VILP Viessmann Vitocal 222-s, okt (täystiilitalo), 120m2, Ylöjärvi

Nyt on saatu Viessmann 222-S käyttöön ja öljylaitteet lensi pihalle.

Laitoin kaikissa patteritermostaateissa sen stopparipalan äärimmäiseen hahloon, että saa kaikki termarit täysin auki ja termariventtiilit virtaamaan täysillä.

Käyrä asetettiin öljyllä testaamieni tulosten mukaisesti.

Nyt ulkona on -16'C ja kompura käy ilman yhtään vastusta. Tästä hyvä lähteä seurailemaan mihin talon huoneiden lämpötilat lähtee yön aikana, kun kiristyy vielä. Ja että missä kohtaa mahdollisesti putoaa kompura pois tai tulee vastuksia avuksi.

Harmillisesti wifi-yhteyttä ei saanut vielä. Tulee ilmeisesti jälkitoimituksena, koska siru-pulan vuoksi niistäkin ilmeisesti on pulaa.

 

[jalat]

Viessmann VILP + Panasonic ILP yhdistelmällä edelleen saanut laskea VILPin käyrää.
Nyt on löydetty useamman päivän tasisien kelien aikana säädöt käyrällä 0'C ja -10'C kohdille niin, että talo pysyy noin +22'C asteisena oli keli mitä tahansa välillä 0'C ja -16'C välillä.
0'C -> menovesi +34'C
-10'C -> menovesi +37'C

Vielä kun saisi viikon verran -20'C kelit, niin saisi vielä sen osaltakin hakea käyrän kohdalleen. Mielestäni kuitenkin jo aika maltilliset vesien lämmöt pakkasella vanhoille pattereille. Ties vaikka pystyisi vielä hienosäätämään asteen alaspäin.

Sähkönkulutuksen osalta tilanne on seuraavanlainen tammikuu ja helmikuun alku mitattuna.
Aikaisemmin sain aika hyvin mitattua, että noin 23 kWh on tavallisen käyttösähkömme päiväkulutus. Loput menee talon lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden lämmitykseen. VILPissä ei ole energiamittaria, mutta ILPissä on, joten saadaan eroteltua about niidenkin käyttöenergiat. Selkeät korkeammin erottuvat pylväät ovat olleet saunapäiviä.


0 ja -3'C pakkaspäivien aikana lämmityksien kulutus on noin keskimäärin 37 kWh (päivän pylväästä vähennetty käyttösähkö 23 kWh)
- nykyisellä sähkösopimuksella siirtoineen 0.115 €/kWh tämä tekisi noin 4.25 €/päivä (öljyä tuolla saisi 3.5l)
- ILP osuus noin 14 kWh/d
- VILP osuus noin 23 kWh/d


-12'C pakkaspäivillä kuvan viimeisien pylväiden kohdalla saadaan tulkinnaksi, että lämmityksen kulutus on noin 62 kWh
- nykyisellä sähkösopimuksella siirtoineen 0.115 €/kWh tämä tekisi noin 7.13 €/päivä (öljyä tuolla saisi 6l ja ei taatusti lämpiäisi sillä 24h talo ja vesi)
- ILP osuus noin 21 kWh/d
- VILP osuus noin 41 kWh/d

Olisi kiva kuulla @Kellarinlämmittäjä @janti ja muiden näistä enemmän ymmärtävien arvon raatilaisten mielipiteitä ja mietteitä alkavatko nämä olemaan järjellisiä lukuja, joiden perusteella voidaan sanoa että tuo 9kWh Viessmann 222-S on ihan toimiva ja hyvä yhdistelmä ILP rinnalla puhaltaen tässä kiinteistössä? Lähinnä, että kun aluksi moni mietti että onko tämä alimitoitettu taloomme. Mutta koska ILPin käyttö rinnalla on hyväksi havaittu, niin näyttääkö tämä nyt lukujen valossa paremmalta?

Entäpä kertooko tämä jotain teille, että onko tuo kompressorin käynnistysten määrä ihan ok tai mitä se kertoo?
Heti kun mentiin käymään nollakeleille, alkoi noita käynnistyksiä tulla enemmän. Pakkasella niitä ei ole kertynyt.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuota sähkön kulutusta pitäisi jotenkin saada suhteutettua tuotettuun lämpömäärään. Tähtien asema on kyllä kohdallaan ja tuommoisella +37°C lämpötilatasolla @-10 °C pitäisi tulla vielä VILPille vielä hyvät COPit eli noin 2,5 ja nollassa jo päälle 3:n 34 °C tuottolämpötilalla. Eli jos VILP osuus kulutuksesta olisi 23 kWh tuossa -3...0°C välillä, tuoton pitäisi olla jo 70 kWh paikkeilla. Voisiko pitää paikkaansa ?

Sen verran ärhäkästi tuo kokonaiskulutus on noussut lämpötilan pudotessa 10 ja 11.1. noin -15 asteeseen että selvästi on tullut vastuslämmitystä avuksi tai sitten osunut tukevasti muuta kulutusta. Helmikuun alun noin -12 asteen pakkasiin tehot ovat piisanneet. Lämmitystarve -12 kylmemmässä ei muodosta säätilastojen valossa kuitenkaan kuin noin 10% koko vuoden lämmitystarpeesta ja yli puolet vuoden lämmitystarpeesta osuu -5 ... +5 haarukaan, kun mistään passiivitalosta ei ole kyse.

 

[jalat]

Sen verran ärhäkästi tuo kokonaiskulutus on noussut lämpötilan pudotessa 10 ja 11.1. noin -15 asteeseen että selvästi on tullut vastuslämmitystä avuksi tai sitten osunut tukevasti muuta kulutusta.

Nyt luin uudelleen tuon tarkemmin. Tuossa oli kokeilu edeltävillä päivillä, että kannattaako laskea kämpän lämpötilaa muutaman päivän poissaolon takia +18'C lämpötilaan säästön takia. Tulos oli että ei kannata. Meni liian kauan saada lämmöt takaisin kämppään samalle tasolle. Se varaus mitä talon rakenteissa oli, sen takaisin saamiseen piti käyttää ihan kunnolla energiaa. Ja kun samalla sattui kovenemaan pakkaset, niin se nappasi ihan kunnolla energiaa siinä kohtaa. Ehkä parempi ajatella niin, että jos ei ole kämpästä pois kuukautta, niin ihan suotta lähtee säätämään loman takia matalampaa lämpötilaa. Ei se säästö ole niin iso, ettäkö se kannattaisi.

 

[Supa]

Sulavesien poisto hoidettiin seinän läpi suoraan autotallin lavuaarin viemäriin haaralla. Matkaa tulee noin 5 meteriä. Putki on sopivalla kaadolla ja vaakahajulukolla varustettuna. Autotallissa on talvella +13'C suurinpiirtein. Itse valuma-altaassa on lämmityskaapeli ja tuonne putkeen menee toinen 2m pitkä lämmityskaapeli. Säätyvät muistaakseni asentajan sanojen mukaan sulatusten ohjaamana ja virrat sulatuskaapeleille tulee laitteesta.

Mitä luulette, pääseekö tuo putki kovilla pakkasilla jäätymään, vai onko tarvetta iskeä tuohon vielä vaahtomuovieristettä päälle?

Tämä ensimmäisen sivun kirjoitus alkoi kiinnostamaan.
Meillä hieman vanhempi Viessmannin Vitocal 200-S malli ja käytössä sulanapitokaapeli, joka on nyt älypistorasian ohjauksen takana.
Ihan vaan jos lämpötila on alle 0c, niin kytketään päälle.

Onko hajua mistä otettu tuo ohjaus sulanapidolle? Tai onko muilla tietoa, mistä Viessmannista saa tiedon ulos, että millon kone sulattaa?
Luen optolinkin kautta omalta pumpulta lämpötilatietoja josta lasken Dt:n. Sen tiedon perusteella voisi toki ohjata sulanapitokaapelin päälle.
Eli kun Dt on negatiivinen niin sulattaa.

Lähinnä haen, että saisi vähän sähkönkulutusta vielä pois kun ei kokoaikaa tarttis tuota 50w kaapelia pitää sähköissä talvella.

 

[jalat]

Moikka. En osaa vastata kysymyksiisi. 200S ja 222S mallit eroavat kai toisiistaan vain sillä että 222 mallin sisäyksikössä on se käyttövesivaraaja. Ulkoyksiköt lienee samoja. Katsoin että sinne sulatuskaukalon pohjan reikään menee vaaleansininen sulatuskaapeli. En kylläkään nähnyt miten tai mihin se on kytketty. Minulla on valokuva asennuksesta laitteen vasen kylki auki, minne sähköt tulee. Mutta en tiedä onko siinä kuvassa jo se sulakaapeli asennettu vai ei. Ja jos on, niin mihin se olisi kytketty. Sitä vaaleansinistä kaapelia siellä ei ainakaan näy missään.
Voisin kuvitella, että virrat otetaan samasta liittimestä, mistä menee virrat itse pohjakaukalon kiinteälle sulatuskaapelille. Kuulostaisi järkevältä, että samaan aikaan pohjakaukalon vastus sekä poistoputken vastus käynnistyisi.

 

[jalat]

Ai niin vuodenvaihde on lähellä ja sitten saadaan kunnon statistiikkaa miten Viessmann korvasi öljylämmityksen. Sen verran voin valottaa, että nyt kun ollaan marraskuun eka viikko ohitettu, ollaan sähkönkäytössä vielä alle 2021 vuoden kokonaiskulutuksen ja vuotta on jäljellä vähän yli 1.5 kk. Sähkössä ei olla säästelty sen kummemmin ja öljyä ei ole tarvittu enää ollenkaan, mitä aikaisemmin meni 1500-1700l/v käyttösähkön lisäksi. VILP korvasi öljyn jouluviikolla 2021, eli vuodenvaihteesta on hyvä aina kellottaa verrokkivuosi, koska 2021 meni melkein kokonaan öljyllä.

Tarkemmat laskelmat sitten vuodenvaihteen paikkeilla Tähän mennessä hämmästyttää miten hyvin Viessmann on suoriutunut.

 

[RRC]

Tuosta sulatuskaapelista. Meillä olevassa rakkineessa tuo sininen kaapeli on mallia töpseli. Eli manuaalikäyttöinen. Käsittääkseni tuo pohjalla altaassa oleva kiinteä kaapeli lämpenee alle +3 asteessa?

 

[jalat]

Kävin eilen katselemassa kun pakkasta oli -1'C että miten ne kaapelit siellä ehkä lämpiää. Minulla on sellainen pistoolimallinen lämpömittari, jossa se laserpiste jolla voi tähdätä mitä haluaa mitata. Se valkoinen oma lämpökaapeli VILP:n pohjalla siinä luki 1.2m ja 60W. Sitä näytin monestakin kohtaa sillä lämpöpistoolilla, niin ihan pakkasen puolella sekin oli. Huomasin myös, että se kaapeli meni edestä katsottuna sen tuulettimen oikealta puolelta heti eturitilän oikeaa reunaa pitkin ritilän takana jostain reijästä sinne pellin taakse, jossa on kaikki VILP:n muu tekniikkaa propellia lukuunottamatta. Siinä vieressä oli toinen reikä, josta tuli samaa reittiä propelin luo musta johto. Se musta johto olikin vain musta kuori sille siniselle lämpökaapelille. Eli samaan paikkaan jonnekin se sininen johto menee. Sekään ei antanut plussalukemia kun pistollilla tähtäilin. Tästä arvioiden, veikkaisin että kumpikin sulakaapeli on kytketty siten, että ne käynnistyy kun sulatus alkaa.

Testasin pistoolia vielä propellin keskelle. Ajattelin että siellä varmaan laakeri lämpiää kun propelli pyörii. Ja se menikin juuri ja juuri +1'C lukemaan. Eli mittari toimii.

Tässä kuva jonka nappasin kun VILPiä asennettiin. Nyt menee arvailuksi, mutta voisiko se sininen sulatuskaapeli olla tuo musta paksu letku, joka tulee kuvan yläreunan mustan sokeripalan alapuolelta tuolta jostain kaiken takaa. Se kohta on about se kohta, jossa edestä katsottuna musta johto menee tänne sisälle. Eli tuo musta johto, josta kelta-vihreä menee tuohon valkoisen sokeripalan maa-kontaktiin. Ja sininen, sekä ruskea menee tuonne "vähän pimeään" kohtaa kuvaa mustan sokeripuolen vasemmalla puolella hämärässä näkyvään valkoiseen sokeripalaan. Olisiko tuosta apua jos tuo valkoinen sokeripala on liitos, jossa on ehkä se valkoinenkin lämpökaapeli samassa kytkettynä?

Omalla vastuulla Mutta jos tämä johtaisi jäljille. Jos se lämpökaapeli ylipäätänsä on tuo johtonippu. Kurkkaa kotelon sisään, onko sinulla tuo sama johtonippu vai ei?

 

[jalat]

Toinen lähikuva vielä tuosta

 

[Harrastelija]

Onkohan tuossa mittarissa piste vain kohdistusta varten? Usein mittaus on kuitenkin esim 15 astetta joka suuntaan pisteestä. Eli tuommoinen pienehkö kaapeli ei kunnolla täytä mittausaluetta ja mittaa ehkä enemmän kaapelin ympäristöä kuin itse kaapelia.

 

[jalat]

Mittarin hinnan perusteella (20e) se piste taitaa olla vain tähtäämiseen ja mittausala on sitä isompi, mitä kauempaa tosiaan tähtää. Yritin tähdätä niin läheltä kuin vain pystyin, mutta varmaksi ei nyt osaa mitään sanoa.

 

[jalat]

Viessmannista on kovin vähän täällä tarinaa ja siksi ajattelin kirjoittaa nyt auki omat kokemukseni, kun vuosi tuli täyteen.

Saatiin Viessmann Vitocal 222-s VILP öljyn tilalle jouluviikolla 2021, mutta koska siinä ekat kaksi päivää heti vedettiin pelkillä sähkövastuksilla kovilla pakkasilla asennuksen yhteydessä, niin totesin, että kivempi ja realistisempi ruveta laskemaan reilua viikkoa myöhemmin lukuja kun laitteisto pelaa oikein ja helpompi laskea aina täysiä vuosia vuodenvaihteesta.

Elikkäs ensimmäisen vuoden selonteon aika
Koittakaa pysyä kärryillä.

Pikku muistutus, eli talo on vuosimalli 1971 täystiilitalo Pirkanmaalla ja talossa on vesikiertoinen alkuperäinen patterilämmitys, jossa 13 kappaletta pattereita, sekä lisäksi 8 vuotta vanha noin 1200e maksanut tarjous ILP panasonicilta.

Öljyä meni ennen ilmalämpöpumppua noin 2600l vuosi, kun taas ilpin tukemana 1600-1700l per vuosi. Tämä öljy oli se, mitä nyt lähdettiin kadottamaan ja kaikki alkoi tästä VILP:n osto topicista

Tässä on viimeisen 6 vuoden koko talon sähkönkulutusluvut (kWh) sähkölaitokselta saatuna. Normaalisti ILP:n kanssa vuosittainen sähkönkulutus oli 3 hengen perheenä 9000-10.000 kWh. Vuoden 2019 lopussa tuli toinen lapsi taloon ja eihän se pikkuvauva juuri vielä kulutusta lisää, joten 2020 mentiin about samassa haarukassa vielä.

Sitten 2021 tuli pieni hyppäys ylöspäin. Tähän löytyy kolme syytä:
- 2 lasta (ei vauvoja enää) käyttivät jo eri määrän vettä suihkussa ja altaassa.
- ostettiin pihaan sellainen puhallettava 1200 litran Lay-Z-Spa ulkoporeallas, joka oli koko kesän päällä +37'C asteisena yötä päivää.
- taloon tuli myös käytetty 10v vanha ylimääräinen 2m korkea jääkaappipakastin. (talossa on siis täyskorkea jääkaappi, täyskorkea pakastin sekä tuo vielä korkeampi ylimääräinen jääkaappipakastin ja kaikki kokoajan käytössä).

Jos nyt puhtaasti vain tätä katsottaisiin, niin tuntuu hullulta, että 1600-1700 litraa öljyä korvaantuisi 2022 vuoden aikana vain 2216 kWh:lla sähköä. Jotta laskenta olisi helpompaa, niin käytetään vain tuota alempaa 1600 litraa laskennassa. Muistan viimeisimmän öljykattilan huoltajan tulostaman lapun, jossa luki että kattilan hyötysuhde olisi 94%. Tällä tuosta 1600l öljystä tulisi energiana noin 15.040 kWh.
(1600l * 0,94 * 10 = 15.040 kWh, jossa viimeinen 10 kertoimena on että 1l = noin 10 kWh )

Jos nyt pelkästään 2022 vuoden 2.216 kWh nousua verrattaisiin tuohon 15.040 kWh lukuun, niin sehän olisi vain 14,73% aikaisemmasta kulutuksesta. Eli säästö olisi 85%.

Tuntuu hullulta ja jokainen tietää, että eihän se nyt täysin näin voi olla Mutta näin se nyt vaan on. Ollaan asuttu tässä talossa 10 vuotta ja minulla ei ole tarve huijata näissä asioissa. Mutta koska itsekin tiedän, että tämä ei nyt ihan täysin totta voi olla, niin tarkastellaampa vähän tarkemmin.

Minulla on koko vuoden ollut kiinni sähkönkulutusmittari niin ylimääräisessä jääkaappipakastimessa, kuin tuossa ulkoporealtaassakin. Jos me poistetaan niiden kulutukset kaikilta vuosilta, niin saadaan vähän erilainen laskenta puhdas öljy 1600l vs. VILP + ILP (ilman noita jääkaappia ja ulkoporeallasta). Tällöin ollaan tilanteessa, jossa ollaan oltu about viimeiset 10 vuotta. Vertailu on ehkä vähän oikeampi. Okei... vuodet eivät ole veljiä, mutta aika tasainen tuo kulutus on ollut vuodesta toiseen. Sikäli hyvät lähtökohdat laskea.

Laskenta nro.2

Energialaskurit sanovat seuraavaa:
- Lay-Z-Spa ulkoporeallas = 556 kWh
- 2m korkea jääkaappipakastin = 496 kWh.

Vähennetään nämä 2021 ja 2022 vuosikulutuksista, niin viimeiset pari vuotta menee lähemmäs normaalia kulutusta, mikä on ollut viimeiset 10 vuotta. Käytännössä pylväissä vain viimeiset kaksi pylvästä putosivat pienemmäksi. Lasten tuomaa lämpimänveden kulutusta, ei pystytä tästä mitenkään vähentämään.

Jos nyt tehdään vertailu 2022 vuoden VILP+ILP vs. öljy+ILP välillä taas, niin saadaan jotain järkeä laskentaan. Aikaisempiin vuosiin ei oteta kantaa, koska sitten säästö näyttäisi vieläkin isommalta. Mennään viimeisen kahden vuoden luvuilla. Vuodetkin ovat olleet aika lailla samanlaisia 2021 ja 2022. Pakkaset ja helteet menivät about samalla tavalla.

Elikkäs 13.898 kWh - 11.238 kWh = 2660 kWh. Tämä on se luku, jota verrataan 1600l öljyä, joka oli energiana 15.040 kWh.
2660 kWh vs. 15.040 kWh = 17.69%, eli karkeasti 18% kulutus aikaisempaan verrattuna.
Vieläkin näyttäisi, että säästö olisi 82% aikaisempaan verrattuna, kun talo lämpesi öljyllä + ILP:llä.

Edelleen tuntuu siltä, että voiko tämä olla totta. Mutta niin se tuntuu olevan. Vaikka otettaisiin minkälaisia laskuvirheitä huomioon, niin näyttää vahvasti siltä, että meidän talossa öljystä VILPiin siirtyminen toi jopa 85% säästöt talon ja käyttöveden lämmityksessä.

ILP vie aika tarkkaan 2000 kWh vuodessa, jos sitä mitenkään voi laskennassa ottaa huomioon. Siinäkin oli laskuri kiinni, mutta se on hyrissyt seinällä jatkuvasti kesät talvet viimeiset 8 vuotta, niin en oikein tiedä miten sitä olisi tässä voinut laskennassa apuna käyttää.
Ehkä laskenta olisi sitten ollut sähkössä 2000 kWh enemmän VILPille, mutta öljy olisi ollut 2600 litraa vuodessa. Vaikea laskea, kun näin on viimeksi ollut joskus 8 vuotta sitten.

Oli miten oli, niin olen aivan älyttömän tyytyväinen. Käytännössä missään ei ole tarvinnut säästää. Vaikka 2022 talvi on sähkön osalta ihan kamala, kun sähkökriisin vuoksi hinnat huitelee ylhäällä, niin meillä oli syyskuuhun asti halpa 4.3c/kWh energian hinta ja sen jälkeen maltillinen (jopa halpa) 11.7c/kWh, joten ei olla lähdetty kämppää kylmentämään, kuten ikävä kyllä moni joutuu näin aikoina tekemään. Talossa on pidetty huoneesta riippuen 20 - 22'C lämpötilat ja suihkuvettä on piisannut koko nelihenkiselle perheelle VILP:n oman 220l käyttövesivaraajan kautta. Varaajassa vesi +50'C ja lauantaisin ajastetusti nostetaan +55'C lämpötilaan ennen saunaa. Samalla tulee legionellapoltto.

Järjestelmässä ei ole puskurivaraajaa ollenkaan patteriverkostolle.
Käyntitunteja kompuralla noin 4900h ja kompressorin käynnistyksiä 3690 kpl.

COP kertoimia varmaan itse turha lähteä tässä laskemaan, ne varmaan huitelisivat pilvissä.
Mutta tässä vielä VILP:stä COP kertoimet vuoden ajalta.

Käytännössä mitään säästötoimenpiteitä ei ole siis ollut tarpeen tehdä normaali elämisessä.
Oma analyysini on, että suurin säästö on tullut seuraavissa:

• öljyn aikana lämmitettiin patterivesi aina +80'C, koska käyttövesi kulki kierukassa siitä läpi eikä ollut lämminvesivaraajaa
• öljyn aikana en koskaan mitenkään säätänyt patterien termostaattiventtiilien kiertoa. Nyt VILP aikana tammikuussa kävin ne kaikki läpi ja avasin täysillä. Pattereiden paluupuolen jarruihin en koskenutkaan. Voi olla että osa on yhä vähän supistavassa tilassa.
• Lämmityskäyrä on saatu aivan älyttömän alas VILP:llä, kun ILP on tukena.

Tässä vielä VILP käyrä. Todella maltillinen ottaen huomioon, että yli 50+ vuotias talo alkuperäisillä 1-3 lehtisillä pattereilla. Tähän ei ole tarvinnut koskea -16'C asti. Siihen asti vastukset ovat hyvin harvoin vilahdelleet käytössä, kun olen vähän väliä tarkkaillut applikaatiota. Sanotaanko että harvemmin vastukset ovat olleet käytössä, mitä kuvittelin.

Oikeastaan tällä VILP käyrällä on menty ja ainoa hienosäätö on ollut ILP:n pyynnin nostaminen. VILP:n käyrän säätöä ei ole päästy tekemään vielä -20'C tai kovemmissa pakkasissa, koska niitä ei ollut viime talvena kuin aluksi tammikuussa, jolloin koko homma oli vasta opettelussa. Toisaalta -18 ja -20'C välillä Viessmann iskee pelkät vastukset käyttöön. Säädetään siis tuo kylmäpää, jahka pidempi kovempi pakkanen joskus saapuu.

Ei kaduta pätkääkään, ettei saatu maalämpöä tähän. Veikkaan että sitä 6000 euron lisäkulua ei ikinä kuitattaisi pois. Viessmann myöskään ei ole näyttänyt minkään sortin jäätymisen merkkejä. Nätisti sulattelee ja valuttaa kaikki sisälle viemäriin. Ulkona näkyvä vajaa metrin pätkä viemäriputkea on vuorattu kaksinkertaisella kerroksella solukumieristettä putken päällä ja sisällä menee vastus.

Kiinnostaisi kuulla raadin mietteitä ja analyysejä?

Ensi vuonna en oikein enää kykene laskemaan analyysiä, koska katolle tuli yli 7 kWp aurinkopaneelisetti loppusyksystä ja se vasta ensi keväänä saa ensimmäiset energiat auringosta käyttöön. Arviolta 5000-6000 kWh tulee siitä säästöä vuodessa sähkönkulutuksen osalta. Minulla ei ole mittareita, joka erottelisivat paljonko aurinkoenergiaa tulee omaan käyttöön ja paljonko siitä menee myyntiin. Tämä sekoittaa homman niin, että laskenta ei enää jatkossa onnistu. Ehkä voi olla mahdollista laskentaa vielä harrastaa, jos saan sähköyhtiöltä myydyn sähkön kuukausittaiset luvut ja itse invertteriltä saan kuukausittaiset tuottoluvut. Tällöin voin erotella minkä verran omaan käyttöön on mennyt ja periaatteessa lisätä ne vuosikulutukseen. Näin voisi laskentaa tehdä yhä. Jos jaksaa innostua

 

[repomies]

En oikein hiffannut tuota jääkaappipakastimen vähennystä laskuissa. Kai se taloa lämmittää kuten muukin hupisähkö, jota muuten näyttäisi menevän varsin ronskilla kädellä, varsinkin jos huomioi ettei 70-luvun taloissa pääsääntöisesti ole ilmanvaihtokonettakaan sähköä syömässä.

Öljysysteemin hyötysuhteen on täytynyt olla todella huono. Remontti on sikäli ollut hyvin perusteltavissa. Tosin hieman herää kysymys, olisiko öljylämmityksen voinut saada toimimaan paremmin.

 

[jalat]

Pakastimen lisäsin, koska se on ollut altaan lisäksi ainoa uusi sähkölaite talossa. Lähinnä, että muuta ei ole tapahtunut.
Varmasti öljyn kanssa olisi ollut optimoitavaa, mutta sokeasti luotin että kaikki on kunnossa kun kulutus oli 2600-2700l per vuosi ja naapuritaloissa about kaikissa samanlaista kulutusta saman kokoisissa taloissa. Siinä olisi varmasti ollut ehkä mahdollisuus aikoinaan nipistää säästöä. Mutta se on mennyttä aikaa se. Nyt toimii hienosti

 

[Kellarinlämmittäjä]

Muistan viimeisimmän öljykattilan huoltajan tulostaman lapun, jossa luki että kattilan hyötysuhde olisi 94%. Tällä tuosta 1600l öljystä tulisi energiana noin 15.040 kWh.

Huoltaja on luultavasti ollut omalla tavallaan oikeassa. 94% tarkoittaa hyötysuhdetta öljyn tehollisesta lämpöarvosta polttimen pyöriessä. Kattilan erityksestä ja sijoittumisesta taloon riippuu kovasti, mihin mahdolliseen tarpeeseen kattilaan saatu lämmin sitten on joutunut. 70-luvun poltinkin lienee jo uusittu ja uudessa on jokseenkin varmasti ilmapelti, joka estää vedon piippuun polttimen seisoessa.

Joskus kattilahuoneet ovat erillisiä kömmäköitä, mistä ne kattilan "häviöt" karkaavat vain harakoille. Häviöitä tulee sekä putkista että kattilasta. Jos kattila on keskellä taloa lämmitettävien tilojen ympäröimänä, silloin kattilasysteemin "häviöt" lämmittävät lämmityskaudella myös sitä taloa. Korkea kattilan lämpötila on tietty omiaan lisäämään kattilasysteemin häviöitä ja perinteisesti pannuhuoneet ovat olleet alun perin ylilämmössä ja sitten rempan jälkeen niihin on laiteltu jopa lämpöpattereita, kun se sopivasti falskaava lämmönlähde on lentänyt mäkeen.

 

[jalat]

Poltin oli uusittu olikohan 1990. Oilon pro junior vai mikä oli se malli. Kattilahuone sijaitsee keskellä taloa. Hankaloitti VILP asennusta putkivedon osalta ulkoyksikölle. Mutta vedettiin yläpohjan kautta. Entinen lämpö pannuhuoneessa tosiaan lämmitti tupaa myös. Kuten myös WC:tä, joka oli pannuhuoneen takaseinän savupiipun takana. WC:stä tuli järkyttävän kylmä talvisin. Ennen oli seinä lämmin ja WC lämmin. Lämpöpattereita ei ole ollut tarpeen asentaa, kun pannuhuone on talon siinä päässä, jossa on eteinen, eikä oleskelutilat, vaikka onkin keskellä taloa. Siellä se voi olla rauhassa vähän viileämpänä haittaamatta elämää.

 

[Antero80]

Mutta tässä vielä VILP:stä COP kertoimet vuoden ajalta

Toisessa ketjussa ihmeteltiin näitä alle 1 COP lukuja mitä Viessmann näyttää kun tuon HSPF arvon muuttaa COP arvoksi.
Pitäisiköhän tuossa oikeasti lukea COP yksikkönä vai laskuri ei vain toimi alkuunkaan?

 

[jalat]

Veikkaan että siinä pitäisi lukea COP. Tätä itsekin ihmettelin. Ehkä joku asentaja osaisi jostain asennuskonffista säätää siihen oikean tekstin? Tai sitten siinä on ajateltu, että saa lukea mitä tahansa, että luvut vain kiinnostaa ihmisiä. Eihän se mitenkään voi olla alle 1 coppi

 

[jalat]

Eikös nuo yli 3 COP luvut nyt ole ihan hyvä suoritus ILP:n tukemana, mikäli nuo luvut nyt yhtään paikkaansa pitävät? Kulutus ainakaan taloudessa ei hirveästi kasvanut vuositasolla verrattuna edelliseen vuoteen, milloin VILP:iä ei vielä ollut.

 

[Kuoppa]

Vuodenvaihteessa täälläkin siirrytty VILP maailmaan. Asennus ei todellakaan mennyt kuin Strömsössä. Asennusfirma ei ollut tällaista kytkentää edes koskaan tehnyt, ja asiakkaan piti hyväksyä kytkentäkaaviot eivätkä kuitenkaan kytkentöjen mukaan vesiputkia vetäneet.

Vanha öljykattila jätettiin varalle, eli vain kovilla pakkasilla otetaan kattila käyttöön. Käyttövesiputkessa käsiventtiilit, että saadaan kattila ohitettua.

Nyt ihmetyttää tosiaan VILPin sähkönkulutus, tuplaantunut verrattuna öljylämmityksen aikaan.

Käyttöveden lämmityksen parametrikin on muutettu 0, eli ei pitäisi sähkövastus olla edes päällä. Tammikuussa pumppu käynyt noin 110h.

Vitocal 222-S + Viessman 8,5kW

 

[pökö]

Nyt ihmetyttää tosiaan VILPin sähkönkulutus, tuplaantunut verrattuna öljylämmityksen aikaan.

Kai sen kulutuksen pakko on nousta jos vilp korvaa öljyn?

 

[VesA]

Tammikuussa pumppu käynyt noin 110h.

Paljonkos se kulutuksen tuplaannus sitten on kilowattitunneissa. Jos tuo ottaisi keskimäärin 2kW niin silloin VILP olisi syönyt 220kWh tammikuussa.

 

[Pohjalainen]

Minulla on käytössä Viessmann Vitocal 222 S VILP. Laitteessa vesi kiertää myös ulkoyksikköön. Vilpin lisäksi on 100 litran puskurivaraaja, jossa on 3kW sähkövastus. Eli yhteensä sähkövastuksia on 12 kW.
Asunnon pinta-ala on n. 220 m2 ja Vilpi on ainoa lämmityslähde. Laitteen suunnitteli, mitoitti ja asensi Lämpöykkönen noin kaksi vuotta sitten. Ensimmäisen talven jälkeen jouduimme uusimaan pääosan pattereista, sillä vilpin tuottama lämpö on niin paljon öljylämmitystä alhaisempi. Patterien vaihdon kustannukset olivat n. 5500 euroa, eli sinne meni jo valtionavustus.
Öljyä kului aiemmin n. 3000 litraa / vuosi.
Vuoden 2023 sähkönkulutus oli 22759 kwh, eli 3953 euroa. Eli rahallista säästöä tuskin tuli merkittävästi, mutta en käyttänyt fossiilisia polttoaineita.
Mutta nyt tulee se ongelma. Tämä myyty ja asennettu laitteisto ei riitä lämmittämään asuntoa alle -20 asteen pakkasilla. Silloinkompressori kytkeytyy pois käytöstä ja talo lämpiää pelkällä sähköllä. Ulkoyksikköä tulee tällöin lämmittää ja pitää sulana samoilla vastuksilla. Tämä johtaa siihen, ettei lämpöä riitä enää patteriverkostoon. Patteriveden lämpö jää alle 40 asteen, joka ei riitä pitämään asuntoa lämpimänä.
Uudessa lattialämmitystalossa tämä saattaisi toimia.
Tammikuun 2024 ensimmäisen viikon alhaiset lämpötilat ( keskilämpötila Vaasassa -23 ) pudottivat asunnon lämpötilan n. 15 asteeseen ja se on liian vähän normaali asumiseen. Sen lisäksi sähkö kului viikossa 2241 kwh, joka euroiksi muutettuna on 842 €/viikko. Hintaan toki vaikutti yhden päivän hintaennätys, mutta ei kulutukseen.
Eli opetuksen tästä muille VILPiä harkitseville. Siitä ei ole ainoaksi lämmönlähteeksi, jos asuminen on ympärivuotista. Ja vaikka olisi esim. varaava takka käytössä, aiheuttaa ulkoyksikön sulanapito korkeita kulutuksia joka tapauksessa.
En osaa sanoa, onko tämä ongelma vain Keski-Eurooppassa valmistetussa laitteissa vai koskeeko myös Pohjoismaihin suunniteltuja Vilpejä.
Toinen kysymys on, mikä on mielestänne myyjän, toimittajan ja laitteen maahantuojan vastuu, jos heille on kuulunut sekä suunnittelu että toimitus ?? Vai onko vastuu vain ostajalla, kun ei asettanut kyseenalaiseksi myyjän ammattitaitoa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Sen lisäksi sähkö kului viikossa 2241 kwh, joka euroiksi muutettuna on 842 €/viikko. Hintaan toki vaikutti yhden päivän hintaennätys, mutta ei kulutukseen.

Taisi kaikki muut tämän foorumin pörssisähköilijät kieltäytyä lämmittämisestä perjantain sähkön hinnoilla. Pumput ja muutkin kulutuslaitteet ilmanvaihtoa myöten virrattomina. Kävikö tässä sitten vahinko vai oliko tietoinen valinta ajaa seinään?

Ulkoyksikköä tulee tällöin lämmittää ja pitää sulana samoilla vastuksilla. Tämä johtaa siihen, ettei lämpöä riitä enää patteriverkostoon. Patteriveden lämpö jää alle 40 asteen, joka ei riitä pitämään asuntoa lämpimänä.

Eli opetuksen tästä muille VILPiä harkitseville. Siitä ei ole ainoaksi lämmönlähteeksi, jos asuminen on ympärivuotista. Ja vaikka olisi esim. varaava takka käytössä, aiheuttaa ulkoyksikön sulanapito korkeita kulutuksia joka tapauksessa.

Kyllähän se on perin tavallista, että VILPeissä tulee hyytymispiste vastaan. Tuommoinen -20 ° on varsin tyypillinen mutta on koneita paljonkin semmoisiakin, mitkä käyvät noin -25 saakka ja kylmempäänkin. Tosin tästäkään ei kauheasti apua, kun pakkasta oli ajoittain 30 ja siinä on kyllä nykyisten VILPien kortit katsottu viimeistä myöten.

Ulkoyksikössä kiertää vesi mutta jos asennus on tehty normaalia hyvää tapaa noudatten, putket on eristetty jolloin lämpöhäviöt ovat pohjimmiltaan pienet. Sulanapitojenkin pitäisi loppua, jos kone lakkaa toimimasta mutta vesi siellä kyllä kiertää. Ei siellä muuta lämmintä ole kuin ne putket ja lämmönvaihdin ja niiden ympärillä on tyypillisesti varsin kattava eristys. Itselläni kone on sähkömittarin perässä ja pakkaspävien "valmiustilakulutus" oli noin 2 kWh luokkaa / vrk. Kone eri mutta olettaisin pätevän muihinkin.

Oleellisempaa kuin lämpöpumpun tyyppi oli varmaan viime viikolla sähkösopimuksen tyyppi. Pörssisähköläiselle ~30 s/kWh ja toinen on voinut saada noin 8 s/kWh hinnallakin. Pörssisähkö on vähän huono jos vaihtoista energiaa ei ole. Itsekin olen pörssisähkön uhri mutta minulla on toimiva kattila ja sinällään mitään sen suurempaa ongelmaa ei juuri viime viikolla tullut. Kolme kymppiä meni viikossa tyhjästä mutta suurempiakin tappioita on kohdattu.

 

[Hempuli]

Itselläni kone on sähkömittarin perässä ja pakkaspävien "valmiustilakulutus" oli noin 2 kWh luokkaa / vrk. Kone eri mutta olettaisin pätevän muihinkin.

Nibe F2120-12 ulkoyksikön mitattu valmiuskulutus erillisellä sähkömittarilla 1,02 kWh/vrk ja 61C veden lämpö putoaa 1C vapaakierrossa, mikä ei määrältään ole kovin suuri.

 

[Tuokko]

Täällä sama Vilppi, kuin Hempulilla. Pakkastauolla Nibe ”nautti” muutaman kilowatin. Tuottomittariin tuli myös 6-7 kW lämpöä. Taisi mitata kiertoa, jolla pidetään ulkoyksikkö sulana...meni ”kulun” puolelle?

 

[mobbe]

Minulla on käytössä Viessmann Vitocal 222 S VILP. Laitteessa vesi kiertää myös ulkoyksikköön. Vilpin lisäksi on 100 litran puskurivaraaja, jossa on 3kW sähkövastus. Eli yhteensä sähkövastuksia on 12 kW.
Asunnon pinta-ala on n. 220 m2 ja Vilpi on ainoa lämmityslähde. Laitteen suunnitteli, mitoitti ja asensi Lämpöykkönen noin kaksi vuotta sitten. Ensimmäisen talven jälkeen jouduimme uusimaan pääosan pattereista, sillä vilpin tuottama lämpö on niin paljon öljylämmitystä alhaisempi. Patterien vaihdon kustannukset olivat n. 5500 euroa, eli sinne meni jo valtionavustus.
Öljyä kului aiemmin n. 3000 litraa / vuosi.
Vuoden 2023 sähkönkulutus oli 22759 kwh, eli 3953 euroa. Eli rahallista säästöä tuskin tuli merkittävästi, mutta en käyttänyt fossiilisia polttoaineita.
Mutta nyt tulee se ongelma. Tämä myyty ja asennettu laitteisto ei riitä lämmittämään asuntoa alle -20 asteen pakkasilla. Silloinkompressori kytkeytyy pois käytöstä ja talo lämpiää pelkällä sähköllä. Ulkoyksikköä tulee tällöin lämmittää ja pitää sulana samoilla vastuksilla. Tämä johtaa siihen, ettei lämpöä riitä enää patteriverkostoon. Patteriveden lämpö jää alle 40 asteen, joka ei riitä pitämään asuntoa lämpimänä.
Uudessa lattialämmitystalossa tämä saattaisi toimia.
Tammikuun 2024 ensimmäisen viikon alhaiset lämpötilat ( keskilämpötila Vaasassa -23 ) pudottivat asunnon lämpötilan n. 15 asteeseen ja se on liian vähän normaali asumiseen. Sen lisäksi sähkö kului viikossa 2241 kwh, joka euroiksi muutettuna on 842 €/viikko. Hintaan toki vaikutti yhden päivän hintaennätys, mutta ei kulutukseen.
Eli opetuksen tästä muille VILPiä harkitseville. Siitä ei ole ainoaksi lämmönlähteeksi, jos asuminen on ympärivuotista. Ja vaikka olisi esim. varaava takka käytössä, aiheuttaa ulkoyksikön sulanapito korkeita kulutuksia joka tapauksessa.
En osaa sanoa, onko tämä ongelma vain Keski-Eurooppassa valmistetussa laitteissa vai koskeeko myös Pohjoismaihin suunniteltuja Vilpejä.
Toinen kysymys on, mikä on mielestänne myyjän, toimittajan ja laitteen maahantuojan vastuu, jos heille on kuulunut sekä suunnittelu että toimitus ?? Vai onko vastuu vain ostajalla, kun ei asettanut kyseenalaiseksi myyjän ammattitaitoa.

Teidän talonne on sattumoisin pinta-alaltaan kaksinkertainen omaani myös öljynkulutuksen osalta ,vanhempi talo ilmeisesti kun patterit on.Voin kokemuksesta sanoa että -20 asteessa taloni vaatii jatkuvaa lämpötehoa 4,4 kw ja näin teillä 8,8kw .Jos vilp on 12 kilowatin sen maksimiteho -20 asteessa 45 asteiseen veteen on 7.7 kilowattia jää jo tuolloin 1 kw jälkeen tarpeesta.Ratkaisu voi olla takan aktiivinen lämmittäminen tai 2 tehokasta ilmalämpöpumppua lisäksi .
Kysymyksiin vastaus "

onko tämä ongelma vain Keski-Eurooppassa valmistetussa laitteissa vai koskeeko myös Pohjoismaihin suunniteltuja Vilpejä

Euroopassa suunnitellut vilpit on tarkoitettu keski-euroopan ilmastoon tai lattialämmitystaloihin pohjolassa.Aasialaiset merkit toimivan paremmin täällä syy ehkä osaamisessa ja vaatimustasossa.

mikä on mielestänne myyjän, toimittajan ja laitteen maahantuojan vastuu, jos heille on kuulunut sekä suunnittelu että toimitus ?? Vai onko vastuu vain ostajalla, kun ei asettanut kyseenalaiseksi myyjän ammattitaitoa

myyjillä ei ole mitään vastuuta toimittajalla on asennuksesta ja maahantuojalle laitteesta jos viallinen

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuottomittariin tuli myös 6-7 kW lämpöä. Taisi mitata kiertoa, jolla pidetään ulkoyksikkö sulana...meni ”kulun” puolelle?

Minulla PolluCom keräsi myös todellista Hattiwattien ilmaisenergiaa kattilan toimiessa ~2 kWh/vrk. Täällä tuo tulee latauskiertoon varautuneesta lämmöstä, jota se luovuttaa sitten takaisin kattilan lämpötilan laskiessa. Pollu ei kelaa miinuslukemia kun latauskierto ottaa energiaa lämmetäkseen mutta rekisteröi siitä pienen tuoton aina kun se luovuttaa lämmintä takaisin.

 

[DrPaiN]

Minulla on käytössä Viessmann Vitocal 222 S VILP. Laitteessa vesi kiertää myös ulkoyksikköön.

Sinällään erikoista että samalla koodilla on vesi ulkona kone, itselläni tuo on kyllä split ja vesi vain sisäyksikössä...

Kyllä tuossa mielestäni on toimittajalle reklamoinnin paikka jos on ainoa lämmönlähde avaimet käteen ja mitoitus toimittajalta

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ei mahda olla. Minulla olevissa esitteissä on A koodilla monot ja S koodilla splitit. Viessman on kyllä ollut mestari keksimään noita erilaisia malleja, niitähän löytyy suunnilleen kilowatin tehoportain. Luulisi, että olisi edullisempaa tehdä tuo ohjelmallisesti ja speksata teho sen mukaan mitä asiakas haluaa.

 

[Pohjalainen]

Olitte oikeassa. Malli onkin Vitocal 222 A. Se oli alkujaan split -malli, mutta vaihdettiin A:han.

 

[Pohjalainen]

Oheisena vielä viikon 1/2024 kulutuslukemat. Ei ole hyötysuhde kaksinen.
Osoittaa sen, ettei VILPistä ole mitään hyötyä -20 jälkeen.

 

[MJKA]

Minulla on käytössä Viessmann Vitocal 222 S VILP. Laitteessa vesi kiertää myös ulkoyksikköön. Vilpin lisäksi on 100 litran puskurivaraaja, jossa on 3kW sähkövastus. Eli yhteensä sähkövastuksia on 12 kW.
Asunnon pinta-ala on n. 220 m2 ja Vilpi on ainoa lämmityslähde. Laitteen suunnitteli, mitoitti ja asensi Lämpöykkönen noin kaksi vuotta sitten. Ensimmäisen talven jälkeen jouduimme uusimaan pääosan pattereista, sillä vilpin tuottama lämpö on niin paljon öljylämmitystä alhaisempi. Patterien vaihdon kustannukset olivat n. 5500 euroa, eli sinne meni jo valtionavustus.
Öljyä kului aiemmin n. 3000 litraa / vuosi.
Vuoden 2023 sähkönkulutus oli 22759 kwh, eli 3953 euroa. Eli rahallista säästöä tuskin tuli merkittävästi, mutta en käyttänyt fossiilisia polttoaineita.
Mutta nyt tulee se ongelma. Tämä myyty ja asennettu laitteisto ei riitä lämmittämään asuntoa alle -20 asteen pakkasilla. Silloinkompressori kytkeytyy pois käytöstä ja talo lämpiää pelkällä sähköllä. Ulkoyksikköä tulee tällöin lämmittää ja pitää sulana samoilla vastuksilla. Tämä johtaa siihen, ettei lämpöä riitä enää patteriverkostoon. Patteriveden lämpö jää alle 40 asteen, joka ei riitä pitämään asuntoa lämpimänä.
Uudessa lattialämmitystalossa tämä saattaisi toimia.
Tammikuun 2024 ensimmäisen viikon alhaiset lämpötilat ( keskilämpötila Vaasassa -23 ) pudottivat asunnon lämpötilan n. 15 asteeseen ja se on liian vähän normaali asumiseen. Sen lisäksi sähkö kului viikossa 2241 kwh, joka euroiksi muutettuna on 842 €/viikko. Hintaan toki vaikutti yhden päivän hintaennätys, mutta ei kulutukseen.
Eli opetuksen tästä muille VILPiä harkitseville. Siitä ei ole ainoaksi lämmönlähteeksi, jos asuminen on ympärivuotista. Ja vaikka olisi esim. varaava takka käytössä, aiheuttaa ulkoyksikön sulanapito korkeita kulutuksia joka tapauksessa.
En osaa sanoa, onko tämä ongelma vain Keski-Eurooppassa valmistetussa laitteissa vai koskeeko myös Pohjoismaihin suunniteltuja Vilpejä.
Toinen kysymys on, mikä on mielestänne myyjän, toimittajan ja laitteen maahantuojan vastuu, jos heille on kuulunut sekä suunnittelu että toimitus ?? Vai onko vastuu vain ostajalla, kun ei asettanut kyseenalaiseksi myyjän ammattitaitoa.

Ensiksi täytyy todeta, että nämä kelit ovat paljastaneet näitten pumppujen ongelmat ja myös eri merkkien erot. Näissä Keski-Euroopan merkeissä on kyllä alhainen sammutuslämpötila. Sanoisin, että pitäisi olla vähintäin -25C . Itsellä Fujitsu HP 11 Splitti kone ja sen teho vielä riittää vastuksien kanssa tuohon rajaan. Kävi vielä -30C mutta lämmitti vain itseään. Tuolloin sammutin. Asun samoilla seuduilla ja sen jälkeen kun tämä pumppu laitettu 1/2017 piti sammuttaa ensi kerran pakkasen takia. Itsellä tuo sisäyksikkö on CTC/Sanyo ja siinä vastuksia yhteensä 15kw , alhaalla 6 ja ylhäällä 9 joita voi säätää 1.5 kw:n portain. Näillä sekä takalla mentiin ke-sunnuntai aamuun jolloin oli enää -11C. Yläkerrassa oli Daikinin ILP öisin. Splitti-konehan ei ulkoyksiköstä jäädy. Paljonko Viessmanissa on vastuksia? Tuo myyjän vastuu on kyllä veteen piirretty viiva, ja alalla on kyllä paljon ammattitaidotonta porukkaa. Pääasia on monesti ollut saada kauppa aikaan ja hinta edellä, aivan sama maalämpö puolella, tingitään kaivojen syvyyksistä yms. Ainut mahdollisuus lienee koittaa Kuluttajariita lautakuntaa, lopputulosta en ainakaan edes arvaile. Vielä mitä pumppuihin tulee, mieluummin pykälää liian suuri kuin pieni. Ainakin tässä asiassa koolla on väliä.

 

[vellu]

Oheisena vielä viikon 1/2024 kulutuslukemat. Ei ole hyötysuhde kaksinen.
Osoittaa sen, ettei VILPistä ole mitään hyötyä -20 jälkeen.

Miten sinulla on tuossa ensimmäisessä tekstissä kulutus yli 2000 kwh ja tässä tippunut paljon pienemmäksi? Muistatko paljon vuositasolla kului sähköä ennen pumpun asennusta.

 

[RauskiH]

Miten sinulla on tuossa ensimmäisessä tekstissä kulutus yli 2000 kwh ja tässä tippunut paljon pienemmäksi? Muistatko paljon vuositasolla kului sähköä ennen pumpun asennusta.

Ensinnäinen taitaa olla koko kiinteistön ja jälkimmäinen viessmanin. Ymmärränkö tuon jälkimmäisen väärin kun näyttää ettei kompressorin ole koko kuvaajassa oikeastaan ottanut tehoja ja on lämmitelty vastuksilla viikkotolkulla... Selittäisi lauhojen kelien kovia kulutuksia

 

[Pohjalainen]

Ensimmäisen tekstin kulutus oli Vaasan Sähkön kulutusseurannasta ja tämä jälkimmäinen pumpun seurannasta.
Tuo ensimmäinen on todellinen sähkönkulutus. Eron pääosin selittää, että jouduin hankkimaan muutaman sähköpatterin ja yhden rakennuspuhaltimen ( 3 kw ), että pystyimme asumaan pakkaskauden yli. Lämpö putosi ilman niitä 14 - 15 väliin.

 

[Pohjalainen]

Vertailun vuoksi viikko 52/2023, jolloin viikon keskilämpötila oli -7,7, astetta.
Kokonaiskulutus (Vaasan sähkö ) 964 kwh ja Vitocalin osuus (ViCare ) 778 kwh, josta kompressori käytti 567 ja sähkövastukset 211 kwh.
Vitocalin mukaan terminen teho oli tällöin 1188 kwh.

Eli jos ymmärrän oikein, saimme kuluttamalla sähköä 778 kwh lämpöenergiaa 1188 kwh.

Viikolla 1/2024, jolloin keskilämpötila -23 astetta.
Kokonaiskulutus (Vaasan sähkö ) 2241 kwh ja Vitocalin osuus (ViCare ) 1499 kwh, josta kompressori käytti 102 ja sähkövastukset 1397 kwh.
Vitocalin mukaan terminen teho oli tällöin 203 kwh.

Eli saimme kuluttamalla sähköä 1499 kwh lämpöenergiaa 203 kwh.

Ei ihme, että asunto piti lämmittää lisäpattereilla ja rakennuspuhaltimilla. Se näkyy myös sähkön kokonaiskulutuksessa.
Pumpun kulutustiedot ja teminen teho otettu Viessmannin ViCare sovelluksesta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Viikolla 1/2024, jolloin keskilämpötila -23 astetta.
Kokonaiskulutus (Vaasan sähkö ) 2241 kwh ja Vitocalin osuus (ViCare ) 1499 kwh, josta kompressori käytti 102 ja sähkövastukset 1397 kwh.
Vitocalin mukaan terminen teho oli tällöin 203 kwh.

Eli saimme kuluttamalla sähköä 1499 kwh lämpöenergiaa 203 kwh.

Oikeampi tapa laska olisi (viikko 1) 203 kWh (oletettavasti kompressorin tuotto) + 1397 kWh (vastukset). Jotain on toki hävinnytkin, koska vesi käy ulkona ja ulkoyksikkö kuluttaa myös hiukan sähköä ollessaan valmiustilassa, mm kiertopumppu oletettavasti käy jatkuvasti. Näitä se kone ei tiedä eikä kerro.

Suurempi ongelma on, että laite on kuluttanut jo -7,7 °C:ssa 211 kWh/viikko apuvastuksilla, joka on hävyttömän suuri suhteessa kompressorin kuluttamaan. Syytä kannattaisi pohtia: asetukset, mitoitus. Ei hyvä (ellei tuohon sisältynyt jotain tuikeita pakkaspäiviä)

 

[Pohjalainen]

Kyllä apuvastukset on ajoittain käytössä aina kun lämpö ulkona laskee alle -10 asteen. Ei toki koko ajan ja käyttö lisääntyy lämpötilan laskiessa, kunnes -20 lämpö tuotetaan pelkillä vastuksilla. Itse koneessa on 3 x 3 kwh vastukset ja erillisessä puskurivaraajassa lisäksi 3 kwh. Epäilen, ettei ViCare appi tunnista tätä erillistä puskurivaraajaa. Eli suoran sähkön kulutus voi olla suurempi kuin edellä mainitsemissani luvuissa. Sekin osaltaan selittää todellisen sähkönkulutuksen ja ViCaren ilmoittamien lukujen erotuksen.
Puskurivaraajan sähkövastusta ohjaa varaajassa oleva termostaatti, eli jos patteriveden lämpö menee alle asetetun arvon, käynnistyy vastus.

 

[RauskiH]

Kyllä apuvastukset on ajoittain käytössä aina kun lämpö ulkona laskee alle -10 asteen. Ei toki koko ajan ja käyttö lisääntyy lämpötilan laskiessa, kunnes -20 lämpö tuotetaan pelkillä vastuksilla. Itse koneessa on 3 x 3 kwh vastukset ja erillisessä puskurivaraajassa lisäksi 3 kwh. Epäilen, ettei ViCare appi tunnista tätä erillistä puskurivaraajaa. Eli suoran sähkön kulutus voi olla suurempi kuin edellä mainitsemissani luvuissa. Sekin osaltaan selittää todellisen sähkönkulutuksen ja ViCaren ilmoittamien lukujen erotuksen.
Puskurivaraajan sähkövastusta ohjaa varaajassa oleva termostaatti, eli jos patteriveden lämpö menee alle asetetun arvon, käynnistyy vastus.

Oheisena vielä viikon 1/2024 kulutuslukemat. Ei ole hyötysuhde kaksinen.
Osoittaa sen, ettei VILPistä ole mitään hyötyä -20 jälkeen.

Eikö tuossa aiemmassa viestissä olleessa kuvassa ole vilpin kulutus? jos on niin pakkasviikolla kopura ottanut vain 100kwh ja aiemmilla, huomattavasti lauhemmilla keleillä vielä huomattavasti paljon vähemmän eli kompura ei ole juurikaan pyörinyt ja talo lämmennyt käytännössä sähkövastuksilla kun olisi pitänyt olla toisin päin. Tätä tukee myös kahta puolen oleva 100kwh/d kulutus mikä nyt ei ole mitenkään tavaton kulutusja linjassa sen kanssa että jos taloa lämmitetään suoralla sähköllä pikkupakkasilla siihen verrattuna että nyt kovalla viikolla on mennyt 200kwh/d