VILP Nibe F2120-16 MultiHeater ECO 18 ILP C&H Panel CH-S09FVX ja Nordcel NC16-35G10L OKT 275m2 rak. 1979 Parainen

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Nyt on tainnut olla ne tämän talven kylmät kelit. Päivä-yö vaihtelu on jatkossa suurta, joten varsinaisia toimintapisteitä ei tässä nyt varmaan viikkoon sitten saa kuitenkaan mittailtua. Miltäs kirjanpito näyttää ? Toiset odottaa tuloksia, toiset pelkää niitä.

Täällä lounais saaristossa nuo ns kylmät kelit ovat rajoittuneet lähinnä yöpakkasiin, viime yönä oli kyllä 7 astetta pakkasta mutta päivällä tuo keli lauhtuu sitten kuitenkin reippaasti plussan puolelle. Ettei näistä nyt oikein saa järkevästi vertailukelpoisia tuloksia aikaiseksi. Tarvis vuorokausi tasaista pakkasta mutta ei taida enää tänä talvena toteutua.

Sain viikonloppuna valmiiksi nuo putkitukset VILP:ltä tulevan veden ohjaamiseksi joko kattilan ylä- tai alaosaan, riippuen tulevan veden lämpötilasta. Venttiilin ohjauksenkin sain alustavasti toimimaan joskin ohjauspuolella on kyllä vielä kehittämisen varaa. Nykyversiossa termostaatti kääntää venttiilin kautta veden kattilan alaosaan kun veden lämpötila alittaa säädetyn rajan (laitoin nyt alkuun 32C). Lisäksi menoputkessa on toinen termostaatti varmistamassa ettei VILP:lle menevä vesi painu liian kylmäksi, jos menevän veden lämpötila alittaa 20C niin venttiili kääntyy takaisin ylös. Venttiilin kääntö on nopea, oikeastaan todella nopea, jossain mainittiin 8 sekuntia, jossain 7 sekuntia mutta vaikutelma sivulta seuratessa on että tuo kääntyy silmänräpäyksessä. Venttiilihan on toteutukseltaan sellainen että vesi virtaa läpi koko ajan, suhde vaan muuttuu noiden kahden ulostulon välillä sitä myöten kun luisti kääntyy ja ääriasennossa toinen yhde on kokonaan auki ja toinen kokonaan kiinni.

Mekaaninen toiminta tuossa on ihan ok ja alkuvaikutelmakin on se että homma myös toimii käytännössä, suntille menevä veden lämpötila pysyy tasaisempana eikä ainakaan vielä ollut havaittavissa että tuo VILP:lle menevä vesikään olisi mennyt liian kylmäksi. Minulla on tuossa kattilassa kuitenkin vain 1 anturi lämpötilalle noin keskivaiheilla joten kovin aukottomasti tuota ei vielä näillä eväillä todenna. Venttiili ohjaukseen olisi syytä saada hiukan enemmän älyä, perinteisen termostaatin säädettyä rajaa paremmin tuo toimisi jos olisi laite joka valvoisi lämpötilan ja kiinnittäisi huomiota siihen jos lämpötila äkillisesti muuttuu. Tyyliin jos tuleva vesi putoaa puolessa minuutissa 2K niin voi olettaa sulatuksen alkaneen - venttiilin kääntö. Ja taas jos lämpötila nousee esim sama 2K jossain ajassa niin voi olettaa sulatuksen loppuneen. Sama piiri saisi mieluusti valvoa myös VILP:lle menevän veden lämpötilaa.

Ainoa mahdollisuus moiseen lienee räätälöidä se joko Arduinoon tai Rasp:iin? Olen vaan niin onneton koodauksen kanssa että hirvittää jo etukäteen.

Samaan lopputulokseen ja tarkkuuteen tai ehkä parempaankin pääsisi jos tuo Nibe antaisi sulatustiedon kärkitietona ulos. Kuvittelin että se olisi onnistunut noiden "soft inputs/oputs" kautta mutta eipä näytä onnistuvankaan mitä SMO40 käyttöohetta tuli selailtua. Nibehän ilmoittaa sulatuksesta mm Uplinkissa erikseen joten tieto kulkee kyllä mutta kysymys on miten sen saa ulos käyttökelpoiseen muotoon?

Muutenkin tuo 2,5m2 pannuhuone rupeaa olemaan aika täyteenahdettu tavaraa ja putkea, on kattila, lämminvesivaraaja, multiheater, vesipumpun paineastia, sähköpäätaulu, ym muuta pientä kivaa. Ja välissä aikamoinen putki ja johdinspagetti. Ahdastakin rupeaa olemaan, viikolla kun hankalaan asentoon itse ahtautuneena kiristin yhtä liitosta johon ei oikein kunnolla nähnyt niin toinen avaimista lipesi ja onnistuin saamaan itselleni osittaisen mustan silmän ja vekin silmäkulmaan. Ei voi sanoa että olisi ihan vaaratonkaan harrastus. Vaimollakin oli taas jotain mielipiteitä asian suhteen mutta niistä ei sen enempää. Olen kyllä itse todella varovainen ja käytän aina suojalaseja jos hion tai rälläköin tms mut eipä nyt tullut laitettua nuo suojalasit päähän kun kahdella lenkkiavaimella lähdin liitosta kiristämään.

Eilen huomasin myös että sunttiautomatiikka oli lakannut tekemästä yhteistyötä eli Ouman oli täysin pimeänä. Viikolla kirosin useaan otteeseen että asuintiloissa oli kuumaa mutta kuvittelin sen johtuvan tuon kipeän papukaijan lisälämppäreistä, ehkä tuolla suntin jumittumisellakin oli kuitenkin jotain osuutta asiaan. Aika paskoja vehkeitä nuo, piirikortissa oli tussilla päiväys 1/2002 joten ei 20 vuottakaan kestänyt. Koitin vaihtaa tuohon toisen virtalähteen, ajattelin että se olisi antautunut mutta eipä tuo silläkään toennut. Täytynee miettiä laittaako tuohon "uuden" vanhan Oumanin tilalle vai laittaisko siihen Vexven AM40 nyt kun tuo Ouman väistyi? Vexvestä on hyvät kokemukset aiemmalta asennukselta, niin toiminnan kun teknisen tuenkin osalta.
 

Liitteet

iqo

Aktiivinen jäsen
Onpa mukava lukea tämän koronahössötyksen lomassa välillä jotain oikeaa lämpöpumppu-asiaakin tältä foorumilta! @kurre orava on kyllä nopea liikkeissään noiden muutosten kanssa, siitä iso peukku. Itsellä menee vuosia jahkaillessa ja pohtiessa ja odottaessa sopivaa hetkeä, kun saisi aikaiseksi jotain tehdä...

Harmi ettei Nibe tarjoa outputia sulatukselle. Tuli mieleen, että uskaltaisiko laittaa vaikka vaihtoventtiilin sähkönsyötön rinnalle oman releen, josta saisi sitten tuon kärkitiedon? Takuiden ym. kannalta ehkä kyseenalainen ratkaisu, mutta joskus myöhemmin voisi sitäkin harkita.
 
Saisikohan tuommoisen kärkitiedon ulkoyksiköltä välillisesti esim. lahteenkeräimen lämmitysvastuksen päälläolosta tai puhaltimen käynnistä. Kun puhallin käy, kone on lämmityskäynnillä. Vai olikos Nibellä niitä passiivisulatuksia ? Ne saattaisi pystyä valikosta estämään mutta toisaalta, ei sieltä kylmääkään tule passiivisulatuksen aikana, jos ei lämmintäkään.

Sitten voisi laittaa ulkoisen termostaatin latauskierron paluuseen. Lämpötilaero lienee sen verran selvä, että lämmityskäynnin ja sulatuksen erottaa lämpötilan perusteella. Termostaatti voisi olla paras ja yksinkertaisin ratkaisu.

 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Vaikuttaa että tuossa olisi tuo sulatusvesilinjan vastus lämpimänä koko ajan kun ulkolämpötila on tietyn rajan alapuolella. Eli siitä ei oikein saa otettua.

Mietin aiemmin itsekin että nelitieventtiilistähän tuon tiedon saisi kyllä ryöstettyä mutta kun tuo ohjelma itsessään tunnistaa sulatukset niin ei luulisi olevan mikään Amerikan temppu saada se kärkitietona ulos konetta sen enempää puukottamatta. Toki tuonne voisi virittä jonkilaisen ulkoisen kelatestaajan ja sen perusteella päätellä onko sulatus menossa vai ei. Epäilen ettei ole oikein Niben intressissä tuoda tuo tieto varsinaisesti järjestelmästä kuluttajan käyttöön.

Termostaatti tuossa paluukierrossa jo onkin, hyvin samantapainen mitä tuossa @Kellarinlämmittäjä :n linkkaamassa myyntiilmoituksessa. Toistaiseksi anturi on vasta putken pinnassa nipparilla kiinni ja eriste päällä ja tuntuu että hetken aikaa menee kuitenkin ennen kun kupariputki ja anturi ovat viilentyneet jolloin ekat sulatusvedet menevät läpi venttiilin ollessa vielä ”väärässä” asennossa. Ehkä tuohon saisi viritettyä paremman taskun. Anturi ei ole oikein sitä mallia mitä voisi laittaa suoraan veteen, silloin reagoisi nopeasti. Lisäksi on tietty ero siinä et tekeekö kone 35 asteista vai 40 asteista vettä kun sulatus tulee, jos termari on asennettu 32C niin kestää vastaavasti pidempään jos tehdään kuumaa ennen kun venttiili kääntyy.

Joku ohjelmoitava ratkaisu joka reagoisi äkillisiin lämpötilamuutoksiin voisi olla toimivin. Täytyisi katsoa osaisiko tuo loggeri tehdä tuon, ei oo vaan kerennyt ottaa koko laitetta käyttöön vielä.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
En ole tuotakaan tutkinut vielä sen enempää. Uplinkista kun silmäilee arvoja pumpun ollessa pysähdyksissä niin tyypillisesti tuo näyttää virrankulutkseksi noin 1A. Tuosta reilusta kahdestasadasta watista suurin osa kulunee juuri noihin lämmitysvastuksiin eli oletettavasti kompuran lämmitykseen ja lauhdelinjan vastukseen. Elektroniikka itsessään tuskin haukkaa stby asennossa muutamaa kymmentä wattia enempää.

Kun ilmat hiukan lämpiävät niin täytyy tutkia jäävätkö nuo lämitykset päälle vai kytkeytyvätkö jossain vaiheessa poiskin. Kesä aikaan tai kun lämpötilat nousevat niin paljon että MultiHeater pystyy pitämään kattilan lämpimänä niin ajatus on sitten kääntää Nibestä päävirran pois kesän ajaksi. Viime vuonna taisi olla niin että toukokuusta syys-/lokakuuhun tuo MultiHeater riitti kellarin lattioille ja käyttöveden esilämmitykseen. Nibe tekisi varmaan paremmalla cop:lla mutta stby hukkaa sit senkin edun jos tuo käy muutamaan kertaan vuorokaudessa. Parempi antaa tuo pieni PILP vekotin vaihtaa kellarin ilmat ja pitää samalla kattilan lämpimänä.

Kyselin tuossa tukkurilta tarjousta sunttipyörittäjäksi. Katsotaan mitä ehdottavat, voi sitten miettiä miten tuon homman ratkaisee. Nyt kun kelit lämpiävät niin suntin saa kai kohta vääntää kiinnikin. Kohtuullisen tasaisena pysyy kyllä sisälämmöt näinkin että suntti on noin 60% auki ja Nibe ajaa loivalla käyrällä ulkolämpötilan mukaan lämmintä kattilaan.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Uplinkista kun silmäilee arvoja pumpun ollessa pysähdyksissä niin tyypillisesti tuo näyttää virrankulutkseksi noin 1A. Tuosta reilusta kahdestasadasta watista suurin osa kulunee juuri noihin lämmitysvastuksiin eli oletettavasti kompuran lämmitykseen ja lauhdelinjan vastukseen. Elektroniikka itsessään tuskin haukkaa stby asennossa muutamaa kymmentä wattia enempää.
Tuo +200W pitää kitkeä pois jos konetta käytetään kesällä käyttöveden tekoon tai muuhun pienehköön kulutukseen, se muuten vesittää hyvät copit. Sinulla ne vedet silti hoitunee muilla keinoin.

Elektroniikka ei paljoa vie. Oma nibe tarvii siihen 11 wattia.
 
Kun ilmat hiukan lämpiävät niin täytyy tutkia jäävätkö nuo lämitykset päälle vai kytkeytyvätkö jossain vaiheessa poiskin.
Usko on vahva, että kytkeytyvät pois. CTC:llä nuo sulatuslämmitykset ovat asetetun ajan päällä edellisestä sulatuksesta. Koneen seisoessa pidempään ne kytkeytyvät siis pois, samoin jos sulatuksia ei käynnin aikana tule. Ihmeen pontevat ovat nuo lämmitykset, jos 200 W veisi seisoessaan. Tuohan tekisi 4,5 kWh/päivässä.

Tuskimpa siinä mitään suurempaa valmiustilakulutusta on kesällä. Setä on vienyt talvella kovalla pakkasella ~2 kWh/vrk seisoessaan. Silloin on myös latauskiertopumppu päällä. Pakkasella saattaisi olla kompressorin lämmitys päällä ja yhdessä kiertopumpun ja elektroniikan kanssa tuo voisi tehdä vajaat 100 W. Kesällä mittari ei pyöri koneen pysähtymisen jälkeen, mutta pitääpä muistaa katsoa, jos se vaikka lähtisi liikkeelle pidemmän seisonnan jälkeen, jos vaikka kompressoria alkaisi myöhemmin lämmittää.
 
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Aika lailla tuolle tuntuu sähkö maittuvan myös seisoessa, liitteenä Uplinkin kaappaus jossa näkyy pumpun virranotto ampereina. Matalimmat laaksot ovat 1A, sen matalempaa lukua ei menneeltä vuorokaudelta löydy ja huiput ovat noin 4A ja hiukan yli. En nyt ole rehellisesti ihan vakuuttunut itse tuosta grafiikasta, täytynee oikeasti yrittää saada tuo loggeri toimimaan ja kytketyksi, siitä tuollaiset näkisi paljon paremmin ja varmemmin.
 

Liitteet

iqo

Aktiivinen jäsen
Ihme, jos ei Nibessä ole älyä tai valintaa sulanapitovastuksen ohjaukselle, jos kerran CTC:ssäkin (osa Nibe-konsernia) sellainen on. Jos sulatukselle olisi kärkitieto, olisi tuo ajastus tietysti helposti toteutettavissa viivereleellä. Tämän(kin) toteuttaminen on itselläni työlistalla. Tänä talvena vain ei tarvittu juuri mitään sulanapitoa, joten motivaatio odottaa kylmempiä kelejä ;)

Sulatusvesien luotettava poisjohtaminen, josta olen monesti täällä kirjoittanut, näyttää siis edelleen olevan kompastuskivi, johon on vaikea keksiä muuta ratkaisua kuin riittävä vastusteho keräysaltaissa ja putkistoissa. Kompuran lämmitys on kaiketi jo kauan aikaa hoidettu inverter-vilpeissä johtamalla kompuran käämeille yhteen vaiheeseen pientä tasavirtaa. Tämä on paljon energiatehokkaampaa kuin ulkoiset lämmityspannat tms. Tämä ei siis COPia pilaa, mutta monen sadan watin sulanapitovastus tekee jo enemmän vahinkoa.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Taitaa tuo Uplinkissä näkyvä virta arvo olla jonkinlainen karkeasti arvioitu ja pyöristetty luku eikä mittaukseen perustuva. Kävin huvikseni katsomassa kun pumppu oli pysähdyksissä, tuo Eastronin sähkömittari kun näyttää kaikenlaisia "mukavia tietää" arvoja niin näyttää myös vaihekohtainen kuorma ja silloin paikalla käydessäni 1 vaihe otti 19W ja L2 sekä L3 0W. Tuollainen 19W kuullostaakin normaalilta tyhjäkäyntiarvolta, tuossa on mukana sekä SMO40 että ulkoyksikkö.
 
Tuollainen 19W kuullostaakin normaalilta tyhjäkäyntiarvolta, tuossa on mukana sekä SMO40 että ulkoyksikkö.
Jep, nyt kuulostaa paremmalta. Minulla pysähtyy kiertopumput klo 18 ja setä pitää varmaan vähän taukoa iltasella kunnes kiertopumput käynnistyvät taas klo 21. Pitääpä yrittää muistaa käydä katsomassa, onko kulutusta koneen seisoessa. Pelkkä elktroniikka on syönyt niin vähän, että mekaaninen mittari ei lähde muutaman watin kuormalla vielä käyntiin mutta latauskiertopumppu tuohon jo riittää.
 
Ei ihan selvinnyt tarkalleen. Saattoi olla sulatuksen lämmityksiä päällä vielä noin 15 min käynnin jälkeen mutta pumpun pysähdyttyä otti vielä tehoa mittarin mukaan 71 W ja myöhemmin katsoessa sitten oli käynnissä, kun oli vettä laskettu. CTC:n oma lämpötilamittaus näytti tuolloin +3 °C ja latauskiertopumppu ei käynyt, koska lämpötila ylitti +2 °C rajan. Täytyy katsoa uudelleen. Kyllä tuosta vielä selvän saa, kun vähän yrittää. Tuota on vähän hankala havannoida sillä jos kiekon merkki ei ole näkyvissä, on vaikea todeta, viekö sähköä vai ei kun yksi kierros vei 8 minuuttia 45 s. Pysähdykset näissä lämpötiloissa ovat täällä perin harvinaisia ja tulevat vain lämmityksen ajastamisen kautta, jos sellaista harrastaa.
 
Kiekkovalmetilla mitattuna +6°C:ssa.
Noin 30-60 minuttia pysähtymisen jälkeen: 1577 s/krs = 24 W
Noin 60-90 pysähtymisen jälkeen: 1631 s/krs = 23 W. Se pyörii sittenkin, niin hitaasti että todella vaikea huomata.
Latauskiertopumpun kanssa 90-110 minuuttia 25% -ohjauksella 1040 s/krs = 36 W
Näyttöpaneeli oli mittausten aikana päällä.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Päädyin sunttiohjauksen suhteen seuraavaan ratkaisuun, Ouman pääsee hyvin ansaitulle eläkkeelle SERI laitokselle ja tilalle tuli Vexven AM40 säädin. Mietin ensin josko olisin ostanut "uuden" vanhan Oumanin jotta asennustyöt ja kaapelinvedot olisivat jääneet minimiin, Tori:sta noita olisi löytynyt 50-60 eurolla kohtuu läheltäkin. Mutta, kun tuo vanha säädin nyt sanoi sopimuksen irti niin ajattelin että ehkä on nyt kuitenkin aika hankkia hiukan monipuolisempi vehje. Olin sinänsä hyvin tyytyväinen Oumanin toimintaan mutta laajennusmahdollisuudet olivat kyllä aika lailla kortilla.

Vaihtoehdot pientalosäätimeksi tällä hetkellä ovat lähinnä Ouman EH-800 ja Vexve. Oumanilla löytyy verkkoliitäntä mutta muuten tuo Vexve on minusta monipuolisempi säädin ja laajennusvaraakin löytyy riittävästi useampaan tarkoitukseen. Otin toimitukseen mukaan myös langattoman sisätilaanturin eli Pack A, säästyy kaapelivedoilta keskikerroksesta ja saa leikattua mahdollisen auringon tuottaman ylilämmön pois. Tuota sisätilan lämpötila anturia en kuitenkaan asentanut vielä, koitan ensin löytää hyvän ja toimivan käyrän pelkällä ulkoanturilla. Suurin syy Vexven valintaan olivat kuitenkin ehkä aiemmat kokemukset Vexven propelliosaston kanssa asioimisesta, jotain kun sieltä kysyi niin vastaus tuli aina ja nopeasti, riippumatta siitä kuinka tyhmä kysymys tuli esitettyä. Ja jossain vaiheessa kun tarve oli uudelle toiminnalle joka vaati silloista softaa uudempaa versiota niin päivittivät vanhan laitteen minulle ilman sen suurempia mutinoita, tosin se piti lähettää tehtaalle jotta homman sai tehtyä.

Lattialämmitykselle en ottanut nyt toista moottoria, sen voi ottaa myöhemmin jos sitä jää kaipaamaan, vaikuttaa kuitenkin ettei tuohon lattialämmityksen sunttiin tarvitse pahemmin koskea säätömielessä.

Vexven alalpuolella näkyy kattilavastuksen tuntilaskuri.

Sunttiautomatiikan hajoamisen myötä foorumikin osoitti taas voimansa ja @Hempuli tarjosi minulle hänellä ylimääräisenä ollutta säädintä, siitä hänelle eritysikiitos. Tuossakin tapauksessa asennus ja kaapelointi olisi sit kuitenkin mennyt uusiksi joten siltä osin tuntui järkevimmältä ratkaisulta tilata tukkurilta tuota mielessä ollutta Vexveä suoraan eikä mennä välietappien kautta.
 

Liitteet

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Uskon, jotta Vexve on fiksumpi ratkaisu kuin lähteä seikkailemaan 20v vanhalla tekniikalla. Ja onhan vanhoja Oumaneja ja vastaavia saatavilla, jos mieli muuttuu. :)
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Pätevän oloinen on myös tuo vexve am40. En ole ennen siihen perehtynytkään. Täytyy kyllä sanoa, että on todella hienoa kun Suomessa vielä on tällaista osaamista ja jopa valmistavaa teollisuutta!

Onnistuukohan am40:ssä releen ohjaus shuntin asennon perusteella? Se on mielestäni erittäin tarpeellinen ominaisuus ja itselleni syy, miksi on Ouman EH-800 (+ EXU-800) käytössä.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Vexven venttiilimoottoriin löytyy lisävarusteena rajakytkin jolla ohjaukset saa toteutettua venttiilin asennon perusteella. Asennetaan moottorikotelon sisälle. Muuta takaisinkytkentää moottorista ei ole vaan säädin olettaa moottorin asennon annettujen käskyjen perusteella mutta ei varsinaisesti tiedä sitä varmasti. Valikossa näyttää kyllä venttiilin avautumisprosentti. Aika moneen tuo Vexven palikka tarvittaessa taipuu kyllä.

Käynnistyksessä venttiili ajetaan sen takia aina ensin nollaan.
 
  • Tykkää
Reactions: iqo

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Sain perseen penkistä ylös sen verran et sain jo kohta vuoden hyllyssä olleen loggerin aktivoitua, ohjelmiston päivitettyä ja yhteys serveriin varmistettua.

Joskohan huomenna saisi ainakin pääliittymän sähkömittarin ja ulkolämpöanturin asennettua. Sen jälkeen voi sit pähkäillä josko saisi noita modbusilla yhdistettäviä sähkömittareita etäluentaan ja konfiguroitua. Ja samaten mBus:lla toimivat Itronit. Jollei onnistu niin täytyy ehkä sitten fokusoida enemmän kaljan kittaamiseen, kaipa nuo muutkin sitten jollain onnistuvat jossain vaiheessa.

Tosin tuossa näkyy yksi etäseurannassa oleva kattilalaitos hälyttävän häiriötä, ei ole asuttu kohde ja nyt ei ole vielä pakkasta mutta kaipa huomenna on pakko käydä siellä katsomassa tilannetta, alkuviikolle kun on tännekin luvattu pakkasia eikä viitsisi nyt enää tässä vaiheessa talvea mitään jäätymisvaurioita kirjata...
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Törmäsin loggerin käyttöönotossa pienimuotoiseen vastoinkäymiseen, jostain syystä en saa pulssitulot energiamittareilta toimimaan.

Minulla on lattialämmitykselle ja MultiHeaterille Diehl Ray merkkiset energiamittarit ja noissa on pulssiulostulot energialle ja virtaukselle, 1 pulssi per kWh ja 1 pulssi per litra. Tai pitäisi ainakin olla mutta en saa loggeria lukemaan mitään noiden kautta. Koitin lisätä pull up vastukset (10kohm) tuonne mutta sekään ei auttanut.


Onko foorumilla jollain muulla tuo samainen mittari ja kenties kokemuksia siitä pitääkö tuossa nuo pulssilähdöt jotenkin aktivoida tms?

Koitin manuaalia plärätä mutta eipä se oikeastaan tarjonnut sen enempää tietoa ongelman suhteen.

Itroneihin löytyy onneksi mBus kortit, toivottavasti se onnistuu paremmin. Sähkömittarit ainakin tulevat modbus:in kautta nätisti näkyviin.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Itse itselleni vastaten, vika oli käyttäjässä / toteuttajassa (jälleen kerran). Noissahan on tietysti molemmille pulssilähdöille yhteinen maa eikä päinvastoin.

Nyt näkyy ainakin lattiakierron litrat, noissa energiamittareissa tuo 1 pulssi/kWh on niin harva et nähtäväksi jää miten toimii.

Mutta, lähti toimimaan kuitenkin.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Maaliskuu taputeltu ja lukemat luettu, ensimmäinen kokonainen kuukausi tämän talon osalta josta löytyy kohtuu kattavat kulutus- ja tuottotiedot.

Kuukauden keskilämpötila Turun suunnalla oli 1,5C ja lämmitystarveluku 479 kun normaalitaso on 575.

Sähkön kokonaiskulutus kuukauden aikana 1886 kWh. Nibe kulutti 839 kWh, MultiHeater:lle meni 12 kWh ja käyttöveden loppupriimaukseen meni 112 kWh. KV pumppujen osuus lienee noin 27 kWh jolloin lämmitykseen ja lämpimään veteen on mennyt noin 990 kWh kaiken kaikkiaan.

Nibellä oli kuukaudessa 350 käynnistystä ja 457 käyttötuntia eli keskimäärin 1,3h/käyntikerta. Tuotto oli Techemin mukaan 3076kWh, Itronin mukaan 3159kWh ja Niben oman EMK500 mukaan 3530kWh. Copit vastaavasti 3,67 (Techem), 3,77 (Itron) ja 4,21 (Nibe EMK). Käyttöveden priimaukseen meni energiaa kuukauden aikana 112 kWh eli noin 3,6 kWh/vrk. Se kun lisätään otetun energian puolelle niin copit ovat vastaavasti 3,23 (Techem), 3,32 (Itron) ja 3,71 (Nibe EMK). Ihan ok tulokset patteritaloudessa omasta mielestä. Vaikkakin tuota vettä tulee osittain lämmitettyä turhankin kuumaksi jotta käyntijaksoihin saisi hiukan enemmän pituutta varaajan ollessa kovin pieni.

MultiHeater otti verkosta 12kWh ja tuotti 44, cop noin 3,67. Oli käytössä vain saunoessa tai suihkussa käydessä, huolehtii silloin märkätilojen ilmanvaihdon tehostamisesta.

Energiaa meni käyttöön seuraavasti: Pattereihin 1669kWh, lattioihin 1236 ja käyttöveden esilämmitykseen 97kW. Tuo viimeinen luku osin laskennallinen koska se energiamittari oli paikallaan vain puolet kuusta. Mutta hiukan vajaa puolet veden lämmityksen vaatimasta energiasta vaikuttaisi tulevan esilämmitykierukan kautta.

Pattereiden, lattioiden ja esilämmityksen lukemat kun laskee yhteen niin lukemaksi tulee 3002kWh. Jos Techemin 3076kWh lukemaan lisätään MultiHeaterin tuottamat vaatimattomat 44kWh tulee yhteensä 3120kWh. Ero kulutuksen ja tuoton välillä pyöreästi 4%, oliskohan tuo uskottava kattilan häviö?

Vettä oli kuukaudessa mennyt puhdistamon läpi 66 panosta mikä tekee kuutioissa noin 11,2m3

Muu sähkönkulutus on edelleen korkea kun Peku papukaija on edelleen flunssassa (liekö lintuinfluenssaa?) ja sillä on oma lisäpatteri, lämpölamppu ja kostutin päällä koko ajan. Tosin se keraaminen lamppu joka ollut öiseen aikaan päällä meni rikki joten muutama yö ollut vaan lisäpatterin varassa. Äkkiä laskien niin höyhenpään aiheuttama lisäkulutus on palttiarallaa joku 400 kWh kuukaudessa.
 
Ylös Bottom