VILP Nibe F2120-16 MultiHeater ECO 18 ILP C&H Panel CH-S09FVX ja Nordcel NC16-35G10L OKT 275m2 rak. 1979 Parainen

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Enemmän kuin mittareiden paikat, kiinnostaisi tietää, mitä niihin on kertynyt eli onko pumpun COP lupauksille katetta. Tuonhan näkisi lyhyeltäkin ajalta, miten ne osuu ne valmistajan ilmoittamille käyrille.
@Kellarinlämmittäjä :n pyynnöstä menneen vuorokauden luvut ja hiukan käppyröitä mausteiksi. Nyt muistin ottaa sähkömittarin lukemankin niin pystyy noista jotain päättelemäänkin. Kulunut vuorokausi on ollut huomattavasti edellistä lämpimämpi (oliskohan keskilämpötila ollut hiukan 5 asteen yläpuolella) joten tuottoa on edellistä vähempää ja cop vaikuttaisi olevan hiukan parempi. Vuorokauden aikana pumppu otti 25 kWh

Techem tuotto 95 kWh, cop 3,8
Itron tuotto 98 kWh, cop 3,92
EMK 500 112kWh cop 4,48

Liitteenä kolmet käppyrät Uplinkista, ulkolämpötila, järjestelmän käyntijaksot ja viimeisessä näkyy pelkästään tulo- ja menolämpötilat pumpussa. dT näköjään 4-5 asteen välillä suurimmaksi osaksi, siihen tuo Nibe taitaa pyrkiäkin. Jos dT kasvaa niin kv pumppu lisää kierroksia ja päinvastoin. Päivällä kun tuo on käynyt pienellä teholla niin dT:kin tahtoo mennä 4 asteen alle. Eli pienellä dT:llä mennään yhä joten kaipa tuo tarkkuus noissa mittauksissa sitten on mikä on, suuntaa antava lienee kuitenkin. Käyntijaksot tuossa ovat lyhyimmillään noin tunnin ja tauot yleensä noin 40 minuuttia.
 

Liitteet

Paraisilla näyttää olleen eilen Utössä 4,7 °C ja Fagerholmissa 4,3 °C
Tuotto on alkanut 35 °C ja olleen välillä jopa 40 °C. Olisiko 37 °C keskiarvo?
Tuo EMK:n COP 4,48 on kyllä kova luku ja näyttäisi tosiaan sattuvan aika hyvin noille Niben käyrille. Tuo energiamittareiden mukainen COP 3,8-3,9 on erittäin hyvin sekin. Setällä 4 on mennyt puhki vasta siinä 6-7 asteen välillä 35 °C tuottolämpötilalla. Tähän verrattuna ero ei ole enää kovin suuri. Tuo tuottolämpötila antaa tähän oman mausteensa ja minulla kaikki riippuu yksin Pollun tarkkuudesta

On nuo energiamittareiden lukemat sentään aika hyvin linjassa. ~3%:n poikkeama keskenään ei ole järisyttävän suuri enkä nyt kyllä paljon parempaa tarkkuuta noilta rohkene odottakaan. EMK sitten antaa vähän komeammat lukemat.

Koska kone on ehtinyt pitää taukoja, Nibe on ilmeisesti onnistunut hoitamaan sulatukset passiivisesti puhaltimella. Näyttäisi että on tehnyt yhden ainoan aiktiivisen sulatuksen.

Näyttäisi lämmöntarve olevan meillä sama suhteessa ulkolämpötilaan. Minulla pumppauksen vuosi COP on ollut käytännössä sama kuin pumppaus COP nollassa. Kyllä tuosta aivan mahtava vuositulos vielä tulee kertymään. Ei muuta kuin lisää noita mittauspisteitä. Kannattaisi lukea mittarit joka ilta niin lukematarkkuuden virhe nollautuu. Jos suurempaa lämpötilan vaihtelua ei ilmene, pisteitä voi sitten tulosten tarkastelussa yhdistää.
 
Kannattaa sitä nyt kuitenin seurata, mitä se näyttää. Niben käyrät vaikuttaa siihen perustuvan.
Sympaattista tuossa on, että tuo Nibe on saavuttanut noissa 4-5 asteen lämpötiloissa saman tuloksen kuin @pökö mlp. Lämpötilat lähelle samat niin tuotto kuin keruu puolella. Näinhän se pitäisi ollakin.

Tuo 3 mittaria on kyllä ainutkertaista. Kahdesta on vaikea sanoa kumpi on oikeassa.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Mutta olenko minä nyt ikivanhan maalämpökoneeni kanssa joku vertailukohde noin 6x kalliimpaan vilppiin, miksi näin?
Mlp-/vilp kitinä ja vertailu tuntuu lähtevän @Kellarinlämmittäjä selkäytimestä. Toivottavasti ei tule takatalvi että saat hyvän copin.
 
Toivottavasti ei tule takatalvi että saat hyvän copin.
Takatalvi ei enää mahda mitään. 2,8:sta on hyvä lähteä ponnistamaan loppuvuoteen. Joulukuussa täällä voi toki tulla 30 asteen pakkasia mutta aika paljon saa tapahtua, jotta tulos painuisi alle edellisten vuosien. Suunta on ylöspäin. Pidetään @kurre orava -lle lippua korkealla. Kyllä tuosta vielä kehkeytyy tulokset vailla vertaa, kun olosuhteetkin ovat Lounais-Suomessa suotuisat.

EMK osalta kyllä, muuten ei.
Jos muistan oikein, tulos oli pumppauksen osalta sinulla COP 3,98. Riippuen kumpaan kurren mittariin vertaa, on se tietysti muutaman sadasosan parempi ja ilmeisesti kylmemmässä pumpattu mutta kuten kerroit, lämpötila ei sinulla tuloksiin vaikuta. Tulokset varmaan tarkentuvat, kun saadaan lisää dataa, toivottavasti puolin ja toisin ;)

Olisipa kyllä mielenkiintoista kokeilla itsekin jotakin toista energiamittaria. Pollun tilalle voisi vaihtaa toisen mittarin helposti mutta ehkä lauhemmalla saattaisi pärjätä ainakin väliaikaisesti kahdenkin läpikulkevalla virtauksella.

Kyllä näitä verrata pitää. Eikös se ole oleellinen osa vertaistyhmän toimintaa jakaa kokemuksia? Ei tarvitse sikaa säkissä ostaa. VILPit on aika nuori keksintö lämmityskäytössä ja kehitystä vaikuttaa tapahtuvan. Vanha mäntäkoneesi ei täällä kerrotun mukaan pitäisi olla edes mitenkään huono, se voi olla jopa parempi kuin uudet.
 
@Kellarinlämmittäjä
Muistanet että minulla on vain lämmityskauden pumpattu, syksystä kevääseen, ei ole kesäcoppeja mukana.

Ei sinun sitä pollua tarvi vaihtaa, mutta se kiekkovalmetti joutaa uusintaan.
Niin, minä en tiedän sinun systeemeistäsi kun tuloksiakaan ei kerrota. Olen ollut aistivinani, että COP on sama ympäri vuoden. Jos tuottolämpötila on sama, tuo voi pitääkin paikkansa.

Mikä vika Valmetissa? 5043 kWh vuodessa jäi viime vuonna muuhun kulutukseen Setän, kiertopumppujen ja veden tulistuksen jälkeen. Tusta iv-kone jo syö ~900 kWh, jää 4150 kWh. Tästä ei kovin kauheasti ole lohkaistavissa pumppaukseen.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Mikä vika Valmetissa?
Se, niinkuin muutkin mekaaniset mittarit näyttää vanhemmiten alakanttiin, eikä se näytä hetkellistä kulutusta. Tämän vuoksi et tiedä sulatusten aiheuttamaa todellista menetystä etkä tiedä koneesi hetkellistä suorituskykyä/tehoa. Elät arvailujen ja luulojen maailmassa, eikä nuo selviä vaikka millaisen pistekuvaajan laadit.
Ehkä haluat silt juuri tätä?
 
Se, niinkuin muutkin mekaaniset mittarit näyttää vanhemmiten alakanttiin, eikä se näytä hetkellistä kulutusta. Tämän vuoksi et tiedä sulatusten aiheuttamaa todellista menetystä etkä tiedä koneesi hetkellistä suorituskykyä/tehoa. Elät arvailujen ja luulojen maailmassa, eikä nuo selviä vaikka millaisen pistekuvaajan laadit.
Ehkä haluat silt juuri tätä?
Kiekon jumiminen:
Tätä nyt ei voi todeta helpolla aivan suoraan. Mikään ei viittaisi että jumittaisi, sillä koneen sähkötehot molemmista päistä hiukan ylittää valmistajan ilmoittaman. Sähkötase vaikuttaisi myös täsmäävän, kun normaaliin kotitalouskäyttöön jää vain ~4000 kWh vuodessa. Onko tämä sitten jotenkin kovin paljon ja täältä uskot löytyvän sen enrgian, jolla pumppu on pyörinyt?

Sulatukset:
Sinähän olet ovela kuin amerikkalainen lakimies, joka virittää jokaiselle selvällekin asialle jonkin sumuverhon yleisöä ja toimittajia hämätäkseen. Tiedät varsin hyvin, että sulatuksen aikainen sähkön kulutus kertyy luonnollisesti sähkömittariin - halusi sitä tai ei. Ei ole kukaan tuonut tällä esille sellaista mittaria, joka tuon edes voisi eritellä. On aivan sama, tiedänkö minä ne vai en, ei ne sieltä mihinkään häviä eikä niitä missään edes kerrota. Oleellista on tietää sulatuksen aikainen lämmön takaisinotto. Vain tällä lämmön takaisinotolla on kokonaisuuden kannalta merkitystä. Sulatuksen aikaista sähkötehoa ei ole missään raportoinnissa sellaisenaan, siitä on kyllä jossakin keskusteltu, kun sitäkin mittailin. Sulatuksen aikaisen sähkönkulutuksen saa sitä paitsi hyvin tarkasti, kun kellottaa koko sulatuksen, montako kertaa kiekko pyörähtää. Ei ole vaikea laskea noin kahtakymmentä kierrosta ~420 s aikana. Vastaavaan et pysty koskaan hetkellistä tehoa näyttävästä mittarista, ellei siinä itsessään ole vähintään sadasosa-kWh näyttöä.

Kännykän kellolla tuon kiekon pyörimisen saa oikein hyvin kellotettua eikä tulos ole arpomista. Varmaan olet itsekin nähnyt lämmityskäynnin aikaisista suorituskykymittauksista, kuinka tarkasti ja toistuvasti tämä onnistuu. Nämä tehomittaukset on tehty vain mielenkiinnosta, jotta näkisi, miten käyttöolosuhteet tuloskuntoon iskevät. Tuo koko käyttökertomuksen tulosraportointi perustuu yksin kumulatiivisiin energiamittareiden mittauksiin, ei mihinkään hetkellisiin lämmityskäynnin aikaisiin tehomittauksiin.

Pollu näyttää hetkellisen tehon ja virtaaman. Tosin virtaama on sinällään vakio, kun Setä ei sitä säätele. Sulatuksen aikainen takaisinotto on mitattu useissa eri lämpötiloissa. Löytyy omasta käyttökertomuksestani, kuva 40. Pollun lukemat ovat tässä tietysti hyvin keskeisessä osassa. Jos niissä on virhettä, kaikkialla on virhettä eikä se virhe käy mistään ilmi.

Hajontaa liittyy jonkin verran sulatusten lukumäärään noin 0-7 °C lämpötilavälillä.

Kysymys omasta seurannastasi:
Miksi et saa luettua niitä kolmea omaa mittariasi, joilla olisi merkitystä. Pelkän sähkön ja veden kulutuksen raportointi on aika hyödytöntä, kun ne voi kulua niin kovin monella tavalla, esim. vesi kylmänä pytystä viemäriin. Miksi sitä MLP tuottoa ja sähkönkulutusta ei voi kertoa, vaikka sinulla on sille mittarit eikä sulatuksiakaan tarvita monimutkaistamaan asiaa?
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Kysymys omasta seurannastasi:
Miksi et saa luettua niitä kolmea omaa mittariasi, joilla olisi merkitystä. Pelkän sähkön ja veden kulutuksen raportointi on aika hyödytöntä, kun ne voi kulua niin kovin monella tavalla, esim. vesi kylmänä pytystä viemäriin. Miksi sitä MLP tuottoa ja sähkönkulutusta ei voi kertoa, vaikka sinulla on sille mittarit eikä sulatuksiakaan tarvita monimutkaistamaan asiaa?
Tiedätkö miten hullua pidetään jännityksessä? ;)
En ole huippucoppia hakemassa, siksi sähkö ja vesi, ne on niitä mistä maksan.

Minä tietoisesti huononnan coppia koska ylilämmitän vettä kokoajan, näin sähköä kuluu hieman vähemmän (tai ei ainakaan enempää) koska käyttövettä ei tarvi loppulämmittää niin paljoa, meillä sen osuus on iso.
Esim nyt varaaja liki 38 (cop 4,5) astetta vaikka 32 riittäisi lämmitykseen, tuo ylimääräinen 6 astetta tuntuu copissa.
 

Liitteet

Viimeksi muokattu:
En ole huippucoppia hakemassa, siksi sähkö ja vesi, ne on niitä mistä maksan.
Vähän kuivaksi seuranta jää, jos vain vedestä ja sähköstä kerrotaan. Meillä vettä on kulunut aika tasaiseen tahtiin, vaikka ilmaista onkin.

Mutta meille olisi tarjolla parempiakin paikkoja keskustella omista asioistamme kuin kurren käyttökertomus. Juuri sitä varten olen avannut ihan oman ketjun, "Kellarinlämmittäjän VILP tulokset".
Tämä on juuri sitä varten, että voisi esittää toiveita raportointiin, kertoa murheensa ja kommentoida, jos taulukot ja diagrammit eivät aukea tai nousee mieleen muita mörköjä.
 
Viimeksi muokattu:
Minä tietoisesti huononnan coppia koska ylilämmitän vettä kokoajan, näin sähköä kuluu hieman vähemmän (tai ei ainakaan enempää) koska käyttövettä ei tarvi loppulämmittää niin paljoa, meillä sen osuus on iso.
Museokelloilla voi ohjata lämmitystä yöajan halvemmalle sähkölle. En osaa vielä sanoa, vaikuttaa tämä COPiin mutta sähkön hintaa se pudottaa. Lyhyempi käyntiaika suuremmalla teholla vähentää sulatusten lukumäärää lähes käyntiajan suhteessa.

Sähkö 10032020.jpg
 
Eikö CTC n oma kello selviä tuosta?
Lämmityksen ohjaus ei ole CTC:n perässä. Tuossa on se etu, että tuo ei laske varaajan (eli kattilan) lämpötilaa ja estä veden esilämmitystä. Lämmitys vaan on ajastettu => CTC seuraa tätä noin 10 minuutin viiveellä. Vähän samaan tavoitteeseen niin kuin sinullakin. Sinäkin voisit käyttää kahta lämpötilaa. Ilmeisesti voi olettaa, että esim. yöllä ja keskellä päivää vettä ei käytetä.

Näin välikelillä tuosta ei ehdi tulla mitään lämmönpudotusta eikä nousua ja kovemmalla pakkasella tuota ei voi käyttää, kun teho ei riitä. Tosin tuommoisia yli 10 asteen pakkasia ei ole tänä talvena ollut kuin hetkittäin. Tiimi estää ylilämmityksen. Tiimillä voi tehdä tuon saman, mutta sitten kiertopumppu jää käyntiin. Tuon valita on nyt helposti kytkimestä, onko lämmitys jatkuvaa vai kellolla ohjattu.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Täälläpäin ollut tasaisen lauhaa, lämpötilat +2 ja +6 asteen välillä niin ei ole tullut otettua uusia vuorokausilukemia. Viikonlopuksi pitäisi pakastaa edes jotenkin, täytyy katsoa jos ennusteessa olisi tasaisesti kylmempää keliä niin voisi koittaa lukea tulokset niiltä jaksoilta. Parasta olisi tietty jos vuorokauden verran olisi vaikka tasaista 0 astetta ja toinen vrk -7C mutta ei oikein tuollaisia nyt luvattu. Joutuu ehkä turvautumaan lyhempiin 12-18 tunnin jaksoihin.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Otin vuorokauden aikajaksolta lukemia ylös kun luvattiin kylmempää keliä. Perjantai klo 20 - lauantai klo 20. Tarkkuus ei varmaan päätä huimaa kun nuo energiamittarit antavat tulokset vain kWh:n tarkkuudella mutta antanee osviittaa kuitenkin. Kovinkaan kylmää ei nyt ollut loppujen lopuksi, keskilämpötila täälläpäin lienee ollut noin -2C - -3C. Sain Netatmon vermeet viritettyä toimintaan mut en löytänyt mistään kuluneen vuorokauden keskilämpötilaa. Mutta osunee tuohon arviohaarukkaan kuitenkin.

Vuorokauden aikana käyntijaksoja oli 10 kpl ja sulatuksia 8 kpl.

Pumppu otti verkosta vuorokauden aikana 36kWh ja tuotti 122kWh (Techem), 125kWh (Itron) ja 141 kWh (Nibe EMK). Copit vastaavasti 3,39 3,47 ja 3,92. Techemin ja Itronin tulokset ovat hyvin lähellä toisiaan jos sulatusta kohden olisi mennyt keskimäärin noin 0,4kWh energiaa. Nibe laukkaa omilla luvuillaan.

Tuomio mittareiden osalta tulee oikeastaan seuraavassa osiossa eli otin myös pattereiden, lattioiden ja lämpimän veden esilämmityksen luvut ylös. Pattereihin meni vuorokauden aikana 65kWh, lattioihin 49kWh ja veden esilämmitykseen 4kWh. Yhteensä siis noin 118kWh kulutusta. Kattilan ja putkiston häviöt vuorokauden aikana eivät ole tiedossa mutta tuskin tuo kuitenkaan on yli 20 kWh. 4kWh tuntuu aikaa järkevältä luvulta.

Asialle saataneen vahvistusta kun saa luettua maaliskuun kaikki arvot. Öljykattilasta ei ole hormi tukittu joten varmasti hukkaa jotain sinnekin mutta tuskin kuitenkaan kymmeniä kWh:ja.
 
Hyvin vaikuttaa taseet täsmäävän ja mittareita piisaa. Itse laskin joskus, että 240 litraisen kattilan ja latauskierron lämmönvarauskapasiteetti olisi 0,34 kWh / °C. Lämpötila tippuu ehkä asteen tunnissa eli kattilan ja latauskierron häviöt voisivat olla muutamia satoja watteja - oletettavasti pääasiassa pannuhuoneeseen. Jos kone on pois päältä, se lähtee käyntiin ehkä 6-8 tunnin välein vaikka kulutusta ei ole. Tuo 4 kWh / vrk sattuisi tämän haarukan alarajoille. Putket on sitten eri juttu. Jos seinillä on enemmän paljaana olevia putkia, niistä nyt voi sitten lisää karata mutta en usko että 20 kWh päivässä.

Yritin tuota kattilaa käyttää joskus kalometrina, mutta ongelmaksi muodostui tuon Pollun lukematarkkuus (1 kWh). Jos olisi iso varaaja ja sen kun jäähdyttelisi ja vetäisi sitten 50 °C:een niin siinä saisi jo omatoimisesti energiamittarin kalibroitua.
 
Latauskiertopumpulla voi kierrättää alussa ja lopussa manuaaliohjauksella kunnes saa mieleisen sekoitustilan aikaiseksi. Kattilan sai kyllä tasalämpöiseksi, mutta veto 24,6 > 52,3 °C toi polluun vain 8 kWh. Lämmönvarauskapasiteetin olisi pitänyt edellyttää 9,3 kWh + häviöt, joita nyt ei kovin paljon puolen tunnin aikana ehdi olemaan. Voisihan tuon kattilan jäähdytellä kylmemmäksikin.
 
50,9 °C mittasin kattilan tyhjennyshanasta. Ei raskinut vettä kovin isosti pois laskea, mutta päättelin että pohjalle ei ole jäänyt sekoittumatonta kylmää vyöhykettä. Alussakaan se tuskin lienee ollut pohjalta lämpimämpi, kun kattiloissa ei väliseiniä ole.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Ajattelin tehdä pientä kokeilua oman asennuksen suhteen vielä ennen kun ilmat lämpenevät lopullisesti kevääseen ja sulatukset sitä myöden loppuvat. Ajatus tuli oikeastaan @rema :n maininnasta siitä että heillä on asennuksessa kolmitieventtiili joka ohjaa sulatuksissa kylmän veden varaajan alaosaan.

Itse en ole varsinaisesti mikään ylimääräisten venttiilien ja vikakohteiden ystävä ja puolestapuhuja mutta koska tuo oma asennus on muuten toiminut odotettua paremmin niin ajatus jäi kytemään, paranisiko tilanne siitä jos sulatuksissa kylmä vesi menisikin kattilan alaosaan eikä niin kun nykyisin, kattilan yläosaan, suoraan suntin alapuolelle. Pumpun lähtiessä uudestaan lämmittämään kattilan alaosasta tulisi mahdollisimman kylmää ja yläosa säilyisi mahdollisimman lämpimänä.

Minulla tuo F2120 on kytketty niin että pumpulle tuleva vesi otetaan tyhjennysyhteestä ja palautetaan kiehuntayhteeseen. Tyhjennysyhdehan (tsiisus mikä sana...) on kooltaan vain 1/2" sen perässä on 3/4" ristiyhde johon tulee myös lattialämmityksen paluu ja viimeisessä haarassa sitten tyhjennyshana. 3/4" venttiilin jälkeen putkisto on 28mm kuparia loivilla käyrillä. Kiehuntayhteessä taas on tuumainen ristiyhde. Oma kattila taitaa kuitenkin olla hiukan nykyistä vanhempaa mallia ja tuo tyhjennysyhde sijaitsee poltinluukun alla, aivan kattilan pohjassa.

Eco Lux.png



Nyt ajatus on laittaa tuohon kiehuntayhteeseen menevään putkeen kolmitieventtiili, ajattelin käyttää LK:n 525 venttiiliä moottorilla. Ja sulatuksissa siis ohjata vedet tuohon vapaana olevaan paisuntayhteeseen (10).


Ohjauksen ajattelin hoitaa hyllyssä jo valmiiksi löytyvällä termostaatilla mikä jäi muusta projektista ylimääräiseksi.


Tuota kolmitieventtiiliä moottoreineen minulla ei kylläkään löytynyt hyllyssä ylimääräisenä vaan sen jouduin ostamaan. Mutta, harrastuksethan tuuppaavat aina maksamaan ja jollei tuosta ole hyötyä tässä hommassa niin eiköhän tuolle jotain muuta käyttöä löydy sitten myöhemmässä vaiheessa. Moottorin kääntöajaksi mainitaan noin 8 sekuntia joten suhteellisen vikkelään tuon pitäisi kääntyä. Täytyy hiukan pohtia minkä lämpötilan laittaa kääntörajaksi, oliskohan niin että alle 30 asteinen vesi ohjautuisi kattilana alaosaan? Vai pitääkö tuo raja laittaa alemmaksi ettei turhia käänny edes takaisin? Sulatuksissa paluuvesi lienee noin 15 asteista.

Muoks. lisätty hiukan aprikointia termostaatin säädöistä. Ja toinen muoks kun ajatus toteutuksesta oli kirjoituksessa jäänyt puolitiehen.
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Nyt ajatus on laittaa tuohon kiehuntayhteeseen menevään putkeen kolmitieventtiili, ajattelin käyttää LK:n 525 venttiiliä moottorilla. Ja sulatuksissa siis ohjata vedet tuohon vapaana olevaan paisuntayhteeseen (10
Onko riski että sulatuksen aikana pumppu ei saa riittävästi lämpöä kun tuosta kattilan alaosasta tulee nyt todella kylmä?

Kun nuo nipat on lähes samalla korkeudella niin vettä on kierrossa vain ämpärillinen ja se kylmenee vauhdilla kun ylhäältä ei lämmin siihen sekoitu. Onkohan lämmönvaihtimen jäätymisen riski olemassa?

Minulta tuo jäisi koittamatta.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Hyvä huomio, täytyy noita lämpötiloja seurata sulatuksessa meneekö tuo lähtevä vesi kuinka kylmäksi. Paisuntyhde tulee kuitenkin sisälle palopesän.takana joten uskon että sekoittumista kattilassa kuitenkin tapahtuu mutta josko tuo yläosa jäisi kuitenkin läpimämmäksi. Lattialämmityksen paluuseenkin tulee virtausta koko ajan mutta toki paljon vähemmän mitä VILP vetää.

Selvää on et kattilan reilun 200 litran vesitilavuus on niin pieni että sekoittumista taphtuu kuitenkin väkisin ja sulatuksessa sen lämpötila tippuu.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Selvää on et kattilan reilun 200 litran vesitilavuus on niin pieni että sekoittumista taphtuu kuitenkin väkisin ja sulatuksessa sen lämpötila tippuu.
Ei se yläosa ehkä sekoitu alaosaan sulatuksessa jos noin teet mitä meinaat.

Mutta kokeilemalla sekin selviää, ja kannattaa seisoskella vieressä kun eka sulatus tulee.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Joo, pitänee seurata. Tosin sulatuksiakin on kovin erilaisia, toiset jossa höyrystin on umpijäässä vaativat suurta tehoa ja toiset paljon vähemmän.

Onkohan tuossa pumpun ohjelmoinnissa huomioitu sitä jos sisääntulevan veden lämpötila rupeaa olemaan alarajoilla?
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Joo, pitänee seurata. Tosin sulatuksiakin on kovin erilaisia, toiset jossa höyrystin on umpijäässä vaativat suurta tehoa ja toiset paljon vähemmän.

Onkohan tuossa pumpun ohjelmoinnissa huomioitu sitä jos sisääntulevan veden lämpötila rupeaa olemaan alarajoilla?
Vaikee sanoa noihin mitään, mutta kyllä se kone voi vetää kattilan alaosan aika kylmäksi ja riittääkö se sulatuksen onnistumiseen jää nähtäväksi.

Ei nyt liity tähän tämä, mutta olen korjannut lukuisia oviverhopuhaltimia ja iv-laitosten pattereita (jopa sellaisia joissa on glykolia), vaikka niissä on kierrossa kuuma vesi niin jäätyminen ei ole ihmetapaus ollenkaan.
 

pamppu

Vakionaama
Onkohan tuossa pumpun ohjelmoinnissa huomioitu sitä jos sisääntulevan veden lämpötila rupeaa olemaan alarajoilla?
Muistaakseni oman koneeni ohjeissa on joku raja mainittu, varmasti uudemmassakin on. Alle 20 asteen en kyllä itse päästäisi kun kone jäähdyttää 10 astetta keskimäärin, niin jossain kohtaa voi olla jo varsin kylmä sulatuksen aikana
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Nibe Uplinkista kaivoin yhden sulatuksen, näkyy "piikkinä" tuossa aika lailla keskellä.

Tuossa näyttää tuo levarista ulos tuleva vesi sukeltavan noin 20 asteeseen (sinisellä). Sisääntulevakin vesi kyykkää hiukan mutta paljon vähemmän. Täytyy tosiaan varovaisesti kokeilla ja seurata alussa ettei riko mitään.

Uplink sulatuskaappaus.png
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Mielenkiinnolla seuraan tätä(kin) kokeilua vaihtoventtiilin käytöstä sulatuksiin liittyen. Itselläni on ollut samanlainen suunnitelma mielessä jo monta vuotta. Siitä joskus täälläkin keskusteltiin ja totesin itsekin, että ison varaajan kanssa tuossa ei ole paljon järkeä, koska sulatusten ainoa "haitta" on, että lattiaan lähtevä vesi putoaa vajaan asteen verran. Vaihtoventtiiliä (1") ei tahdo alle satasella saada ja lisäksi täytyisi nähdä aika paljon vaivaa ohjausjärjestelmän rakentamiseksi. Ja sitten on tuo vikaantumisherkkyyskin. @kurre orava ilmeisesti sai LK:n vaihtoventtiilin tukusta alennuksella X, mutta haluatko paljastaa mitä sille jäi hinnaksi? Täällä olisi kohtuuhinnalla tuo vv, mutta eivät toimita LK-tuotteita Viron ulkopuolelle.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
No, nuo omat alennukset jotka perustuvat taas säälittävän pieniin keskivuosiostoihin (lvi puolen kamojen vuosiostot tyypillisesti muutamia kymmeniä tuhansia vuodessa, lähinnä se mitä menee laivoille eteenpäin) sekä jonkinmoiseen mystiseen pärstäkertoimeen ovat niin pieniä etten tuosta venttiilistä ja moottorista mitään päätä huimaavaa alennusta saanut, venttiili, moottori ja kaapeli maksoivat veroineen aika tarkkaan 140 euroa.

Siihen nähden tuo Virolaisten hinta on kyllä silmiinpistävän halpa, toki Viron matkakin maksaa jotain eikä nyt nykyoloissa ole oikein muutakaan menoa sinne päin. Virolaisilla näytti olevan noita myös putkikierreliitoksilla, mielestäni Suomessa tarjottiin vain puserrushelmiliitoksilla, joko 22 tai 28 mm. Itselleni tuli tuo 28 kun muu putkisto on sitä kokoa.
 
Tuossa sinun kattilassa kierukka on näköjään pystyssä. Se ui syvemmässä ja on alttiimpi viileille paluuvesille.

Minulla VILPille lähtö on aika pohjalta, kattilan 1" paisunta-astian putken kautta joten se puoli on kunnossa. Itselläni tuli aluksi kokeiltua sellaista, että laitoin latauskierron paluun kattilan kiehuntayhteeseen. Tästä oli seurauksena että VILPin tuottama lämmin vesi sekoittui paluuveteen, koska lämmityskierron paluusta palaava putki menee vain juuri ja juuri kierukan alapinnan alapuolelle (kierukka on aivan kattilan yläosassa, vaaka-asennossa). Sekoittuminen merkitsi, että piti pumpata parisen astetta ylilämpöä joten vaihdoin latauskierron paluuputken suoraan lämmityskiertoon menevään. Nyt ei ole lämpötilatappiota ollenkaan (paitsi sulatuksista johtuen). Suurin ongelma on, että kattila on lämmityskaudella lähes paluuveden lämpötilassa, mikä heikentää veden haalistuksen tehokkuutta. Uskoakseni paras ratkaisu olisi ottaa VILPille meno T- kappaleella lämmityksen paluulinjasta juuri ennen kattilaa.

Todennäköisesi @kurre orava käy juuri kuten minulla alussa. Rakaisu voisi olla tuoda tuo lämmityksen kylmä paluu pumpulle menoon. Tuo sunttisysteemi pitäisi lukita joko auki tai sitten napata kokonaan pois niin että olisi ne kylmän ja lämpimän reikä esillä. Paluu ja VILPille meno samasta T-kaapaleesta. Tällöin se kylmän veden kierto kattilassa vähenisi ja kattila täyttyisi paremmin VILPin lämmittämällä vedellä. Sulatuksen aikana VILP saisi vähintään sitä paluuvettä tai kattilasta lämpimämpää. Lämmityskäynnin aikana kattila täyttyisi hiljalleen ~VILPin tuottolämpötilaan, kun latauskierto vain olisi suurempi kuin lämmitykseen menevä virtaama. Paluun yhdistäminen VILPille menoon, mikä se tarkka paikka sitten olisikin, auttaisi myös pitämään säädyllistä lämpötilaa ja virtaamaa VILPillä sulatuksen aikana. Minä en oikein pidä tuota vaihtoventtiiliä hyvänä ratkaisuna.

Tokkos mittareita ois tullut luettua. Täällä vähän tylsää, kun tuo ennuste ei enää 10. päivän jälkeen juuri elä vaikka kuinka lisää uusia tuloksia ellei säätila vallan kuperkeikkaa heitä. Ja nyt on menty niin alkukuun keskiarvon mukaan kuin olla ja voi.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Nähtäväksi jää joo miten tuo vaikuttaa ja mikä on lopputulos. Ei tuo nyt maailmoja kaada jos joutuu myöntämään itselleen ettei ollut järin toimiva modifikaatio. Kaipa tuollaisen kolmitievenan voi sitten hyödyntää jossain muussa propellihommassa.

Tuossa Jäspissä kierukka on tosiaan pystyssä ja sinänsä ihan toimiva ja riittävän tehokas, suihkussa kun käy niin Uplinkin käppyrässä näkyy lovi varaajan lämpötilassa kun kierukka imaisee lämmön veden esilämmitykseen. Tosin minulla tuo varaajan anturikin on aika lailla kierukan alapäässä joten vaikutus näkyy siinä myös aika lailla reaaliajassa. Tuunasin anturipaikaksi tuohon vanhan paineanturipaikan jossa oli 1/2” yhde, siihen 10mm puserrusliitin josta kupariputki läpi kattilan puolelle putkea alas taivuttaen jotta anturin korkeudeksi sai karkeasti noin kattilan puolta väliä.

Muuttujana tuossa kolmitieventtiiliarvoituksessa lienee myös paljolti se lämpötila jolloin tuon venan laittaa kääntymään. Jos sen laittaa esim 28C tai 26C niin alkuosa sulatuksesta tulisi kuitenkin yläosaan ja kylmä loppuosa menisi alaosaan mutta tuskin ajallisesti niin pitkään että tuo vesi kerkeäisi kiertämään enää useamman kerran pumpun läpi sulatuksessa.

Saattaa olla ihan tuhoon tuomittu idea mut tuleepahan kokeiltua kuitenkin.
 
Nyt on tainnut olla ne tämän talven kylmät kelit. Päivä-yö vaihtelu on jatkossa suurta, joten varsinaisia toimintapisteitä ei tässä nyt varmaan viikkoon sitten saa kuitenkaan mittailtua. Miltäs kirjanpito näyttää ? Toiset odottaa tuloksia, [-clip-].
 
Ylös Bottom