Jolberious
Vakionaama
Toivonmukaan ei, mittaa vaikka lämpömittarilla tuloilmaventtiileistä.Tuleeko sisälle tosiaan 29 asteista ilmaa?
Optimi olisi että tuloilma pyörisi 15-18asteen välillä.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Toivonmukaan ei, mittaa vaikka lämpömittarilla tuloilmaventtiileistä.Tuleeko sisälle tosiaan 29 asteista ilmaa?
En näillä tiedoilla pitäisi tuota ongelmana. Oikeastaan päin vastoin, eli LTO selvästi toimii normaalisti (tosin eipä ns. kiinteä kenno oikein voi olla toimimatta). Numeroista näkee suoraan että ei ole mitään ylimääräistä jälkilämmitystä päällä, vaan ihan vaan LTO-kenno tekee "työtään". Jos joku on potentiaalinen ongelma, se on tuo korkea huoneistoista koneelle tuleva ilman lämpötila, mutta sillä ei ole mitään tekemistä itse LTO-koneen kanssa, vaan liittyy venttiilien sijoitukseen ja niiden säätöihin.Korkea tuloilma oli se alkuperäinen "ongelma" tai pikemminkin ihmettelyn aihe. Screenshotteja pyysin siitä syystä, että näkisi millaisia käyriä muilla saunoessa.
Minkälaisia ongelmia? Tuloilma on pakkasella erittäin kuivaa, eikä kastepistettä muodostu mihinkään vaikka putket olisivat eristämättömät (toivottavasti eivät ole). Poistopuolella periaatteessa kai voisi putken sisäpinnalle kondensoitua, mutta aika teoreettista taitaa sekin olla jos putkissa on normaalit eristeet.Lisäksi ajattelin voiko pakkasella tulla ongelmia kun yläpohjassa viileää ja putkissa menee 28 asteista ilmaa.
Jos venttiili on katossa, ko. venttiilistä puskee helposti yli 80C lämpöistä ilmaa putkistoon. Ajatellaan että suihkutilan venttiilistä poistuu vaikkapa 30C ilmaa saunomisen yhteydessä/jälkeen, ja muuten huonelämpötila olisi 22C. Tällöin, jos unohdetaan ilman jäähtyminen putkistossa, koneelle menisi normi-ilmanvaihdolla n. 32C lämpöistä ilmaa. Ei se sen kummempaa ole.Meillä ei ole kuin katossa venttiili (itse kyllä olisin laittanut lauteiden allekin), sitten suihkutilassa heti toinen ja kod.hoitohuoneessa kolmas. Saunaan tulee kiukaan päälle 6,5l, katosta poistuu 8l, suihkusta 10l ja Khh n. 10l. Kokonaisuudessan normaalitasolla poistetaan 56l/s, laskennallinen 1krt/2h 52l/s. Nupilla oleva poisto katossa on lämmityksen ja saunomisen aikaan kiinni, sitten avataan kun saunottu. Aika kuumaa ilmaahan tuolta tuo 70kg kivikasa toki työntää ihan jonkun aikaa. En tiedä kannattaisiko saunan ovi avata tai pitää tuota katon venttiiliä kiinni pidempään, oven alapuolella kuitenkin reilu rako. Sauna sijaitsee melko lähellä IV-konetta, yksi makkari välissä.
Voi olla. Toisaalta, nuo yksittäiset luvut mitkä aiemmin laitoit, viittaisivat enemmänkin lievään alipaineeseen - tuloilma lämpenee enemmän kuin poistoilma jäähtyy. Tuo on sinänsä helppo testata ilman mitään mittalaitteita vaikkapa savun avulla.Lisänä sitten tämä: en tiedä johtuiko tehostuksesta vai ei, mutta jossain vaiheessa taisi mennä ylipaineen puolelle, koska ikkunat oli väleistä huurussa. Epäilen, että nuo kanavat alkaa sen verran ahdistamaan kovemmilla ilmavirroilla, että tuloa pitäisi olla lisää tai poistoa vähemmän, mutta sitten normaalitilanteessa ei taas optimi.
Muistaakseni kosteusohjattu "tehostus" ei ikinä mene yli varsinaisen tehostuksen, mutta tuokin selviää toimintaselostuksesta. Ainakin itsellä on kosteuspohjaisen lisä-ilmanvaihtotarpeen hoitanut tuo automaattisäätö oikein hyvin, eli eipä ole ns. tehostusmoodia tullut käytettyä.Pitää etsiä varmaan välimallia, miten korkealle tehostusta voi nostaa. Nyt normaalitilassa 60%, tehostus välillä jopa 95% tms kun boostaa vielä automaattisesti kosteuden mukaan. Tuon kytkin nyt pois ja tehostus 75% asetuksella, jolla ilma vaihtuu kertaalleen n. 1,5h aikana.
Hyvä homma jos näin on.Minkälaisia ongelmia? Tuloilma on pakkasella erittäin kuivaa, eikä kastepistettä muodostu mihinkään vaikka putket olisivat eristämättömät (toivottavasti eivät ole). Poistopuolella periaatteessa kai voisi putken sisäpinnalle kondensoitua, mutta aika teoreettista taitaa sekin olla jos putkissa on normaalit eristeet.
Joo, kieltämättä hiukan kuuma tuli eilen. Varmaan pitäisi jättää kodinhoitohuoneen (PH & S yhteydessä) ovea enemmän kiinni ainakin näin syksyisin. Talvella vaikka vähän kosteutta olkkarin puolelle tulisikin niin eipä haittaa...Ei se lämmin koneelle tuleva huoneilma, eikä huoneistoon tuleva lämmin tuloilma, ole mikään ongelma - ellei sitten tule liian kuuma. Sen kannalta taas on melko sama miten niitä venttiilejä kääntelee, joskus se ilma koneen läpi menee tai lämpö muuten tasoittuu saunan ja muiden tilojen välillä.
Voi olla. Toisaalta, nuo yksittäiset luvut mitkä aiemmin laitoit, viittaisivat enemmänkin lievään alipaineeseen - tuloilma lämpenee enemmän kuin poistoilma jäähtyy. Tuo on sinänsä helppo testata ilman mitään mittalaitteita vaikkapa savun avulla.
Tuo on juuri noin, nostaa nopeuden max seuraavalle tasolle, eli käytännössä siis tehostuksen prosentteihin. Meillä nosti tehostuksella myös kosteuden mukaan, mikä on turhaa ja nyt poistettu. Säädin nyt 75% tasolle tehostuksen alkuun, normaalitilassa 60%, jolla silläkin tulee kuutisen litraa enemmän per s mitä kerran kahdessa tunnissa suositus.Muistaakseni kosteusohjattu "tehostus" ei ikinä mene yli varsinaisen tehostuksen, mutta tuokin selviää toimintaselostuksesta. Ainakin itsellä on kosteuspohjaisen lisä-ilmanvaihtotarpeen hoitanut tuo automaattisäätö oikein hyvin, eli eipä ole ns. tehostusmoodia tullut käytettyä.
En ole vielä tavannut pientaloon tarkoitettua konetta, jonka lämmöntalteenoton poiskytkentärajaa voisi säätää monipuolisesti. Nuo algoritmit näyttävät tehdyn lähtökohdista, että aina kun periaatteessa on lämmitystarvetta, kaikki lämpö pyritään pitämään sisällä. Joskus on tilanteita, esimerkiksi liittyen juuri saunomiseen, suureen vierasjoukkoon tai kevättalviseen auringon porottamiseen suoraan ikkunoista sisälle kaihtimien ollessa sivussa, jolloin ilmanvaihtoa tarvittaisiin sisätilojen tehokkaaseen viilentämiseen jopa, vaikka ulkona olisi pakkaskeli. Asialla ei edes ole energiasäästön kannalta suurta merkitystä, kun huomattava liikalämpö lisää joka tapauksessa lämpöhäviöitäkin, mutta liikalämmön aikainen mukavuushaitta on todellinen. Tällöin lämmöntalteenotto pitäisi olla mahdollista kytkeä pois automaattisesti (ei toki oletusarvoisesti), jos sisällä on yksinkertaisesti liian kuumaa (jokin ennalta asettu maksilämpötilarajoitus sisä- tai poistoilman perusteella) tai ainakin talteenoton voisi joko ajastaa pois määräajaksi tai edes säätää ulkoilman lämpötilarajaa, jossa talteenoton poiskytkentä on mahdollista.Jos koneelle tulevan sisäilman lämpötila on 34, on ihan loogista että sisään tulee noinkin lämmintä. Talteenottokennoa ei ko. tilassa ohiteta, koska ulkoilma on huomattavasti kylmempää kuin pyydetty tuloilma. Kun säädit tuloilman 5C, meni kennon ohitus päälle.
Joo, ei kannata turhaan huolestua. Toki sitä kannattaa vähän tarkkailla ettei pidemmällä aikajänteellä ole kämppä ylipaineinen, mutta muuten kone toimii ihan suunnitellulla tavalla.Pitääpä katsoa seuraavat logit saunoessa, eikä panikoida tuloilman lämmöistä aivan hirveästi kun kerta rakenteellista riskiä ei näyttäisi olevan.
Juurikin. Olen Valloxillekin antanut palautetta ja ihan konkreettisia parannusehdotuksia joilla toimintaa voisi (ainakin omasta mielestäni) parantaa - ainakin olisi hyvä sallia muutamien parametrien säätö erikoisvalikon takaa.En ole vielä tavannut pientaloon tarkoitettua konetta, jonka lämmöntalteenoton poiskytkentärajaa voisi säätää monipuolisesti. Nuo algoritmit näyttävät tehdyn lähtökohdista, että aina kun periaatteessa on lämmitystarvetta, kaikki lämpö pyritään pitämään sisällä.
Olen liki ammattihuolestujaJoo, ei kannata turhaan huolestua. Toki sitä kannattaa vähän tarkkailla ettei pidemmällä aikajänteellä ole kämppä ylipaineinen, mutta muuten kone toimii ihan suunnitellulla tavalla.
. IV siis mitattu ja säädetty kahden mittaajan toimesta (tai itseasiassa kolmas = Vallox-asentaja sääsi pikaisesti alkuunkin) normaaliasetuksella (Poisto välillä 58% ja 60%, tulo välillä 53-55% mitattu ja pitäisi olla n. 5-6l (7-9%) alipaineinen. Yhden ikkunan karmin "raoista" tuntuu veto, samaten kun ikkunoita tai ovea hiukan raottamalla. Tulitikun savut lähtee pikemminkin mihin sattuu kuin suoraan raosta ulos. Tuossakin olisi ensimmäinen steppi se, että talteenottoa pystyisi säätämään on/off-tyyppisesti jostain valikosta, jolloin sen voisi avata myös Valloxin ohjelmointirajapintaan. Kotiautomaatio on kuitenkin kasvava juttu ja logiikan rakentaminen olisi sitten helppoa ja jokainen voisi parametroida asiat ihan omien tarpeidensa mukaan.Tällöin lämmöntalteenotto pitäisi olla mahdollista kytkeä pois automaattisesti (ei toki oletusarvoisesti), jos sisällä on yksinkertaisesti liian kuumaa (jokin ennalta asettu maksilämpötilarajoitus sisä- tai poistoilman perusteella) tai ainakin talteenoton voisi joko ajastaa pois määräajaksi tai edes säätää ulkoilman lämpötilarajaa, jossa talteenoton poiskytkentä on mahdollista.
Miltä vaikuttaa?
Hyvältä tuo näyttää. Excelöin äsken oman Aito Kotilämmön vastaavat tiedot lokakuun osalta (dataa kymmenen minuutin välein) ja poistoilman talteenoton hyötysuhteen keskiarvo n. 78,2% ja tuloilman vastaava n. 80%. Vallox ilmoittaa arvon 72%. Toimii siis hyvin, tässä vaiheessa vuotta ei varmasti ole tarvinnut sulatella kennoa niin mitatut arvot ovat paremmat.Logittelin vähän ja laskin hyötysuhteita kun ilmatkin vähän edes viilenneet.
PVM P HYÖTYS. T HYÖTYS.
5.10.2019 71,9 % 81,9 %
6.10.2019 74,4 % 85,6 %
7.10.2019 74,5 % 86,1 %
8.10.2019 74,5 % 89,2 %
9.10.2019 74,3 % 87,0 %
10.10.2019 75,3 % 86,4 %
11.10.2019 75,0 % 85,8 %
12.10.2019 72,2 % 85,0 %
13.10.2019 70,5 % 87,6 %
Ohessa pari liitetiedostoa myös. Miltä vaikuttaa?
Niin mun käyrässä/hyötysuhteissa siis? 62/67l oli mitattu 70/80% säädöillä, nyt 60% asetus. Suunnitelmassa 62l, kerran kahteen tuntiin laskettuna kuutioista 50l. Epäilen että tehostuksella kanavisto vähän ahdistaa poistopuolelta. En tiedä pitäisikö mittauttaa vielä uudelleen.
Niissä juurikin. Eipä kai se niin vaarallista ole kun ollaan järkevissä lukemissa, eikä tuo varmaan mitenkään poikkeava taso ole - toki enemmän ilmaa tulee sisään ohi kennon. Meillä on niin tiivis talo, että herkästi alkaa imeä vääriä reittejä ilmaa sisään, esim. savuhormista tai liesituulettimen hormin kautta (takaisku ei ole 100% tiivis).
Katsoin omasta vehkeestä vertailuksi, viime vuoden marraskuussa ollut kuukausitasolla hyötysuhteet luokkaa 82% tuloilmahyötysuhde ja 81% poistoilmahyötysuhde.
Yksi hölmö homma on mielestäni se, että jos vaikkapa tuloilma on säädetty +15C (taitaa olla jopa Valloxin suositus), lämmön talteenotto on poissa aina kun ulkoilma on yli +13 ja usein myös välin 11-13C (olettaen että on käynyt yli 13C). Esimerkiksi tänään olisi kone käynyt ohituksella, vaikka vuorokauden keskilämpötila on vain reilu 5C ja lämmitystarvetta on ympäri vuorokauden. Näin ollen, jos haluaa minimoida energiankulutuksen, kesällä ja syksyllä pitää manuaalisesti nostaa tuloilman pyyntiä niin että LTO pysyy päällä, mutta ei kuitenkaan liikaa, etteivät vastukset mene päälle.
Kyllä nyt tulisi suunnittelijalle paha mieli kun noin ohitat kaikki hienot systeemitItse olen asian ratkaissut hyvin Yksinkertaisesti. Aikaisin keväällä kun putsaa/vaihdan karkea suodattimet, niin nykäisen vastuksen liittimen irti ja säädän tulolämpötilaksi 25 astetta. Tästä seuraa että ei lämpöisinä kevät päivinä (+15) poista talteenottoa käytöstä ja ei yöllä käytä vastusta vaikka varmasti kuvittelee käyttävänsä.Kesällä tietysti sitten ohitus käyttöön säätämällä tulolämpö 5 asteeseen. Syksyllä taas 25 asteeseen ja juuri ennen talvea vastuksen liitin kiinni ja tulolämpö +17. Vastustan ei käytännössä tuolla asetuksella mene päälle ennenkuin on pakkasta se lähemmäksi -15.
Siltä vaikuttaa, kun jäteilma ei mene pakkaselle noinkaan kylmällä.täällä näkyy olevan ammattilaisia niin miltä nuo käyrät ja asetukset näyttää. vissiin poistoa aika reilusti?
Automaatilla toimii ainakin meillä oikein hyvin. Lähtee tehostamaan ilmanvaihtoa aika nopeasti kun suihkussa on alettu viihtymään ja kosteus-% kohoaa.kannattaako tuo kosteusanturi asetus olla automaatilla kotona ja tehostus tilassa?