Se uusi MLP vehje, jonka keruupiiri on niiden Solix aurinkokeräimien läpi.
Viimeksi muokattu:
Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)
- Keskustelun aloittaja tet
- Aloitettu
Se uusi MLP vehje, jonka keruupiiri on niiden Solix aurinkokeräimien läpi.
pökö
Kaivo jäässä
Joo huomasin, tuo systeemi elää niin paljon etten hitaana pysy mukana.
Stellatorien 2 kpl läpi puhalletaan ilmaa jonka lämpö siirretään liuokseen joka johdetaan ecopatiin. Lämpöä on nyt + 8 C-ast. jolla nostetaan nopeasti paluulämpöä kun vaan ecopart käy. Paluun lämpö nousee ecopartin käydessä 29-> 32 C-ast, mutta kun ecopart käy vain 2 min ja pysähtyy häiriöön.
Virtaus on yhteismäärä ecopart ja levylämmönvaihdin.
Ecopartin jälkeen lämpö on n.5 C-ast suurempi kuin paluun lämpö.
Virtaus on yhteismäärä ecopart ja levylämmönvaihdin.
Ecopartin jälkeen lämpö on n.5 C-ast suurempi kuin paluun lämpö.
On lämpömittaus anturit, liuoksen ero ennen ja jälkeen on noin 4 C-ast. Keruupiirissä on n. 20 L n. 40 % liuosta.
Alhainen höyrystyslämpö on laskettuna käynnistyksessä, lähtee -12 C-ast. lämpötila laskee -19, -22,-23,-24,-25,-26 jossa pysähtyy n. 2 min käynni n jälkeen
Aurinko lämmittää kahta Stellator 5: ttä ja puhaltimet käynnistyvät kun ecopart käynnistyy, missä vika?
Viimeinen käynnistysyritys liuos tuleva 6 C-ast., lähtevä 2 C-ast.
Alhainen höyrystyslämpö on laskettuna käynnistyksessä, lähtee -12 C-ast. lämpötila laskee -19, -22,-23,-24,-25,-26 jossa pysähtyy n. 2 min käynni n jälkeen
Aurinko lämmittää kahta Stellator 5: ttä ja puhaltimet käynnistyvät kun ecopart käynnistyy, missä vika?
Viimeinen käynnistysyritys liuos tuleva 6 C-ast., lähtevä 2 C-ast.
Viimeksi muokattu:
Jolberious
Vakionaama
pökö
Kaivo jäässä
Nestettä aivan liian vähän ja pumppu jäähdyttää tuon tipan hyvin nopeasti eikä stellaattorit ehdi tai pysty sitä lämmittää.
Jossain ohjeissa lämpöpumpuille mainitaan 20 litraa/kilowatti eli tässä tapauksessa 200 litraa ihan minimi.
On täysi mahdottomuus että stellatorit voisi lämmittää nestettä 8kW (vai 10kW) teholla. Sitä se Ecopart yrittää imeä energiaa.
Invertteri kun on, niin voiko sen kierroksia rajata? Kokeeksi voisi laskea maksimikierrokset niin alas että vehje pysyy päällä.
Ja paras tapa korjata ongelma on tilata poravaunu pihaan ja 200m alaspäin reikää.
Invertteri kun on, niin voiko sen kierroksia rajata? Kokeeksi voisi laskea maksimikierrokset niin alas että vehje pysyy päällä.
Ja paras tapa korjata ongelma on tilata poravaunu pihaan ja 200m alaspäin reikää.
Viimeksi muokattu:
Jolberious
Vakionaama
Esilämmitys @Mikki n mainitsemalla reiällä, niin ehkä silloin jotenkin, näin maalaisjärjellä ajateltuna
Tuo on puskurivaade, mutta koskee lähinnä tapauksia, joissa lämpö ei siirry eteenpäin ja siinäkin lämmöntuottopuolta ei keruuta. Lattialämmityksissä harvemmin on tuollaista tilavuutta ja varsinkaan invertterillä ei puskuria tarvita.
Nyt @rema tapauksessa kyse on selkeästi siitä, että lämpöä ei siirry keruusta lämmönvaihtimeen. Syinä voi olla kierron puute (ilmaa?) tai tuon mitättömän nestetilavuuden jäähtyminen eli tuotto ei vastaa kulutusta. Pitäisi olla helppo testata kummasta on kysymys. Tuollainen 20 l jäähtyy 10 kW teholla 7 astetta minuutissa, mutta pitäisihän tuo näkyä lämpötiloissa, jos kierto on kunnossa.
pökö
Kaivo jäässä
Ei, vaan tuo on vilpissä minimi-tilavuus ettei lämmönvaihdin jäädy.
Ja tuo ekopartti kun ei ole invertteri niin se ei mitään säädä vaan pamauttaa tuon 20 litran nesteen auttamatta pakkaselle, eli sama juttu kuin vilp sulatus.
No eihän sulatus nyt ole lainkaan sama asia. Siinähän pitää lämmittää plussan puolelle kenno ilmasta kertyneen jään poistamiseksi.
Eihän MLP:n keruu mitään puskuria tarvitse, vaan lämpölähteen, joka pitää keruusta tulevan nesteen riittävän lämpimänä jatkuvasti. Käytännössä tietysti MLP:ssä on myös puskuria, kun pitkään putkeen tulee paljon nestettä, jotta virtausvastus olisi kohtuullinen. Itsetarkoitus se puskuri ei kuitenkaan ole.
pökö
Kaivo jäässä
Eihän lämpöä voi siirtyä kun sitä ei ole, eikä tule olemaankaan sitä 8-10 kW määrää mitä tuo ecopartti tarvii.
Mistä sinne stellatoriin tulisi noin paljon tehoa?
pökö
Kaivo jäässä
Tässä tapauksessa kyllä tarvii kun tasaista tehoa ei keruuseen tule.
Hyvä kysymys! Toivottavasti @rema on tuota miettinyt ennen laitehankintoja. En ole jaksanut perehtyä tuohon erikoiseen systeemiin. Sen verran tiedän, että tuo on MLP-käyttöön tarkoitettu laite, mutta kaivon poraamista tunnutaan siitä huolimatta vältettävän kuin ruttoa.
Jos tehoa ei tule edes auringon paistaessa (olihan tuo nyt joku aurinkokeräin?), niin systeemissä on paha mitoitusvirhe eikä sitä puskurilla korjata. Tietysti puskurilla saadaan Ecopart käymään pidempään kerralla, mutta käyntiaikasuhde jää alhaiseksi. Jos siis tuo ei nyt ollutkaan invertteri, kuten @Mikki kirjoitti.
Tuo ilmeisesti tuottaa 8 kW eli ottaa keruusta reilut 6 kW. Sen verran pitää saada tuottoakin jostain. Jos tuottoa ei ole tarpeeksi ja neste kiertää, pitäähän tuo näkyä keruunesteen lämpötilamittauksessa eli se pitäisi mennä reilusti pakkaselle ennen MLP:n virheilmoitusta.
Niin... Tehoa tulisi noin 700W per neliö heinäkuun helteellä jos nuo Stellatorit vastaa markkinoiden parhaita tasokeräimiä.
Kaikkina muina aikoina selvästi vähemmän. Eli arvioisin että noin 15m2 tarvisi keräinpinta-alaa heinäkuulla keskipäivällä että Ecopart pysyy käynnissä. Ja pilvetön taivas.
Jos tuo määrä keräimiä on ja riittää että systeemi toimii parina päivänä vuodessa, niin ihan hyvä systeemi.
Kaikkina muina aikoina selvästi vähemmän. Eli arvioisin että noin 15m2 tarvisi keräinpinta-alaa heinäkuulla keskipäivällä että Ecopart pysyy käynnissä. Ja pilvetön taivas.
Jos tuo määrä keräimiä on ja riittää että systeemi toimii parina päivänä vuodessa, niin ihan hyvä systeemi.
pökö
Kaivo jäässä
Jos ja kun juhannusviikolla keskipäivällä auringon tuotto vastaa ecopartin tarvetta niin tuo toimii siihen asti että taivaalle tulee yksi pilvi, aurinko ei enää riitä ja ecopart menee katkolle koska on vaan se 20 litraa ja se menee pakkaselle heti.
Ja koska onoff-koneessa on käynnistysviive ettei kompura hajoa viikossa niin se seisoo kun pilvi menee pois ja silloin se 20 litraa lämpenee yli kiehumispisteen hyvin nopeasti (on kokemusta) ja sekin taas estää kompuran käymisen.
(Voi olla että silloin glykoli jo poistuu järjestelmästä kokonaan, riippuu miten toteutettu)
Kärjistetty esimerkki mutta näin tulee käymään.
Ja koska onoff-koneessa on käynnistysviive ettei kompura hajoa viikossa niin se seisoo kun pilvi menee pois ja silloin se 20 litraa lämpenee yli kiehumispisteen hyvin nopeasti (on kokemusta) ja sekin taas estää kompuran käymisen.
(Voi olla että silloin glykoli jo poistuu järjestelmästä kokonaan, riippuu miten toteutettu)
Kärjistetty esimerkki mutta näin tulee käymään.
Tässä rivitaloyhtiössä on kyllä käytetty niin hämäriä kilkkeitä, ettei tavallinen fyysikko pysy perille niiden toiminnasta. Stellatoreita oli kai kaksi. Yhdelle pienelle (5 m2) luvataan 14 000 kWh/a tuotto. Mitähän tuo sitten tarkoittaa? Esitteen mukaan ominaishyötysuhde 880%. Mielenkiintoinen termi ja luku.
finnstainless.fi
5 m2 aurinkopaneeli olisi erinomaisella 20% hyötysuhteella 1 kW. Sillä voisi saada kai 800 kWh/a sähköä. 100% lämmönkeräimellä voisi saada 4 000 kWh. Sellaista ei ole keksitty, joten realistinen luku ehkä puolet tuosta. Vai 2/3? Mistä tulee 12 000 kWh? Ilmasta varmaankin? Aika paljon on sen varaan laskettu. MLP:llä pumpatessa pitää kuitenkin lämpötila pitää kylmimmillään lähellä nollaa, jolloin ulkoilmasta ei talvella mitään saa ja poistoilmaa ei pakkaselle saa.
Lämmönvaihdintyypit
Lämmönvaihtimen tyyppi S, U K, KU S1, U1 Kanavien määrä 28 28 + 28 28 Kanavien poikkipinta-ala 680 mm2 680 mm2 + 680...
finnstainless.fi
5 m2 aurinkopaneeli olisi erinomaisella 20% hyötysuhteella 1 kW. Sillä voisi saada kai 800 kWh/a sähköä. 100% lämmönkeräimellä voisi saada 4 000 kWh. Sellaista ei ole keksitty, joten realistinen luku ehkä puolet tuosta. Vai 2/3? Mistä tulee 12 000 kWh? Ilmasta varmaankin? Aika paljon on sen varaan laskettu. MLP:llä pumpatessa pitää kuitenkin lämpötila pitää kylmimmillään lähellä nollaa, jolloin ulkoilmasta ei talvella mitään saa ja poistoilmaa ei pakkaselle saa.
pökö
Kaivo jäässä
Vaikka menisikin niin saisiko siitä kunnon tehoja irti kun max ilmamäärä on 1400m3/h pienellä 170W puhaltimella, ei kait siinä isot tehot liiku.
Minä en osaa tuota laskea.
Liitteet
pökö
Kaivo jäässä
Minulla kun on 12m2 aurinkokeräimet katolla saan niistä 3500-4000 kWh vuodessa.
En millään syömisellä usko että se "stella" kerää mistään eikä mitenkään 10 000 kWh enemmän.
Halusisin nähdä miten se toimii pakkasella kun siitä kostea jäteilma tungetaan läpi, kuinka äkkiä se jäätyy umpeen.
En millään syömisellä usko että se "stella" kerää mistään eikä mitenkään 10 000 kWh enemmän.
Halusisin nähdä miten se toimii pakkasella kun siitä kostea jäteilma tungetaan läpi, kuinka äkkiä se jäätyy umpeen.
1400 m3/h = 390 l/s = 0,47 kg/s Jos tuolla tiputtaa 20 C- > 0 C, saa tehoa 9,3 kW. Mutta tiputus 0 C ei onnistu ilman reilusti pakkasella olevaa keruunestettä ja ei tuonne tainut tulla suoraan poistoilma, vaan jonkun keräimen kautta. Ja tuleeko noin paljon poistoilmaa. Tuohan vastaa jo yli 1000 m2 pinta-alaa säännösten mukaisella ilmanvaihdolla. Ei kai ilmaa saa kerättyä kuin yhdestä talosta?
Silloin kun aurinko paistaa ei puhaltimet voi tietenkään pyöriä, sehän viilentäisi keräintä.
Ajatuksena on kai liikuttaa ilmaa kun aurinko ei paista sen keräimen läpi jotta lämmönvaihtimeen tarttuisi lämpöä. Kaunis ajatus mutta jos ilma on vaikka 20C ja neste nolla-asteista niin ei siinä energiaa paljoa siirry. Nesteen pitäisi olla -30C tms...
Ja joka tapauksessa siirtyy rajusti vähemmän kuin auringonpaisteesta saa irti. Aurinko nostaa lämmön kuitenkin 100C luokkaan.
Ajatuksena on kai liikuttaa ilmaa kun aurinko ei paista sen keräimen läpi jotta lämmönvaihtimeen tarttuisi lämpöä. Kaunis ajatus mutta jos ilma on vaikka 20C ja neste nolla-asteista niin ei siinä energiaa paljoa siirry. Nesteen pitäisi olla -30C tms...
Ja joka tapauksessa siirtyy rajusti vähemmän kuin auringonpaisteesta saa irti. Aurinko nostaa lämmön kuitenkin 100C luokkaan.
12 m2 aurinkopaneeleilla tuo olisi n. 2,4 kW ja 2000 kWh eli sinulla keräyksen hyötysuhde vajaat 40% eli vastaavalla 5 m2 Stellator saa auringosta reilut 1500 kWh. Lämpöpumppu tietysti parantaa tuota matalammilla keruulämmöillä.
Voi tietysti, jos keruuneste pidetään kylmänä MLP:llä.
Siis kannattaa puhaltaa se kuuma ilma ulos mikä auringolla on lämmitetty? Se puhallin jos imee 20C ilmaa auringonpaisteessa siitä läpi niin totta Mooses se viilentää keräintä.
pökö
Kaivo jäässä
""Tulen toteuttamaan meidän Stellator 2. tuloilman lämmityksen kuvailemallani lämmönvaihtimilla 6 kpl jotka on yhdistetty Tiedän että ei ole kaikkein tehokkain lämmöntalteenotto, mutta kun Stellator5 2 kpl lämpö siirretään lämmönsiirtonesteeseen ja SET 10 lämpöpumpulla nostetaan n. 40-45 C-ast. silloin kun aurinko ei paista niin tämä toiminto käynnistyy. Tulee toimimaan kun Stellator 1:seen tulee ilma varaajahuoneesta, kattilahuoneesta, pyykinkuivatushuoneesta, varastosta ja sähkötiloista.""
Miläköhän lienee stellojen hyöty ilmakeräiminä, ei ihmeellinen?
Miläköhän lienee stellojen hyöty ilmakeräiminä, ei ihmeellinen?
Jos sen läpi ohjataan pakkasella lämmintä sisäilmaa niin takuuvarmasti kondenssivesi jäätyy ilman sulatusta. Onko siinä Stellatorissa sulatusvastukset?
Olen aina ihmetellyt suomalaisia energiainnovaatioita... Yritys murtaa fysiikanlait on niin määrätietoista, että voihan ne lait antaa vielä joskus periksi. Sisua vaaditaan kyllä ja paljon.
Olen aina ihmetellyt suomalaisia energiainnovaatioita... Yritys murtaa fysiikanlait on niin määrätietoista, että voihan ne lait antaa vielä joskus periksi. Sisua vaaditaan kyllä ja paljon.
Stellatorit varmaan on saatu aika edullisesti. Mutta ne voisi silti palauttaa ja tilalle vaikka näitä:
www.karkkainen.com
10m3 varaajalle 10-20 keräintä voisi olla ihan hyvä. Jos nostaa ne kattopinnasta ylös niin ei jää lumen alle.
MLP myyntiin, mennee kaupaksi hyvällä hinnalla kun on vähän käytetty.
Kymmenellä keräimellä alkaa varaajassa tapahtumaan. 15-20 keräintä olisi pop.
BrightSolar 20 1034W/3,04m² tyhjiöputkiaurinkokeräin | Karkkainen.com verkkokauppa
Tyhjiöputkiperiaattella toimiva aurinkokeräin, jossa on 20 erillistä tyhjiöputkea. Jalusta sisältyy pakettiin.<br />Putkissa kiertävällä nesteellä lämmität esimerkiksi käyttöveden tehokkaasti.<br />Aurinkokeräimien tuottaman lämpöenergian voi hyödyntää myös talon lämmityksen...
www.karkkainen.com
10m3 varaajalle 10-20 keräintä voisi olla ihan hyvä. Jos nostaa ne kattopinnasta ylös niin ei jää lumen alle.
MLP myyntiin, mennee kaupaksi hyvällä hinnalla kun on vähän käytetty.
Kymmenellä keräimellä alkaa varaajassa tapahtumaan. 15-20 keräintä olisi pop.
Viimeksi muokattu:
Ei vaan pitää keräin vaikkapa pari astetta plussalla, jolloin siis ulos puhallettu ilma on vaikkapa + 5 C. Silloin saa paljon tehoa keruunesteeseen sekä auringosta että poistoilmasta. Onko tuosta sitten mitään iloa, jos ulkoilma on lämpimämpää kuin +5 on toinen juttu.
Muutenkin on hölmöä kerätä lämpöä lämpöpumpulle, kun sitä voisi suoraankin käyttää @pökö tavoin. Kylmää lämpöenergiaa nyt on muutenkin ilmassa ja maassa yllin kyllin.
Varajan päälle tulee kattokierrosta hyvin lämpöä ( putki polttavan kuuma), ja varajaan levylämmönvaihtimella, mutta putki ecopartille on kylmä. Ecopartin liuospumppun rele kytkeytyy samalla kun kompressorin rele. Sihdille tulee liuos, sihti sijaitsee ecopartin lähellä.Voiko olla ilma putkessa, joka estää kierron ?
Viimeksi muokattu:
Nyt en tajunnut pätkääkään. Eli Pökön kannattaisi modata keräimet laittamalla reiät keräimen koteloon ja puhaltimet vetämään ilmaa läpi. Mitä enemmän sen parempi?
Silloin saisi tehoa sekä auringosta että ilmasta? Voi jestas... Maailman kaikki keräinvalmistajat ovat missanneet näin simppelin ratkaisun. On ne tyhmiä.
Mutta tietenkin mitä viileämpi neste menee sisään keräimeen, sen parempi. Mutta en ymmärrä sitä keräimen tuuletusta silloin etenkään kun paistaa aurinko.
Stellator aurinko-ilmalämpökeräin
Stellator aurinko-ilmalämpökeräin on hybridilaite, jossa yhdistyvät aurinkokeräin ja ilma-vesilämpöpumppu. Liitäntä- ja ohjaustavasta riippuen se...
finnstainless.fi
Siis halutaan lämpöä keruunesteen lämpöpumppua varten ei suoraan hyötykäyttöön, kuten @pökö.
Siis riittää, että keräimeltä saa MLP:lle kelpaavaa ja ainoa ero 0 C ja 20 C tai vaikka 50 C on COP ellei tuossa ole myös mahdollista ohittaa MLP:tä.
Mitä kylmemmäksi MLP imee keruun, sitä enemmän Stellator kerää energiaa. Mutta COP huononee samalla.
Nyt näyttää kyllä että homma on kokonaan sen poistoilman varassa. Yläpohjasta pitäisi kerätä suuruusluokaltaan 12-13kW lämpöä, että se voidaan ajaa stellatoreiden läpi ja nesteeseen jäisi se 6-8kW jatkuvaa tehoa mitä MLP nappaa.
Rema... tässä kyllä haiskahtaa pahasti desimaalivirhe laskuissa. Siksi se MLP pyörii 2min ennenkuin ikijää kutsuu.
Tämä voi kuulostaa tyhmältä (tai piruilulta), mutta tarvitset keruupiiriin lisälämmittimen, joka paikkaa keruupiirin vajaan lämmitystehon "lennosta". Eli kun piiristä tulee MLP:lle liian kylmää liuosta, se pitää lämmittää riittävästi.
Eli se puuttuva erotus pitää tuoda kiertoon jatkuvasti tai muuten piiri kylmenee liikaa.
Keruupiirin tehosta riippuen sitten lisälämmitystä tarvitaan paljon tai vähän tai ei ollenkaan. Kuitenkaan se MLPlle päätyvä neste ei saa olla liian kylmää tai seuraa tuo vikatila.
Rema... tässä kyllä haiskahtaa pahasti desimaalivirhe laskuissa. Siksi se MLP pyörii 2min ennenkuin ikijää kutsuu.
Tämä voi kuulostaa tyhmältä (tai piruilulta), mutta tarvitset keruupiiriin lisälämmittimen, joka paikkaa keruupiirin vajaan lämmitystehon "lennosta". Eli kun piiristä tulee MLP:lle liian kylmää liuosta, se pitää lämmittää riittävästi.
Eli se puuttuva erotus pitää tuoda kiertoon jatkuvasti tai muuten piiri kylmenee liikaa.
Keruupiirin tehosta riippuen sitten lisälämmitystä tarvitaan paljon tai vähän tai ei ollenkaan. Kuitenkaan se MLPlle päätyvä neste ei saa olla liian kylmää tai seuraa tuo vikatila.
Viimeksi muokattu: