Keskustelua aurinkopaneeleista
- Keskustelun aloittaja Tehari
- Aloitettu
Tuossa nimenomaan on järkeä, jos paneelit voivat syöttää verkon rinnalle huippukuormitustilanteessa. Hiukan toisesta yhteydestä muistuu mieleen, kun omasta keskuksesta paloi mittarin ja pääsulakkeen välistä johto kokonaan pois kuormitetuimman vaiheen kohdalta. Syynähän oli tässä tapauksessa usein toistuva kova kuormitus pääsulakkeen rajoille yhdistyneenä sulakkeen ruuviliitoksen löystymiseen vuosien saatossa. Sulakkeen korvakekin paloi osittain pois, eli kyllä paksumpi korvakekin on perusteltu.
En tiedä ymmärsitkö nyt mitä tarkoitin, luulen että puhumme eri asiasta.
Sähkäri on vastuussa keskukselta lähtevistä nousukaapeleista ja niiden mitoituksista kuten kaikesta muustakin mitä lisätään keskukseen tai on sen jälkeen ylipäätään. Kun kyseessä on varsin yksinkertainen mittauskeskus myös sisukalut ovat varsin vähissä. Näky voi olla tämäkaltainen 25A nimellisvirralla olevassa mittauskeskuksessa.
Se mitä tässä totean on se että jos kyseessä olevaan pömpeliin laitettaisiin tuosta sulakkeiden vierestä aurinkosähköä 10A sisään niin miksi koko keskuksen nimellisvirta pitää olla suurempi kuin 25A? 25A virran ylittävä osuushan ei voi olla missään muualla suurempi kuin 25A kuin virtakiskossa johon johdonsuojat, vikavirtasuojat jne on kytketty? Jos näiden kesto on riittävä niin missä se ongelma on? Nythän joudutaan vaihtamaan palikat mitkä on ympäröity oranssilla(ei kai ne mitään riskiä aiheuta?). Itse tarkoitin osia jotka on tuossa punaisella(VVSK, johdosuojat, yms) tai sen jälkeen.
Sinisestä invertterin syöttö.
Taajuutta ei näe näistä logeista. Se pitäisi käydä katsomassa erikseen mittarista mutta yksittäisestä hetkestä ei taida viisastua mitään.
Tässä kuva kuitenkin jännitteestä. Mielestäni invertteri pyrkii jotenkin muuttamaan taajuutta/aaltomuotoa mutta ei amplitudia (jännite). Voin olla kyllä väärässäkin mutta muistelen lukeneeni jostain tuollaista. (nuo parametrit muuten löytyy sieltä mihin laitoin linkin tuohon omaan järjestelmään. analysis -> history -> raksii mistä haluaa tietoa (smart meter /& invertteri) ja sitten vain halutut parametrit... )
Tältä päivältä teho vs jännite:
Eiliseltä jännite invertteriltä ja jännite smart meteriltä.
No, kaiketi max 25A:n suojakytkinten liittimet on suunniteltu sellaista johtoa varten, jonka paksuus riittää 25A:n virtakiskoille, mutta paksumpi nyt ainakin edellyttää eräänlaista tunkemista. Teoriassa jokin sojottava johto (viittaan juuri johdon vioittumisen seurauksiin), vierasesine tms. voisi ylikuormittaa sulakkeiden korvakkeet, eli kyllä olisi aivan perusteltua, että sulakkeiden välinen osuus tosiaankin kestää virran, joka siellä osien keskellä saattaa kulkea. Ehkä tällainen pieni ylitys ei vielä muodostaisi suurta riskiä, mutta sääntö mikä sääntö, jollei siinä ole poikkeamamahdollisuutta.
No ei kyllä ota liittimet vastaan...tyypillisesti menee 25mm2 johto tai pari 10mm2 tai haarukkakisko tai pinnikisko.
Tuossa olet siinämielessä oikeassa että johdonsuojia on olemassa kahdenlaisia. Sellaisia mihin saa kiskon kiinni ja sellaisia mihin sitä ei saa ollenkaan. En ole tutustunut aiheeseen niin tarkasti että osaisin kertoa mistä moinen johtuu. Kuitenkin tässä tapauksessa keskuksessa oli kiskoton asennus ja johdosuojat oli ennen vikavirtasuojakytkintä. Ja kun kiskoa ei saanut paikoilleen niin oli jäkevämpi heittää sitten vanhat sisukalut pihalle kaapista.
Tuollainen mittauskeskushan on aivan perseestä kun siellä on 12 paikkaa vapaana mutta laajennettavuus on huono tuollaisten juttujen takia. Kai tuollainen karvalakki johdonsuoja on sitten 0,5€/kpl halvempi kuin sellainen mitä oikeasti voisi johonkin käyttää ja laajentaa keskusta tarvittaessa.
Kyllä kaikki johdonsuojat saa virtakiskoon kiinni. Jokaisella valmistajalla on oma virtakiskonsa, mutta monet käyvät kyllä ristiin erimerkkien kanssa.
Miksi olet ottanut kuvan snaidereiden "väärästä" päästä? Virtakisko asennetaan yleensä komponentin alapuolelle.
Joillakin valmistajilla virtakiskon voi asentaa kummalle puolelle tahansa.
Miksi olet ottanut kuvan snaidereiden "väärästä" päästä? Virtakisko asennetaan yleensä komponentin alapuolelle.
Joillakin valmistajilla virtakiskon voi asentaa kummalle puolelle tahansa.
K
korsteeni
Vieras
Vaihtoehto myös virtakiskolle.
Avasin erään suuren pörssiyhtiön käytöstä postetun keskuksen, ei siellä ollut ensimmäistäkään virtakiskoa, kauniisti muotoillut 6m² mmj'stä pätkityillä oli kalustettu. Varmasti ei ole mikään omatoimiasentaja ole ollut asialla.
Avasin erään suuren pörssiyhtiön käytöstä postetun keskuksen, ei siellä ollut ensimmäistäkään virtakiskoa, kauniisti muotoillut 6m² mmj'stä pätkityillä oli kalustettu. Varmasti ei ole mikään omatoimiasentaja ole ollut asialla.
K
korsteeni
Vieras
Ei ne nykyisin kovin tukevia nuo kaapit ole.
Hyvin tukevasti piti olla seinässä kun vääntelin utulan kaksvitoseen mökkikeskukseen AX70 nousukaapelin, eihän se edes suoraan mahtunu liittimiin mutta on siinä onneksi juri senverran sisällä tilaa ettei ulkopuolelle tarvinnut boxia
Vanhanliiton valurautaiset on niitä oikeita
Hyvin tukevasti piti olla seinässä kun vääntelin utulan kaksvitoseen mökkikeskukseen AX70 nousukaapelin, eihän se edes suoraan mahtunu liittimiin mutta on siinä onneksi juri senverran sisällä tilaa ettei ulkopuolelle tarvinnut boxia
Vanhanliiton valurautaiset on niitä oikeita
Tuossa 1 esimerkki, kylläkin 2-napaisia vikavirtasuojakatkaisijoita 1 moduulin levyisinä...kai sama periaate ABB:llä 3/4-napaisilla.
OT: hintakin oli halpa vrt saman kaupan muihin...jos tilasta puutetta niin tuo on yks vaihtoehto.
Ajattelitko että yritän huijata?
Kuvan otin siltä puolelta mikä sattui ensin käteen mutta tilanne on aivan sama molemmilla puolilla. Aikaisemmasta kuvasta tulee ilmi liittimien kokoero esille mihin kotte viittasi aikasemmin. Valmistajan datasheetissä lukee selvästi että johdonsuojassa ei ole kiskolle paikkaa.
24310 - C60 - circuit breaker - C60N - 1P - 10A - C curve | Schneider Electric India
Schneider Electric India. 24310 - C60 - circuit breaker - C60N - 1P - 10A - C curve.
www.se.com
No, sähkömääräysten kirjoittaja on byrokraatti jos kuka. Uskoisin itse, että noiden määräysten takana ovat kokemukset ja empiiriset havainnot. Ensiksikin muodollisesti pätevien firmojen muodollisesti pätevien asentajien joukossa on kaikenlaisia ja ainakin sellaisia, joiden kyky soveltaa sekä luovasti että turvallisesti perussähkötekniikkaa niin, että "käsiala" ja periaate välittömästi aukenee mahdolliselle asennusia päivittävälle toiselle tekijälle niin, että samalla periaatteella on helppo jatkaa eteenpäin ja laatu ei ainakaan laske. Sellainen keskus, josta tulee uusasennusten ja muutosten myötä virittelyjen maku on hirvitys ja ilman tiukkaa normistoa tuo tilanne on välittömästi uhkaamassa. Urakka-asennuksissahan on tyypillisesti hirmuinen kiire, eivätkä tuollaiset asiat paljastu asennuspöytäkirjan edellyttämissä pakollisisssa mittauksissa, vaan kumuloituvat samaan tapaan kuin ohjelmistojen kanssa, missä ilmiö on jatkuvaa arkipäivää.
Tehari
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #858
Pitkä aika kun viimeksi täällä kävin mutta onpahan saatu kivasti tekstiä tähän osioon. Mielenkiintoinen talvi kyllä ollut, pientä tuottoa tullut lähes joka päivä. Aurinko vielä kuitenkin sen verran matalalla että muutamat puut vähän kauempana blokkaa aurinkoa silloin tällöin. Päivätuottoa kuitenkin alkaa olee jo siellä 5kwh luokassa. Ollaan kuitenkin vasta helmikuussa. Tällä vkolla asennettiin lvv:lle kellokytkin.
Kahlasin vielä tuon aurinkosähköön liittyvää standardiaa (SFS 6000-7-712) läpi. Siinä on moisia merkintöjä.
Nyt pitäisi saada jostain vielä käsiin "SFS-EN 61439-1 Pienjännitekeskukset. Osa 1: Yleisvaatimukset". Haluisin nähdä mitä siellä lukee.
Signaturesi lienee hiukan hapantunut kun siinä on mainita 4,34 kW(p) stä?
Onko kellokytkin asennettu niin että se katkaisee varaajasta kaiken sähkön muulloin kuin valittuna aikana? ts tuota täytyy rukata silloin tällöin ainakin jos kyseessä on pörssisähkösoppari?
Tehari
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #861
En mä tiedä miten ton sitte ilmottais sigussa jos järjestelmässä on paneeleja 4,34kw verran
vai tarkoititko tuota kun mainitsin tuosta 5kw.. tarkotin sillä mitä päivässä on tullut..Joo kellokytkimestä laitoin kellonajan jolloin lähtee päälle ja pois. Muuna aikana ei lämpee lvv.
En mä tiedä miten ton sitte ilmottais sigussa jos järjestelmässä on paneeleja 4,34kw verran
Joo kellokytkimestä laitoin kellonajan jolloin lähtee päälle ja pois. Muuna aikana ei lämpee lvv.
Ai, joo nyt ymmärrän mistä puhuit. Hiukan väärät yksiköt sekoittavat asiaa... Voi olla että olit kirjoittanut vain vahingossa väärin yksiköt mutta tuossa joku räpellys mitä nämä ovat jos sattuu jollekin olemaan vieras alue. Korjatkaa joku paremmiksi jos tarvetta.
Sähköenergian yksikkö kWh (esim asunnon vuosikulutus, tietyssä aikajaksossa kertynyt aurinkosähkö(päivä, vuosi yms) yms)
Tehon yksikkö kW (esim paljonko invertteri tuottaa juuri parhaillaan, invertterin nimellisteho, auton moottorin teho jne)
Aurinkopaneleiden piikkitehon yksikkö Wp (Aurinkopaneli mitataan standardi testiolosuhteissa ja katsotaan paljonko se tuottaa tehoa)
- Testiolosuhteet 1000 W/m2 , lämpötila +25 °C ja ilmamassa-arvo AM 1,5. Ilmamassa-arvo kertoo, kuinka paljon paneelin ja auringon välissä on ilmaa, tässä tapauksessa 1,5 kertaisesti verrattuna siihen, että aurinko paistaisi kohtisuoraan yläpuolelta paneeliin.
Viimeksi muokattu:
Jolberious
Vakionaama
Kauden paras (yllättäen) tuotto tänään, vähän reilu 36kWh (EDIT: vähän päälle 37kWh tuotto sittenkin, illalla herui vielä kwh:n verran) ja yli 6kW lykkäsi 11:25-13:10, sitten iski savupiipun varjo ja päästiin juuri 6000w tehoon 13:25, kunnes aurinko lähti kääntymään pois idän puolen paneleilta.
Ei vielä ole iltapäivän auringossa hönkää hirveästi tuolla lännen puolella. (kuva2)
Ei vielä ole iltapäivän auringossa hönkää hirveästi tuolla lännen puolella. (kuva2)
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Hmm... mulla nyt tulee kyllä sellainen mieleen ettei noi sun ilmansuunnat ole ihan itä - länsi vaan ovat länteen kallellaan. Laita YV:llä osoite niin tarkistan lappeen suunnan ja pyöräytän mökin tuolla simulaatio ohjelmalla jossain välissä. Katsotaan mitä se kertoo...? Montakos panelia sulla oli ketjussa ja mikä on niiden teho ja merkki?
Tuossa mun oma ja sun kippura vierekkäin. Näyttäisi että sun asennus kärsii tällähetkellä loivasta kattokulmasta myös? (Omasta en tiedä mikä tuo piikki tuossa on. Meteoriitti kai lentänyt auringon ohi.)
Jolberious
Vakionaama
Saatat olla hyvinkin oikeassa suuntauksen suhteen, yv laitettu osoitetiedot.
18 läpykkää sarjassa aina, 2 sarjaa per lape, eli yhteensä 72kpl. Merkki oli Canadian Solar tjsp, tarkkaa mallia en ihan suoraan muista.
Suihkukoneen vana?
Muistatko panelin nimellistehoa tai mistä panelit on ostettu? Panelit lappeella 12x3 muodostelmassa? Muistatko miten ketjut on kytketty? 2kpl 6x3 muodossa? vai 2kpl 12+6 vaakasuunnassa?
Kokeilin huvikseen arvata kulmaa jo etukäteen. Aurinko korkeimmillaan klo 12.30 siellä missä asut tai fimasi on.
klo 14.05 katto lakkaa varjostamasta alempaa/osaa länsilappeen paneliriviä(aurinko ohittanut jo tässä vaiheessa harjan?)
Eroa 35min, -> 360/24/60*30 = 8,75 astetta. Lappeiden suunnat ~100 ja noin 190 astetta?
Täytyy tarkistaa asia google earthista.
edit. Arvaus meni vähän metsään jos katsoin oikeaa rakennusta. Harjasuunta 210 astetta eli toiset panelit 120 astetta ja toiset 300 astetta.
Viimeksi muokattu:
Jolberious
Vakionaama
Scanofficen kautta tulleet 275W
12x3 muodostelmassa ovat, 2kpl 12+3 vaakasuunnassa
Tarkat asennussuunnat taitavat olla ottamasi kuvan perusteella kaakko ja luode (120 ja 300astetta)
Oletettavasti nuo luoteeseen sojottavat paneelit, varsinkaan tässä n.15asteen kulmassa eivät ole kovinkaan optimaalisestiMeteoriitti oli vain heitto joo. Kyllä tuo mysteeri jäi ratkaisematta. En tiedä onko ollut lentokoneen vana vai yksittäinen pilvi kirkkaalla taivaalla. Muissa samalla paikkakunnalla olevissa järjestelmissä en nähnyt samanlaista notkahdusta eikä pilvitutkassakaan näkynyt mitään. Taisi jäädä tämä arvoitus ratkaisematta. Pilveen tms voisi viitata se että teho ei pudonnut ala kuin veitsellä leikaten vaan hiukan pidemmän ajan kuluessa. Samoin tehot nousi pikkuhiljaa.
Scanofficen kautta tulleet 275W
12x3 muodostelmassa ovat, 2kpl 12+3 vaakasuunnassa
Tarkat asennussuunnat taitavat olla ottamasi kuvan perusteella kaakko ja luode (120 ja 300astetta)
Olisin simuloinut tuon jo pv-solilla mutta asennus oli hapantunut. (trial päättynyt). Asennan tuon ohjelman jossain välissä uudestaan niin katsotaan millaista dataa se antaa eri lappeilla oleville paneeleille sekä vuosituotoksi.
Kun aurinko nousee ylemmäksi ja paneleiden kulma on pieni niin tuon asennussuunnan merkitys vähenee varmasti merkittävästi. Veikkaisin ainakin näin. Jyrkemmällä katolla tilanne olisi huonompi.
Jolberious
Vakionaama
Tämähän se onni on, toinen onni on tietenkin se, että paneleita on sen verran rutkasti tuolla, että saa sitä iltapäivän piikkiä (ks kulutusprofiili) vähän pienennettyä.
Alkuperäinen idea kun oli nimenomaan juuri se, että ei yritetä maksimoida tuottoa, vaan nimenomaan mahdollisimman paljon omaan kulutukseen ajaa sitä tuotettua sähköä.
Täällä ei ole kovin paljon sattunut vastaan mitään mainintoja paljonko varjot syövät tehoja ketjuista. Kävin kuitenkin tänään katolla kattomassa että mikä siellä nyt maksaa ja laitetaan tuo foto nyt tähänkin näytille jos jotain kiinnostaa.
Tässä tapauksessa tuollainen pienen männynlatva varjosti alempaa paneliriviä. Luultavasti varjo kulki koko ketjun poikki. Tuosta kuitenkin näkee mitä se aiheutti. Nyt näytti että tehonmenetys oli noin 220 W. Osaakos kukaan veikkailla mitä tuolla punaisen ympyrän kohdalla tapahtuu? Tarkoitan sitä siis että miksi alemman ketjun tuotto on pienempi kuin ylemmän vaikka varjostusta ei ole. DC-piuhat ovat ehkä noin 10m pidemmät kuin ylemmissä ketjuissa muttei se kuitenkaan tuota selitä. Mulla on oma aavistus asiasta hautumassa...
Tässä tapauksessa tuollainen pienen männynlatva varjosti alempaa paneliriviä. Luultavasti varjo kulki koko ketjun poikki. Tuosta kuitenkin näkee mitä se aiheutti. Nyt näytti että tehonmenetys oli noin 220 W. Osaakos kukaan veikkailla mitä tuolla punaisen ympyrän kohdalla tapahtuu? Tarkoitan sitä siis että miksi alemman ketjun tuotto on pienempi kuin ylemmän vaikka varjostusta ei ole. DC-piuhat ovat ehkä noin 10m pidemmät kuin ylemmissä ketjuissa muttei se kuitenkaan tuota selitä. Mulla on oma aavistus asiasta hautumassa...
Eiköhän se alempi ketju ole käynyt hiukan kuumempana.
Tätä itse uumoilin jo noita ketjuja tuonne ajatellessa. Alempi ketju on keskellä kattoa ja luultavasti tuulenvire mikä tuosta mahdollisesti hiukan hönkäisee läpi saattaa imaista mukaansa katon pinnassa lämmennyttä ilmaa. Vastaavasti tuolla lähempänä harjaa ainakin luulisi käyvän kovemman puhurin. Täytyy käydä tsekkaamassa asia joskus ir-mittarilla. Tai ehkäpä lämpökameralla voisi saada mielenkiintoisempaa kuvaa... hmm..
Paneleiden teknisissä tiedoissa on merkintä Performance coefficient Pmax % K -0,41 eli teho laskee 0,41% jokaisen asteen lämpötilanousulla.
Tuossa rinkulan kohdalla ketjujen tehoero oli noin 40 W. Toinen ketju tuotti 1860 W ja toinen 1821 W. Tuosta voinee sitten laskeskella että alemman ketjun teho on 98% ylemmän ketjun tehosta. 2% / 0,41% = 5 astetta. Jos tuolla on tuollainen lämpötilaero niin tuon luulisi jo näkevän ir-mittarillakin...
Toinen huomattava asia tuossa kipparassa on se että iltapäivällä molempien ketjujen tehot ovat jotakuinkin samat kun ei ole varjostusta. Tuon teorian mukaan sitten lämpötilojen pitäisi tasaantua iltapäivällä...
Tämä ei liene mahdollista kun panelit ovat samansuuntaiset toisiinsa nähden.
Tehoero on aika pieni. Sanoisin että alempi ketju kuumenee sen varjostuksen takia - suurin osa ketjusta on täydessä paisteessa, mutta energiaa ei saada vietyä sähkönä pois. Käyrästä jopa voisi saada sellaisen käsityksen että ero alkaa pienentyä siinä punaisen rinkulan sisällä kun varjostettu paneeli pääsee taas hommiin.
Tuossa käppyrät 22.2 ja 23.2. Toisena päivänä satoi vettä ja toisena tuikki jostain pilvienraoista kai hiukan.
Tätä kirjoittaessa tuli mieleen että auringon intensiteetti vaikutti virtaan ja lämpötila jännitteeseen. Täytyy katsoa saako niistä mitään irti.