VILP Nibe F2120-16 MultiHeater ECO 18 ILP C&H Panel CH-S09FVX ja Nordcel NC16-35G10L OKT 275m2 rak. 1979 Parainen

[iqo]

Mukava kuulla kokemuksia! Etenkin kun ne ovat positiivisia.

Nyt kun tulee "sopiva" keli, niin ota lukemat sellaisen vuorokauden osalta, ettei ole sulatuksia niin saa vahvistusta etenkin tuon Techemin osalta, että vähentääkö oikeasti sulatukset. Vaikka näkeehän sen suoraankin, jos sattuu olemaan mittarin vieressä juuri kun sulatus osuu kohdalle. Katsoo siis menikö saldo oikeasti taaksepäin. Epäilen sitä suuresti kyllä edelleen...

 

[kurre orava]

Kyllä tuo Techem laskee ikään kun taaksepäin negatiivisellä teholla. Minulla oli vedet putkissa ja mittarit paikoillaan pari päivää ennen kun kerkesi käynnistämään laitoksen ja sinä aikana omakierrolla meni 50-70W ulos koko ajan joten tuo kerkesi vetää pari kWh miinusta tauluun. Tuo kyseinen yksilö oli uutena hankittu joten lähtiessä taulussa oli 0kWh.

Muuten tuo on samanlainen kun Pollu eli näyttää vain kokonaisia kWh joten lukeman väheneminen sulatuksessa edellyttää myös hiukan tuuria kohdalle osuessa.

Sen verran seurasin Itronin ja Techemin hetkellisiä tehoja että Techem näytti valtaosin vähän pienempää tehoa ainakin osan aikaa. Välillä kävivät samoissa mutta ei koskaan päinvastoin. Eli Techemin saldo lienee sitäkin kautta hiukan pienempi.

 

[julli100]

Eikö noissa mittareissa tarvitse olla suoraa putkea ennen ja jälkeen?

 

[kurre orava]

Mietin samaa asiaa kun noita asentelin, tilaa oli kuitenkin kortilla tuossa. Tuomalla seinään kannakoitu osuus ulommaksi suoran putken osuus olisi kasvanut huomattavasti mutta kannakointi olisi mennyt taas vaikeaksi kun ei löytynyt pidempiä kannakkeita hyllyssä.

Nyt tilanne on se että ennen Niben EMK on (suodattimen jälkeen) noin 40 sentin suora osuus, EMK:n jälkeen tulee mutka jo alle 10 sentin päässä ja Techemiin on mutkan jälkeen ehkä vain noin 15 sentin suora osuus. Samaten Techemin ja Itronin välissä ehkä 20 senttiä ja Itronin jälkeen saman verran.

Nuohan ovat kaikki ultraäänellä toimivia, tiedä sit ovatko pyörteilyjen ym suhteen parempia tai huonompia kun perinteiset. Rakentamalla alle vaikka pattingin saisi kyllä tuotua mittarilinjaston ulommaksi ja suoraan putkeen, täytynee harkita tilaisuuden tullen. Täytyy varmaan lukaista mittareiden manuaalitkin, mitä ne sijoituksesta sanovat ja mitä vaativat. Niben asennusohje on kyllä niin suppea et se ei ainakaan valota asiaa yhtään. Katsotaan josko @Jolberious saisi propelliosaston kavereilta kommenttia tuohon mittareiden väliseen eroon tai lähinnä EMK:n ylioptimismiin.

 

[Hempuli]

Tuossa muutama viesti sitten nakatussa Uplink-kuvassa näkyy oikealla puoliskolla sulatus, joka on vienyt BT25-anturin muutaman asteen alaspäin, jolloin asteminuutit menee pitkälle miinukselle. Kyseisen lämmitysjakson lopussa asteminuutit on Ralleballe taulukon mukaisesti niin paljon miinuksella, jotta kompurakierroksia nostetaan kertaluokkaa. Jakso päättyy ilmeisesti siihen, että BT25 nousee riittävästi tavoitelämmön yläpuolelle ja asteminuutit nollataan ja kompura sammuu. Joskus ihmettelin, miksi seuraava jakso alkaa kompurakäyrää kertaluokkaa korkeammilla kierroksilla, mutta nähtävästi tämä ominaisuus tosiaan kuuluu F2120:een.

 

[roots]

tai lähinnä EMK:n ylioptimismiin

Tuo on täysin ymmärrettävää

 

[janhunen]

Mites noi sulatukset tolla f2120:lla, kun niitäkin aika ajoin näissä keskusteluissa sivutaan. Ilmeisesti f2120:ssa pystyy jotenkin niitä sulatuksia säätämään? Tuleeko paljon sulatuksia vuorokauteen? Tähän tietysti vaikuttanee moni asia. Ilmeisesti mitään tietyin aikavälein tehtäviä sulatuksia näissä ei kuitenkaan ole, vaan kone sulattaa tarpeen mukaan?

 

[Janos]

Meillä töissä virtausmittareiden kanssa on 5/2 sääntö, eli ennen mittaria 5xputken halkaisijan verran suoraa ja 2xhalkaisija jälkeen

Muuten tulee pyörteitä ja ne näyttää väärin

 

[Hempuli]

Mites noi sulatukset tolla f2120:lla

Mulla vain empiiristä havaintoa eikä nyt +5C sulattele eikä kosteuskaan ole lähellä 100%. Sulatuskeleillä ilmoittaa vaihtelevasti ajan seuraavaan sulatukseen, jolloin se on ollut 70-80 min. Yleensä kohdassa on Lounais-Suomen ns. talven aikana ollut 'ei', kun sitä olen katsellut.
Sulattaa siis oman tarpeensa mukaan eikä mielestäni kovin usein. Rojauttelee sulattaessaan sellaiset 2,5 litraa hyvinkin.

 

[kurre orava]

Meillä töissä virtausmittareiden kanssa on 5/2 sääntö, eli ennen mittaria 5xputken halkaisijan verran suoraa ja 2xhalkaisija jälkeen

Muuten tulee pyörteitä ja ne näyttää väärin

Läheltä liippaa kyllä noiden osalta. EMK:n osalta täyttyy ja Itroninkin osalta kohtuullisesti. Techemin osalta saattaa tehdä tiukkaa tuo 5* halkaisija ennen mittaria. Eipä noissa hirveästi marginaaliakaan jää kyllä. EMK:n edessä on hyvin tilaa, perässä varmaan vain vajaat 10 senttiä. Techemin ja Itronin välissä on kaksoisnippa ja sulkuhana, voi tehdä siinäkin tiukkaa.

Täytyy laittaa mietintään pieni modifikaatio. Tosin sen tekeminen jäänee lämmityssesongin jälkeen.

 

[Jolberious]

Pystytkö heittämään anturointia eistiim, eli siirtämään emk ja jotain toista päinvastoin?

 

[iqo]

Tuskin noi "suoran" osan pituudet kovin paljon merkkaa, kun siinä mittarin molemmin puolin on kuitenkin ne sulkuhanat / supistajat, joissa pyörteilyä varmasti syntyy, jos on syntyäkseen.

Edit: Esim oman mittarini (Multical 302) asennusohjeessa sanotaan:

Straight inlet: MULTICAL® 302 requires neither straight inlet nor straight outlet to meet the Measuring
Instruments Directive (MID) 2004/22/ EF and EN 1434:2007. A straight inlet section is only
necessary in case of heavy flow disturbances before the meter. It is recommended to follow the
guidelines of CEN CR 13582.

 

[kurre orava]

Pystytkö heittämään anturointia eistiim, eli siirtämään emk ja jotain toista päinvastoin?

Techemin ja Itronin saa vaihdettua päittäin, ovat saman kokoisilla rungoilla. EMK:ssa ainakin nyt liitetty mukana tulevilla kuparinatsoilla ja helmillä, täytyy katsoa jos EMK:n rungossa olisi kuitenkin normi tuumainen putkikierre, silloin onnistuu kyllä senkin siirto vapaasti.

Mites noi sulatukset tolla f2120:lla, kun niitäkin aika ajoin näissä keskusteluissa sivutaan. Ilmeisesti f2120:ssa pystyy jotenkin niitä sulatuksia säätämään? Tuleeko paljon sulatuksia vuorokauteen? Tähän tietysti vaikuttanee moni asia. Ilmeisesti mitään tietyin aikavälein tehtäviä sulatuksia näissä ei kuitenkaan ole, vaan kone sulattaa tarpeen mukaan?

Liitteenä muutama kuvakaappaus Uplinkista ja sulatuslokista sen verran mitä sain kuvaan mahtumaan. Tänään ei oo sulatellut ollenkaan, yli yhden asteen kun nousee ulkolämpötila nin harvenee nuo aktiiviset sulatukset niin että on ehkä vain joka toinen käyntisykli aktiivinen sulatus ja yli kolmen asteen kun menee niin tuntuu jäävän meillä nuo sulatukset pois kokonaan tai ainakin melkein kokonaan. Tosin tuo kone käy meillä silloin ihan pintakaasulla eli noin 35hz joten eipä ole kuormaakaan.

Sulatukset noissa on ne kapeat piikit 70hz:iin lisäksi on muutama käyntikerta kun on muutenkin ottanut hiukan enemmän kierroksia.

 

[VesA]

Tuskin noi "suoran" osan pituudet kovin paljon merkkaa, kun siinä mittarin molemmin puolin on kuitenkin ne sulkuhanat / supistajat, joissa pyörteilyä varmasti syntyy, jos on syntyäkseen.

Edit: Esim oman mittarini (Multical 302) asennusohjeessa sanotaan:

Ultraäänivehje ei niin häiriinny pyörteistä koska ääni kulkee siinä koko vesipökäleessä ja mittaus on vähän niinkuin keskiarvo siitä koko alueesta - alkuperäisen taajuuden ja toisen pään näkemän taajuuden erotus.

 

[Hempuli]

Ihan samalla hehtaarilla ovat 12-mallin sulatukset olleet. Samoin kompurakierrokset ovat 35Hz, kun ulkona >+3C.

 

[janhunen]

Toi f2120 näyttäs hanskaavan ton sulatuksen siltä osin paremmin kuin tää oma f2040, eli ei tuu ylimääräisiä käynnistyksiä aina kun tulee sulatus. Itellä toi sammuttaa kompuran vähäksi aikaa, sen jälkeen kun sulatus on jo tehty. Sulatuslogiikka lienee sama myös tässä mallissa, eli sulattaa, kun tarve on, eikä mitenkään ajastetusti.

 

[iqo]

Lienee aika harvinaista tuo Nibe Polar -tyyppinen sulatus, eli että lennosta käännetään 4-tieventtiiliä. Myös Mitsubishi sammuttaa kompuran ennen sulatuksen alkua. Mikähän tässäkin mahtaa kompuran eliniän kannalta olla optimaalisin tapa? Kuka osaa sanoa, mitä kompressorilla tapahtuu kun 4-tieventtiili kääntyy kompressorin käydessä asennosta asennosta toiseen? Melkoinen suhahdus se ainakin on, kun paineet putkistossa muuttuu venttiilin kääntyessä.

 

[pökö]

Samoin sulattaa vanha Gree 9 kW vilp, eli ulti 9000.
Täydessä laukassa venttiili kääntyy ja koko operaatio on 2 minuutissa ohi.

 

[kurre orava]

Ilmeisesti tuo tapa kuuluu jollain tavoin Niben suunnitelufilosofiaan, muistelisin @pamppu joskus maininneen että F2025 tekee samalla tavalla. Kaipa sen on joku insinööri laskenut että niin voi tehdä ilman että vehkeiden kestävyys kärsii sen koommin.

Aamuyöstä kun lämpötila on painunut alas on tullut näköjään yksi aktiivinen sulatus, muuten viimeinen vuorokausi mennyt sulattamatta.

 

[iqo]

Myös Mitsubishi sammuttaa kompuran ennen sulatuksen alkua.

Nyt pitää korjata virheellisiä sanomisia: kompura sammuu Mitsubishin tapauksessa vasta sulatuksen jälkeen. 4-tieventtiili siis kääntyy tässäkin "lennossa", mutta oikeastaan kompuran "mootorijarrutuksen" aikana. Siitä sitten kelataan vähän lisää kierroksia sulatusta varten. Melko turhalta tuo totaalinen tuumaustauko sulatuksen päätyttyä vaikuttaa. En keksi sille kyllä mitään perustetta.

 

[kurre orava]

Energy Save laski kompuran kierrokset ihan nollille sekä ennen että jälkeen sulatusta.

Muutenkin se sulatti aika useasti puhdastakin kennoa varsinkin jos edellisestä käynnistyskerrasta oli pidempi aika kulunut niin saattoi vetää lyhyen 5 - 10 minuutin alun ja sit heti sulatukselle, ikään kun varmuuden vuoksi. On tuossa jotain kehitystä reilussa viidessä vuodessa sitten tapahtunut. Tosin täytyy muistaa että nyt tulee verrattua kahta eri hintaluokan konetta keskenään.

 

[kurre orava]

Seurasin tänään VILP:n sulatusta kun sattumoisin olin pannuhuoneessa pumpun sulattaessa.

Aikamoisella teholla tuo laitos kyllä sulattaa itseään. Sulatuksen kesto oli noin 5-6 minuuttia, alkuun Techem näytti 9-10kW:n negatiivista tehoa, jonkin ajan päästä 12 kW negatiivista ja lopussa ehkä minuutin verran 18kW negatiivista tehoa. Vettä tuli paljon ja pitkään, määrää en osaa arvioida kun menee suoraan lattiakaivoon mutta usean minuutin ajan tuo lorisi kuitenkin.

Sulatuksen aikana kattilan lämpötila putosi 3,5 astetta anturin kohdalta (minulla tuo BT25 on samassa anturiputkessa kattilan öljypolttimen termostaattianturien kanssa). Olisi eduksi jos tuon anturin saisi hiukan alemmas kattilaan mutta ei ole vielä selvää suunnitelmaa miten sen teen. Joutilaana on yksi 1/2" yhde jossa ollut paineanturi aikanaan ja sittemmin sokeutettu, mietin josko yrittäisin siihen laittaa sopivan nipan eli vaikka 10mm helmiliitos/1/2" UK ja sit poraa tuon helmipuolen auki niin että putken saa työnnettyä kattilan sisään. Putken pää umpeen ja sopiva käyrä putkeen niin sen saanee niin alas kattilaan kun on mahdollista. Ja anturi tietty putken sisälle. Nykypaikassa tahtoo tuo anturi olla niin ylhäällä että kun vesi sen ympärillä kylmenee niin silloin ei suntin kohdallakaan enää kovin paljon lämpöä ole jäljellä.

Kohtuu tasaisina nuo pattereiden tulo- ja menolämpötilat kuitenkin pysyvät sulatuksista huolimatta ja vaikka Nibe sahaa lämpötilaa alas-ylös. Tuolla UKV pytyllä lienee siihen omaa osuutensa mutta täytyy myöntää et kyllä se vanha Oumankin tekee vielä hyvää työtä.

 

[vwg4]

Itellä toi sammuttaa kompuran vähäksi aikaa, sen jälkeen kun sulatus on jo tehty.

Tää on tosiaan ko ulkoyksikön ominaisuus. Sulatuksen aikana kun Smo40 valikoista kattoo, Kompura Hz pyynti on >0 kokoajan, mut todellinen Hz on 0.

Oma reilusti ylimitoitettu F2040 kyllä sulattaa ahkerasti

 

[pamppu]

Aikamoisella teholla tuo laitos kyllä sulattaa itseään. Sulatuksen kesto oli noin 5-6 minuuttia, alkuun Techem näytti 9-10kW:n negatiivista tehoa, jonkin ajan päästä 12 kW negatiivista ja lopussa ehkä minuutin verran 18kW negatiivista tehoa. Vettä tuli paljon ja pitkään, määrää en osaa arvioida kun menee suoraan lattiakaivoon mutta usean minuutin ajan tuo lorisi kuitenkin

Onkohan sillä jo turhankin pitkät sulatusvälit.. Toisaalta siinä tuota lamellipintaa on, niin mahtuuhan sinne tavaraa. Omani vetää muistaakseni 2-3 minuutin luokkaa vain, mutta toisaalta tekeekin sen 45min välein. Tai on se kellonaika säädettävä, mutta sen verran paljon laskee vettä, ettei ole tullut mieleeni pidentää aikaa. Ehkä jossain sisäsuomessa kävisi pidempi aika. Mulla näyttäis menevän 10kW tehoille varaajasta otto, eli linjassa nimellistehoihin, tuo 10kW+kompuran teho tarkoittaa 12-13 kW:n sulatustehoa ja saman 12-13kW se tuottaa lämpöisessä kelissä toisinkin päin.

Mutta mitenkäs se uusi kone toimii puhaltimen osalta? Pölläyttääkö pilven ilppien tyyliin taivaalle vai kelaako kennon lämmöt sisälle takaisin ja käynnistää vasta sitten puhaltimen, kuten vanha F2025? Tällä vanhalla koneella sulatuksen jälkeen energiamittauksessa näkyy selvä piikki kun se pumppaa lämpimän kennon kylmäksi. Sitten se asettuu vääntämään mitä pystyy.

 

[janhunen]

Kohtuu tasaisina nuo pattereiden tulo- ja menolämpötilat kuitenkin pysyvät sulatuksista huolimatta ja vaikka Nibe sahaa lämpötilaa alas-ylös. Tuolla UKV pytyllä lienee siihen omaa osuutensa mutta täytyy myöntää et kyllä se vanha Oumankin tekee vielä hyvää työtä.

Minkä kokoinen se UKV sulla on?

Kattelin muuten vähän niitä liittämiäsi kuvia, kun kirjoitit niistä energiamittauksista. Siinähän oli jotenkin niin, että pumpun tekemä vesi on about 40 astetta ja ulkolämpötila ~2 astetta. Noi luvut jos siirtää Niben ohjekirjassa olevaan cop taulukkoon, niin näyttäshän ne siihen samoille haminoille osuvan kuin ne mittauksetkin. Tuli vaan mieleen, kun niitä Niben ilmoittamia lukuja on ehkä joku vähän tässä epäillyt

 

[kurre orava]

Mutta mitenkäs se uusi kone toimii puhaltimen osalta? Pölläyttääkö pilven ilppien tyyliin taivaalle vai kelaako kennon lämmöt sisälle takaisin ja käynnistää vasta sitten puhaltimen, kuten vanha F2025?

F2120 tekee ihan saman kaavan mukaan, sulatuksen jälkeen nousee tehot kun imaisee kennon kylmäksi. Eikä puhalla höyrypilveä.

Minkä kokoinen se UKV sulla on?

Kattelin muuten vähän niitä liittämiäsi kuvia, kun kirjoitit niistä energiamittauksista. Siinähän oli jotenkin niin, että pumpun tekemä vesi on about 40 astetta ja ulkolämpötila ~2 astetta. Noi luvut jos siirtää Niben ohjekirjassa olevaan cop taulukkoon, niin näyttäshän ne siihen samoille haminoille osuvan kuin ne mittauksetkin. Tuli vaan mieleen, kun niitä Niben ilmoittamia lukuja on ehkä joku vähän tässä epäillyt

100 litrainen UKV on tuossa linjassa. Pumpun hystereesi on tuossa nollan alapuolella noin 32C-41C. Ei tarvis ihan noin lämmintä tehdä mut tulee sit turhan lyhyet käyntiajat. Täytyy hiukan vielä hioa säätöjä ja anturointia.

 

[Hempuli]

F2120 tekee ihan saman kaavan mukaan, sulatuksen jälkeen nousee tehot kun imaisee kennon kylmäksi. Eikä puhalla höyrypilveä.

Eipä pilveile 12-mallikaan. Sulatuksessa tekee töitä tosissaan enkä alle 70 min sulatuksia ole vielä havainnut.

 

[pökö]

Pölläyttääkö pilven ilppien tyyliin taivaalle vai kelaako kennon lämmöt sisälle takaisin ja käynnistää vasta sitten puhaltimen

Ei kaikki ilpit pölläytä. Gree vilp pölläytti ja komeasti

 

[janti]

Ei kaikki ilpit pölläytä.

En kyllä tiedä ILPiä jossa sulatuksen päätyttyä ulkoyksikön puhallin ei lähtisi käyntiin (pölläytä) ennen kompressorin käynnistymistä.
@pamppu tuossa ajatteli sitä että märästä lämpimästä ulkoyksikön kennosta imettäisiin kompressorilla lämpö sisälle (esim. 30-60 s) ennen ulkoyksikön puhaltimen käynnistystä.

Oliko @pökö oliko sulla tiedossa tietty ILP merkki/malli joka käyttäytyisi noin?

 

[pökö]

En kyllä tiedä ILPiä jossa sulatuksen päätyttyä ulkoyksikön puhallin ei lähtisi käyntiin (pölläytä) ennen kompressorin käynnistymistä.
Oliko @pökö oliko sulla tiedossa tietty ILP merkki/malli joka käyttäytyy noin.

On me tästä puhuttu 10 vuotta sitten, ehkä jopa väitelty.

Minun fujitsu ei tuota pölläystä tee.

 

[janti]

Minun fujitsu ei tuota pölläystä tee.

Tarkka riittävän taajaan tapahtuva ottotehon loggaus voisi paljastaa jotain muuta.

 

[pökö]

Tarkka riittävän taajaan tapahtuva ottotehon loggaus voisi paljastaa jotain muuta.

Usko tai älä olen tuota konetta "logannut" kaikissa tilanteissa niin paljon että tiedän sen toiminnot, se ei sitä höyrypilveä tee.

Voi olla että se on rikki

 

[kurre orava]

Hiukan vajaa kuukausi takana Niben kanssa ja ensimmäiset tulokset rupeavat löytämään paikkaansa ruutuvihossa.

Mitään maatamullistavia tuloksia ei ole vielä tiedossa, ensimmäinen kuukausi on mennyt aika lailla säätöjä hakiessa sekä Niben logiikkaan tutustuessa. Yleisesti on varmaan tullut tehtyä tarpeettoman lämmintä vettä eli lämpötiloja olisi varaa pudottaa ja sitä myöten kiillottaa noita tuloksia. Kaiken kaikkiaan pumppu on kuitenkin toiminnut paremmin mitä uskalsin odottaa yhdessä öljykattilan kanssa, tuo reilun 200 litran tilavuus on ns varaajaksi kuitenkin aika mitätön. Tottumattomana olen koittanut hakea jyrkähköllä kompressori"käyrällä" (-5C -20C) ja asteminuuttisäädöillä yhdistelmä jotka antaisivat mahdollisimman pitkiä käyntisyklejä ilman että sisälämpötila kuitenkaan rupeaa huojumaan. Ja joka lauhalla kelillä hillitsisi tuota Niben halua laukata kun oikeasti pitäisi malttaa ravata. Mutta halu maaliin on sillä ilmeisen kova.

Helmikuun kokonaissähkönkulutus oli 1952 kWh. Lämmitystarveluku Turussa 477 ja keskilämpötila 0,5C. Meillä on ollut koko kuukauden kuitenkin yksi vanha papukaija kipeä jonka johdosta sillä on ollut oma lämpölamppu ja lämpöpatteri häkin luona, laskeskelin että noiden kulutus kuukaudessa on jo yli 600kWh. Sisälämpötila koko talossa tuon johdosta myös tavallista korkeampi.

Nibe kulutti kuukauden aikana (otettu käyttöön 2.2..2020) 822 kWh ja tuotti Techemin mukaan 2897 kWh (cop 3,52), Itronin mukaan 2984 kWh (cop 3,63) ja Niben oman EMK 500 mukaan 3308 kWh (cop 4,02). Käyntitunteja tuona aikana oli 418 tuntia ja käynnistyksia 257 eli keskimääräinen käyntisykli luokkaa noin 1,6h.

Laitoin helmikuussa myös lämminvesivaraajalle tuntilaskurin, sen perusteella lämminvesivaraaja on päällä keskimäärin noin tunti ja vartti / vrk eli se vie vuorokaudessa keskimäärin noin 3,8kWh käyttöveden loppukuumennukseen. Tuon perusteella kannattaa tuskin ruveta mitään vaihtoventtiilejä virittämään ja ruveta tekemään käyttövedetkin pumpulla. Toki copit putoavat kun tuonne lisää painolastiksi varaajan vastuksen ottaman sähkön, Techemin cop noin 3,1 Itron noin 3,2 ja EMK 500 noin 3,55 kun lämpimän veden viemä energia huomioidaan.

Suurin haaste tuossa lienee kuitenkin oikeiden säätöjen löytäminen lämpötilojen pudottamiseksi. Tiputin vielä asteen verran pois kohdasta "maks ylilämpö" eli minkä verran yli käyrän pumpun sallitaan lämmittävän. Taisi olla alunperin jopa 5 tai 6 C, nyt se on minulla 3C ja tuntuu toimivan aika kohtuullisesti. Pumppu lähtee käyntiin kun asteminuutit saavuttavat -40 ja käy yleensä reilun tunnin. Joskus harvoin lyhyemmin ja välillä pidempään, riippuu toki ulkolämpötiloista paljon. Käyntijakson jälkeen tuo pumppu vetää yleensä lonkkaa noin 45 minuuttia ja homma alkaa alusta. Jos tiputan tuota ylilämmitystä ainoastaan 2 asteeseen niin tahtoo käydä niin että pumppu ikään kun törmää "kattoon" eli tuo kahden asteen ylitys tulee täyteen aika nopsaan jolloin SMO nollaa asteminuutit ja pumppu siirtyy levolle. Jos taas laitan käynnistyksen alemmaksi, esim -50 tai -60 asteminuuttia niin tahtoo vesi kattilan yläosassa, suntin kohdalla olla jo niin kylmä että menovesi tippuu huomattavasti.

Oikealla varaajalla nuo edellämainitut ongelmat saisi varmasti hiottua olemattomiin ja vielä paljon pidempiä lepo- ja käyntiaikoja. Mutta hyvä alku näinkin. Tilaisuuden tullen, kunhan on joku vapaa viikonloppupäivä niin teen putkituksen sisällä uusiksi sen verran että saan kaikki energiamittarit vaakasuoraan, samalle putkelle ja mittareiden väliin sopivat, vaikka jonkun 30 sentin välit.

Viikonloppuna askartelin paskartelin kuitenkin ylijäämäpuutavarasta ulkoyksikölle kevyen katoksen, jossain pitäisi löytyä vielä hiukan kattohuopaakin.

 

[kurre orava]

On jostain syystä jäänyt hiukan vaivaamaan omaa mieltä tuo suurehko hajonta energiamittareiden kesken tuossa omassa asennuksessa ja viikonloppuna kun oli hiukan luppoaikaa niin tein pienen muutoksen VILP:lle menevään linjaan. Aiemminhan Niben EMK:n virtausanturi oli pystyputkessa, Fernox suodattimen jälkeen kun taas Techem ja Itron olivat vaakaputkessa ennen kun putki sukeltaa seinän läpi autotalliin.

Toin koko linjan hiukan ulommas seinästä, ehkä 6-7 senttiä niin sain pidemmän ja suoran vaakaosuuden johon mahtuivat kaikki kolme energiamittaria vieri vieren. Samalla kun touhusin niin vaihdoin nuo aiemmat 90 asteen mutkapalat loivempiin käyräpaloihin niin ei ahdista veden virtausta niin paljon.

Tein muutokset eilen, lauantaina ja otin kaikkien energiamittareiden lukemat ylös jotta näkee vaikuttaako tuo muuttunut konstellaatio jotenkin tuloksiin. Tänään kun otin uusia lukemia vuorokauden jälkeen niin näyttää siltä että aika samoilla linjoilla ollaan kun ennenkin, Niben omaan mittariin on tullut noin 10% enemmän energiaa mitä kahteen muuhun. Virtaustietojen suhteen nuo ovat nyt kaikki kolme hyvinkin samoilla linjoilla, päivällä kun luin kaikilta samaan aikaan virtaustietoja niin Techem näytti 1560 l/h, Itron näytti 1600 l/h ja Niben EMK 26-26,1l/min eli pyöreästi 1560 sekin. Tuo asetelma tuntuu toistuvan aika lailla samanlaisena kerrasta toiseen.

Techem ja Itron käyttää omia antureitaan, luin nekin samaan aikaan. Techem näytti 35 sisään ja 38 ulos, dT 3,2-3,5K. Itron 36,1 ja 39,4 dT noin 3,3K (Techem antaa desimaaleja vain dT:ssä, Itron näyttää yhden desimaalin antureiden lämmöissäkin). Samaan aikaan Niben anturit BT3 35,1 ja BT12 38,8 eli tuo dT olisi Niben osalta myös pyöreästi noin 10% muita korkeampi. Sisääntuleva hyvinkin samaa luokkaa Techemin kanssa mutta lähtevä hiukan korkeampi. Toisaalta erot ovat niin pieniä eikä nuo anturit taida muutenkaan olla mitään tarkkuskomponenttejä vaan pikemminkin edullisimmasta päästä. Niben etuna on tietysti se että molemmat lämpöanturit ovat pumpun sisällä eli mitään ulkopuolisia häviöitä ei tuohon Niben omaan mittaukseen kerry. Techemin ja Itronin ulkoiset anturit ovat suoraan vedessä paluulinjassa.

Putket ovat kuitenkin lyhyitä, EMK:n jälkeen peksi menee 30 sentin harkkoseinän läpi jonka jälkeen autotallin puolella lienee 2*0,7m teräsletkua ja sen jälkeen sukeltavat taas 30 sentin harkkoseinän läpi ulos, ulkopuolella noin 2*0,6m letkua. Kaikki muut osuudet ovat eristettyjä, ainoastaan tuo pannuhuoneen ja autotallin välinen harkkoseinän osalta on silleen että peksi kulkee suojaputkessa mutta eristämättömänä.

Nähtäväksi jää tasoittuvatko asetelmat vielä pidemmällä aikavälillä vai ei. Vaihtoehtoja siihen miksi nuo mittaustulokset eroavat toisistaan ei ole kuitenkaan kovinkaan monta. Eihän tuo ero muutenkaan mikään järisyttävän suuri ole joten lähinnä koitan tässä pohtia ovatko Niben antamat lukemat ylipositiivisia vai noiden kahden muiden hiukan alakanttiin ilmoitettuja? Techem ja Itron kun ovat molemmat MID sertifioituja niin eivät ainakaan näytä liian suurta lukemaa. Nibelle insinööri olisi voinut veistää hiukan positiivisen laskentakaavan, tuota kun ei ole tarkoitus laskutukseen käyttää jolloin hyvä lukema vaan ilahduttaa käyttäjää.

Samalla kun touhusin pannuohuoneessa niin asensin myös käyttövesilinjan esilämmityskierukkaan oman energiamittarin jotta hiukan näkee minkä verran tehoa ja energiaa tuo esihaalistus käyttää. Aiemmassa talossa oli Pollucom valjastettu tuohon, tunne oli se että mittari näytti aina alakanttiin mittaus- ja käyttötavoista johtuen. Vettä kun monesti lasketaan lyhyitä sykliä niin Pollu ei aina reagoinut siihen kovinkaan nopeasti ja kesti varmasti oma aikaansa ennen kun anturi lämpeni vaikka se olikin suoraan vedessä. Nytkin on anturi suoraan vedessä. Ja uusi mittari toimii ultraäänellä ja mittaussykli on lyhyt, vain 4 sekuntia joten nähtäväksi jää onko tarkkuus parempi kun vanhan Pollun tuon käyttöveden osalta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Techem ja Itron kun ovat molemmat MID sertifioituja niin eivät ainakaan näytä liian suurta lukemaa. Nibelle insinööri olisi voinut veistää hiukan positiivisen laskentakaavan, tuota kun ei ole tarkoitus laskutukseen käyttää jolloin hyvä lukema vaan ilahduttaa käyttäjää.

Jotain tämän suuntaista kuvittelisin itsekin. Yleensä kaukolämmössä tuo Δt on vielä siinä määrin suuri, että se vielä tarkentaa mittaustulosta. Kaukolämpöyhtiön ja mittarin valmistajan elämä on varmaan helpompaa, jos mittarit eivät aiheuta ylilaskutusta. Pumppuvalistajalla voi olla eri tavoitteet. Vaikea uskoa että sitä omaa hauska tietää mittausta olisi tuunattu näyttämään ainakaan liian vähän.

En jaksa uskoa noiden mittarien näyttämän riippuvan siitä, miten ne on asennettu. Enemmän kuin mittareiden paikat, kiinnostaisi tietää, mitä niihin on kertynyt eli onko pumpun COP lupauksille katetta. Tuonhan näkisi lyhyeltäkin ajalta, miten ne osuu ne valmistajan ilmoittamille käyrille. Itse asiassa, pidemmällä aikavälillä tulos latistuu vaikeasti tulkittavaksi pannukakuksi, kun ei ole enää tyhdistettävissä, missä olosuhteissa kWh:t ovat kertyneet. Pitäisi saada tuloksia, joissa tuotanto on tehty tunnetuissa olosuhteissa.

 

[VesA]

En jaksa uskoa noiden mittarien näyttämän riippuvan siitä, miten ne on asennettu

Valitettavasti on pikemmin vaikea uskoa että ne voisivat näyttää tuolla tavoin 'väärinkäytettyinä' kovin oikein. Lämpöpumppauksen dT mahtuu hädin tuskin mittareiden spekseihin, käyttöveden kanssa on paljon helpompaa. Jos dT on 3 astetta ( techemin alaraja ) 3 kymmenystä heittoa tekee jo 10% virheen ja kyllähän sen voi saada erilaisella anturitaskulla. Siinä pitäisi jo laittaa toinen ultraäänirunko pelkästään lämpömittarille että saa ne lämpöanturit käyttäytymään samalla tavalla.

Ja sitten vielä se 1kWh esitystarkkuus... minulla on tämä mittauksia vertaava kuva realismia antamassa - samaan aikaa luetut lukemat sisääntulleesta ja käyttöön saadusta. Kannattaa kiinnittää huomiota parven muotoon - mitä enemmän on kulutettu ( kylmää - pienemmät COPit) sitä paremmin nämä vastaavat toisiaan:

 

[kurre orava]

En jaksa uskoa noiden mittarien näyttämän riippuvan siitä, miten ne on asennettu. Enemmän kuin mittareiden paikat, kiinnostaisi tietää, mitä niihin on kertynyt eli onko pumpun COP lupauksille katetta. Tuonhan näkisi lyhyeltäkin ajalta, miten ne osuu ne valmistajan ilmoittamille käyrille. Itse asiassa, pidemmällä aikavälillä tulos latistuu vaikeasti tulkittavaksi pannukakuksi, kun ei ole enää tyhdistettävissä, missä olosuhteissa kWh:t ovat kertyneet. Pitäisi saada tuloksia, joissa tuotanto on tehty tunnetuissa olosuhteissa.

Pumppu on ollut toiminnassa nyt hiukan reilu kuukauden, lähti pyörimään 2.2.2020 ja on sen jälkeen haukannut sähköä verkosta 1036kWh.

Tuotto tähän mennessä Techemin mukaan 3691kWh (cop 3,56), Itronin mukaan 3798kWh (cop 3,66) ja Niben oman mittauksen mukaan 4202 kWh (cop 4,05). Keskilämpötila helmikuussa Turussa 0,5C, maaliskuu "perstuntuman" mukaan hiukan lämpimämpi mutta en ole tarkistanut. Loggeri on vielä asentamatta, siitä tuollaiset näkisi. Pumppu ajaa loivaa käyrää, 32C-45C ja nollassa noin 35C. Suurin osa ajasta tuo on nyt varmaan tuottanut 33-38 asteista vettä.

Otin eilen energiamittareiden lukemat ylös kun käynnistin pumpun uudestaan muutosten jälkeen mutta huomasin nyt etten ottanut eilistä sähkömittarilukemaa. Joten sillä tiedolla että pumppu on reilussa vuorokaudessa tuottanut 145kWh (Techem), 149kWh (Itron) ja 164 kWh ei nyt oikein tee mitään.

Mutta, viime kuussa luin ja kirjoitin muistiin myös patteripiirien ja lattioialämmön energiamittarit, kuukauden päästä kun vertaa tuotetun ja käyttöön menneen energian niin pystyy todennäköisesti hiukan paremmin haarukoimaan se mikä noista mittauksista pitää parhaiten paikkaansa. Varsinkin nyt kun käyttöveden esilämmityksellekin on oma mittari.

Valitettavasti on pikemmin vaikea uskoa että ne voisivat näyttää tuolla tavoin 'väärinkäytettyinä' kovin oikein. Lämpöpumppauksen dT mahtuu hädin tuskin mittareiden spekseihin, käyttöveden kanssa on paljon helpompaa. Jos dT on 3 astetta ( techemin alaraja ) 3 kymmenystä heittoa tekee jo 10% virheen ja kyllähän sen voi saada erilaisella anturitaskulla. Siinä pitäisi jo laittaa toinen ultraäänirunko pelkästään lämpömittarille että saa ne lämpöanturit käyttäytymään samalla tavalla.

Saattaa hyvinkin pitää paikkaansa tuo ettei nuo ole ollenkaan suunniteltu mittaamaan noin pienellä dT:llä ja tarkkuus siten tähän käyttöön huono. Nibehän pyrkii itse aktiivisesti pitämään dT:n neljän ja viiden K:n välillä kiertovesipumpun nopeutta säätämällä. Mutta tuolloin kun satuin nuo lukemat ottamaan päivällä oli suhteellisen lämmintä ja käyntisykli juuri loppumassa sekä kompura pienillä kierroksilla, 32hz. Mielenkiintoinen kysymyshän tässä sitten on se onko tuo Niben "oma" EMK mittari sitten optimoitu lämpöpumppukäyttöön?

Kaikennäköistä hauskaa voisi kokeilla ja testata mutta aikaa on rajallisesti, töitäkin pitää tehdä jotta saa alv:t maksuun ja yleensä iltaisin on vielä joku linnuista aina vaatimassa rapsutuksia...

No, kaikki aikanaan ja vähän kerrallaan.

 

[VesA]

Mielenkiintoinen kysymyshän tässä sitten on se onko tuo Niben "oma" EMK mittari sitten optimoitu lämpöpumppukäyttöön?

Ongelma on siinä, että pelkästään lämpöanturi joka oikeasti näyttää 0.1 asteen tarkkuudella oikein laajalla alueella alkaa olla harvinainen ja kallis laite. techemissä on PT500 anturit - joissa siis on platinaa jonka vastusta mitataan. Sellaisen tarkkuus on jotain t=+/- (0.3+0.005|t|). Toki niitä voidaan valikoida samalla tavalla toimivaksi pariksi tai jopa tehdä korjaustaulukko, mutta suureen tarkkuuteen pääseminen on siis hankalaa eli kallista. Tuskin Nibe on panostanut omaansa ainakaan enempää kuin nämä jotka joutuvat ne hyväksyttämään laskutushommiin ;-)

 

[janhunen]

Tuotto tähän mennessä Techemin mukaan 3691kWh (cop 3,56), Itronin mukaan 3798kWh (cop 3,66) ja Niben oman mittauksen mukaan 4202 kWh (cop 4,05). Keskilämpötila helmikuussa Turussa 0,5C, maaliskuu "perstuntuman" mukaan hiukan lämpimämpi mutta en ole tarkistanut. Loggeri on vielä asentamatta, siitä tuollaiset näkisi. Pumppu ajaa loivaa käyrää, 32C-45C ja nollassa noin 35C. Suurin osa ajasta tuo on nyt varmaan tuottanut 33-38 asteista vettä.

Taisin tossa aiemmin tästä vähän spekuloida. Sulla näyttää cop 4.05 ja veden lämpö 33-38. Ulkolämpötila 0. Jos katsoo tuota liitteen kuvaa, niin aika hyvin näyttäs osuvan. Usko vaan sitä Niben mittaria.

 

[kurre orava]

Todennäköisesti tilanne on pitkälti niin kun @VesA toteaa aiemmassa viestissä, kustannustehokkuus edellä ollaan varmaan menty jolloin antureiksi tuonne on tuskin valikoitunut mitään huippukomponentteja. No, ehkä se totuus on kuitenkin jossain siellä välimaastossa. Niben osalta tilannetta ehkä jossain määrin helpottaa se että anturit ovat jo valmiina pumpussa, tarvitaan vaan tuo virtausanturi lisäksi.

Todennäköisesti Techem ja Itron eivät kuitenkaan missään tapauksessa näytä liian suuria arvoja vaan on joku marginaali jolla varmistetaaan ettei ylilaskuteta.

Virtauksen suhteen kaikki kolme tosiaan olivat hyvinkin yksimieleisiä joten kysymysmerkkeinä lähinnä antureiden tarkkuus ja Niben tapa laskea tuotettua energiaa. Nibehän ei näytä hetkellistä tehoa tai en ole ainakaan löytänyt sellaista kohtaa vaan näyttää ainoastaan kumulatiivisen tuotetun energian.