosi sitten heinäkuussa sähköä meni 250 kwh. Ottaen huomioon kellarin kulutuksen, niin sähkön käyttö oli tänä vuonna tasoissa (239 kwh). Vuosi sitten öljyä poltettiin vajaa 2 ltr/vrk ja kaikki käytännöllisesti katsoen harakoille, varsinkin kun nyt oli lisäksi kolmas henkilö lämmintä vettä kuluttamassa.

Viimeisen 12 kk energiakulutus on 12049 kwh. Talon pitkäaikainen ex-asukkaiden laskennallinen vuosikulutus oli 31043 kwh. Vilppiä asenneltiin 10/2019, joten vasta lokakuun lopussa näkyy vuosikulutus, mikä varmaan leudon talven vuoksikin on alhainen. Klapiahan kuluu palttiarallaa 3000 kwh vuodessa, joten alle kympin pitäisi päästä sähköllä.

Tuossa vielä sähkönkulutus heinäkuulta.

 

[Hempuli]

Elokuu 2020
Sähkö 206 kwh ja puuta 156kwh. Lämmitystarveluku Turku 5 (normi 18 ). Jätevettä 126ltr x 31=3906 ltr.
--> Energiaa 362 kwh ja *,* kwh/lämmitystarveluku.

Nibe F2120-12 oli kylmänä koko elokuun. Talossa oli tässä kuussa normit kaksi asukasta, joten kulutus putosi hieman.

Hieman etuaikaan alla on edellisen 12kk juokseva kulutus. Jos ns. ilmaiset puut jättää huomiotta, niin edellisillä asukkailla vuoden ostoenergia oli luokkaa 28 MWh, meillä huonelämmön laskun yms. jälkeen 24 MWh ja nyt vilpin kanssa 8 MWh. Tosin viime talvi oli varsin leuto verrattuna edelliseen.

 

[Hempuli]

Nibe F2120-12 lähti tulille 1.9.2020 klo 10:00 napsauttamalla sille virrat päälle ohjausyksiköstä SMO40, joka ensin lataili jonkun minuutin itseänsä henkiin. Seuraavaksi alkoi ulkoyksikön kompressorin lämmitys ja ~10:35 lähti ulkoyksikkö hurisemaan. Asteluvut oli tuossa vaiheessa pitkälti miinuksella (-600), kun 500 ltr varaajan lämpö oli 17,5C ja tavoitelämpö 32C. Ulkolämpötila oli luokassa 11-14C Niben huristessa klo 11:55 asti. Silloin varaajan lämpö oli 34C eli 2K yli tavoitelämmön, minkä olen parametrilla SMO40:lle kertonut ulkoyksikön sammuttamiseksi.

Aluksi ajattelin säädellä kompuran kierrokset (min 25 Hz, max 120 Hz) asteminuutteja käsin säätämällä 50 Hz tuntumaan. Kun kompura keräili hiljakseen kierrokset ylös 28 Hz:sta 82 Hz:iin, niin annoinkin vekottimen pöristä sillä. Latauspumppu pyöriskeli eri vauhteja 40-100 % ja pumppauksen lämmönnousu oli 4,6 - 5,5K. Olin varautunut pitkään iltapäivän ulkolämmön hyödyntämiseen, mutta 11:45 oli 32C ylitetty ja laitoin asteminuuteiksi -40, jolloin kompura rupesi ottamaan kierroksia pikkuhiljaa alas.

Ouman oli kesätauolla eikä jakanut varaajasta vettä patteriverkkoon. Oumanin laitoin takaisin työhön klo 14:00, jolloin patteriverkon vesi pääsi kiertämään varaajaan. Ulkoyksikkö oli tauolla klo 23:40 asti.

Sähkönkulutusarvio Nibelle olisi 0,73+1,77-2*0,235=2,03kwh. Eipä tainnut varaajan lämmitys tulla kalliiksi, ellei laske investointikustannuksia.

Onhan nyt ulkonakin lämmintä, mutta Woimala saa aloittaa kausityönsä rauhallisesti ja isäntä olla levollisin mielin, jotta pelit toimivat kesän jälkeen.

 

[Hempuli]

Karunan raporttia vilkaisin syyskuun alusta, kun vilp on ollut käynnissä 10 vrk. Sähkönkulutus verrattuna vuoteen 2019 on marginaalisesti noussut. Tosin viime vuonna meni sähkön lisäksi ~2,1 ltr öljyä eli 21 kwh päivässä energiaa enemmän, vaikka suntti oli kiinni. Nyt ollaan vielä alle 10 kwh vrk-kulutuksessa. Siniset pylväät ovat 2019 ja vihreät 2020. Eka päiväkään ei kulutuksellaan ylpeile, vaikka silloin lämmitettiin 500 ltr varaajaa kesän jäljiltä.

 

[Hempuli]

Syyskuu 2020
Sähkö 263 kwh ja puuta 222kwh. Lämmitystarveluku Turku 65 (normi 149). Jätevettä 119ltr x 30=3570 ltr.
--> Energiaa 485 kwh ja 7,5 kwh/lämmitystarveluku.

Syyskuussa eka päivänä F2120-12 tulille ja on siitä alkaen rokannut lämpimät päivät ja yöt. Käyntikertoja oli syyskuussa 63 ja tunteja tuli 99 h. Pääsääntöisesti eli käytännössä koko ajan on minimikierrokset käytössä ja tavoitelämpö on meillä minimissään 32C. Jäspin hybridivaraaja tuntuu pitävän lämmöt hyvin sisällään, kun suntista on patteriverkko siltä suljettuna.

Virittelin Wlan-repeatterin kanssa SMO40:lle nettiyhteyden ja tein Uplink-tunnukset. Aika niukasti on ilmaisversiossa näkymää, ehkä pitää ottaa maksullinen 25 €/v versio käyttöön.

 

[Hempuli]

Foorumin hyvän hengen johdattelemana otin Uplinkin parempilahjaisen version käyttöön. Koska alkujaan minulla kesti ihmetellä asteminuuttien toimintaa, niin laitan pari käyrää: asteminuutit ja vilpin menolämpö (eli meillä varaajan lämpö keskiosassa). Ulkolämmöt ovat +8-+16C, joten lämmitystarve on niukka, mutta vähäinen. Nibe ruotsalaiseen tyyliin lyhentää asteminuutit GM eli gradminut tms.

Patteriverkoston suntti on paljolti kiinni ja kun vähän avautuu, niin päästää sinne 20-28C eli reilusti alle varaajan (BT25) tavoitelämmön 32C. BT25 anturi on varaajassa lämpimässä, kunnes alhaalta nousee viileää vettä anturin tasolle.

A: Vilp on lämmittänyt varaajan 34C ja asteminuutit ovat Niben kiinteässä maksimissa 100. Asteminuuttien delta on +2 eli asteminuutteja yritetään kasvattaa kahdella per minuutti, mutta maksimia 100 ei voi ylittää. Varaaja jäähtyy hiljakseen.
B: Varaajan lämpö on käyrän mukaisessa tavoitelämmössö 32C eli delta 0. Lämmön pudotessa delta on ensin -0,1, sitten -0,2 jne. Kymmenen minuutin päästä asteminuutit ovat 99 ja deltan mennessä enemmän miinukselle putoaa siitä kiihtyvällä tahdilla.
C: Asteminuutit saa arvon -30, joka tässä laitteistossa käynnistää vilpin. Oletusarvo on -60, mutta esim. lattialämmöissä se voi olla vaikka -200. Vilppi alkaa lämmittää varaajan pohjan viileää vettä 27C -> 29C. BT25 mittaa edelleen usean asteen miinusdeltaa, jolloin asteminuutit menee edelleen pakkaselle usean asteen minuuttivauhtia.
D: BT25 anturi on 32C ja delta on 0. Asteminuuttien putoaminen taittuu ja alkaa vauvan askelin kasvaa. Tavoitteena on saavuttaa asteminuuteissa 0, joka sammuttaa vilpin.
E: Tässä laitteistossa kelmi käyttäjä on asettanut ohjaavaksi parametriksi 2 (oletus on 10). Tarkoittaa sitä, että kun BT25 on 2K suurempi kuin käyrän tavoitelämpö (32C), niin asteminuutit asetetaan nollaksi ja vilp sammuu. Eli kun varaajassa on 34C, niin 'game is over'. Koska vilp puskee lämmintä alaosaan, niin sieltä tulee vielä 0,5K ylimääräistä lämpöä.
F: Asteminuutit alkavat kasvaa reilulla kahdella per minuutti ja vajaan tunnin päästä ollaan maksimissa 100.

 

[roots]

Hieno selostus...mitens menee kompuran kierrokset (teho) tuossa samassa käyrässä?

Tuntuu vaan jotenkin ettei noi asteminuutit kuuluisi ollenkaan olla invertterikoneen ohjauksessa merkittävässä roolissa...jotain on/off koneen jäänteitä, onkohan uuden S-sarjan ohjaus miltä pohjalta

 

[VesA]

Hieno selostus...mitens menee kompuran kierrokset (teho) tuossa samassa käyrässä?

Tuntuu vaan jotenkin ettei noi asteminuutit kuuluisi ollenkaan olla invertterikoneen ohjauksessa merkittävässä roolissa...jotain on/off koneen jäänteitä, onkohan uuden S-sarjan ohjaus miltä pohjalta

Asteminuutit on ihan vaan vanha tapa mitata siirtynyttä energiaa silloin kun parempaan ei pystytä. Jossain vakiovirtaussysteemeissä, vaikka lattialämmöissä ilman termareita sillä voi laittaa veikatun määrän energiaa vaikka ulkolämpötilan pohjalta - muutama tonni betonia ja pienet lämpötilaerot on säädön kannalta mahdoton aina. Eli kyllä se invertterillekin sopii, mutta nykymaailmassa energiaa voisi mitata paremminkin jos säätö siihen nojaa.

 

[Hempuli]

...mitens menee kompuran kierrokset (teho) tuossa samassa käyrässä?

Tuntuu vaan jotenkin ettei noi asteminuutit kuuluisi ollenkaan olla invertterikoneen ohjauksessa merkittävässä roolissa...jotain on/off koneen jäänteitä, onkohan uuden S-sarjan ohjaus miltä pohjalta

Nappasin tuohon, miten kompura hertzaa näillä +10C luokan ulkolämmöillä. Aloittaa nähdäkseni talvellakin 45Hz ja lämmettyään aloittaa säätämisen kompurakäyrän perusteella tai siinähän on vain min ja max annettu. Meillä min on +4C (jostain syystä tuolloin 32Hz eikä 25Hz) ja max -18C (120Hz?, ei ole ollut pakkasia). Tuosta havaitaan, että klo 21.30 on pudoteltu 25Hz:lle, 04.00 on sitten arvottu 32/25Hz ja 9.00 on kelvannut 25Hz. Himmailee minkä himmailee.

Empiirisesti seurattuna kierrokset menee portaittain eli katsellessa tietyt taajuudet dominoivat eikä tuo tunnu kovin herkästi menevän yli 90Hz:n, jossa sulatuksetkin tapahtuu. Jonkin asteista ihan muutaman hertsin hienosäätöä tapahtuu toki, mutta selkeästi noustaan ja lasketaan portaittain.

Onhan invertteri vähän joutava tuollaisen varaajan kanssa käytettynä, mutta on/off vilpit alkavat olla katoavaa kansanperinnettä. Asteminuuttisäätö tässä laitteistossa on hieman väärin käytetty, koska vilp sammutetaan aikaisemmin, ettei varaajaan ajeta turhaan ylilämpöä. Talvella kuitenkin meni kuten oli tarkoitettukin eli asteminuutit päätyivät nollaan itsestään. Josko ensi talvi olisi talvempi ja nyt on uplinkin kanssa helpompi seurata Woimalan sielunelämää.

Kompurakäyrä tuntuu olevan the perusjuttu, jolla F2120:n tehoja säädellään ulkolämpöjen mukaan. Asteminuutit vaikuttaa lähinnä käyntiaikoihin. Lisäksi asteminuuttien parametroinnilla voidaan vaikuttaa lämmöntarpeen poikkeuksiin kierroksia nostamalla tai ottamalla vastuksia, öljyä tms. mukaan.

 

[Mikki]

Minulla on vielä hakusessa tuo asteminuutti juttu. Kun viime talvena pidin vastukset estettynä koko talven, niin -10C lämmöissä asteminuutit oli -1500 pahimmillaan mutta kämpässä oli asteen sisällä lämmöt kokoajan.

Käyttövesisyklin aikana ne asteminuutit rommaa (kun tuloilmapatterin paluu jäähdyttää paluuta reippaasti), mutta en tosiaan oikein hiffaa sitä, että jos vastukset olisin sallinut niin tuo vehjes olisi toki nostanut asteminuutit niillä nollaan, mutta mitä olisin hyötynyt kun kämpän lämpö oli hyvä.

Sama softa näissä Nibeissä kuitenkin on sisällä, että enpä tiedä minkä mukaan softaa on optimoitu, vai onko minkään. Kuten VesA kirjoitti on lattialämmön pieni dT ja tonneittain betonia aika hankala säädettävä. Laskennallinen ohjaus on aika hatusta vedettyä.

 

[roots]

Kompurakäyrä tuntuu olevan the perusjuttu, jolla F2120:n tehoja säädellään ulkolämpöjen mukaan

'Kompurakäyrä? mikä tuo on, joku virallinen nimitys?

 

[Hempuli]

Kompurakäyrä F2120:ssa kulkee nimellä kompressorikäyrä, joka itse asiassa on suora viiva kahden määritetyn pisteen välissä. Kertoo kaiketi millä taajudella on tarkoitus invertteriä pyörittää (kun ollaan normaaleissa asteminuuteissa).
Alla omat havainnot. Sinisellä on ns. käyrä ja oranssilla havaintoja eri ulkolämmöillä.

 

[Hempuli]

Minulla on vielä hakusessa tuo asteminuutti juttu. Kun viime talvena pidin vastukset estettynä koko talven, niin -10C lämmöissä asteminuutit oli -1500 pahimmillaan mutta kämpässä oli asteen sisällä lämmöt kokoajan.

Ruottin foorumia joskus tutkailin @kurre orava vinkistä. Jäin käsitykseen, ettei suuria lukemia asteminuuteissa tarvitse pelätä.

 

[Mikki]

Ruottin foorumia joskus tutkailin @kurre orava vinkistä. Jäin käsitykseen, ettei suuria lukemia asteminuuteissa tarvitse pelätä.

Jeps... Ja oletuksena jos pitää asetuksia vaikka tuossa F750 niin se uudessa hyvin eristetyssä talossa käyttäisi se vastuksia ihan turhaan.

Kun on tehokas VILP niin ei tietty vastuksia tarvi mutta mitäs jos löysäisit kanssa asetuksia ja katsot mitä käy.

 

[Hempuli]

Vastus on meillä manuaalisesti ohjattava eli käännän päälle tarvittaessa. Vielä ei ole tarvinnut. Meillä vilp lämmittää vain varaajaa autuaan tietämättömänä patteriverkosta, jota Ouman ohjaa varaajan lämmöillä välittämättä siitä, mistä lämpö sinne tulee. Keskenään käyrät ulkoilman suhteen ovat lähellä toisiaan.

Tavoitteena on saada vekottimet rokkaamaan keskenään siten, että varaajan yläosan lämpö olisi mahdollisimman tasainen Oumanille ja suntti olisi lähes auki eli lämpöeroa Oumanin käyrään ei juuri olisi. Nyt lämpöerot varaajassa on suuria, koska asetin sille tavoitelämmön minimiksi 32C ja patteriverkko palauttelee varaajaan hiljakseen 20-26C. Talvella patteriverkosta paluun ero on luokkaa -2K suojakelin tuntumassa, jolloin varaaja on lähempänä tasalämpöä.

Tarkoitus olisi normitalvessa antaa vilpin levätessä viileämmän veden nousta alhaalta anturitasolle ja käynnistää vilp. Vilpin tulisi ehtiä lämmittämään varaajaa lähelle Oumanin syöttämää lämpöä, ennen kuin viileä vesi nousee ylös asti. Teoriassa hyvä, elleivät olosuhteet vaihtelisi.

Olen asettanut asteminuuttien lisäysarvoksi(?) -800GM, joka tarkoittaa vilpin nostavan tehoa (hertsejä) -400GM (50%) kohdalla kertaluokalla (~10Hz) ja uudestaan -600GM (75%) kohdalla. Vastuksia tms. haetaan sitten -800GM kohdalla, oletan. Jos on otettu pari kierrosten nostoa, niin lämpöjen noustessa asteminuuttien pitäisi lähestyä nollaa, jolloin -400GM (50%) kohdalla kierroksia pudotetaan ja -200GM (25%) ne palautetaan kompressorikäyrälle.

Lyhyen selostuksen (sigh!) jälkeen säätöskenaario. Tarkoitus olisi, etteivät asteminuutit normaalisti karkaa pidemmälle kuin -400GM, jotta vilpin tuotto olisi tasaista, mutta se antaisi lisätehoa tarvittaessa esim. kuuman veden käytön, kovan tuulen tms. vuoksi. Jos lisäysarvon laittaa vaikka -2000GM, niin varaajassa on vesi ehtinyt jäähtyä alle Oumanin käyrän, ennen kuin kompuran kierroksia nostetaan -1000GM (50%) arvolla, jos kompurakäyrän mukainen teho ei riitä lämmön ylläpitoon.

50-luvun aktiivitalon passiiviselle isännälle oikeastaan riittää, että pumppu huristaisi enemmän kuin tunnin kerrallaan eikä tarvitse untuvatakkia sisällä. En kyllä tiedä, miksi pumpun pitäisi käydä kauemmin kuin tunnin...

 

[pökö]

Vastus on meillä manuaalisesti ohjattava eli käännän päälle tarvittaessa. Vielä ei ole tarvinnut. Meillä vilp lämmittää vain varaajaa autuaan tietämättömänä patteriverkosta, jota Ouman ohjaa varaajan lämmöillä välittämättä siitä, mistä lämpö sinne tulee. Keskenään käyrät ulkoilman suhteen ovat lähellä toisiaan.

Tavoitteena on saada vekottimet rokkaamaan keskenään siten, että varaajan yläosan lämpö olisi mahdollisimman tasainen Oumanille ja suntti olisi lähes auki eli lämpöeroa Oumanin käyrään ei juuri olisi.

Juuri näin se on ollut meilläkin. Oumannin käyrä pikkaisen lämmönlähteen käyrää kuumempi niin suntti on sepposen selällään ja kierrossa tasainen lämpö.

 

[pökö]

Aikanaan kun kokeilin paremman copin toivossa kaikenmoista mm ajamalla kuumat varaajan yläosaan niin suntti renkkasi hulluna eestaas ja tämä teki sen että patteriverkon viimiset patterit viileni enkä saavuttanut paremmalla copilla mitään, taisi tulla takkiin koko touhusta.

 

[Hempuli]

Lokakuu 2020
Sähkö 474 kwh ja puuta 212kwh. Lämmitystarveluku Turku 243 (normi 338 ). Jätevettä 137 ltr x 31=4247 ltr.
--> Energiaa 686 kwh ja 2,8 kwh/lämmitystarveluku.

Kaiken kaikkiaan lämmin lokakuu ja vilp on pörissyt viime aikoina 5 krt/vrk ja 12h/vrk. Makuuhuoneeseen tuli vihdoin laitettua @kotte ehdottama Danfoss Eco. Se on ihan soiva peli. Se sulkee patteriventtiilin klo 20 ja availee klo 4. Ennen oli makuuhuoneen patteri käytännössä pois talon lämmityksestä Sen putkisto taas lämmittää autotallia, joten Ecolla on pientä vaikutusta tallin lämpöihinkin.

F2120-12 on nyt ollut 12 täyttä kuukautta hommissa tai oli sillä reilu 3 kk kesälomaa. Mutta nyt näkee pumpun vaikutusta talon energiankulutukseen. Edellisillä asukkailla normitettu kulutus vuosikymmenten öljystä ja sähköstä oli luokkaa 31000 kwh. Meillä lämmönpudotuksen ja muun viilailun jälkeen normitettu kulutusarvio öljyn kanssa oli ~27000 kwh. Viimeiset 12 kk on vilpin kanssa sähköä mennyt kaikkiaan 7022 kwh ja puita 2770 kwh eli yhteensä 9792 kwh. Kymppikerhoon siis päästiin, mutta normitettu kulutus on varmaan 20-30% suurempi.

Energiamäärässä kulutuksen pudotus on melkoinen, mutta näillä öljyn hinnoilla taloudellinen säästö hiipuu. Pumppu ei tullut talous edellä, vaan uusi lämmitysratkaisu oli joka tapauksessa tehtävä. Laitetaanpa alle kustannuskehitys nykyhinnoilla. Caruna kiittää perusmaksunsa johdosta.

 

[Espejot]

Paljon on F2120 imenyt sähköä vuodessa?

 

[pökö]

Mutta nyt näkee pumpun vaikutusta talon energiankulutukseen. Edellisillä asukkailla normitettu kulutus vuosikymmenten öljystä ja sähköstä oli luokkaa 31000 kwh. Meillä lämmönpudotuksen ja muun viilailun jälkeen normitettu kulutusarvio öljyn kanssa oli ~27000 kwh. Viimeiset 12 kk on vilpin kanssa sähköä mennyt kaikkiaan 7022 kwh ja puita 2770 kwh eli yhteensä 9792 kwh. Kymppikerhoon siis päästiin,

On siinä muutosta. Meillä meni aikoinaan kahdella ihmisellä 2900 litraa öljyä + 6000 kWh sähköä ja vettä 80 m3. Nyt lämpöpumppuaikana kokonaiskulutus 9500kWh ja vettä 180 m3 neljällä ihmisellä. Muutakin on silti tapahtunut kuin lämpöpumppu, hyvä näin.

 

[Hempuli]

Paljon on F2120 imenyt sähköä vuodessa?

Ei ole kuin Carunan mittari mittaamassa. Mutta jos lähtee 7000 kwh vuosikulutuksesta ja vähentää siitä kesätauon (1000 kwh) ja 9 kk arvioidun 7 kwh vuorokautisen pohjakulutuksen, niin 4000 kwh alle menee. Mutta on tosiaan arvio. Kyllähän telkkarit ja liesi lämmittää suorasähköllä, joten kokonaiskulutus on sikäli minulle ihan ok. Kellarin saunan ja padan lämmitys puilla ei hirveesti asuintiloihin vaikuta, vaikka hormi tietty lämpiää.

 

[Hempuli]

Ilmatieteenlaitos antoi lokakuun 2020 lämmitystarveluvut. Viimeisten 12kk lämmitystarvelukujen summa on 81% normitetusta vuodesta. Tuosta kun hätäisesti laskee niin vilpin kanssa normitettu vuosikulutus olisi ~12100 kwh, joka on oleellisesti pienempi kuin meillä öljyn kanssa ~27000 kwh. Luvut siis sähkön kokonaiskulutuksen ja puiden energiasisällön yhteenlaskettu määrä.

 

[Hempuli]

Päivitin SMO40 versioon 9350R3, F2120 versioon 10609 ja blokkasin estoalue1:sta huoltovalikosta kompuran alakierrokset 25-31 Hz.

Päivitys on kivutonta ja selkeää. Nyppäsin pikku meisselillä SMO40:sta liittimien suojan vasemmasta alakulmasta kolon kohdalta pois ja tökkäsin sisään usb-tikun, jossa päivitystiedostot lojuivat. Näyttöön tuli usb-valikko, josta pääsee päivitykseen. Ensiksi tarjottiin F2120 päivitystä, mutta vaihdoin SMO40 päivitystiedoston ja annoin päivittää. Kesti korkeintaan pari minuuttia ja SMO40 latasi itsensä uudelleen.

F2120 päivityksessä näyttö uhkaili jopa 30 min ajalla per yksikkö, mutta se kesti vain 5-7 minuuttia. Usb-tikku pois, SMO40:sta virrat pois ja takaisin. Jonkun hetken päästä latauspumppu käynnistyi. Huoltovalikossa luki pumpun kohdalla 'kalibr' eikä pumpun nopeutta prosentteina. Viiden minuutin kuluttua latauspumppu sammui. F2120 käynnistyi normisti, kun asteminuutit putosivat käynnistysarvoon.

Huoltovalikko 5.11.1.1 tarjosi estoalue1:ksi 1 25-28Hz, mutta nostin arvoon 31Hz, koska F2120 tuntuu yleensä käyvän 32Hz tuolla alueella. Näillä 8-10C keleillä uplinkin mukaan vaihtelee 25-32Hz välillä käydessään. Toivottavasti menee nyt paremmin vakiovarveilla.

 

[Hempuli]

Eipä tainnut olla hassumpi juttu blokata pois F2120:n alakierrokset 25-31Hz. Invertterivilppi pörrää nyt on/off 32Hz:lla.
Ennen vaihteli 25/32Hz:llä.

 

[kurre orava]

Jahka ilmat kylmenevät ja kuorma kasvaa niin eiköhän tuo palaudu takaisin invertterilinjalle...

Mutta tuon heikon copin tyhjäkäyntialue jää tuolla pois. Itsellä blokattuna 25-28hz ja ihan tyytyväinen siihenkin.

 

[roots]

Ei ole kuin Carunan mittari mittaamassa.

Carunan mittauksestakin on helppo lukea 'kuntoraporttia'...jos on lukemat samassa linjassa vuodentakaiseen&lämpötilaan niin vehkeet on kunnossa :

 

[Hempuli]

Marraskuu 2020
Sähkö 623 kwh ja puuta 229kwh. Lämmitystarveluku Turku 357 (normi 486 ). Jätevettä 142 ltr x 30=4260 ltr.
--> Energiaa 852 kwh ja 2,4 kwh/lämmitystarveluku. Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 9647 kwh.

Sekä F2120-12 että SMO40 sai uuden ohjelmistoversion, kuten aiempana tuli kirjoitettua. Oumanille tein hienosäätöä huoneanturin kanssa, jotta ei ihan niin paljoa vaikuttaisi patterilämpöön eli laitoin huonevaikutuksen 2K entisen 3K sijaan. Patteritalon oletus taisi olla 4K. Oumanista löytyi joku syyskosteuden lämmönnousu, joka oli 1K, muutin sen 0,5K.

Niben ja Oumanin käyrä on ollut suhteellisen samat sen jälkeen, kun pudottelin Niben käyrää. Tuolloin Ouman pitää sunttia lähes tai kokonaan auki. Se aiheuttaa jonkin verran patterilämmön seilausta edestakaisin. Piti sitten kokeilla joko Oumanin käyrän nostoa, jolloin se ei juuri vaikuttaisi patterilämpöön tai Niben käyrän nostoa, jolloin Ouman pitäisi sunttia aina jonkin verran suljettuna. Valitsin jälkimmäisen eli paluuta menneisyyteen.

Nyt patterilämmöt ovat tasaisempia, tosin huonelämpöihin tuolla ei tainnut olla vaikutusta enkä sitä odottanutkaan. Vilpiltä pyydetään nyt pari astetta lämpimämpää vettä, jolloin cop ehkä hieman kärsii (ketä kiinnostaa?). Varaajaan varastoituu lämpimämpää vettä eli enemmän energiaa. Koska tavoitelämpö on 2K korkeampi ja patterikierto sama kuin ennen, niin asteminuutit putoavat nopeammin vilpin levätessä. Vilp taukoilee ehkä saman kuin ennen, mutta varaajan lämmöt ei ehdi putoamaan niin alas kuin aikaisemmin. Tämä on vähän sellaista säätöä säädön vuoksi, mutta harrastellaan edes vähän, kun tuo muuten aika tylsä laite.

 

[Hempuli]

Viikon verran on ollut Niben 2K korkeammalla. Käytännön vaikutuksia huonelämpöön tai käyntiaikoihin en ole huomannut. Huonetermari pitää tietty lämpöjä kohdillaan. Sähkön kokonaiskulutuksessa ei muutosta toleranssien puitteissa eli ihan ulkolämpötilan mukaisesti mennään. Koska käyrän tavoitelämpö on korkeampi ja F2120 huilatessa varaajan alaosaan tulevan patterien paluuvesi on entisellään, niin asteminuutteihin vaikuttava lämpötilaero on suurempi ja asteminuutit putoavat alemmas kuin ennen. Tällä ei ole juuri vaikutusta, koska vilpi sammuu, kun tavoitelämpö+2K on saavutettu, vaikka asteminuutit olisikin enemmän pakkasella. Ouman heiluttaa sunttia vähemmän kuin ennen.

Asteminuutit siis menevät alemmas eli nyt tyypillisesti -200GM ja joskus -300GM. Jos sulatus sattuu vilpin käyntijakson alkuun, jolloin varaaja on tavoitelämpöön nähden useamman asteen alle, niin asteminuutit huitelee lähellä -400GM. Vaikutusta tuolla ei ole, koska lisäys on astetettu -800 GM eli kompuran kierroksia pitäisi nostella juuri -400GM kohdalla.

Muutoksen opit: eipä tällaisella hienosäädöllä taida olla taloudellista merkitystä. Hyvä tietää, mitä yksi muutos vaikuttaa eli tässä tapauksessa ei tullut mieleen, että varaajan kierron vähetessä alaosasta tulee vilpin huilatessa hieman viileämpi, siis aste pari.

 

[Hempuli]

Edellisessä viestissä on marginaalinen virhe asteminuuteissa. Asetuksissa on nyt kompuran käynnistys -30GM ja käynnistysero lisälämmölle 800GM. Tästä seuraa, että kompura ottaa kertaluokan verran lisäkierroksia kun asteminuutit saavuttavat -430GM (eikä -400GM). Laskenta menee empiirisesti -30GM-(800GM/2). Unohdin, jotta tuo kompuran käynnistyksen asteminuutit pitää ottaa laskennassa huomioon.

Alla esimerkki, kun Ouman tuppaa availemaan aamuyöstä sunttia ja asteminuutit hyökkää normaalia alemmas. Kun asteminuutit ovat -430GM, niin kompuran kierrokset nousee kertaluokalla ja tehoa tulee lisää. Ennen klo 8 on varaajassa (BT25) käyrän tavoitelämpö+2K, joka asettaa asteminuutit nollaksi ja ulkoyksikkö sammuu. Kun varaaja viilenee ja asteminuutit putoaa -30GM ulkoyksikkö käynnistyy 45Hz. Nostaa kuitenkin hetimiten takaisin 70Hz tuntumaan, jossa oli ennen sammumista. Logiikka herää ilmeisesti, kun asteminuutit kääntyy nousuun ja pudottaa tässä vaiheessa kompuran kierroksia.

Periaatteessa voi kasvattaa käynnistyseroa vielä, mutta sen verran harvakseltaan asteminuutit putoaa alle -430GM:n, etten ainakaan vielä sitä tee. Lähinnä tuo tulee vastaan, kun sulatus sattuu käyntijakson alkuun ja asteminuutteja kertyy useita per minuutti.

 

[roots]

Täytyy kyllä taas ihmetellä Niben räpeltämistä noiden asteminuuttien kanssa kun on kyseessä invertteri kone...miksei se yksinkertaisesti ole jonkun PI-säätimen takana se pumpun kierrosten ohjaus. Sitten lisänä nämä asteminuutit siellä taustalla valikoimassa konetta päälle/pois käskyjä + vastuksen ohjausta kun ollaan ei jatkuvan käynnin alueella tai kovan tarpeen alueella (=vastukset apuun).
Onkohan S-sarjalaiset yhtään tehty fiksummin....

 

[Espejot]

Täytyy kyllä taas ihmetellä Niben räpeltämistä noiden asteminuuttien kanssa kun on kyseessä invertteri kone...miksei se yksinkertaisesti ole jonkun PI-säätimen takana se pumpun kierrosten ohjaus. Sitten lisänä nämä asteminuutit siellä taustalla valikoimassa konetta päälle/pois käskyjä + vastuksen ohjausta kun ollaan ei jatkuvan käynnin alueella tai kovan tarpeen alueella (=vastukset apuun).
Onkohan S-sarjalaiset yhtään tehty fiksummin....

Tätä on puitu ja parametrejä sörkitty ruotsi puolella mlp-pumpuissa... minun mielestä yksi noista parametreitä epäiltiin olevan PI.