VILP puu-öljy tilalle ( edullinen) - tuli Rotenso

[Nelinkontinpumppu]

Tilasin Shellyn add-on kikkareen tuohon. Minun mielestä tuo sun ajatus oli hyvä, lisäksi Shellyyn saa asetella hystereesin ja lämpötilarajat jne. Myös etänä näkee anturin dataa. Pitää kokeilla ennnen paketin saapumista, mitä tapahtuu kun otan tuon jumpperin auki. Mahtaakohan koneen pakkassuojaus toimia tällä keinon?

Rotensolla ei ollut antaa mitään kovin hyvää ratkaisua tähän hätään. Postotiivista, että ne vastaa tosi nopeesti siellä, illalla viestiä laitoin ja aamulla oli jo vastaus odottamassa.

 

[Arisoft]

Mahtaakohan koneen pakkassuojaus toimia tällä keinon?

Yleensä sitä ei saa millään pois.

 

[Arisoft]

mitä tapahtuu kun otan tuon jumpperin auki

Omassa se oli tuollainen jumpperi. Onhan tuossa muitakin ohjauskytkimiä.. yksi oli nimeltään on/off... mitä lie nuo ovatkaan?

 

[Nelinkontinpumppu]

Tosin, just tänään huomasin, vaikka kone ollut stopissa niin bufferissa niin lämmintä vettä, että luonnollinen kierto hoitaa homman, tosin kiertää väärinpäin. Rotenson tulo 25 astetta ja paluu 27, Kv pumppu stopissa. Minusta tuo on vaan hyvö asia, tuskin sillä väliä on, että se kiertää vastakkaiseen suuntaan.

 

[Arisoft]

Usein se kiertää juurikin takaperin kun puskuri puskee kuumaa takaisin pumppuun. Aika pitkäänhän se pysyy tuosta syystä lämpimänä ja olisi syytä eristää kaikki näkyvät osat ettei puskurin lämpö mene ihan harakoille.

Se monoblockin jäätyminen on paljon vaikeampaa kuin mitä splitti-myyjän tarinat antaa ymmärtää.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Usein se kiertää juurikin takaperin kun puskuri puskee kuumaa takaisin pumppuun.

JOo, takaperin se vapaakierto kiertää täälläkin ja niin hyvin kiertääkin, ettei kädellä tunne lämpötilaeroja. Itse monoblock VILP on kerroksen kellaria ylempänä joten tässä tapauksessa on selvää, että lämmin nousee mieluusti ylös päin.

 

[korsteeni]

kyllä se pienemmällä energialla lataa ihan jo perstuntumalla kun pelkillä vastuksilla vaikkei nyt vielä viritelty sen kummemmin
on siinä kuitenkin hieman kerrostumaa

 

[Nelinkontinpumppu]

Tein Rotenso Windmiin Home Assistantin kautta Modbus-ohjauksen, jolla vesipyyntiä nostetaan käyntijakson alussa esimerkiksi +3 °C. Aiemmin kone saattoi jäädä jopa noin 20 minuutiksi 15 Hz:n minimitaajuudelle, jolloin laskettu COP oli todella heikko. Nyt suurempi lämpötilavaje pitää kompressorin pidempään tehokkaammalla alueella ja laskettu COP on parhaimmillaan ollut lähes kaksinkertainen tuohon loppukäyntiin verrattuna, aiemmin cop jäi lopussa jopa alle kahden, kun nyt mennään lähes loppuun asti cop viidellä.

Kun tulovesi saavuttaa varsinaisen käyttäjän pyynnin, lisäpyynti poistetaan ja Rotenso saa itse pudottaa hertsejä ja pysäyttää kompressorin. Lisäpyynnin määrällä, nyt +3 °C, voi samalla trimmata kuinka nätisti kompressori ehtii laskea kierroksia ennen pysähtymistä. Kompressorin hertsejä ei siis ohjata suoraan.

Rotenson oma tehonäyttö on 12-portainen, mutta sen perusteella laskettu COP-arvio näyttää olevan melko optimistinen. Tehoporras alkaa muuttua jo siinä vaiheessa, kun pumppu ja vesikierto käynnistyvät, vaikka kompressori ei vielä varsinaisesti tuota lämpöä. Esimerkiksi tänään Rotenson COP-arvio näyttää 6,78, kun todellinen laskettu COP perustuu mitattuun vesivirtaan, lämpötilaeroon ja Shellyn todelliseen sähkönkulutukseen, 4,24.

Tein lisäksi oman käyntitilan, joka näyttää suoraan Lepo / Lämmittää / Sulatus, sekä erillisen Päivä-COP netto -laskennan. Netto-COP huomioi talvella myös sulatuksessa vedestä otetun lämpöenergian miinusmerkkisenä, joten siitä pitäisi saada paljon realistisempi kuva koko vuorokauden hyötysuhteesta. Ensimmäiset päiväarvot vielä tasaantuvat, kun mittaus alkaa kokonaiselta vuorokaudelta.

 

[Nelinkontinpumppu]

Näissä kuvissa laite on käynnissä. Cop arvio on tuplaten verrattuna laskettuun.

 

[Arisoft]

Kun tulovesi saavuttaa varsinaisen käyttäjän pyynnin, lisäpyynti poistetaan ja Rotenso saa itse pudottaa hertsejä ja pysäyttää kompressorin. Lisäpyynnin määrällä, nyt +3 °C, voi samalla trimmata kuinka nätisti kompressori ehtii laskea kierroksia ennen pysähtymistä. Kompressorin hertsejä ei siis ohjata suoraan.

Näiden paremetrien jatkuva veivaaminen on aina epäilyttävää. Laitteissa käytetty muisti ei välttämättä kestä loputtomasti ylikirjoituksia. Itse pyrin tekemään vain välttämättömiä muutoksia. Valitettavasti noista ei vain ole mitään dokumenttia, miten muisti on toteutettu.

 

[Nelinkontinpumppu]

Näiden paremetrien jatkuva veivaaminen on aina epäilyttävää. Laitteissa käytetty muisti ei välttämättä kestä loputtomasti ylikirjoituksia. Itse pyrin tekemään vain välttämättömiä muutoksia. Valitettavasti noista ei vain ole mitään dokumenttia, miten muisti on toteutettu.

Eihän tuoda mitään parametrejä veivata, ihan sama tilanne kun käsikapulla annat esim 3 astetta enemmän tavoitelämmön. Jos haluaa 33 asteisen bufferin, niin asettaa kapulalla (tai TUYA-Appista) 36 astetta. Kun todellinen 33 astetta on saavutettu, niin laskee asetetun lämmön 33 asteseen.

Kyllähän se ilmastokäyrän mukaan ohjauskin muuttaa asetuslämpöä, ei kai tässä ole sen kummallisemmasta kysymys. Kone itse laskee omat ohjausparametrinsä asetuslämmön mukaan.

 

[Arisoft]

Eihän tuoda mitään parametrejä veivata, ihan sama tilanne kun käsikapulla annat esim 3 astetta enemmän tavoitelämmön. Jos haluaa 33 asteisen bufferin, niin asettaa kapulalla (tai TUYA-Appista) 36 astetta. Kun todellinen 33 astetta on saavutettu, niin laskee asetetun lämmön 33 asteseen.

Kyllähän se ilmastokäyrän mukaan ohjauskin muuttaa asetuslämpöä, ei kai tässä ole sen kummallisemmasta kysymys. Kone itse laskee omat ohjausparametrinsä asetuslämmön mukaan.

Kun käsikapulalla annat muutoksen lämpötilaan, niin se tallennetaan pysyvään muistiin ,jotta se säilyy virtakatkon yli. Käsikapulalla muutoksa tehdään harvoin. Sellainen 1000 tallennuskertaa ei koskaan ylittyisi kun säädetään käsin, mutta jos joka lämmitysjaksolla säädetään tilanne on toinen. Muutoksia voi tulla kymmeniä tuhansia.

Joissain laitteissa olen nähnyt sellaisen ratkaisun että väylän kautta asetettu arvo pitää erikseen tallentaa pysyvään muistiin jos sen haluaa olevan tallessa.

 

[korsteeni]

ajattelin nyt kuitenkin tehdä lävistyksen 4m³ pytyn keskivaiheille. puulämmityksen aikaan jo mietin kun kaikkein kuuminta otetaan patterikiertoon, ylempi vastuskin on alempana mikä pitäisi olla ihan kuumimmassa paikassa. ehkä yhteet on suunniteltu 30 vuotta sitten jokaiselle sopiviksi. ajattelin että patterikierrolle riittää alaosa kun nyt näyttää että VILP ei ole läheskään tehokkaimmillaan käyttövettä tehtäessä koko pytyllistä kun sitä yli 50°C ei koskaan edes lämmitykseen tarvita, käyttökelpoinen käyttövesikin riittää 45°C. nyt puhun varattavista lämpötiloista. jos nuo pitää tasaisena ei silloin varaajaa tarvita ja sitten on jokseenkin sama kuin suora sähkölämmitys, ei minkäänlaista puskuria. en tavoittele mitään huippuja, ainoastaan pääpiirteittäin järkevää kytkentää VILPIN kykyjen mukaan. en oikein vieläkään ole sisäistänyt tuota sen toimintaa kun tuntuu että se on ihan on/off kun luulin että siinä on portaaton pyörintä, aina ottaa täysillä virtaa eikä ole sammunut, ottaa enempi kuin tuottaa lopulta. ehdottomasti pitäisi sammua kun tuotto on sama kuin ottaa verkosta. ehkä pääsee paremmin testailemaan kun ilmat viilenee, nyt vasta pytyn kuumentamista

 

[Arisoft]

en oikein vieläkään ole sisäistänyt tuota sen toimintaa kun tuntuu että se on ihan on/off kun luulin että siinä on portaaton pyörintä, aina ottaa täysillä virtaa eikä ole sammunut, ottaa enempi kuin tuottaa lopulta. ehdottomasti pitäisi sammua kun tuotto on sama kuin ottaa verkosta. ehkä pääsee paremmin testailemaan kun ilmat viilenee, nyt vasta pytyn kuumentamista

Tässä kun on tullut katseltua noita oman koneen piirtämiä käyriä jo pidemmän aikaa niin on tullut käsitys miten VILP ja varaaja pitäisi toteuttaa jotta se ei kuluta enemmmä sähköä kuin tarvitaan.

Olen päätynyt siihen malliin, jossa pumppu tuottaa varaajan täyteen lämmitykseen tarvittavan lämpöistä vettä ja pysähtyy. Sitten kun kerrostunut lämmin vesi on kulutettu varaajasta pois, aloitetaan taas lämmitys. Etuna on se että pumppu ei koskaan tuota yhtään kuumempaa vettä kuin mitä lämmitykseen tarvitaan.

 

[Nelinkontinpumppu]

Tässä kun on tullut katseltua noita oman koneen piirtämiä käyriä jo pidemmän aikaa niin on tullut käsitys miten VILP ja varaaja pitäisi toteuttaa jotta se ei kuluta enemmmä sähköä kuin tarvitaan.

Olen päätynyt siihen malliin, jossa pumppu tuottaa varaajan täyteen lämmitykseen tarvittavan lämpöistä vettä ja pysähtyy. Sitten kun kerrostunut lämmin vesi on kulutettu varaajasta pois, aloitetaan taas lämmitys. Etuna on se että pumppu ei koskaan tuota yhtään kuumempaa vettä kuin mitä lämmitykseen tarvitaan.

Ymmärsin, että ajat on off tyylillä ja maksimiohjauksella pumppua, tuosta ei lienee mitään haittaa? Mulla 2 asteen lisäpyynnillä pumppu ehtii jo aavistuksen alkaa himmaamaan, tosin sais hiukan loivempikin käyrä olla.

Lisäksi, pitää etsiä koneen asetuksista, jos sais tuon käynnistyshystereesin isommaksi, ei haittaa vailla olisi 6 astetta, tulis vähemmän startteja ja pidempiä ajoja. Nyt noin tunti 20 min menee syklissään.

 

[Arisoft]

Ymmärsin, että ajat on off tyylillä ja maksimiohjauksella pumppua, tuosta ei lienee mitään haittaa? Mulla 2 asteen lisäpyynnillä pumppu ehtii jo aavistuksen alkaa himmaamaan, tosin sais hiukan loivempikin käyrä olla.

Jos pumppu käy koko ajan ei varaajaa tarvita. Sehän oikeastaan vain haittaa hidastamalla säätöä. Silloin riittää pelkkä sekoittava pieni bufferi.

 

[Arisoft]

Lisäksi, pitää etsiä koneen asetuksista, jos sais tuon käynnistyshystereesin isommaksi, ei haittaa vailla olisi 6 astetta, tulis vähemmän startteja ja pidempiä ajoja. Nyt noin tunti 20 min menee syklissään.

Jos varaaja toimii kerrostavana niin hystereesi pitää säätää sen mukaan mikä on lämmitysjärjestelmän dT. Eli jos lämmitysjärjestelmä laskee veden lämpöä 5 astetta on se 5 asteen pudotus merkki siitä että varaaja on tyhjä. Sitä aiemmin ei tarvitse pumppua käynnistää.

Tässä sama numeroina
Varaaja 100%: Lähtö 40 astetta paluu 35 astetta
Varaaja 1-99%: Lähtö 35 astetta paluu 30 astetta
Varaaja 0%: Lähtö 30 astetta paluu 25 astetta

Pumpun pitää siis startata kun paluusta tulee 25 asteista vettä ja pysähtyä kun paluulämpötila on 40 asteinen.

 

[harrastaja]

Kyllä pumppu on hyvä saada käymään mahdollisimman pitkiä aikoja tuottamatta ylilämmintä vettä. Sulatustarpeen keleillä kärsii eniten jos liikaa repii tehoja koneesta.(turhia sulatuksia) Sitten konetyypeistä kiinni miten toimii jotkut koneet käy pitkää huonolla cop arvolla startissa toiset taas ei toimi pienillä kieroksilla hyvin. On off tyylillä kompuran vastus turhaa lämmittää ja vettä kierrätetään turhaan. Eli loppupeleissä pitäisi olla kaksi pumppua toinen aika pienitehoinen ja toinen vähän reilumpi.

 

[Arisoft]

Eli loppupeleissä pitäisi olla kaksi pumppua toinen aika pienitehoinen ja toinen vähän reilumpi.

Näinhän se on tai sitten useampi pieni jotta tehoa voi säätää käynnistämällä sopivan määrän laitteita.

Oma alimittainen pumppuni on tälle säälle silti ylitehoinen. Minimikierroksilla se kuluttaa noin 600W ja talo lämpenee liikaa, joten sitä pitää sammutella useamman kerran päivässä. Viime yönä se tosin sai käydä koko ajan ja nyt päivällä se sitten huilaa kun on kalliimpaa sähköä.

 

[Nelinkontinpumppu]

Kyllä pumppu on hyvä saada käymään mahdollisimman pitkiä aikoja tuottamatta ylilämmintä vettä. Sulatustarpeen keleillä kärsii eniten jos liikaa repii tehoja koneesta.(turhia sulatuksia) Sitten konetyypeistä kiinni miten toimii jotkut koneet käy pitkää huonolla cop arvolla startissa toiset taas ei toimi pienillä kieroksilla hyvin. On off tyylillä kompuran vastus turhaa lämmittää ja vettä kierrätetään turhaan. Eli loppupeleissä pitäisi olla kaksi pumppua toinen aika pienitehoinen ja toinen vähän reilumpi.

Olen aiemminkin laittanut tänne kuvia koneen pitkästä pienellä taajuudella ajosta, mutta järjestelmää ja mittauksia on sen jälkeen muutettu.

Nyt Home Assistantiin on lisätty Shelly-lämpötila-anturit. Yksi mittaa 300 l bufferin yläosaa ja toinen talolle lähtevää vettä. Myöhemmin tulee vielä kolmas anturi talolta palaavalle vedelle, jolloin talon puolen ΔT:täkin pystyy seuraamaan kunnolla.

Tämän päivän testissä bufferia ajettiin ulkoisella hystereesillä noin 30–35 °C. Kone lähti aluksi reippaasti, kompressori noin 40–50 Hz, mutta pudotti melko aikaisin 18 Hz:iin ja lopulta 15 Hz:iin. Bufferi oli siinä vaiheessa vasta noin 32–33 °C, vaikka tavoite oli 35 °C.

Sen jälkeen kone jatkoi pitkään minimitaajuudella ja bufferi nousi hitaasti kohti tavoitetta. Mielenkiintoista on, ettei tuo 15 Hz loppukäynti ollut huonoa ajoa: loppupuolella bufferi oli noin 34,8–34,9 °C, lämpöteho noin 3,3–3,8 kW, sähköteho noin 0,75 kW, COP noin 4,4–5, ΔT noin 2,2 °C ja virtaus noin 1,3 m³/h.

Eli kone teki edelleen ihan hyödyllistä lämpöä hyvällä COP:lla, mutta ei vain tuntunut haluavan pysähtyä.

Tietääkö joku, mihin näissä kiinalaisissa inverterikoneissa lämmitysjakson lopetus yleensä perustuu? Onko ratkaiseva tekijä meno-/paluuveden suhde pyyntiin, jokin sisäinen hystereesi tai aikaintegraali, vai pyrkiikö ohjaus tarkoituksella pitämään kompressorin pitkään minimitaajuudella käynnistysten välttämiseksi?

Rotenson kiertovesipumpun oma ΔT-asetus on tällä hetkellä 5 °C. Myöhemmin olisi tarkoitus kokeilla myös sen vaikutusta, mutta tämän ajon aikana asetuksia ei muutettu.

 

[Arisoft]

Eli kone teki edelleen ihan hyödyllistä lämpöä hyvällä COP:lla, mutta ei vain tuntunut haluavan pysähtyä.

Tietääkö joku, mihin näissä kiinalaisissa inverterikoneissa lämmitysjakson lopetus yleensä perustuu? Onko ratkaiseva tekijä meno-/paluuveden suhde pyyntiin, jokin sisäinen hystereesi tai aikaintegraali, vai pyrkiikö ohjaus tarkoituksella pitämään kompressorin pitkään minimitaajuudella käynnistysten välttämiseksi?

Omaani olen tutkinut. Kun sen antaa säätää kierroksia, niin se aloittaa niiden pudottamisen tavoitelämmössä. Tässä laitteessa raja on säädettävissä myös tuota alemmaksikin. Laite pysähtyy jos lämpö nousee 2 astetta yli pyynnin.

Joku toinen laite voisi aloittaa pudotuksen 2 astetta alle rajan. Tuohan on kiinni siitä mitä ohjelmoija on ajatellut.

Mittaus tapahtuu tässä minun laitteessa paluuvedestä. Jossain toisessa se voisi tapahtua lähtevästä vedestä. Jos VILP pystyy säätämään oman vasipumpun nopeutta, se voi sillä konstilla säädellä tulon ja lähdön välistä lämpötilaeroakin.

Kierrosten laskun ideana on pitää laite käynnissä pidempään invertteriä hyödyntäen. Tämä on yksi tärkeimmistö syistä invertterin käyttämiseen kompressorin kanssa.

Omaan käyttööni tuo ei toiminut mallikkaasti. Ohjaus oli liian simppeli eikä ottanut huomioon viiveitä lämmityskierrosta. Puskurivaraajan kanssa toimisi varmaan paremmin.