VILP Viessmann Vitocal 222-s, okt (täystiilitalo), 120m2, Ylöjärvi

Nyt on saatu Viessmann 222-S käyttöön ja öljylaitteet lensi pihalle.

Laitoin kaikissa patteritermostaateissa sen stopparipalan äärimmäiseen hahloon, että saa kaikki termarit täysin auki ja termariventtiilit virtaamaan täysillä.

Käyrä asetettiin öljyllä testaamieni tulosten mukaisesti.

Nyt ulkona on -16'C ja kompura käy ilman yhtään vastusta. Tästä hyvä lähteä seurailemaan mihin talon huoneiden lämpötilat lähtee yön aikana, kun kiristyy vielä. Ja että missä kohtaa mahdollisesti putoaa kompura pois tai tulee vastuksia avuksi.

Harmillisesti wifi-yhteyttä ei saanut vielä. Tulee ilmeisesti jälkitoimituksena, koska siru-pulan vuoksi niistäkin ilmeisesti on pulaa.
 
Klikkaa laajentaaksesi..
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuo lämmöntuoton mittauskaan tuskin on kovin hyvin viritetty sillä tuo 116 kWh/vrk -10 °C:ssa vaikuttaa kovin pieneltä lämmöntarpeelta aikaisemman kulutuksen perusteella tai sitten lämmintä on tullut jostakin sivusta.

jalat sanoi:
Sen olen huomannut nyt, että kun tuossa kaksi viikkoa hain öljyllä sitä oikeaa käyrää ilman ilmalämpöpumppua. Oikeaa menoveden lämpötilaa jne. Sama ei riitä VILPillä. Pitää olla noin 5'C lämpimämpää vettä.
Klikkaa laajentaaksesi..

pökö sanoi:
voi syypää tuohon olla myös vilpin sulatukset joiden aikana lämpöverkkoon saattaa mennä kylmempää vettä.
Klikkaa laajentaaksesi..

Pukkaahan se sulatuksen aikana lämmityksen paluuta kylmempää (menolämpötilassa muutos voisi olla jotain 10 ... 15 astetta lämmitys/sulatus) mutta sulatteluun ei kuitenkaan kulu kuin luokkaa 10 % ajasta, koneesta riippuen vähemmänkin. Oma arvioni olisi, että tämmöisessä suoraan kiertoon kytkennässä tuo sulattelun vaikutus voisi olla 1-2 asteen tietämillä. Jos kiertomäärä on taas niin pieni, että koneella lämpenemä ja jäähtymä pattereissa alkaa hipoa 10 astetta, kiertoa pattereissa olisi syytä saada kipin kapin lisättyä.

Itselläni nuo kiertojen lämpötilamuutokset ovat talvella tuskin neljää astetta kun vedet kiertävät, joten sulatusten vaikutus efektiiviseen tuottolämpötilaan jää alle yhden asteen. Sulatuksen lopussa kone pukkaa ulos 29 asteista, jos lämmityskäynnin aikana tulee 36 asteista. Näin suunnilleen 8 minuuttia 68:sta.
 
J

jalat

Jäsen
@Kellarinlämmittäjä avaatko hieman tarkemmin tätä:
"Oma arvioni olisi, että tämmöisessä suoraan kiertoon kytkennässä tuo sulattelun vaikutus voisi olla 1-2 asteen tietämillä. Jos kiertomäärä on taas niin pieni, että koneella lämpenemä ja jäähtymä pattereissa alkaa hipoa 10 astetta, kiertoa pattereissa olisi syytä saada kipin kapin lisättyä."

Eli mitä minun kannattaa mitata, mistä ja missä kohdin?

Ja kuinka kiertoa saadaan lisättyä? Puskurivaraaja paikalleen vai kiertovesipumpun asetusten säätöä? Sellaista säätöä ei tosin taida löytyä kuin asentajien omista valikoista.

Sen olen huomannut, että jossain kohtaa patterit kohisee yhtäkkiä enemmän. Lienee joku kiertovesipumpun kiihtyminen hetkellisest tai käynnistyminen. Muistaakseni sanoivat että laite säätää itse kiertovesipumpun käyntiä.

Sulatuksen aikana pattereille menee selvästi haaleampaa vettä, kun kädellä pattereita kokeilee.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
jalat sanoi:
Sulatuksen aikana pattereille menee selvästi haaleampaa vettä, kun kädellä pattereita kokeilee.
Klikkaa laajentaaksesi..
Siinä syy miksei öljylämmön mukaan tehty käyrä riitä. Tuo hetkittäinen haaleus pitää ylilämmittää takaisin jottei asunnon lämpö laske
 
J

jalat

Jäsen
Ahaa siksi vähän lämpimämpää kiertoon.

Olen nähnyt myös pari kertaa näytöllä menemässä patterikiertoon hetken aikaa noin 10'C kuumempaa vettä mitä käyrä antaa ymmärtää. Olisiko ollut nuo sitten ehkä heti sulatuksen jälkeen, että boostataan takaisin lämpöä huoneisiin nopeammin? Noihin se varmaan sitten käyttää ehkä vastuksiakin. Pitääpä tarkkailla.

Saisiko sulatusta ja tuota toimintaa jotenkin järkevöitettyä?

Jokseenkin tuntuu että sulatustakin tehdään turhan tiheään. Varmaan otetaan varmanpäälle.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
jalat sanoi:
Eli mitä minun kannattaa mitata, mistä ja missä kohdin?
Klikkaa laajentaaksesi..
  • Lämmitykseen meno joka lienee sama kuin koneen tuotto.
  • Lämmityksestä paluu joka lienee sama kuin koneelle meno.
Nämä silloin kun kone lämmittää rakennusta, ei vettä. Mittaukset koneessa ovat jo olemassa joten selviää lukemisella.

Lämpöpattereiden paluuputkia voisi tutkailla myös. Vesi pitäisi kiertää niin että ovat lämpimiä alas asti, mieluusti suunnilleen yhtä lämpimiä. Nämä voi tunnustella vaikka sormin. Oletettavasti kaikille pattereille menee yhtä lämmintä - vai kuinka on laita ?
 
P

pelzi_

Vakionaama
Sinänsä, jos patterit on mallia öljy ja vesi kuumaa, VILPin "alimitoitus" on aivan oikein, koska COP laskee jo haaleammalla säällä niin alas että vastuksen käyttö ei vuoden laskussa juuri tunnu.

Lattialämmitystalossa taas sitten kannattaa isompi ja kalliimpi VILP joka sitten säästää myös enemmän. Isoilla pattereilla ollaan sitten välimaastossa. Erillistä rautalangastavääntöä vaatii se tilanne, missä haluaa yksilehtisten pattereiden taloon ison VILPin jotta voi myöhemmin vaihtaa ne patterit isompiin. Se isompi kone menee sitten vähän hukkaan kunnes patterin vaihto on tehty. Jos tällaista ei ole puhunut, saa halvemman ja pienemmän koneen joka on niille pattereille sopiva.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Setä ilmeisesti tuota kompensoi vähän liikaakin eli sulatuksen jälkeen vetää yli sikäli kuin voimavarat sallivat. Viitseliäisyyden mukaan tuon voi estääkin, kun laittaa max rpm -rajan niin sitten ei turhaan hönkäile mutta sitten pakkasen kiristyessä pitää muistaa antaa lisää lenkkiä. Lämpimällä on vähän sama eli ensin käyntiin puolikaasulla ja sitten pudotellaan. Voi tuo liittyä johonkin muuhunkin sisäiseen hyvinvointiin.

Sinällään en näe suurta estettä huomioida tuota pyynnissä. Tuo maasäteily-spinnin puutteesta tuleva tappio ei ole kuitenkaan 5 astetta.
 
P

pelzi_

Vakionaama
Onko virtaus pysynyt samana kun systeemiä on muutettu? Toki jos pitää nostaa lämpötilaa, se viittaisi siihen että virtaus on laskenut ja se on aika huono juttu, ennemminkin sen pitäisi lisääntyä jos vaihdetaan öljy lämpöpumppuun.
 
J

jalat

Jäsen
Kellarinlämmittäjä sanoi:
  • Lämmitykseen meno joka lienee sama kuin koneen tuotto.
  • Lämmityksestä paluu joka lienee sama kuin koneelle meno.
Nämä silloin kun kone lämmittää rakennusta, ei vettä. Mittaukset koneessa ovat jo olemassa joten selviää lukemisella.

Lämpöpattereiden paluuputkia voisi tutkailla myös. Vesi pitäisi kiertää niin että ovat lämpimiä alas asti, mieluusti suunnilleen yhtä lämpimiä. Nämä voi tunnustella vaikka sormin. Oletettavasti kaikille pattereille menee yhtä lämmintä - vai kuinka on laita ?
Klikkaa laajentaaksesi..

Ulkona -4'C.
Laitteesta luettua:
Meno 42'C
Paluu 38'C

Patterit lämpimiä ylhäältä alas. Parin asteen ero maximissaan ylä- ja alareunassa pattereita. Kaikkialla patterit täysin auki. Stopparit termareista siirretty, että aukeaa täysin. Parissa huoneessa kuristettu, joita ei tarvi lämmittää täyteen lämppöön.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
jalat sanoi:
Ulkona -4'C.
Laitteesta luettua:
Meno 42'C
Paluu 38'C

Patterit lämpimiä ylhäältä alas. Parin asteen ero maximissaan ylä- ja alareunassa pattereita.
Klikkaa laajentaaksesi..
Meno/paluu erotus suunnilleen samaa luokkaa kuin meillä patteritalossa mutta 42 meno riittää meillä n. 10 astetta kylmempään keliin, osa pattereista on meillä 1-levyisiä.
Ei tuo veden nopeuden lisäämisestä enää muutu.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
jalat sanoi:
Olen nähnyt myös pari kertaa näytöllä menemässä patterikiertoon hetken aikaa noin 10'C kuumempaa vettä mitä käyrä antaa ymmärtää. Olisiko ollut nuo sitten ehkä heti sulatuksen jälkeen, että boostataan takaisin lämpöä huoneisiin nopeammin? Noihin se varmaan sitten käyttää ehkä vastuksiakin. Pitääpä tarkkailla.
Klikkaa laajentaaksesi..
Jos ja kun koneessa on integroitu varaaja ja se lämmittää myös käyttöveden niin koneen toimintaperiaate lienee vaihtoventiilikone. Eli se tekee joko lämmitystä tai käyttövettä. Kun käyttöveden teko loppuu niin purskaus kuumaa vettä pääsee myös lämmönjakoon.

1640707722993.png
 
J

jalat

Jäsen
Tulisikohan silti edullisemmaksi, jos pitäisi yhä ilpin käynnissä vilpin kanssa samoin kuin tein öljyn kanssa?

Silloin sai pitää kolmen huoneen yhteensä 4 patteria kokonaan kiinni. Patterit 2 ja 3 lehtisiä isoja.

Kaikki eri firmojen edustajat sanoivat että parempi säästö, jos käyttää pelkkää vilppiä ja sammuttaa ilpin.
 
J

jalat

Jäsen
Olohuoneessa on korkeat ikkunat kuten 70-luvun tiilitaloissa usein on. Niiden alla 2kpl 2.5m pitkää vain 20cm korkeata kolmilehtistä. Nuo voisivat aikanaan vaihtua tehokkaampiin. Haastava koko. Jos laittaisi nuo keskeltä poikki ja muuttaisi yksilehtisiksi, niin aika pienet kaksi yksilehtistä olisi olohuoneessa. Joka onkin viilein huone isojen ikkunoiden takia. Nuo lienevät selkeästi alimittaiset.

Taustalla näkyykin ilp olohuoneen takaseinässä.

IMG_20211229_101007.jpg
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
jalat sanoi:
Tulisikohan silti edullisemmaksi, jos pitäisi yhä ilpin käynnissä vilpin kanssa samoin kuin tein öljyn kanssa?
Klikkaa laajentaaksesi..
Olisikohan tähän kenelläkään tutkittua tietoa ?

ILP COP saattaisi hyvinkin ylittää VILPin COPin erityisesti silloin kun patteriveden lämpötila alkaa nousta pakkasen kiristyessä. Samoin jossakin pakkasessa tuohon tulee vastusapua mukaan, jota nyt ainakin voi välttää käyttämällä ILPiä apuna. Jos ajattelee millä tavalla se ILP voi asiaa auttaa niin mieleen tulee:
-VILP saa käydä pienemmillä kierroksilla (myöskään ILPiä ei kannata laittaa kovin isolle)
-Tuottolämpötilaa voi alentaa pikkupakkasilla. Jos huonejako ei tätä mahdollista sitten on edut hakusassaan.
-Kovalla pakkasella korvaa suorasähkötukea. Tämä on selvä ja toteutuu varmasti kun vaan on semmoinen ILP joka käy pakkasella.

Jotta tuo "kannattaa", pitäisi kuitenkin saavuttaa selvästi jotain etua. On se mukavampi kuin lämmin tulee pattereiden kautta ja nuo VILPin vedetkin on viemäröity.
 
J

jalat

Jäsen
Käyränhaku tuottaa tulosta. Pärjätty toistaiseksi pikkuisen viileämmällä lämmitysvedellä.

Kun tulisi 5-6 päivän putki tyyliin -10'C tasaista, niin voisi kokeeksi koittaa ajella 2-3 päivää pelkällä vilpillä. Sitten toiset 2-3 päivää ajelisi vilp + ilp ja kuristaen vähän noita ilpin vieressä olevia pattereita. Kuten tein öljyn kanssakin. Siinä saisi hyvää statistiikkaa käytännössä auttaako ilp vilpin rinnalla kulutuksen kannalta.

Hmm. Ilpin valjastusta ajatellen. Onkohan sellaisia pistorasian väliin laitettavia katkaisijoita, jotka käynnistäisi laitteen virrat kun tietty pakkasraja on ulkona saavutettu. Pistoke sisällä, joten pitäisi jotenkin langattomasti haistella anturilla se ulkolämpötila. Olisi kätevä, jos ilp tulisi automaattisesti avuksi aina kun esim. -13'C pakkasraja ylitetään. Ja kun lauhtuu, niin ilp sammuisi automatic.

Onko kukaan törmännyt tuollaisiin?
 
V

Vesiilmatimppa

Aktiivinen jäsen
WiFi pistorasiat ainakin toimii, niissä esim juuri ilman lämpötilan voi laittaa kytkentään. Emax motonetistä n15€ ja siinä smart life app. Siis varmaan ulkolämmön ottaa wifi sijainnin perusteella riittävän tarkkaan oikein
 
J

jalat

Jäsen
Juuri eilen hain motonetista älypistorasian auton lämmityksen ajastamiselle. Arvoin Nedisin ja Emaxin välillä. Valitsin sitten sen Nedisin. Käyttää samaa smarlife appia. Pitääpä tutustua jos toimii sen kanssa tosiaan noin että saa pakkasen mukaan säätymään, jos se lämpötilan jostain saa selville.

Tällaista mietin ensin, mutta pitäisi olla langaton tuo ulkoanturi.

www.e-ville.com

Inkbird ITC-308 lämpötilansäädin WiFi

Inkbird ITC-308 lämpötilansäädin on helppokäyttöinen laite, jonka avulla säätelet lämpötilaa. Tarkan mitta-anturin avulla laite tunnistaa lämpötilan ja säätää sitä.
www.e-ville.com www.e-ville.com
 
Viimeksi muokattu:
V

Vesiilmatimppa

Aktiivinen jäsen
Vesiilmatimppa sanoi:
WiFi pistorasiat ainakin toimii, niissä esim juuri ilman lämpötilan voi laittaa kytkentään. Emax motonetistä n15€ ja siinä smart life app. Siis varmaan ulkolämmön ottaa wifi sijainnin perusteella riittävän tarkkaan oikein
Klikkaa laajentaaksesi..
Kyllä tuohon tälläinen ohjauksen saa. Ja erikseen päälle ja pois kytkentä niin saa sopivan hystereesin ettei räpsy päälle pois. Nyt raumalla näyttää mittari - 12 ja app näyttää - 10. Screenshot_20220101-184348.jpg
 
J

jalat

Jäsen
Kiitos @Vesiilmatimppa tällä vinkillä onnistui testata ilpin käynnistys pakkasen mukaan ja sehän toimi hienosti. Pitääpä hakea toinen älypistoke lisää ja valjastaa se ilpille koville pakkasille.

Vähän tuo heittää applikaation säätieto oman pihan lukemasta. Mistä lie mitataan, mutta onko se nyt niin justiinsa. Pari astetta sinne tänne. Pääasia että saa helpolla ja halvalla hienoa automatiikkaa lämmitykseen.
 
J

jalat

Jäsen
Aiemmin kirjoitin: Ulkona -4'C.
Laitteesta luettua: Meno 42'C, Paluu 38'C

Tuossa Vedin käyrän jyrkkyyttä ja tasoa alemmas ja hyvin näytettiin pärjäävän hyvillä lämmöillä -4 asteen pakkasessa 39 asteen menovedellä. Taisi olla vasta -10'C paikkeilla illalla 42'C menovettä. Vastukset on ollut pelistä pois nyt muutaman päivän ja sähkönkulutus näyttää huomattavasti parempia lukemia.

Kirjailen ylös eri pakkasilla 0'C, -10'C, -15'C, -20'C millä lämmöillä tullaan saavuttamaan taloon sopiva pysyvä tila. Sitten niiden perusteella saa asettaa joskus täydellisen käyrän.
Siihen sitten yhdistän tuon, että ILP tulee automaattisesti mukaan jossain -12'C pakkasista kylmempiin, niin se estänee jonkin matkaa pidemmälle, ettei vastukset hyppää mukaan niin paljon.

Torista vielä samalla metsästää purmon kaksilehtisiä noiden muutaman yksilehtisen tilalle ja vaihtelee ne joskus ajan kanssa.
Kyllä tästä vielä hyvä tulee :)
 
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
jalat sanoi:
Siihen sitten yhdistän tuon, että ILP tulee automaattisesti mukaan jossain -12'C pakkasista kylmempiin, niin se estänee jonkin matkaa pidemmälle, ettei vastukset hyppää mukaan niin paljon.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kannattaa nyt kuitenkin tarkkaan kuunnella missä lämpötilassa vastusapua tarvitaan.

Toki ILPin mukaan tulo saattaa olla kokonaisuudessaan eduksi jo vähän aikaisemminkin. Semmoista ongelmaa ennustan, että joskus kun tulee niin kipakka pakkanen että ILP sammuu myös niin sitten kiertovesien lämpötilataso ei riitä ylläpitämään lämpötilaa.
 
J

jalat

Jäsen
Varmasti jännitystä tulee kun jotkut ensimmäiset harvinaiset -30'C pakkaset saapuvat. Olenkin tässä mielessäni miettinyt minkälaista ratkaisua niille hetkille suunnittelisi. Uudemmat patterit ehkä halvim ratkaisu jos käytettynä löytyy. Sitten on noita 12kW pellettitakkoja. Niilläkin voisi kovimmat pakkaset mennä hyvin avustettuna. Etenkin kun niiden asennus ei vaadi lattian vahvistamista laatan osalta ja piipun voisi laittaa läpi seinästä katon sijaan.
 
K

kaihakki

Vakionaama
jalat sanoi:
Kirjailen ylös eri pakkasilla 0'C, -10'C, -15'C, -20'C millä lämmöillä tullaan saavuttamaan taloon sopiva pysyvä tila. Sitten niiden perusteella saa asettaa joskus täydellisen käyrän.
Siihen sitten yhdistän tuon, että ILP tulee automaattisesti mukaan jossain -12'C pakkasista kylmempiin, niin se estänee jonkin matkaa pidemmälle, ettei vastukset hyppää mukaan niin paljon.
Klikkaa laajentaaksesi..
Mistäs tiedät, että ILP tuottaa noissa pakkasissa yli cop ykkösen.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Minkäslaisia pelletitakkoja olet bongannut. Minua kiinnostaisi myös kovasti, erityisesti jos toimisi myös ilman verkkovirtaa. Ongelmana on että siihen paikkaan missä on sisälle savuttava avotakka ei kovin mahdottoman painavaa uunisysteemiä voi rakentaa.
 
J

jalat

Jäsen
kaihakki sanoi:
Mistäs tiedät, että ILP tuottaa noissa pakkasissa yli cop ykkösen.
Klikkaa laajentaaksesi..
No en tiedäkään, mutta jos -13'C pakkasella se puski sisälle yli 40'C lämpöä, niin jotenkin kuvittelen että 9v vanha 1200e maksanut tarjouspumppu puskee yhä hyvällä suhteella. Samalla saa laittaa kiinni melkein puolet talon pää-asuintilan pattereista, kuten öljyn kanssakin. Voi olla että hyötysuhde ei ole parempi, mutta lämpöä tulee ainakin hyvin ja lujaa ilman vilpin vastuksia.

Tosiaan ihan kokeilussa koko homma että joskus löytää sen optimaalisen tilanteen miten olisi järkevin tässä talossa lämmittää.
 
J

jalat

Jäsen
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Minkäslaisia pelletitakkoja olet bongannut. Minua kiinnostaisi myös kovasti, erityisesti jos toimisi myös ilman verkkovirtaa. Ongelmana on että siihen paikkaan missä on sisälle savuttava avotakka ei kovin mahdottoman painavaa uunisysteemiä voi rakentaa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Vasta tarkastelun alla. Monenmoista löytyy, mutta tosiaan menee harkintaan ihan tosissaan vasta jos kovien pakkasten kuukaudet tuo jotain älyttömiä sähkölaskuja. Kunhan kartoitan helppoja vaihtoehtoja.
 
T

Ton1A

Vakionaama
Mä tuossa joskus taannoin mittailin vähän tarkemminkin 2004-vuosimallin Panasonic E12-CKP ILP:n toimintaa ja päädyin siihen että COP on aika lähellä kahta kun ulkolämpötila on -20 °C. Mullahan oli alitehoinen VILP-viritys joka otti tuon ko. ILP:n automaattisesti avukseen kun ulkolämpötila putosi noin -10 °C paikkeille. Alle -20 °C poltin öljyä, 10 vuodessa en saanut 1500 litran tankkia tyhjäksi.
 
J

jalat

Jäsen
Eli sinunkin @Ton1A mittailujen perusteella taitaa olla kuitenkin järkevää ajaa ILP:llä VILP:n rinnalla ihan koville pakkasille asti jos ILP vaan jaksaa käydä. Sillä moni VILP pudottaa ulkoyksikön pois pelistä jo ennen -20'C pakkasta ja käy siinä kohtaa pelkillä vastuksilla. Silloin ILP tuottaa lämpöä halvemmalla kuin nuo vastukset ja avustaa sopivasti.

Sen verran kivasti tuo 2013 vuonna asennettu Panasonicin ILP levittää lämpöä, että tuntuu jotenkin paremmalta ja tasaisemmalta lämpö olohuoneessa, jossa eniten ollaan ja jossa taitaa olla VILP:lle selvästi alimitoitetut patterit kooltaan. Meillä vielä sellainen pohja talossa, että ILP saa hienon kierron ilmalle kämppään levittäen lämpöä tasaisesti. Luulen että asetan tuon ILP:n ihan mukavuuden vuoksi siten, että se käynnistyy jo tuossa -3'C pakkasissa ja saa käydä niin koville pakkasille, kuin jaksaa. Ja sammutus taas automaattisesti nollakeleillä. Hyötysuhteen kannalta ILP:n etu on kuitenkin myös noilla lähemmäs nollakelin pakkasilla.

Pitäisi olla pitkät tasaiset pakkaskaudet useamman päivän putkeen, että näkisi aidosti sähkönkulutuksista päiväkohtaiset erot jos vertailua ILP käytössä/ilman päiviä haluaisi verrata. Veikkaan ettei isoja eroja ole oli se käytössä tai ei. Mukavuus pitää silti mennä etusijalle perheen parasta ajatellen, eikä elää vain säästöeurot silmissä.

Perjantaina tuleekin sitten -20'C yö. Saas nähdä sammuuko ulkoyksikkö.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Huono puoli tuossa ILPin kanssa pelaamisessa, että menee tulosten analysointi vaikeaksi, lähestulkoon mahdottomaksi. ILPistä tuoton mittaamien on vaikeaa ja tuskin sitä kulutustakaan saa vuositasolla purkkiin kuin tuurilla ja taidolla, jos on vain pistorasia mittari.

Kannustaisin kovasti mittaamaan VILPin tuotoksen jollakin oikealla enrgiamittarilla ja samoin koneen kuluttaman sähkön myös.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Vastaavan hyödyn saattaisi saada ilman ilppiäkin, jos onnistuu alentamaan kiertoveden lämpötilaa. Tuohon voisi päästä asentamalla yhden tai useamman puhallinkonvektorin suurimpiin tai lämpötilan kannalta kriittisiin tiloihin, jos löytyy asennuksen kannalta suotuisia paikkoja. Noitahan ei tarvitsisi käynnistää kuin kylmimmillä keleillä, jolloin suotuisassa tilanteessa voi samalla laskea kiertoveden käyrän maksimilämpötilasetusta (tai asettaa sopivan tai uuden mutkan käyrälle, mikäli säädin tätä tukee). Noitahan voisi periaatteessa käyttää kesällä jäähdytykseenkin (mikä vaatii kondenssiviemäröinnin), jollei käyttövettä tai pesutiloja lämmitetä samalla laitteella ja verkosto on rakennettu niin, että kondenssieristämättömät verkoston osat saadaan irti konvektoreiden verkosta, kun jäähdytystä käytetään.
 
K

kaihakki

Vakionaama
Mihin perustuu ILPin kyky tuottaa lämpöä pakkasilla paremmin kuin VILPin. Kummassakin on periaatteeltaan samalla tavalla toimiva ulkoyksikkö.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom