Purmo Belize E2 patterit antavat tasaisen lämmön huoneeseen, meidän patterikoko on 60 x 120 cm, eli tulemme jatkamaan näiden asennuksia tulevina vuosina, jokaiseen asuntoon, kaksioihin yksi ja isompiin asuntoihin kaksi Belize E2. Vaihdetaan tulevaisuudessa ollohuoneen patterien venttiilit ja säätö, että voidaan kesällä jäähdyttää ja kun Belize E2 :ssa on valmiina jäähdytys puoli niin saamme koko taloyhtiön huoneet myös jäähdytettyä tulevaisuudessa (lämmityskierrolla). Patterivalinnalla myös lasketaan lämmityskierron lämpötiloja 4- 7 C-ast., kun saamme valmiiksi patterien vaihdon.
Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)
- Keskustelun aloittaja tet
- Aloitettu
Jolberious
Vakionaama
Millaista ääntä nuo käytännössä pitävät? Miten ropellien puhdistus tai vaihto? Kiinnostava patterimalli, mutta käytössä en ole vielä törmännyt valitettavasti tähän..
Ja miksi ovat pistäneet liitännän keskelle, miksei samassa paikassa kuin ennen....eivät ole helposti vaihdettavissa vanhojen mallien paikalle?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Siis voiko tuolla jäähdyttää ? Eikö rautainen patreri ruostu päältä päin, jos sillä jäähdytetään ja miten ne lauhdevedet käytännössä hanskataan?
Jolberious
Vakionaama
Ruostuminen tarvitsee happea, ja lämmityskierrossa oleva vesi on toivonmukaan hapetonta.
Tuolla jäähdytetään siten, että patterissa kiertää aavistuksen kastepistettä korkeampi vesi, jolloin kondensiota ei tapahdu.
Jolberious
Vakionaama
Tajusin että olisi 4x 1/2" kierrettä päissä kuten normaalistikin ja 2x3/4" cc 50mm pohjassa?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vaikka vettä ei valuisikaan, kyllä rauta kosteissa oloissa ruostuu. Tuohon on jokin määrätty suhteellinen kosteus, missä rauta alkaa ruostua vaikka vettä ei olisikaan. Esim. maakellarin ilmastossa raudan pinta peittyy ruosteella. Hyvä maalaus toki tuota hidataa aluksi, mutta kun on nähnyt noita lämpöpattereiden maalauksia.
Ilmastointi ilman kuivatusta on kyllä vähän niin ja näin.
Kondensoitumista tapahtuu mutta, koska puhaltimet pitävät pinnat kuivina, eli ilma kiertää, ei tule ongelmia ja ilma jäähtyy, jos lämmityskierrossa olevan veden lämpötila on ilman lämpötilaa pienempi.
Ongelma on millainen jäähdytin tarvitaan kiertoveden jäähdyttämiseen hallitusti. Meillä alkaa olemaan laitteita ja iso varaaja, mutta on vielä auki miten menetellään ? Tähän kysymykseen haluaisin ehdotuksia.
Ongelma on millainen jäähdytin tarvitaan kiertoveden jäähdyttämiseen hallitusti. Meillä alkaa olemaan laitteita ja iso varaaja, mutta on vielä auki miten menetellään ? Tähän kysymykseen haluaisin ehdotuksia.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jos pattereissa kiertävän veden lämpötila on merkittävästi alle kastepisteen, patteri voi alkaa tiputtamaan lattialle. Eikös ilma kierrä ILPissäkin aika hyvin ja vettä valuu yhtenä norona.
Kyllähän pienikin viilennys varmaan helpotusta tuo mutta kostealla ja kuumalla säällä vain kosteutta poistava ilmastointi on oikea ilmastointi. ILP on juuri sellainen ja kehitetty tarkoitukseen. Olisipa mielenkiintosta jokus itse aistia, miltä tuollainen kosteuden säilyttävä jäähdytys tuntuu.
Kyllähän pienikin viilennys varmaan helpotusta tuo mutta kostealla ja kuumalla säällä vain kosteutta poistava ilmastointi on oikea ilmastointi. ILP on juuri sellainen ja kehitetty tarkoitukseen. Olisipa mielenkiintosta jokus itse aistia, miltä tuollainen kosteuden säilyttävä jäähdytys tuntuu.
Mene kokeilemaan johonkin vanhan kaupan kylmähuoneeseen.
Tuskin tuollaisia enää on. Hiukkasen on kyllä karannut tuossa yhtiössä mopo käsistä.
Hirmuista määrää kaikenlaista tekniikkaa ollaan asentelemassa ja taitaa aikaa sitten olla menty alueelle jossa TMA:t on äärettömiä.
Voihan sitä tietenkin harrastaa jos osakkaat ovat suopeita asialle. Kuitenkin AsOy:ssä pitäisi tuumia että mitä systeemien ylläpidot maksaa sitten kun innokkaat puuhailijat ovat häipänneet yhtiöstä ja järjestelmiä huolletaan ja säädetään palkkatyöllä. Mukaanlukien näiden älypatterien puhdistukset ja puhaltimien huollot. Niitä ei voi sälyttää kuitenkaan osakkaiden vastuulle.
Niin tuossa vermeen keskellä...niinku alhaalta tulevaa putkitusta ajatellen, vanhoissa ne kaks nysää on oikeassa päässä...Belizessä keskellä.
Jolberious
Vakionaama
Ah joo, sori. Itse luulin että hait nimenomaan takaa sitä että sivuissa ei liitäntöjä olisi. Pahoittelut!
Täytyy sanoa että on erittäin hyvä AsOy kyseessä. Toisissa kun tapellaan siitä useampi vuosi että missä järjestyksessä, vai ollenkaan, vaihdetaan niitä 70-luvun asuntokohtaisia lämminvesivaraajia..
Toivottavasti näistä kaikista vipstaakkeleista ja viritelmistä on järjettömän hyvät dokumentit tehty niin ylläpitoa kuin huoltoa ajatellen ja sulut jne merkattu. Jos/Kun ulkopuolinen huoltoliike tulee tekemään jotain tuonne, niin ei se halpaa ole jos täytyy 4vrk käyttää ensin siihen että saa selville, mihin mikäkin vaikuttaa.
Viimeksi muokattu:
No kieltämättä mieluummin tämä kokeileva ääripää, kuin yhtiön lahoamisen sivustakatselu.
Me aikoinaan asuimme vähän tuollaisessa yhtiössä missä mitään ei haluttu tehdä. Ei ikinä enää sellaiseen.
Mutta kun tietää missä kertakäyttökulttuurissa nykyään eletään, kammoaisin sitäkin että lämpöpatteritkin on tietokoneohjattuja. 10-15 vuotta kun kuluu niin mitenköhän patterit vielä pelaa ja paljonko niiden puhaltimien ja piirikorttien uusimiset maksaa.
Meille on tärkeää, mitä rahalla saa. Kun valitsimme IVLP lämmitysmuodon 2009, niin maalämpö olisi maksanut yli 100000 €, alkuinvestointi IVLP systeemiin 25000 €. Kun olemme rakentaneet vielä aurinkoenergialaitoksen n.30 MWh/a siihen kuuluvine pilvipalvelu ohjauksineen ja loput Belize patterit pääsemme n. 60 MWh/a kulutukseen ja rahaa on kulunut n. 100000 €. Lähtökohta 245 MWh/a COP 4.
Se että olemme investoineet vähän kerrallaan on merkinnyt sitä ettemme ole velkaantuneet ja sijoitukset ovat tuottaneet.
Kun saame viilennyksen kuvaamallani tavalla niin se merkitsee, ettei ilmalämpöpumppuja pörise joka asunnon kohdalla ja niitä ei tarvitse investoida, eli säästöä 18 x 2000 € = 36000 € ja niiden tarvisema energia.
Ilmaston suojelu on tärkeä ja myös melu, kun aurinkolaitoksemme valmistuu, niin kesäaikana melu loppuu koskien lämmitystä, ainoastaan lämmityksen kiertoveden viilennys kesällä aiheuttaa vähän melua, laite voi olla sisätiloissa jolloin ulkona ei kuulu mitään melua kesällä.
Kun saavutamme 60 MWh/a, niin energian kulutuksemme on vähentynyt 185 MWh/a, eli n. 18500 €/a .
Se että kulutumme vähän on tietenkin pois joltain taholta ja se voi olla merkittävä asia.
Se että olemme investoineet vähän kerrallaan on merkinnyt sitä ettemme ole velkaantuneet ja sijoitukset ovat tuottaneet.
Kun saame viilennyksen kuvaamallani tavalla niin se merkitsee, ettei ilmalämpöpumppuja pörise joka asunnon kohdalla ja niitä ei tarvitse investoida, eli säästöä 18 x 2000 € = 36000 € ja niiden tarvisema energia.
Ilmaston suojelu on tärkeä ja myös melu, kun aurinkolaitoksemme valmistuu, niin kesäaikana melu loppuu koskien lämmitystä, ainoastaan lämmityksen kiertoveden viilennys kesällä aiheuttaa vähän melua, laite voi olla sisätiloissa jolloin ulkona ei kuulu mitään melua kesällä.
Kun saavutamme 60 MWh/a, niin energian kulutuksemme on vähentynyt 185 MWh/a, eli n. 18500 €/a .
Se että kulutumme vähän on tietenkin pois joltain taholta ja se voi olla merkittävä asia.
Systeemin vuositason COP lähtötilaan nähden on vähän alle 2. Onko tuo ihan sen mukainen mitä laitteistolle on laskettu/luvattu?
En voi olla ajattelematta, miten olisi COP esim. yhdellä 15kW MLP pumpulla + 2x300m porareiällä, jolla esilämmitettäisiin vesi ennen öljypoltinta. Jäisiköhän jälkeen tuosta VILP ratkaisusta yhtään
En voi olla ajattelematta, miten olisi COP esim. yhdellä 15kW MLP pumpulla + 2x300m porareiällä, jolla esilämmitettäisiin vesi ennen öljypoltinta. Jäisiköhän jälkeen tuosta VILP ratkaisusta yhtään
Viimeksi muokattu:
Energiaa käytettiin ennen IVLP aikaa 245 MWh/a
Meillä oli vähän vaikeuksia, eli piti korjata ja sen vuoksi tulos oli huono, paras vuosi 2015 , jolloin kulutus oli 78, 4 MWh/a ja menneet vuodet sen jälkeen melko tarkkaan 100 MWh/a. Jos kaikki IVLP:t ovat kunnossa, eli 3 kpl, niin niillä päästään n. 80 MWh/a kulutukseen, varsinkin kun hankittiin CTC Ecoair 622, Ecoair 120 tilalle.
On hyvä että tarkastellaan ratkaisumahdollisuuksia, osittain sen vuoksi olen osallistunut ja pyrkinyt rehellisesti, ilman sitoomuksia, kertomaan tuloksista ja miten olemme itse ratkaisseet ja mitä suunnittelemme. Odotan myös kysymyksiini vastauksia, niinkin olen myös saanut, joista kiitos.
Meillä oli vähän vaikeuksia, eli piti korjata ja sen vuoksi tulos oli huono, paras vuosi 2015 , jolloin kulutus oli 78, 4 MWh/a ja menneet vuodet sen jälkeen melko tarkkaan 100 MWh/a. Jos kaikki IVLP:t ovat kunnossa, eli 3 kpl, niin niillä päästään n. 80 MWh/a kulutukseen, varsinkin kun hankittiin CTC Ecoair 622, Ecoair 120 tilalle.
On hyvä että tarkastellaan ratkaisumahdollisuuksia, osittain sen vuoksi olen osallistunut ja pyrkinyt rehellisesti, ilman sitoomuksia, kertomaan tuloksista ja miten olemme itse ratkaisseet ja mitä suunnittelemme. Odotan myös kysymyksiini vastauksia, niinkin olen myös saanut, joista kiitos.
Viimeksi muokattu:
Kyllä te olette hienoa työtä tehneet ja onhan tuo pudotus todella roima, kunhan kaikki saadaan pelaamaan. Olisi mielenkiintoista tietää löytyykö vastaavaa tuon kokoluokan yhtiötä, missä on pistetty lämmitysjärjestelmää noin reippaasti uusiksi.
MLP toteutuksia ehkä löytyy, mutta VILP toteutukset ovat varmasti yhden käden (tai sormen) laskettavissa.
MLP toteutuksia ehkä löytyy, mutta VILP toteutukset ovat varmasti yhden käden (tai sormen) laskettavissa.
Jolberious
Vakionaama
MLP on se yleisin koska se on tyyliin asenna ja unohda. Sitten on monienergia-pumppuja (MLP ja vilp yhdessä nipussa) myös
Meidän 1 :n eli 9 vuotta vanha Ecoair 125, tuli kuntoon, kompressioventtiilin korkki oli vuotanut, laitettiin uusi tiiviste ja myös putkiteippiä, nyt laite toimii kuin uusi, delta T 7-9 C-ast virtaus 3 m3/h. Ei käytetä infrapunaa enään, sillä tekohengitettiin, kunnes saatiin korjattua ja sulateltiin jäät.
Meidän 2 eli Uusi Ecoair 622 toimii muuten hyvin, mutta meillä ei ole vielä tietoa, miten hyvin se tuottaa lämpöä delta T on vain n.4- 5 C-ast, virtaus on selvittämättä. ( uusi pumppu ei tietoa virtauksesta) Virtaus asetettu että on sopiva delta T.
Meidän 3 eli Ecoair 420 delta T 7-9 C-ast, virtaus 2 m3/h, vaikuttaa tehokkaamalta kuin Ecoair 622.
Tammikuu 2019 Valtava kulutus lämmitykseen, johtuen Ecoair 125 epäkunnossa + kovat pakkaset. Saa nähdä mihin vuosikulutukseen päädytään.
Meidän 2 eli Uusi Ecoair 622 toimii muuten hyvin, mutta meillä ei ole vielä tietoa, miten hyvin se tuottaa lämpöä delta T on vain n.4- 5 C-ast, virtaus on selvittämättä. ( uusi pumppu ei tietoa virtauksesta) Virtaus asetettu että on sopiva delta T.
Meidän 3 eli Ecoair 420 delta T 7-9 C-ast, virtaus 2 m3/h, vaikuttaa tehokkaamalta kuin Ecoair 622.
Tammikuu 2019 Valtava kulutus lämmitykseen, johtuen Ecoair 125 epäkunnossa + kovat pakkaset. Saa nähdä mihin vuosikulutukseen päädytään.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Täällä on kanssa pakkasia piisannut. Käyttökertomuksista selviää. Öljyllä piti tehdä tammikuussa ~1900 kWh. Se on enemmän kuin edellisinä talvina koko talven mittaan. Kone on toimiessaan joutunut käydessään polkemaan täysillä, mikä ei mahdollista optimaalista COPia.
622 M:ssä lisätehot on taidettu puristaa sähköpuolta tehostamalla ja nostamalla kierroksia. Se ei ennusta huippu COPpeja, jos joutuu 120 rps kierrättämään. Täällä liikkui CTC:n oma mittausraportti 622 M:stä, mistä tuo alla oleva kuva on peräisin. Ero on aika murhaava, käykö 50 rps vai 120 rps. Tuossa omassani oletuksena on 90 rps maksimikierrokset ja niillä tulos pysyy vielä varsin siedettävänä. Noita kierroksia voi sentään rajoittaa. Kannattaa varmaan pitää kaikki koneet käynnissä, sillä parempi tulos tulee useammalla koneella osateholla kuin yhdellä (vai kuinka monta Remalla nyt olikaan) täysillä. Tuo 50 rps riittää minulla pikkupakkasille ja se onkin lähellä optimia. Lämpimissä olosuhteissa optimi on vielä pienemmillä kierroksilla.
CTC:lläkään ei ole saatu tuloksia enää -20 °C:ssa, mutta joku -18 °C olisi vielä saattanut irrotakin. -22 °C lukee ruudussa jo stop eikä tehot enää täällä silloin joka tapauksessa piisaisikaan. Pakkasraja vaikuttaisi tulevan imupuolen pienestä paineesta. Käynti muuttu hoipertelevaksi, eli kone alkaa säädellä kierroksia ylös ja alas tuossa -18...-19 °C paikkeilla. Poltin käynnistyy nyt juuri ennen tuota joten siinä suhteessa ei ole suurta ongelmaa.
Nuo CTC:n mallien hintaerot eivät kovin merkittäviä, joten kannattaa valita semmoinen kone joka jaksaa kunnialla sen verran kylmään kuin on mahdollista ja tarvetta. Esim. 510 M oli aikoinaan vain tuhatkunta euroa edullisempi ja siis kapasiteettiin verrattuna oleellisesti kalliimpi kuin 520 M. En ole nyt tutkinut noiden uusien mallien hintaeroja mutta mielestäni näitä ei kannata mitoittaa liian tarkalle.
622 M:ssä lisätehot on taidettu puristaa sähköpuolta tehostamalla ja nostamalla kierroksia. Se ei ennusta huippu COPpeja, jos joutuu 120 rps kierrättämään. Täällä liikkui CTC:n oma mittausraportti 622 M:stä, mistä tuo alla oleva kuva on peräisin. Ero on aika murhaava, käykö 50 rps vai 120 rps. Tuossa omassani oletuksena on 90 rps maksimikierrokset ja niillä tulos pysyy vielä varsin siedettävänä. Noita kierroksia voi sentään rajoittaa. Kannattaa varmaan pitää kaikki koneet käynnissä, sillä parempi tulos tulee useammalla koneella osateholla kuin yhdellä (vai kuinka monta Remalla nyt olikaan) täysillä. Tuo 50 rps riittää minulla pikkupakkasille ja se onkin lähellä optimia. Lämpimissä olosuhteissa optimi on vielä pienemmillä kierroksilla.
CTC:lläkään ei ole saatu tuloksia enää -20 °C:ssa, mutta joku -18 °C olisi vielä saattanut irrotakin. -22 °C lukee ruudussa jo stop eikä tehot enää täällä silloin joka tapauksessa piisaisikaan. Pakkasraja vaikuttaisi tulevan imupuolen pienestä paineesta. Käynti muuttu hoipertelevaksi, eli kone alkaa säädellä kierroksia ylös ja alas tuossa -18...-19 °C paikkeilla. Poltin käynnistyy nyt juuri ennen tuota joten siinä suhteessa ei ole suurta ongelmaa.
Nuo CTC:n mallien hintaerot eivät kovin merkittäviä, joten kannattaa valita semmoinen kone joka jaksaa kunnialla sen verran kylmään kuin on mahdollista ja tarvetta. Esim. 510 M oli aikoinaan vain tuhatkunta euroa edullisempi ja siis kapasiteettiin verrattuna oleellisesti kalliimpi kuin 520 M. En ole nyt tutkinut noiden uusien mallien hintaeroja mutta mielestäni näitä ei kannata mitoittaa liian tarkalle.
Viimeksi muokattu:
Ajatus, että teemme IVLP:lla kahta lämpöä, toimii hyvin . 1 eli Ecoair 125 asetus paluulle 44 C-ast ja käynnistys 42 C-ast. Delta T n.7- 8 C-ast, eli kun käy niin tuottaa n. 50 C-ast ja pysähtyy kun paluu saavuttaa 44 C-ast. Virtaus 3 m3/h.
2 eli Ecoair 622 aset. min 46 C-ast. ja max 47C-ast. Nämä lämmöt ovat jälkeen
3 eli Ecoair 420 asetus 55 C-ast eli jälkeen
Pienen varaajan yläosassa lämpö on n. 49 C-ast.
Ecoair 125 käynti n. 4 h vuorokaudessa 15.02.2019
Odotamme edelleen milloin saamme Solixi C43:n, yhden ensiksi katolle.
2 eli Ecoair 622 aset. min 46 C-ast. ja max 47C-ast. Nämä lämmöt ovat jälkeen
3 eli Ecoair 420 asetus 55 C-ast eli jälkeen
Pienen varaajan yläosassa lämpö on n. 49 C-ast.
Ecoair 125 käynti n. 4 h vuorokaudessa 15.02.2019
Odotamme edelleen milloin saamme Solixi C43:n, yhden ensiksi katolle.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuosta tulee jotenkin sellainen vaikutelma, että jatkuvasti pumpattaisiin korkeita lämpötiloja 50°C 46°C 55 °C. Ilmeisesti lauhemmalla kelillä pärjää vähemmälläkin.
EI taatusti pärjää melko isossa kiinteistössä, jossa on tehtävä normien mukaista käyttövettä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eikö sitä käyttövettä voi tehdä jotenkin erikseen? Täällä on moneen kertaan jumpattu ja konsensus saavutettu, että ei kannata ryssiä lämmityksen COPia pumppaamalla käyttöveden ehdoilla. Vesi on kuitenkin aika vähän kokonaisuudesta lämmityskaudella.
Kun noita pumppujakin on useampia, kai niillä voi pumpata veden lämitystä ja rakennuksen lämmitystä jotenkin erikseen. Ensin kuuman veden haalistus pumppaamalla alhaisempaan lämpötilaan ja sitten vasta pumppaus kuumaksi.
Reman pitäisi varmaan jotenkin kuvata tuota systeemiänä, kun se on tainnut jo kaikilta unohtua vai liekkö koskaan selvillä ollutkaan.
Kun noita pumppujakin on useampia, kai niillä voi pumpata veden lämitystä ja rakennuksen lämmitystä jotenkin erikseen. Ensin kuuman veden haalistus pumppaamalla alhaisempaan lämpötilaan ja sitten vasta pumppaus kuumaksi.
Reman pitäisi varmaan jotenkin kuvata tuota systeemiänä, kun se on tainnut jo kaikilta unohtua vai liekkö koskaan selvillä ollutkaan.
Käyttövettä menee kymmenien asuntojen kiinteistössä aika tasaisesti omakotitaloon verrattuna, eli käyttöveden teko lämpöpumpulla on erittäin perusteltua. Ihan termodynamiikasta johtuen käyttövesi nimenomaan kannattaa lämmittää usealla kaskadiin kytketyllä pumpulla asteittain eikä dedikoidulla pumpulla, mikäli useita pumppuja joudutaan käyttämään joka tapauksessa.
Kaikki on mahdollista. Aloittava yhtiö www.solixi.com rahoituksen saaminen on ongelma. Ihmettelen mihin esim. Sitra laittaa joka vuosi 700000000 €, kun siintä ei löydy esim. Solixi:lle rahoitusta/avustusta? Me ei saatu myös mistään avustusta aurinkoenergia hankkeeseemme.
Kaikesta huolimatta yritetään yhdessä Solixi:n kanssa. Ensin alkuun Solixi C43 aurinkolämmölle.
Koko maailmassa on tarve vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen, ihmettelen suhtautumista niihin jotka yrittävät vaikuttaa että asiat paranevat. ilmaston suhteen ja tulevaisuudessa mahdollisuuteen elää maapallolla.
Kaikesta huolimatta yritetään yhdessä Solixi:n kanssa. Ensin alkuun Solixi C43 aurinkolämmölle.
Koko maailmassa on tarve vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen, ihmettelen suhtautumista niihin jotka yrittävät vaikuttaa että asiat paranevat. ilmaston suhteen ja tulevaisuudessa mahdollisuuteen elää maapallolla.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Osaisitko selventää tuon kytkennän toimintaa?
Jotenkin mieleen tulee, että se ei ole optimaalinen, jos kaikki pumput joutuvat tekemään ympäri vuoden noin korkeita lämpötiloja. Kun noita pumppuja on kuitenkin peräti kolme kappaletta, eikö olisi löydettävissä sellaista kytkentää, että ne tuottaisivat oleellisesti eri lämpötilatasoja. Nyt ne änkäävät kaikki tuota ~50 asteista.
Jos lämmityskierto vaatisikin korkeaa lämpötilaa, sen voisi myös tuotaa vaiheistetusti. Nuo 3 pumppua antavat paljon mahdollisuuksia. Kenelläkään muulla ei ole täällä yhtä enempää.
Jotenkin mieleen tulee, että se ei ole optimaalinen, jos kaikki pumput joutuvat tekemään ympäri vuoden noin korkeita lämpötiloja. Kun noita pumppuja on kuitenkin peräti kolme kappaletta, eikö olisi löydettävissä sellaista kytkentää, että ne tuottaisivat oleellisesti eri lämpötilatasoja. Nyt ne änkäävät kaikki tuota ~50 asteista.
Jos lämmityskierto vaatisikin korkeaa lämpötilaa, sen voisi myös tuotaa vaiheistetusti. Nuo 3 pumppua antavat paljon mahdollisuuksia. Kenelläkään muulla ei ole täällä yhtä enempää.